Tiedonhakutehtäviä

Kysymyksiä

Alla on kysymyksiä eri aiheista. Niitä voi käyttää tiedonhakutehtävinä, itsenäisenä harjoittelumateriaalina tai esimerkkeinä. Tietoa voi hakea monella eri tavalla, alla olevat tavat etsiä vastaukset näihin kysymyksiin ovat yksi tapa, myös muilla keinoin vastauksia voi löytää. Esimerkkiratkaisuissa on pyritty käyttämään monipuolisesta muita(kin) keinoja kuin hakua hakukoneella.

  1. Haluaisin tietoa Tuija Lehtisestä tutkielmaa varten
  2. Mihin vuosiin Vaahteramäen Eemeli -kirjojen tapahtumat sijoittuvat?
  3. Pidän kovasti Kjell Westön kirjoittamista romaaneista. Olisiko jotakin samantyylistä kirjallisuutta?
  4. Etsin runoa, joka alkaa kutakuinkin näin: "Varis, tavallisen harmaa ystävämme talvella on harvasanainen - -" 
  5. Kuka on sanonut: ken ymmärtää suomen kielen, ymmärtää ... mielen?
  6. Mitkä ovat Suomen viisi muutetuinta kuntaa eli muuttovoittokuntaa? Entä mistä kunnista muutetaan eniten pois?
  7. Mistä löydän mallin perukirjan tekoa varten?
  8. Viekö valtioneuvosto valmistelemansa lakiehdotuksen presidentin nähtäväksi ennen sen menemistä eduskunnan käsittelyyn?
  9. Mitä verkkoaineistoja suosittelette sukututkijalle?
  10. Kuka sanoitti Merja Rantamäen biisi Jossain?
  11. Missä laulussa ja kenen esittämänä lauletaan ”kolme kolmonen, siinä lukee rock’n roll”.... biisi lienee jostain 70-80 -luvulta... Mistä löytyy siihen sanat…
  12. Haluan tietoa ilmastonmuutoksesta

 

Esimerkkiratkaisuja kysymyksiin

 

Tehtävä 1
Haluaisin tietoa Tuija Lehtisestä tutkielmaa varten

1. Analysoi, mitä tietoa tutkielmaan tarvitaan. Tehtävän laajuudesta riippuu, paljonko tietoa haetaan ja kuinka syvällisesti, mutta esimerkiksi koulutehtävässä voi tutkia seuraavia asioita:

  • Tuija Lehtisen syntymäaika, ehkä ammatti
  • Tuija Lehtisen tuotanto
  • tuotannon analyysi (millaista kirjallisuutta)
  • kirjailijan teosten vastaanotto ja suosio
  • muita kiinnostavia yksityiskohtia

2. Lähteet:

Kaunokirjallisuden merkittävin kotimainen tiedonlähde on Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi. Hakulaatikkoon kirjoitetaan kirjailijan nimi  ja hakutuloksesta on helppo tutkia sekä hänen kirjailijatietojaan että tuotantoaan.

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy suuri määrä vastauksia kirjallisuuskysymyksiin. Siellä kannattaa tehdä haku kirjailijan nimellä sekä etsiä aakkosellisesta listasta kirjailija. 

Google-haulla voi löytyä kustantajien sivujen kirjalija- ja teoskuvauksia, lehtiartikkeleja ja haastattelua sekä kirjailijoiden omat kotisivut. 

Kirjailijoita haastatellaan usein lehtiin, haku kannattaa tehdä Googlen lisäksi sanomalehtien arkistoihin, ne ovat yleensä käytettävissä kirjastoissa.

3. Seuraavasta vastauksesta löydät hyvät lähteet: https://www.kirjastot.fi/kysy/olisiko-mahdollista-saada-tuija-lehtisesta

 

Tehtävä 2
Mihin vuosiin Vaahteramäen Eemeli -kirjojen tapahtumat sijoittuvat?

1. Kysymys on varsin selkeä, halutaan tietää, mihin aikakauteen Astrid Lindgrenin Eemeli-kirjat sijoittuvat. Todennäköistä on, että Vaahteramäen Eemeli ja kirjojen kirjoittaja on tiedossa, mutta jos ei olisi, niin kirjan kirjoittaja olisi ensin saatava selville. Se löytyy helposti joko jostain kirjastotietokannasta, esim. Helmet.fi:stä tai Kirjasammosta. Hakusanoja ovat Vaahteranmäen Eemeli, Lindgren Astrid, ajoitus, aikakausi, vuosiluvut.

