Tiedonhaun opastus

Tiedonhaun opastuksessa annamme neuvoja, miten tietoa kannattaa hakea, mistä on hyvä lähteä liikkeelle ja millaisia erilaisia tapoja voi käyttää päämääränsä saavuttamiseksi. Ensimmäinen askel on miettiä, mitä etsii ja miten syvällisesti. Sen jälkeen on valittava tapa, jolla tarpeellisen tiedon pyrkii saamaan. On syytä miettiä, riittääkö verkosta löytyvä tieto vai löytyisikö painetuista lähteistä painavampaa tietoa. Tiedontarpeen syvällisyydestä ja laajuudesta on kiinni, kysyykö, tekeekö yksinkertaisen haun vai lähteekö tutkimaan erikoistietokantoja.

Ongelman jäsennys

Etsimisen alkuun auttaa oman tiedontarpeen jäsentely. Kannattaa pohtia, miten ja millä mielellä tietoa lähtee hakemaan. Joskus tietoa tarvitaan vain pinnallisesti ja vähän, joskus etsitään laajaa määrää lähteitä syvällisempään työhön. Aikaa saattaa olla rajallisesti, myös käytössä olevat välineet voivat määritellä sitä, mistä ja miten tietoa etsitään. Esimerkiksi luettelo Aleksis Kiven tuotannosta löytyy nopeasti, mutta lähteitä Aleksis Kiven tuotannon merkitystä koskevaa tutkielmaa varten joutuu etsimään ajatuksella ja laajemmin.  

Aihe

On hyvä pohtia, mitä varsinaisesti hakee. Jos aihe on selkeä ja yksinkertainen, tämä on helppoa, mutta jo esimerkiksi esitelmän tekoon kirjailijasta tarvitaan tietoa monesta näkökulmasta. Alkuun voi pohtia, mitä jo tietää aiheesta, mikä siinä on keskeistä, mikä kuuluu aiheeseen, mikä ei tai mikä on käsittelyn näkökulma. Hyvä tapa on miettiä muutama käsite, hakusana, joilla lähtee liikkeelle. Jos käsitteitä on vaikea keksiä, niitä voi etsiä sanastoista. Hyvä paikka on Finto. Aleksis Kiven tuotantoa voi etsiä hakusanoilla Kivi Aleksis ja tuotanto, tuotannon merkitys vaatii jo tuotannon listauksen etsimistä, tuotantoon tutustumista ja sitä käsittelevään analyysiin liittyvän materiaalin tutustumista. Tällöin voi hakea esimerkiksi sanoilla Kivi Aleksis ja merkitys, Kivi Aleksis vaikutus ja myös eri teosten nimillä ja vaikkapa analyysi-hakusanalla.

Syvällisyys

Se, miten paljon ja miten syvällistä tietoa tarvitaan, ohjaa sitä miten ja mistä hakea tietoa. Jos etsitään nopeasti vaikkapa tietoa siitä, minä vuonna Ranskan suuri vallankumous tapahtui, yksinkertainen haku netistä tai hakuteoksesta riittää. Haulla Ranskan suuri vallankumous tulee vuosilukukin esiin. Jos taas etsitään esitelmätietoa kouluun, tarvitaan enemmän lähteitä, hakua sekä internetistä, koulukirjoista sekä ehkä kirjaston hyllyiltä tai aineistotietokannasta. Syvempää ja erikoisempaa tietoa tarvittaessa vaikkapa opinnäytteeseen, siirrytään erikoistietokantojen ja erikoiskirjastojen tai yliopistokirjastojen aineistojen äärelle.

Haenko vai kysynkö?

Kun on tutkinut ongelmaansa ja analysoinut, mitä etsii, täytyy päättää, miten lähteä liikkeelle. Useimmiten tietoa lähdetään googlettamaan, melkein yhtä usein kuitenkin päätetään kysyä. Sosiaalinen media on tuonut "kaverilta" kysymiselle ihan uuden merkityksen, keskustelupalstoilla, Facebookin ryhmissä sekä lehtien ja erikoissivustojen kommentointiosuuksissa keskustellaan laajasti ja etsitään tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kirjastoissa toimii tietopalvelu, jonka puoleen voi kääntyä. Se toimii sekä kirjaston tiloissa että verkossa. Suurimmat yleisten kirjastojen kysy-palvelut ovat Kysy kirjastonhoitajalta sekä Kysy.fi.

Vanhoja vastauksia selaamalla voi myös löytää vastauksen ongelmaansa. Vastauksia on kertynyt näihin yhteensä jo yli satatuhatta.

Kysymyksiä voi esittää myös muille kirjastoille verkossa sekä asiantuntijapalveluille. Lista näistä löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun info-sivulta.

Jos mieltä askarruttava vaiva on lääketieteellistä laatua, on parempi kääntyä terveydenhuollon puoleen, vaikkapa oman terveyskeskuksen, Omakannan tai Omaolon kautta. Kansalaisneuvonta opastaa viranomaisasioissa oikeaan paikkaan (poliisi, verot, Kela, maistraatit, te-palvelut).

Painetut lähteet ja verkkotiedonlähteet

Verkosta löytyy lyhyitä hakuteosmaisia tietoja, syvällisempiä analyysejä, viranomaisten tuottamaa tietoa ja tutkimuksia, kaunokirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita, lehtiä. Verkkotiedonlähteet ovat siis hyvin moninaisia ja monista aiheista löytyy laaja kirjo tiedonlähteitä. Painettuja lähteitä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Syvällisemmät tutkimukset löytyvät usein edelleen vain painettuina versioina ja esimerkiksi tutkimuskirjallisuus ja erikoisalojen hakuteokset ovat useilla aloilla suurelta osin edelleen painettua materiaalia.

Painettujen tiedonlähteiden ja verkkotiedonlähteiden etsiminen on suunnilleen samanlaista käytännössä. Haut rakennetaan samoin ja niitä voidaan laajentaa samoin. Samat hakusanat ja -tavat ovat käyttökelpoisia sekä verkossa että kirjastojen aineistotietokannoissa. Kirjastojen aineistotietokannoissa teosten kuvailut sisältävät asiasanoja, jotka löytyvät Finto.fi:stä. Sitä kannattaa tutkia, jollei haku tuota tulosta. Sekä verkossa että kirjastojen aineistotietokannoissa on käytössä tarkennettuja hakuja, joita on myös hyvä käyttää, varsinkin kun haku ei ole yksioikoinen. Kirjaston tietokannasta haulla Seitsemän veljestä saadaan ensimmäiseksi tulokseksi teos Seitsemän veljestä, mutta jos halutaan tutkia Seitsemän veljeksen sisältöä, on hyvä hakea tarkalla haulla esimerkiksi hakusanoilla Seitsemän veljestä ja sisällönanalyysi.

 

Sisällys:
Tiedonhaun opastus: aloitus
Haun suunnittelu ja arviointi, verkkotiedonhaku
Hakukoneet
Tietokantoja ja hakemistoja
Sosiaalinen media tiedonhankinnassa

 

Seuraava: Haun suunnittelu

 

sarjakuva helmet