Sosiaalinen media tiedonhankinnassa

Sosiaalinen media on paitsi viestinnän, markkinoinnin ja yhdessäolemisen väline, myös keskeinen tiedonhankinnan ja tiedon jakamisen väylä. Yhteisöllisyys on tänä päivänä keskeinen tiedonhankinnan trendi. Me luomme, jaamme ja haemme tietoja yhteisöjä hyödyntäen. Klassisin esimerkki tästä on Wikipedia. Yhteisöllistä tiedonhankintaa tapahtuu useilla eri tavoilla:

  • Sosiaalisen median yhteisöissä toisilta kysyen (esim. Facebook).
  • Hakemalla tietoa sosiaalisen median palveluksi laskettavilta sivustoilta (esim. blogit, wikit).
  • Keskustelemalla omissa verkostoissa.
  • Seuraamalla erilaisia syötepalveluja (esim. Rss).
  • Saamalla suosituksia ja arviointeja (FourSquareGoogleMaps).
  • Jakamalla ja tuottamalla omaa materiaalia muiden käyttöön sekä seuraamalla muiden tuottamaa uutis- ja kuvavirtaa (PinterestFacebookTwitter).
  • Jakamalla linkkivinkkejä eri palveluissa (esim. Diigo).

Sosiaalisen median tarjoama tieto muodostuu hyvin eri tyyppisistä lähteistä ja luotettavuuden arviointiin on kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. Tyypillistä kaikille sosiaalisen median lähteille on, että niiden sisältö on käyttäjien itsensä tuottamaa, ei suinkaan jonkun auktorisoidun tahon, kuten yliopiston tai tutkimuslaitoksen.

Viime kädessä kaikki informaatio tuotetaan yhteisöissä ja tiedon tuottamisen prosessi on luonnostaan interaktiivinen. Myös ongelmakeskeisen oppimisen pedagogiikka korostaa yhteisöllisyyden merkitystä ja sen tulee oppimisprosessissa heijastua myös tiedonhankintaan. Siksi kirjaston rooli oppimisen tukena on myös yhä enemmän sosiaalisten medioiden käyttöön ohjaavaa: asiakkaille tarjotaan sosiaalisen median ratkaisuja tiedonhankintaa ja tiedon luomista varten.

Tiedon digitalisoituminen ja sosiaalisen median merkityksen kasvu arkielämässä ruokkii entistä interaktiivisempaa tiedonhankintaa: yhä useammin arjen ongelmatilanteisiin kysytään apua sosiaalisen median verkostoista. Niistä etsitään ennen muuta mielipidetietoa ja käytännön apua. Kun aiemmin kysyimme tutulta asiaa puhelimessa tai henkilökohtaisesti hänet tavatessamme, nykyisin hyödynnetään sosiaalisen median foorumeita aivan samankaltaiseen informaaliin tiedonhankintaan. 

Asiakkaiden osallistumisen lisääminen kirjaston sisällöntuotannossa on ollut useissa puheenvuoroissa esiin tullut asia. Sosiaalisen median tiedonhankinta tuleekin ymmärtää kirjastossa tapahtuvana prosessina, joka ei ole vain asiakkaiden ohjaamista sosiaalisen median palveluista löytyvän informaation luo vaan ennen muuta asiakkaiden osallistamista tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Kirjaston tehtävänä tässä prosessissa on ennen muuta laadun varmistus.

 
Tyypillisiä kirjastoissa tiedonhankinnan tukena käytettäviä sosiaalisen median palveluja ovat esimerkiksi kotimainen Kysy kirjastonhoitajalta sekä erilaiset chat-palvelut, joissa asiakkaita palvellaan reaaliaikaisesti verkon välityksellä. Tätä ajatusta voitaisiin soveltaa enemmän kirjastoissa myös muussakin sosiaalisen median toiminnassa. Esimerkiksi Twitter tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Sen avulla kirjasto pystyy jakamaan, vinkkaamaan ja linkkaamaan tietoa.