2. Lähteet:

Kirjasampo on kaunokirjallisuuden lähde ja sieltä kannattaa lähteä selvittämään kaunokirjallisuuteen liittyviä asioita. Vaahteramäen Eemeli on niin tuttu, että moni osaa arvioida aikakauden, johon se sijoittuu oman lukukokemuksensa tai yleistietämyksensä perusteella. Kuitenkin aikakaudesta löytyy vastauksia Google-haulla, esim. kirjoitetaan Astrid Lindgrenin kotisivuilla tai Tietysti.fi:stä löytyvästä artikkelista, jotka löytyy Google-haulla Vaahteranmäen Eemeli ja vuosi, Vaahteranmäen Eemeli ja vuosiluku tai Vaahteranmäen Eemeli ja vuosiluvut. 

https://www.astridlindgren.com/sv/karaktarerna/emil-i-lonneberga/histor…

https://www.aka.fi/fi/tietysti/blogit/suomalaisen-yhteiskunnan-historia…

3. Lähteitä löytyy seuraavasta vastauksesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/mihin-vuosiin-vaahteramaen-eemeli-kirjojen

 

Tehtävä 3
Pidän kovasti Kjell Westön kirjoittamista romaaneista. Olisiko jotakin samantyylistä kirjallisuutta 

1. Ensin on mietittävä, millaista on Kjell Westön kirjoittama kirjallisuus. Jos itse ei ole lukenut Westötä, voi kirjastojen aineistotietokannoista tutkia, millaisilla asiasanoilla niitä on kuvattu. Myös Kirjasammosta löytyy hakusanoja ja sieltä sekä kustantajien sivuilta voi lukea kirjailijakuvausta sekä teosten analyysia. 

2. Lähteet:

Hakusanoilla voi etsiä samalla tavoin kuvattua kirjallisuutta aineistotietokannoista. Myös verkosta voi hakea kirjallisuutta samoilla kuvauksilla. Mukaan on muistettava lisätä asiasana kaunokirjallisuus.

Kirjasampo-palvelusta voi tutkia vinkkejä edellä kuvatulla tavalla, mutta hyvä idea on myös käydä tutkimassa lukijoiden kirjahyllyjä ja selailla, mitä muut Westöstä pitävät ovat lukeneet tai millaisia lukusuosituksia toimitus sen yhteydessä antaa, esim. Leijat Helsingin yllä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_265. Linkit kirjahyllyihin löytyvät oikeasta reunasta.

Kirjallisuusaiheisilla keskustelusivuilla, esim. Facebookissa, voi käydä keskustelemassa asiasta.

Myös kirjaston kaunokirjallisuushyllyn tutkiminen saattaa johtaa hyviin tuloksiin.

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta voi tietenkin kysyä aiheesta vinkkejä ja myös vastauksien joukosta voi löytyä paljonkin erilaisia hyviä ehdotuksia.

3. Hyviä ehdotuksia löytyy seuraavasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/pidan-kovasti-kjell-weston-kirjoittamista.

 

Tehtävä 4
Etsin runoa, joka alkaa kutakuinkin näin: "Varis, tavallisen harmaa ystävämme talvella on harvasanainen - -" 

1. Runon etsiminen on usein erittäin hankalaa. Jos runosta muistaa vain tietyn pätkän, ei ole varmaa, että sen nimi olisi samanlainen tai että sitä löytyisi mistään kokonaan julkaistuna verkossa, niin että se löytyy sieltä hakemalla. Sanoilla ja sanayhdistelmillä kannattaa hakea erikseen koko pätkän lisäksi, esim. varis runot tai harmaa ystävämme.

2. Lähteet:

Tavallisen Google-haun lisäksi voi kokeilla hakua kirjastojen tietokannoista. Jos runon nimi on jotakuinkin sama kuin muistettu pätkä, se saattaa löytyä, esim. runo Lapsi leikkii löytyy haulla Lapsi leikkii Pikikirjaston tietokannasta, https://piki.verkkokirjasto.fi/. Runon on kirjoittanut Katri Vala ja se löytyy useasta eri runokokoelmasta, mm. Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta / toimittanut Sanna Jaatinen ja Runo puhuu lapsesta / toimittanut Terttu Tupala. Saman haun voi tehdä myös Finna.fi:ssa, silloin kannattaa valita Tarkennettu haku ja hakea Lapsi leikkii ja runot hakusanoilla, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kuitenkaan etsittyä varisrunoa ei näin löydy, vaikka muita osumia tuleekin.

