Yleisten kirjastojen neuvoston kokous hybridikokouksena Lahden kaupunginkirjastossa.
Keskiviikko 16.11.2022
Tervetuliaissanat lausui Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan toinen varapuheenjohtaja Sari Niinistö.
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10:32.
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Varpu Vallbacka (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivonen (Joensuu), Hanna Martikainen (Jyväskylä), Joni Rahja (Kajaani) etänä, Susann Forsberg (Kokkola) etänä, Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Marja Huuhtanen (Lappeenranta), Sylvia Stavén (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu) etänä, Siina Vieri (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki) , Niina Salmenkangas (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku) etänä, Sanna Bondas (Vaasa) etänä, Leena Toivonen (Vantaa)
Läsnä, varaedustajat:
Katariina Lauronen (Espoo)
Maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Karjala: varajäsen Jesse Lindström (Imatra) etänä, Etelä-Pohjanmaa: varajäsen Suvi Hokkanen (Soini) etänä, Etelä-Savo: Tarja Frilander (Pieksämäki) etänä, Kanta-Häme: Matti Karvinen (Janakkala), Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi) etänä, Keski-Suomi: Risto Heikkinen (Laukaa) etänä, Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää) etänä, Lappi: Virva Jakkula (Posio) etänä, Pirkanmaa: Jarna Hara (Nokia), Pohjanmaa: varajäsen Linnéa Prost (Malax) etänä, Pohjois-Karjala: Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Pohjois-Pohjanmaa: Ulla-Mari Kivi (Alavieska) etänä, Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi), Päijät-Häme: Katja Komonen (Hartola) etänä, Satakunta: Anni Tormas (Huittinen) etänä, Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Poissa olevat maakunta-alueiden edustajat:
Kainuu
Varsinais-Suomi
Sihteereinä ja avustustehtävissä (Lahti):
Hanna Pitkänen, kirjastopalvelukoordinaattori
Pasi Kangas, mediakasvatuskoordinaattori
Noora Oluikpe, sisältökoordinaattori
Otto Härkönen, mediaohjaaja (keskiviikko)
Tomi Huhtinen, mediaohjaaja (torstai)
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
Matti Sarmela, Valtakunnallinen kehittämistehtävä
Katariina Lauronen, Espoon kaupunginkirjasto
Pauliina Tuomela, Lahden kaupunginkirjasto
Mervi Heikkilä, Seinäjoen erte (etänä)
Niina Honko, Riihimäen kaupunginkirjasto (etänä)
Leena Aaltonen, OKM (etänä)
Anna Tuomikoski, E-kirjastohanke (etänä)
Päivi Litmanen-Peitsala, valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto
Aija Laine, valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto
Salla Erho, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda
Satu Salmela, Seinäjoen AMK
Marko Ojala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Heidi Enwald, Oulun Yliopisto (etänä)
Kristina Eriksson-Backa, Åbo Akademi (etänä)
Nancy Pettersson, Åbo Akademi (etänä)
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi, koska yli puolet edustajista on paikalla. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja mahdollisiksi ääntenlaskijoiksi valittiin Katri Vänttinen (Helsinki) ja Salla Palmi-Felin (Lahti).
3. Esityslistan hyväksyminen
Kohdat 5. ja 10. vaihtoivat paikkaa keskenään alkuperäiseen esityslistaan verrattuna.
Päätös: Hyväksyttiin esityslista tällä muutoksella.
4. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
1.Työvaliokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.
Työvaliokunta esittää eroavan jäsenen Siina Vierin tilalle valittavaksi varajäsen Niina Salmenkankaan ja pyytää kokousjäseniltä esityksiä uuden varajäsenen valinnaksi.
Päätös: Niina Salmenkangas Tampereelta siirtyy varsinaiseksi jäseneksi. Varajäseneksi valittiin Anni Tormas Huittisista.
2. Näkövammaisten kirjasto Celian johtokuntaan toimikaudelle 1.10.2022 – 31.12.2022
Työvaliokunnan esittämänä jatkaa kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto.
Lisäksi pyydetty ehdotus myös kaudelle 1.1.2023 – 31.12.2026.
Päätös: Yleisten kirjastojen neuvosto esittää Jouni Pääkkölää Celian johtokuntaan molemmille toimikausille.
Pyydetty myös esitystä Yleisten kirjastojen tilastoryhmään, johon tarvitaan uusi jäsen Jouni Juntumaan tilalle.
Ehdotettiin Lepe Parviaista Tampereelta. Tuotiin tiedoksi myös, että jos työryhmään tarvittaisiin useampi jäsen, Tuomas Kunttu Kouvolasta olisi kiinnostunut.
