Haun suunnittelu ja arviointi, verkkotiedonhaku

Yksinkertainen vai monipuolinen haku

Hakuja voi tehdä eri näkökulmista. Sen voi tehdä yksinkertaisella hakusanalla, useilla hakukäsitteillä sekä monesta näkökulmasta. Siinä vaiheessa, kun yksi hyvä lähde on jo löytynyt, voi tiedonhakua jäsentää lisää. Löytyneen teoksen tai sivuston kautta voi etsiä viitteitä muista lähteistä, lähdeluettelosta ja linkeistä.

Tarkan hakukäsitteen lisäksi kannattaa pohtia myös laajempia käsitteitä, Ranskan suuresta vallankumouksesta tietoa etsittäessä hakua voi laajentaa vallankumouksiin, yhteiskunnallisiin tapahtumiin sanastojen viitteiden mukaan tai kymmenluokituksen mukaan Ranskan historiaan uudella ajalla, historiaan, politiikkaan, sisäpolitiikkaan (luokituksia YklHklj). Vaikkapa kirjaston tietokannasta hakemalla saa vihjeitä muista sanoista, joita on käytetty aihetta käsittelevien teosten kuvailussa, esim. asiasanan 1789-1799. Sillä saa jo hieman erilaisen tuloksen kuin haulla Ranskan suuri vallankumous. 

Laajemmissa käsitteissä apuvälineistä on enemmän hyötyä, esimerkiksi käsitteen kemikaalit kuvauksesta saa melko hyvän kuvan eri näkökulmista ja aihekokonaisuuksista, joita siihen liittyy:

Finto, YSO Kemikaalit

  • Yläkäsite: aine
  • Alakäsitteet: biokemikaalit, maatalouskemikaalit, teollisuuskemikaalit
  • Assosiatiiviset käsitteet: allergeenit, altisteet, kemialliset yhdisteet, vaaralliset aineet, ympäristömyrkyt
  • Kuuluu ryhmään: 18 Luonnonsuojelu. Ympäristönsuojelu. Ympäristö. Jätteet, 30 Kemianteollisuus. Keraaminen teollisuus. Lasiteollisuus. Muoviteollisuus. Kumiteollisuus

Moni näistä johtaa eteenpäin ja auttaa tiedon jäsentämisessä ja haussa.

Boolen operaattoreista on myös apua hakujen laajentamisessa ja rajoittamisessa sellaisissa ympäristöissä, joissa niiden käyttö on mahdollista. Näitä ovat kirjastojen aineistotietokannat ja useimmat erikoistietokannat, myös verkon hakukoneissa operaattoreiden käyttö on mahdollista.

Boolen operaattorit

Hakusanoja voidaan yhdistellä, jotta hakutulokseen saadaan joko enemmän tai vähemmän osumia. Yleisesti käytössä ovat Boolen operaattorit, joiden muoto ja toimivuus kannattaa tarkistaa aina ympäristössä, jossa on tekemässä hakua, jotta tietää missä muodossa ja millä kielellä ne siellä toimivat. Operaattorit:

  • and, ja merkitsee sitä, että molemmat hakusanat esiintyvät tuloksissa. Haku Ranska ja vallankumous tarkoittaa, että sivussa tai asiasanoissa on mainittu sekä Ranska että vallankumous. Useimmiten and-operaattoria ei tarvitse kirjoittaa, se on oletusarvona haussa.
  • or, tai laajentaa hakua. Se ottaa mukaan kaikki lähteet, joissa esiintyy yksi tai useampi hakutermeistä. Haulla Ranska tai vallankumous saadaan esiin tuloksia, joissa esiintyy sana Ranska ja tuloksia, joissa esiintyy sana vallankumous tai molemmat. Tulosjoukko on suurempi kuin edellisellä haulla.
  • not, ei, - sulkee pois jonkin käsitteen. Ranskan vallankumous -suuri rajaa pois suuren vallankumouksen tuloksista, jolloin hakutuloksissa näkyvät muutkin Ranskan vallankumoukset.
  • Fraasi merkitään yleensä ""-merkkien väliin. Tällöin sanojen pitää esiintyä tuloksessa juuri tuossa järjestyksessä ”Ranskan suuri vallankumous” haulla saadaan tuloksia, joissa sanat esiintyvät juuri tuossa muodossa peräkkäin.

Myös sanan katkaisua käytetään, jolloin haun vallankumou* saadaan kaikki tuolla alulla löytyvät sanat eli mm. vallankumous kaikissa taivutusmuodoissa. Sanan keskellä voi usein useamman merkin korvata * ja yhden merkin kysymysmerkillä, jolloin esimerkiksi haulla Mar?a saadaan tulokseksi Maria, Marja, Marta. Useissa tietokannoissa (esim. kirjastojen aineistohaut) rajausmahdollisuuksia tarjotaan hakutuloksessa. Näiden avulla hakua voi jatkaa eri suuntaan, laajentaa taikka supistaa.   