Lahden runotietokanta on käännösrunouden hakupaikka, joten tulokset, joita sieltä saadaan, eivät myöskään osuneet tähän runoon, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…

Kirjasammon tuloksessa ei myöskään ole osumaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/varis

Etsimällä tavallisen harmaa ystävämme -sanoilla ei tule sopivaa tulosta.

Makupalat.fi:stä löytyy runoja, mutta ei tätä ja myöskin selaaminen sitä kautta on aika työlästä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=runot. Samoin olisi työlästä käydä selaamassa runokirjoja pelkästään hakuammuntana. Sen sijaan, jos jotain käsitystä tai arvelua runon tekijästä on, voi sillä tavoin löytää oikean.

Kirjallisuus- ja runoharrastajien ryhmät esim. Facebookissa voivat tuoda avun. 

Tällä kertaa ja hetkellä Google -haulla löytyi ET-lehden sivuilta tämä runo, https://www.etlehti.fi/keskustelu/1647/ketju/runopankki. Keskustelualueen runopankin tekijänoikeudet eivät todennäköisesti kunnossa ja se onkin syy, miksi runoja ei verkosta juurikaan löydy kokonaisina juurikaan. 

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kannattaa etsiä sekä runoja että muitakin sitaatteja.

3. Vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika varhainen eikä todennäköisesti siis ole löytynyt verkkohaulla. Luultavimmin se perustuu runouden tuntemukseen eli joko vastaaja itse on tunnistanut runon tai joku kollega on niin tehnyt, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin. Tämä onkin juuri runojen tunnistamisessa sekä lorujen ja laulusanojen etsimisessä usein tapa, jolla tieto löytyy.

 

Tehtävä 5
Kuka on sanonut: ken ymmärtää suomen kielen, ymmärtää ... mielen?

1. Sitaatin etsijöitä on paljon. Aina sanamuoto ei ole ihan täsmällinen, joten etsintää kannattaa tehdä, sanoilla ja sanayhdistelmillä.

2. Lähteet:

Tämä sitaatti löytyy helposti nettihaulla ja myös suomen kirjallisuudenhistorian tuntemus voi opastaa lähteelle. Tekstipätkällä hakemalla löytyy yksityishenkilöiden sivuja, wikisitaatteja sekä Opetusministeriön juhlavuoden 2007 julkaisu. Niistä selviää, että teksti on Agricolan Rucouskirja Bibliasta -teoksen alusta.

Agricolan Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta näköispainoksena, https://www.doria.fi/handle/10024/43445. Näköispainosta on jonkin verran vaikea lukea. Se löytyy tekstinä Kotuksen vanhan kirjasuomen korpuksesta. Haulla Agricola rucouskiria teksti löytyy Kotimaisten kielten kokonaisuus Ajaton Agricola https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/ajaton_agricola, jossa on linkki Agricola-aineisto Kotuksen aineistopalvelussa http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml, josta teksti löytyy. Nopeampi reitti osua tekstiin on Makupalat.fi:n kautta hakemalla nimellä Agricola Mikael,https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73473

3. Seuraavassa vastauksessa on käytetty yllä mainittuja lähteitä, https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanonut-ken-ymmartaa

 

Tehtävä 6
Mitkä ovat Suomen viisi muutetuinta kuntaa eli muuttovoittokuntaa? Entä mistä kunnista muutetaan eniten pois?

1. Tehtävänrajaus on helppo. Tarvitaan tietoa tilastoista, muuttovoittokunnista ja muuttotappiokunnista.  Muutto koskee väestön ja väestöliikkeitä. Hakusanoja ovat siis tilastot, muuttoliike, muutot, väestö. 

2. Lähteet:

Tilastoja on aina syytä etsiä virallisista tilastotietokannoista. Suomalaiset tilastot löytyvät Tilastokeskuksesta. Tilastoja on hyvin monenlaisia, ne löytyvät aiheittain järjestettyinä kohdasta Tilastot, https://www.stat.fi/til/vrm.html Listasta löytyy Väestö ja väestöä koskevista tilastoista Muuttoliike.

3. Seuraavasta vastauksesta löydät hyvän lähteen ja vastauksen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suomen-viisi-enten

 

Tehtävä 7
Mistä löydän mallin perukirjan tekoa varten?