Päätös: Valittiin Lepe Parviainen tilastoryhmään.
3. Annetut lausunnot (3 kpl)
Lausunnot toimitettu kokousmateriaalissa linkkinä.
https://www.kirjastot.fi/neuvosto/neuvoston-lausunnot
• Lausunto Ehdotus kulttuuriperintöstrategiaksi (2022)
• Lausunto Esteettömyysdirektiivin vieminen suomalaiseen lainsäädäntöön (2022)
• Lausunto Saavutettavuuskirjasto Celia -laista (2022)
4. Kilpailutustyöryhmän työskentelyn päättyminen
YKN perusti syksyn 2021 kokouksessaan kilpailutustyöryhmän keskustelemaan FinELibin kanssa yleisten kirjastojen e-palvelujen kilpailutuksista. Työryhmässä oli 9 jäsentä, puheenjohtajana toimi Ritva Nikola Oulusta ja sihteerinä Kaisa Hypén Turusta.
Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kävivät lisäksi keskusteluja FinELibin, FinELibin ohjausryhmän yleisten kirjastojen ja YKN:n edustajien kanssa. Yhteisten kilpailutusten merkitys miellettiin tärkeäksi. FinElibillä ei ollut resursseja lähteä työstämään toista kilpailutusta yleisille kirjastoille elokuvakilpailutuksen valmistelun ohella. Työryhmä kertoi toiminnastaan YKN:n kokouksessa keväällä 2022.
Työryhmä järjesti kesäkuussa 2022 vertaistukitapaamisen, johon kutsuttiin kirjastojen e-palveluhankinnoista vastaavia. Tapaamiseen osallistui 19 henkilöä.
Työryhmän työskentely oli hyödyllistä etenkin uusien kontaktien, vertaistuen ja hankintaosaamisen lisääntymisen kannalta. Työvaliokunta kiittää työryhmää hyvästä työstä, ja katsoo sille annetun tehtävän tulleen täytetyksi.
Muut asiat
Juha Manninen Suomen kirjastoseurasta on toivonut annettavaksi tiedoksi neuvostolle: Ifla Public Library Section julkaisi päivityksen Public Library Manifestoon kesällä. Suomen kirjastoseura käännätti Public Library Manifeston suomeksi: IFLA-UNESCO Yleisen kirjaston manifesti suomeksi.
Päivi Litmanen-Peitsala kertoi, että Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjaa on jaossa paikalla olevilla. Etänä olevat voivat laittaa tilauksen Päiville.
5. Kohti metatietovisiota –hankeen tilannekatsaus ja jatkotoimenpiteet, kirjastopalvelupäällikkö Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto ja päällikkö Matti Sarmela, Valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto
Myös kolmas esittelijä Nina Hyvönen oli mukana etänä. YKN:n syyskokous 2021 antoi toimeksiannon selvitysprojektille, johon Turun kaupunginkirjasto haki rahoituksen OKM:lta. Myös VAKEn panos projektiin on ollut iso.
Taustalla isot muutokset kuvailussa: BIBFRAME-formaatti, RDA, Linkitetyn datan tietomalli sekä Melindan uusi alusta. Kaisa Hypén esitteli väliraportin tuloksista. Esityksessä käytiin läpi tietokantainfrastruktuuri: Suomen yleisillä kirjastoilla on 36 tietokantaa, joista 19 (kirjastoista 80 %) on mukana Melindassa. Tammikuussa 2021 kuvailijoille tehdyn kyselyn mukaan Melinda on sekä vähentänyt että lisännyt työtä. Lisätyötä aiheutuu työskentelystä kahdessa tietokannassa.
Projektin aikana on käyty 28 kirjastokeskustelua, joissa on ollut osallistujia 212 ja tavoitettu kolmea lukuun ottamatta kaikki tietokantaa ylläpitävät kirjastot ja kimpat.
Hypénin esittelyssä käsiteltiin myös kirjastojärjestelmien valmiuksia linkitettyyn dataan ja BIBFRAMEen sekä tilannetta Ruotsissa ja käytiin läpi vaihtoehtoisia skenaarioita muutosprosessista. Parhaillaan suunnitellaan jatkoprojektia, jolle on tarkoitus hakea rahoitus käynnissä olevassa OKM:n avustushaussa. Jatkoprojektilla tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen sekä muutosvaihtoehtojen ja tarvittavien toimenpiteiden tarkentaminen.
Matti Sarmela esitteli valmisteilla olevaa Kirjasammon vaihtoehtoista käyttöliittymää. Se tuo hyvin esiin linkitetyn datan mahdollisuudet tiedon esittämisessä.
