Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kaventaminen, luonnonvarojen ylikulutus sekä maiden, vesien ja ilman saastuttaminen ovat tuoneet ihmiskunnan ennen kokemattoman haasteen eteen, jossa meidän ja tulevien sukupolvien turvallisen ja hyvän elämän perusta on uhattuna. Myös yleisten kirjastojen tulee ottaa aktiivinen rooli ilmasto- ja ympäristökysymysten edistämisessä ja kulttuurisessa muutoksessa. Yksi keskeinen tapa vaikuttaa on kirjaston ydintehtävän, tieto- ja kulttuurisisältöjen edistämisen, kautta. Ympäristöä ja ilmastoa käsittelevää ajantasaista ja luotettavaa aineistoa voi nostaa paremmin esille asialle omistetun teemahyllyn avulla.
Monet Helsingin kirjastot ovatkin ylläpitäneet omaa ekohyllyä, jonka aineisto on koottu oman kirjaston kokoelmasta. Nyt kirjastojen omista kokoelmista on kuitenkin luovuttu: keväällä 2019 käyttöönotetun älykkään kellutuksen IMMS-logistiikkajärjestelmän myötä Helsingin kirjastojen kokoelmasta tuli yksi ja yhteinen. Tämä asetti uudet raamit ja mahdollisuudet aineiston järjestämiselle ja kokoelmatyölle.
Viime syksynä päätimme, että Helsingin kirjastoissa edistämme ilmasto- ja ympäristöaiheista kirjallisuutta IMMS-näyttelytyökalun avulla. Työkalulla kirjastot voivat tilata automatisoidun näyttelyn, joka täydentyy sitä mukaa kun aineistoa lainataan. Näyttelytyökalun avulla on mahdollista pitää paitsi tietyn teeman määräaikaisia aineistonäyttelyitä, myös ylläpitää dynaamista pysyvää ekohyllyä yhdistelemällä eri näyttelyitä yhdeksi kokonaisuudeksi.
Helsingin ympäristö- ja ilmastoaineistoa on nyt koottu lukuisille eri teemaisille ja eri ikäisten aineistosta koostuville ekohyllykokoelmalistoille, jotka on jokainen rakennettu omaksi IMMS-näyttelykseen: Aikuisten aineisto jakaantuu kaunokirjallisuuteen ja viiteen eri tietokirjallisuuden listaan, lasten aineisto kauno- ja tietokirjallisuuden listoiksi, ja nuorten aineisto on koottu yhdeksi sekä kauno- että tietokirjallisuutta sisältäväksi listaksi. On sinänsä luontevaa, että näyttelytyökalulla tehtyjä ekohyllyjä on pilkottu pienemmiksi tarkempien teemojen listoiksi, jolloin ne toimivat myös nimenomaan näyttelyinä. Kirjastot voivat pitää näyttelyn esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai ekologisesta elämäntavasta. Tämä kuitenkin luo myös haasteen aineiston riittävyydestä: Kuinka monen kirjaston näyttelyyn yhden listan nimekkeet riittävät ja kuinka monta nidettä näyttelyyn on mahdollista saada samanaikaisesti?
Kohti pilotointivaihetta
Koronaviruksen vuoksi tehtyjen palvelurajoitusten vuoksi IMMS-näyttelytyökalua ja sen myötä ekohyllyjäkään ei ole vielä voitu ottaa laajamittaiseen käyttöön. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kirjastohenkilökunnan koulutukset IMMS-näyttelyiden käyttöön alkavat syksyllä. Kun ekohyllyt päätettiin toteuttaa IMMS-näyttelytyökalulla, niitä ajateltiin yhtenä testinä työkalulle. Samanaikaisesti näyttelytyökalun käyttö on kuitenkin myös testi sille, onko ekohyllyjen ylläpito ja ekoaineistojen avaus tarkoituksenmukaista tehdä juuri näyttelytyökalulla.
Haasteena esimerkiksi on, miten asiakkaat löytävät aineiston. Näyttelytyökalulla toteutettu ekohylly toimii ennen kaikkea paikkana selailla ja tehdä löytöjä. Sen sijaan, jos asiakas etsii tiettyä teosta, hän saa Helmet.fi:stä tiedon kirjan sijainnista tavallisella luokanmukaisella paikallaan. Myös virkailijat näkevät Sierra-kirjastojärjestelmästä vain luokanmukaisen hyllypaikan. Tarkka sijainti ekohyllyssä selviää vasta IMMS:n avulla. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että asiakkaiden omatoimisuutta pyritään muuten vahvistamaan jatkuvasti, ja ongelma tästä muodostunee erityisesti suuremmissa kirjastoissa. Vain ekohyllykokoelmalistojen koonti ja IMMS-näyttelyiden rakentaminen eivät riitä, vaan on panostettava myös hyllyn tai näyttelyn visuaaliseen ilmeeseen ja yleiseen markkinointiin sekä siihen, että kokonaisuus on myös asiakkaan näkökulmasta toimiva.
Ekohyllyjen käyttöönottoa on tarkoitus pilotoida Helsingin kirjastojen pohjoisella ja keskisellä palvelualueella. Pilotoinnissa alueiden kirjastot tilaavat haluamansa ekohyllynäyttelyt, seuraavat niiden toimivuutta ja aineiston riittävyyttä. Lisäksi pilottikirjastot osallistuvat aktiivisesti ekohyllykokoelmalistojen sisällölliseen kehittämiseen ja listojen täydentämiseen. Näin saamme paremman kuvan yleisistä ja täydennyshankintatarpeista, pystymme kehittämään erityisesti aikuisten kokoelmalistajakoa sekä saamme yleisesti tietoa, miten ilmasto- ja ympäristöaineistojen edistämistä voisi edelleen parantaa.
Olen toiminut Helsingin kaupunginkirjaston ekohyllykokonaisuuden koordinoijana ja laatinut ekohyllyistä työelämälähtöisen kehittämistehtävän Turun avoimelle AMK:lle. Kehittämistehtävä on julkaistu Vihreä kirjasto -sivuston Tutkimukset ja julkaisut –osiossa.
Liisa Uimonen
kirjastovirkailija
Tapanilan kirjasto
Helsingin kaupunginkirjasto
liisa.uimonen@hel.fi