1. Perukirjan mallia sekä vastaavia asiakirjamalleja etsitään usein. Niitä kannattaa etsiä hakusanalla asiakirjamallit, perukirjat tai perunkirjoitus. Hakusanoja voi yhdistää tai etsiä erikseen. Malleja löytyy verkosta, mutta kannattaa myös muistaa painettu materiaali, kun on kyse tämäntyyppisestä tehtävästä. Perukirja on asiakirja, joka on laadittava oikein ja jota ei tehdä yht'äkkiä, joten ohjeiden täytyy olla kattavat, selkeät ja asialliset. 

2. Lähteet:

Kirjoja löytyy kirjastojen aineistotietokannoista. Niistä on hyvä valita mahdollisimman tuoreet, jotta ne ovat ajantasaisia: 

Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) 

Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) 

Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)

Verkosta löytyy perukirjamalleja ja ohjeita, etenkin pankkien sivuilta ja lakipalvelua myyvien lakitoimistojen sivuilta. Myös lehdistä löytyy ohjeita, samoin asiaan liittyvien viranomaisten, esimerkiksi Vero.fi-sivuilta. Malleja etsittäessä kannattaa tarkistaa, ovatko ne verkon kautta käytettävissä ja näyttävätkö ne asianmukaisilta. Makupalat.fi:n on koottu perukirjamalleja ja ohjeita: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus. Google Scholar'ista etsimällä löytyy opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista löytyy syventävää tietoa perukirjojen tekemisestä, https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=perukirjat&btnG=.

Monesti kaivataan ohjeita. Jos sopivia ohjeita ei tunnu löytyvän löytyneistä kirjoista ja nettiohjeista, on hyvä turvautua lainopilliseen apuun. en ei ole syytä lähteä neuvomaan lainopillisissa kysymyksissä.

3. Seuraavista vastauksista löytyy hyviä lähteitä ja vinkkejä: https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-lahettaa-minulle-perunkirjoitusm…

https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loydan-netista-tulostettavat-perunk…

https://www.kirjastot.fi/kysy/lahettaisitko-hyvan-ja-yksinkertaisen-per…

 

Tehtävä 8
Viekö valtioneuvosto valmistelemansa lakiehdotuksen presidentin nähtäväksi ennen sen menemistä eduskunnan käsittelyyn?

1. Tietoa etsitään lainsäädännön vaiheista eli lainsäädäntöprosessista. Myös presidentin valtaoikeudet ja tehtävät ovat tehtävän ydintä. Hyviä hakusanoja ovat lait, lainsäädäntö, lainsäädäntöprosessi, presidentit sen mukaan, mistä haetaan.

2. Lähteet:

Aina, kun selvitetään lainsäädäntöön, valtionhallintoon, presidentin tai eduskunnan toimintaan liittyviä asioita, on hyvä käyttää juuri niiden piirissä tuotettua tietoa. Tiedonlähteitä on tuotettu verkkoon nimenomaan siksi, että kansalaisilla on luotettava tieto saatavillaan. Googlesta hakemalla haulla lainsäädäntö saa osumaksi Finlexin ajantasaisen lainsäädännön sekä eri ministeriöiden alan ajantasaisen lainsäädäntön, yleisesitys löytyy näiden lomasta, hakusana lainsäädäntöprosessi tuo tarkempia osumia lainvalmistelusta, https://www.google.com/search?ei=REs6X9SWH4fqrgSn3pqYBQ&q=lains%C3%A4%C…. Google Scholar tuo tulokseksi tutkimuksia erityistapauksista lainsäädäntöprosessissa, https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=lains%C3%A4%C3%…

Hyvä vaihtoehto on lähteä suoraan tutkimaan Eduskunnan sivut, https://www.eduskunta.fi/, joilta löytyy osa Näin eduskunta toimii, josta vastauksia voi lähteä etsimään.

Perustuslaki, jossa sekä lainsäädäntö että presidentin tehtävät määritellään, löytyy verkosta Finlexistä, niin kuin muutkin lait, https://finlex.fi/fi/.

Presidentillä on omat sivunsa, joista myös löytyvät presidentin tehtävät, https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/.

Lakien säätäminen Suomessa -kokoelmaan Makupalat.fi:ssa on koottu olennaiset lähteet yhteen paikkaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/lakien-s%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-s….

