Saavutettavuus
Yleisten kirjastojen tunnuksen käyttöönotto on osa toimia, joilla kirjastopalvelujen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pyritään tekemään aikaisempaa parempaa fyysisessä tilassa ja verkossa.
Vuonna 2016 hyväksyttiin Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus, joka on opas käytännön työhön, suunnitteluun, kehittämiseen ja itsearviointiin. Suosituksessa tunnistetaan ilmiöitä ja käyttäjäryhmiä, joita on saavutettavuuden kannalta hyvä pohtia. Jos parannustoimet auttavat toimintaesteisten asiointia kirjastossa, auttavat ne myös muita.
Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 2016 direktiivin julkisten palvelujen verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Sen määräyksiä sovelletaan parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön. Määräykset tulevat koskemaan myös kirjastojen verkkopalveluja.
Jaakko Tiinanen: Kohti saavutettavampaa kirjastoa - kirittäjänä asiakaslähtöisyys ja kiristyvä lainsäädäntö, esitys Keskuskirjastokokouksessa 19.1.2017.
Tämän sivun liitteenä kirjaston opasteiden suunnittelemiseksi kohdelista mahdollisista opastettavista aiheista kirjastotilassa sekä Oodi-keskustakirjaston suunnittelussa syntynyt konseptiteksti opasteiden filosofiasta. Lisäksi tiedostona on myös Helmet-sivuston ylläpitäjille laadittu ohje saavutettavan verkkosisällön tuottamiseen.
Materiaalia saavutettavuudesta verkossa
- Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus (PDF)
- Saavutettavuusdirektiivi julkisten palvelujen verkkosivuista ja mobiilisovelluksista
- Eduskunnan kirjaston tietopaketti saavutettavuusdirektiivistä
- Luentoja ja esityksiä saavutettavuudesta Kirjastokaista.fi:ssä
- Selkokieliset kirjastotekstit Monikielisen kirjaston sivuilla
- Saavutettavuutta käsitteleviä sivustoja Makupalat.fi:ssäÂ
- Kirjastotietoa viittomakielellä liitettäväksi oman kirjaston sivuille
Selkokieli
Selkokieli kirjastossa #1: Selkokieli ja käyttäjäryhmät
Selkokieli kirjastossa #2: Asiakaspalvelu ja selkokieli
Selkokieli kirjastossa #3: Selkokielellä kirjoittaminen