Tiedonlähde

Kun tietoa on etsitty ja löydetty, on hyvä katsastaa, ovatko tiedonlähteet sellaisia, joita voi käyttää, ovatko ne riittävän hyvät ja löytyykö niistä tieto, jota lähdettiin hakemaan. Tiedonlähteiden sisältöä voi arvioida tiedon osuvuuden lisäksi myös sen mukaan, kuka tiedon on julkaissut (virallinen taho, harrastelija), kuinka tuoretta ja ajantasaista tieto on, missä se on julkaistu (jos kyseessä on esim. artikkeli), kuinka moni siteeraa tai näyttää käyttävän juuri tätä tiedonlähdettä.

Lista asioista, jotka voivat olla avuksi lähdettä arvioitaessa:

-Sisältö

  • Aiheen käsittelyn laajuus ja syvyys.
  • Käsittelyn tarkoitus, pätevyys, luotettavuus, oikeakielisyys.
  • Ajankohtaisuus, ajantasaisuus, päivitys, jatkuva ylläpito.
  • Linkkien asiaankuuluvuus.
  • Linkkien toimivuus.

-Julkaisutiedot

  • Kirjoittajan auktoriteetti, asema ja pätevyys.
  • Taustaorganisaatio.
  • Yhteystiedot.
  • Käyttöoikeudet, tekijänoikeudet.

-Ulkoasu
-Viittaukset

Jos haun tuloksista ei löydykään sopivaa materiaalia, on pohdittava aihetta ja käytettyjä hakukäsitteitä tai hakutapoja uudelleen. Hakukäsitteitä voi vaihtaa etsimällä synonyymejä, laajempia tai suppeampia käsitteitä, verkkohaun lisäksi voi etsiä lehdistä tai kirjastojen aineistoista. Myös haun kieltä voi vaihtaa, jos pystyy lukemaan käyttämään hyväksi materiaalia muilla kielillä. Finto.fi:ssä löytyy vastaavia käsitteitä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hakuprosessi elää, hakuja voi joutua pohtimaan useamman kerran ja jos tietoa etsitään laajempaan tutkimukseen, vaikka opinnäytteeseen, tietoa joutuu hakemaan lisää työn edetessä. Myös löytynyttä materiaalia voi olla tarpeen arvioida uudelleen. Löytynyt tieto ohjaa eteenpäin. Se kuuluu asiaan, ei kannata turhautua tai luovuttaa.

Lähdekritiikistä löytyy tietoa mm. Makupalat.fi-kokoelmassa Faktat ja mediakritiikki.

Verkkotiedonhaku

Google on hyvä aloituspaikka etenkin, jos et tiedä, mistä tietoa kannattaa etsiä. Muista myös Googlen tarkennettu haku, kuvahaut, kartat ja Google scholar. Toinen paikka, jota kannattaa kokeilla on Makupalat.fi. Makupalat.fi on rajoitettu ja valikoitu kokoelma, joten relevantin materiaalin löytäminen on helpompaa. Myös Kysy kirjastonhoitajalta ja Kysy.fi - palveluiden vastausarkistoihin kannattaa tutustua.

Aineistotietokannat

Jos etsit kirjallisuutta ja painettuja teoksia, kannattaa tutkia kirjastojen aineistotietokantoja. Tämä on helppoa Finnassa ja Frank-monihaussa. Tiedot Suomessa julkaistusta materiaalista löytyvät Fennicasta.  Myös kirjakauppojen ja divarien hakuja kannattaa tutkia.

Erikoistietokannat

Tietoa kannattaa hakea erikoistietokannoista, joita tuotetaan asiantuntijaorganisaatioissa. Tietokantoja löytyy kohdasta Tietokantoja ja hakemistoja sekä Makupalat.fi:stä. Vinkkejä löytyy myös Finna-kirjastojen Tiedonhaku-sivulta. Muista myös lehdet. Kirjastoissa on lisäksi käytössä maksullisia erikoistietokantoja (esim. EBSCO, HS Aikakone, Oxford Music Online, Naxox Music Library, Rakennustieto, Netmot).

Kaunokirjallisuus

Kaunokirjallisuuden ykköslähde on Kirjasampo.fi. Muita lähteitä kaunokirjallisuudesta ja kirjailijoista löytyy Kirjasammosta, Kirjastot.fi:n Kirjallisuus-sivulta sekä Makupalat.fi:stä. Kansainvälisistä kannattaa tutustua esim. Goodreads'iin.

Musiikki

Musiikkitiedonhakuun löytyy useampi hyvä aloituspaikka. Viola, kansallisdiskografia, sisältää tiedot kotimaisista nuoteista ja äänitteistä. Yleisradion Fono.fi:tä kannattaa käyttää, kun etsii tietoa kappaleiden säveltäjistä, esittäjistä, sanoittajista ynnä muusta. Musiikkikirjastot.fi sisältää musiikkitiedonlähteiden ja musiikkivinkkejä ja artistien ja levyjen esittelyä sisältävien levyhyllyjen lisäksi apua musiikkitiedonhakuun. Makupalat.fi:n musiikki-osasta löytyy runsaasti materiaalia, kompakti kooste merkittävimmistä tiedonlähteistä on ylimmässä kategoriassa.

 

Sisällys:
Tiedonhaun opastus: aloitus
Haun suunnittelu ja arviointi, verkkotiedonhaku
Hakukoneet
Tietokantoja ja hakemistoja
Sosiaalinen media tiedonhankinnassa

Seuraava: Hakukoneet