3. Seuraavassa vastauksessa lähteitä ja niiden tulkintaa: https://www.kirjastot.fi/kysy/vieko-valtioneuvosto-valmistelemansa-laki…

 

Tehtävä 9
Mitä verkkoaineistoja suosittelette sukututkijalle?

1. Sukututkimus on suosittu harrastus. Se on myös monimutkaista ja vaatii aikaa ja keskittymistä, joten pikaohjeita ei ole. Sukututkimukseen keskittyviä seuroja on ja niiden sivuille on koottu hyvää materiaalia sekä aloittelijalle että edistyneemmille. Google-haulla sukututkimus löytyvät Sukututkimusseuran sivut sekä aloitusohjeita, https://www.google.com/search?ei=C0w6X4-TMfCErwTSrbywBg&q=sukututkimus&…. Näiden puoleen on syytä kääntyä lähteitä etsiessä. Alla mainitut sivut löytyvät myös Kirjastot.fi:n Tietokantoja ja hakemistoja -sivulta, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja sekä Makupalat.fi:stä.

Suomen Sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Sukuseurojen keskusliitto: http://www.suvut.fi/
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm

2. Lähteet:

Yllä mainituilta sivuilta löytyy koosteita lähteistä, ohjeita sukututkimuksen aloittamiseen sekä myös kirjallisuusviitteitä perusoppaisiin. Niitä on lainattavissa kirjastoissa. Käytännön ohjeita löytyy myös.

Sukutukimusseuran sivuilta: Sukututkijan lähteet, http://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
Omia tietoja voi tallentaa Omat juuret -palveluun, https://omatjuuret.fi/#/

Arkistojen sivuilta: Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus

Varsinaisia sukututkimuksen lähteitä, kuten HisKi-tietokanta, voi suositella erikseenkin, vaikka ne löytyvätkin Sukututkijan lähteistä.

Helposti eri lähteitä on löydettävissä Makupalat.fi:n sukututkimuksesta, haku asiasanalla: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66507

Kaikki sukututkimussivut Makupalat.fi:ssa: https://www.makupalat.fi/fi/k/811%2B2134/hae?category=114083&sort=title…

3. Seuraavissa vastauksissa löytyy lähteitä ja erilaisia tilanteita: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-verkkoaineistoja-suosittelette-sukut…?

https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-loytaisin-kirjan-tietokantoja-tms

https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/s/sukututkimus

 

Tehtävä 10
Kuka sanoitti Merja Rantamäen biisi Jossain?

1. Musiikkitietoa kannattaa etsiä musiikin tiedonlähteistä.  Kappaleen sanoittajat, myös säveltäjät ja sanoittajat löytyvät äänitteistä, mutta myös musiikin metatietoja sisältävistä tietokannoista eli kirjastojen aineistotietokannoista sekä musiikin erikoistietokannoista.

2. Lähteet:

Finna.fi sisältää kirjastojen aineistotietokannan kuvailuja sekä Violan, kansallisdiskografian tiedot kotimaisista nuoteista ja äänitteistä, https://kansalliskirjasto.finna.fi/.

Yleisradion Fono.fi:tä kannattaa käyttää, kun etsii tietoa kappaleiden säveltäjistä, esittäjistä, sanoittajista ynnä muusta, http://fono.fi/.

Musiikkikirjastot.fi:stä, https://www.musiikkikirjastot.fi/tiedonhaunavuksi/ ja Makupalat.fi:stä löytyy lisää musiikkitiedonlähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/24%2B114734%2B3623%2B114715%2B114716%2B11….

Sanoittaja, tässä tapauksessa kääntäjä, löytyy sekä Finnasta että Fono.fi:stä.

3. Seuraavasta vastauksesta löytyvät molemmat lähteet: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-sanoitti-merja-rantamaen-biisin?

 

Tehtävä 11
Missä laulussa ja kenen esittämänä lauletaan ” kolme kolmonen, siinä lukee rock’n roll”.... biisi lienee jostain 70-80 -luvulta... Mistä löytyy siihen sanat…

1. Laulun sanoissa on usein kyse joko kertosäkeen sanoista, jotka ovat jääneet mieleen, mutta myös aivan jostain muustakin pätkästä. Useinkaan se, mitä on mielessä, ei ole kappaleen nimi, joten löytäminen voi olla vaikeaa.

2. Lähteet:

Laulujen tunnistaminen muutaman sanan avulla on usein varsin haastavaa. Googlettamalla saattaa tärpätä, Youtubesta etsimällä joskus saa tuloksen. Fono.fi:stä kannattaa etsiä, samoin Finna.fi:n Violasta.

