Saavutettavuus ja selkokieli

Saavutettavuus

Yleisten kirjastojen tunnuksen käyttöönotto on osa toimia, joilla kirjastopalvelujen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pyritään tekemään aikaisempaa parempaa fyysisessä tilassa ja verkossa.

Vuonna 2016 hyväksyttiin Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus, joka on opas käytännön työhön, suunnitteluun, kehittämiseen ja itsearviointiin. Suosituksessa tunnistetaan ilmiöitä ja käyttäjäryhmiä, joita on saavutettavuuden kannalta hyvä pohtia. Jos parannustoimet auttavat toimintaesteisten asiointia kirjastossa, auttavat ne myös muita.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 2016 direktiivin julkisten palvelujen verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Sen määräyksiä sovelletaan parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön. Määräykset tulevat koskemaan myös kirjastojen verkkopalveluja.

Jaakko Tiinanen: Kohti saavutettavampaa kirjastoa - kirittäjänä asiakaslähtöisyys ja kiristyvä lainsäädäntö, esitys Keskuskirjastokokouksessa 19.1.2017.

Tämän sivun liitteenä kirjaston opasteiden suunnittelemiseksi kohdelista mahdollisista opastettavista aiheista kirjastotilassa sekä Oodi-keskustakirjaston suunnittelussa syntynyt konseptiteksti opasteiden filosofiasta. Lisäksi tiedostona on myös Helmet-sivuston ylläpitäjille laadittu ohje saavutettavan verkkosisällön tuottamiseen.

Materiaalia saavutettavuudesta verkossa

Selkokieli

Selkokieli kirjastossa #1: Selkokieli ja käyttäjäryhmät

Selkokieli kirjastossa #2: Asiakaspalvelu ja selkokieli

Selkokieli kirjastossa #3: Selkokielellä kirjoittaminen

Tiedosto