Jos koko sitaatilla ei löydy, voi kokeilla osia annetusta tekstistä. Joskus muistikuvat siitä, miten teksti kuului, voivat olla virheellisiä.

Jos etsitään haulla kolme kolmonen, löytyy musavisa-sivu, jonka kommentissa mainitaan tämä kolme kolmonen Alwari Tuohitorven aikanaan laulamana. Tämän jälkeen voi etsiä Alwari Tuohitorvella joko sivustoja (esim. Discogs https://www.discogs.com/artist/653567-Alwari-Tuohitorvi) ja Youtubesta kappaleita ja kuunnella niitä. Viimeistään jälkimmäisellä pitäisi löytyä. 

Nopein tapa on tietysti löytää joku, joka tunnistaa kappaleen. Keskustelupalstoilla ja Facebookin musiikkiaiheisissa ryhmissä tavoittaa suuremman ryhmän ihmisiä, Kirjastot.fi:n tieto-listalla kirjastoammattilaisia.

Laulujen sanoja on myös hankala löytää, netissä ei juuri laulun sanoja ole julkaistu laillisesti, mutta niitä saattaa kuitenkin löytää. Usein Youtubessa on myös lyriikka mukana. Sanoitukset löytyvät erityisesti nuottijulkaisuista. Populaarimusiikin laulunsanoja voi etsiä Toivelauluja-vihkoista. Niitä on valitettavasti kirjastoissakin aika heikosti, antikvariaateista löytyy jonkin verran. Suuri toivelaulukirja -sarja sisältää suosittujen kappaleiden ja kansanlaulujen2 sanoituksia. Hakemisto löytyy kustantajan sivulta, https://otava.fi/wp-content/uploads/2018/09/STLK-1-24.pdf. Nuottijulkaisujen ja laulukirjojen selaamista voi yrittää.

Laulun sanojen suhteen kannattaa kokeilla onneaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tiettyä laulua etsitään etsityillä sanoilla, mutta kysymyksiä voi myös selata sanoilla laululyriikka, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=laululyriikka,
sanoitukset, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=sanoitukset,
tai laulun sanat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=laulun%20sanat

3. Seuraavassa vastauksessa ei ole kerrottu, miten tieto on löytynyt, mutta voi olla, että se on joko kirjastossa keskustelemalla kollegoilta saatu tai keskustelulistan laajemmalta ryhmältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-laulussa-ja-kenen-esittamana

 

Tehtävä 12
Haluan tietoa ilmastonmuutoksesta

1. Ilmastonmuutos on ajankohtainen asia ja siitä löytyy paljon tietoa verkosta. Hakusana on helppo löytää ilmastonmuutos, ilmasto, ilmaston lämpeneminen, ilmastonsuojelu. Näistä ilmastonmuutos toimii parhaiten. Selvitettäviä asioita ovat, mitä ilmastonmuutos on, mistä se johtuu, miten siihen voisi vaikuttaa ja mitä yksittäinen henkilö pystyisi tekemään. Hakusanaan ilmastonmuutos voi lisätä tarkenteita: ilmastonmuutos ehkäiseminen, ilmastonmuutos omat valinnat.

2. Lähteet:

Koska aihe on ajankohtainen ja sellainen, joka herättää tunteita, myös hakutuloksen tiedonlähteet voivat olla moninaiset. Niitä kannattaa siis tutkia huolella. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota, kuka tiedon on tuottanut. Ympäristöhallinto, Ilmatieteen laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tahoja, joiden tuottama tieto perustuu tutkittuun tietoon ja on puolueetonta. Näitä on siis hyvä tutkia ensisijaisesti. Jos etsii tieteellistä tekstiä Google Scholar'in kautta, on syytä kiinnittää huomiota siihen, milloin tutkimus on julkaistu.

3. Hyviä tiedonlähteitä löytyy seuraavasta vastauksesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-noin-yksitoista-vuotias-tytto? ja erityisesti Makupalat.fi:n koosteesta, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos.

 

Sisällys:
Tiedonhaun opastus: aloitus. Ongelman jäsennys
Haun suunnittelu ja arviointi, verkkotiedonhaku
Hakukoneet
Tietokantoja ja hakemistoja
Sosiaalinen media tiedonhankinnassa
Tiedonhakutehtäviä