Yleisöpuheenvuoroissa kiiteltiin yhteistyötä ja kannatettiin jatkohanketta. Todettiin, että tärkeää olisi, että parhaat osaajat tekisivät kuvailua, keskitetysti, järjestelmäriippumattomalla mallilla.
Neuvosto suosittaa, että Turku jatkaa jatkohankkeen suunnittelua ja kirjastojärjestelmästä riippumattoman mallin selvittämistä.
6. Johtamistietoisku – Viritänkö konetta, paimennanko perhettä, taistelenko viidakon valtiudesta vai ohjaanko näytelmää? Kirjastopalvelupäällikkö Katariina Lauronen, Espoon kaupunginkirjasto
Katariina Lauronen esitteli vuonna 2022 ilmestynyttä pro gradu -tutkielmaansa, joka perustui kirjastoesihenkilöiden vastauksiin. Siinä kirjaston johtamista käsitellään neljän kehyksen kautta: rakenteellinen kehys (”kone”), henkilöstökehys (”perhe”), poliittinen kehys (”viidakko”) ja symbolinen kehys (”teatteri”).
Katariina Laurosen tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa.
Katarina Laurosen esitys (pdf)
7. Hanke-esittely: Asukaslähtöisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäminen Lahden lähikirjastoissa, pedagoginen informaatikko Pauliina Tuomela, Lahden kaupunginkirjasto
Pauliina Tuomela työskenteli elokuusta 2021 kesäkuuhun 2022 hankkeessa. Hankkeessa järjestettiin Erätauko-keskusteluja Lahden lähikirjastoissa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Kirjasto tarjosi tilan, vetäjän ja kirjurin ja suunnitteli keskustelun yhteistyökumppanin kanssa sekä markkinoi tilaisuuksia. Kokeiltiin myös valtuuston kokouksen yhteiskatsomoa ja ”Päättäjä tavattavissa” -iltoja.
Pauliina Tuomelan esitys (pdf)
8. Kansallinen lukutaitostrategia 2030 valmistui – toimeenpanoa kirjastoissa?, kehityspäällikkö Mervi Heikkilä, Seinäjoen Erte (lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä) -esitys etänä.
Lukutaitostrategian visiona on Suomi – maailman lukutaitoisin maa 2030. Mervi Heikkilä esitteli strategian suuntaviivoja ja niihin liittyviä konkreettisia toimenpiteitä, joissa kirjastot ovat mukana. Kirjastoissa keskustelua on herännyt satutuokioista, joihin liittyvissä tekijänoikeuksissa tekijänoikeusjärjestöjen tulkinta on tiukka, mutta oikeuskäytäntö puuttuu. Aiheesta tehtiin kysely kirjastoille. Tilanne koetaan kirjastoissa sekavaksi ja teettää lisätyötä.
Strategiaa toteutetaan Lukuliikkeen tukemana. Lukeva koulu -sivulla on suunnittelutyökalu. AVI ja OKM myöntävät avustuksia Lukutaitotyölle. Lopuksi Heikkilä esitteli muutamia vaihtoehtoja strategian jalkauttamiseen, jotka hän halusi antaa neuvostolle pohdittavaksi: Tulisiko kuntiin omat lukutaitostrategiat/ -ohjelmat tai Suomen kirjastoille yhteinen strategiaan perustuva lukutaito-ohjelma YKN:n laatimana? Vai toteuttaako kukin kunta ja kirjasto, kuten parhaaksi näkee?
Neuvostossa keskustelua herättivät erityisesti satutuokioihin liittyvät tekijänoikeudet. Asian esillä pitäminen koetaan edelleen tärkeäksi. Yleisten kirjastojen neuvosto onkin lausunut, että satutuokioiden tulisi saada vapautus tekijänoikeuslaista. Kuultiin myös kokemuksia pienlupien hankkimisesta satutuokioihin. Luvista ei olla tietoisia kaikissa kirjastoissa.
9. “Puhu poliitikolle” — Demokratiatyö Ratamo-kirjastoissa, kirjastonjohtaja Niina Honko, Riihimäen kaupunginkirjasto
Riihimäen kirjaston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on rakentaa alueen kirjastoista matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, mahdollistaa kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista ja muodostaa kirjastoille arkeen soveltuva toimintamalli. Hanketyöntekijä työskenteli 31.1.-31.7.2022, ja hankeaika jatkuu vielä 31.12.2023 asti. Hanketyöntekijän työssäoloaikana pilotoitiin tapahtumia ja luotiin verkostoa. Niina Honko esitteli hankkeessa saatuja oppeja ja kohdattuja haasteita.
10. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen
Leena Aaltonen käsitteli ensin selvitystä e-lainauskorvauksesta, joka on erittäin ajankohtainen paitsi tekijöiden taloudellisten edellytysten, myös kansallisen e-kirjaston valmistelun kannalta.
Selvityshenkilö Kristiina Harenko on jättänyt ehdotuksen e-lainauskorvausjärjestelmäksi lokakuussa 2022. Ehdotuksen mukaan tekijöille maksettaisiin korvausta yleisistä kirjastoista tapahtuvasta e-lainauksesta valtion talousarvioon otetusta määrärahasta. Korvausta maksettaisiin tekijöille ja kääntäjille. Korvaukset kohdennettaisiin kotimaisille tekijöille. Tarvittavat säännökset lisättäisiin tekijänoikeuslakiin (lukuun 3) vuoden 2023 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2024. Parhaillaan on käynnissä valmistelu, että korvaukset saataisiin maksettua jo vuoden 2023 e-lainauksesta.
Kristiina Harenko: E-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskeva selvitys valtioneuvoston julkaisuissa.
Valtion talousarviossa 2023 yleisiä kirjastoja koskevat budjettimäärärahat ovat vuoden 2022 tasolla. Rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen kompensoidaan vuoden 2023 osalta. Rahapelitoiminnan tuotot siirretään valtion talousarviomenettelyyn 2024 eteenpäin. Vuodesta 2024 eteenpäin on enää yksi momentti OKM:n hallinnonalalla, joka koskee yleisiä kirjastoja, jolloin talousarviota on helpompi lukea. Valtion talousarvioesitykset verkossa.
Muuta ajankohtaista
1 000 000 euron avustus on myönnetty Helsingin kaupunginkirjastolle Kuntien yhteinen e-kirjasto -hankkeen edelleen jatkamiseen. Avustuksen käyttöaika on 1.7. – 31.12.2023.
Tilastotietokannan uusimisen valmistelu on käynnissä, avainhenkilöinä Jonna Toukonen (AVI) ja Matti Sarmela (VAKE).
OKM:n konsernihanke käynnissä. Kirjastokokonaisuuteen sijoitettaisiin, Varastokirjasto, Celia, mahdollisesti Kansallisarkisto sekä osittain Kotuksen arkistoaineistot ja yleiskokoelmia koskevat toiminnot ja mahdollisesti Kansalliskirjasto. (Muutosohjelma ajoittuu vuosille 2023-26, mikäli uusi hallitus sen hyväksyy.) Sivistyshallinto 2030 -loppuraportti Valtioneuvoston julkaisuissa.
Suomen digitalisaation vision 2030 (digitaalinen kompassi) selonteko on annettu eduskunnalle, toimeenpanoa suunnitellaan lähikuukausina.
Leena Aaltonen on parhaillaan lomalla, jonka jälkeen vuorotteluvapaalla ja lomalla 9.6.2023 asti. Hänen sijaisenaan toimii Mitro Kaurinkoski 1.12.2022 - 29.5.2023
Vankilakirjastotyö
Oikeusministeriön (OM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välillä on käyty keskustelua vankien kirjastopalveluista. Kysymys on ollut toimivallasta, ja lainsäädännössä on päällekkäisyyksiä. Vaikka itse vankiloiden kirjastot eivät ole yleisten kirjastojen vastuulla, niin vankien lukemisen edistämisessä OKM:llä ja yleisillä kirjastoilla on roolia. Kevään aikana tullaan ottamaan yhteyttä kirjastoihin, jotta saadaan lukemisen edistämisen toimintaa ja siihen liittyviä mahdollisuuksia kartoitettua. Seuraavassa vaiheessa tullaan järjestämään OKM:n valtionavustushaku, jossa kirjastot voivat hakea avustusta vankien lukutaidon edistämiseen. Yksi kirjasto voi hakea avustusta myös useamman vankilan lukemisenedistämistyölle.
Vastuuhenkilöinä vankilakirjastoja koskevassa asiassa: Minna Karhunen (OKM) ja Marianne Mäki (OM).
Aiemmin tehty linjapaperi päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta. Kirjataan siihen yhdessä sovitut asiat.
11. Kuntien yhteinen e-kirjasto, sisältöneuvottelut, projektiasiantuntija Anna Tuomikoski
E-kirjastohankkeessa kokousaikana ajankohtaista: Lähiaikoina tehdään teknologiaratkaisun valinta, joko avoimen lähdekoodin ratkaisu tai SAAS-palvelu. Hankkeessa on otettu käyttöön uutiskirje, jonka kuka vain voi tilata omaan sähköpostiinsa.
Anna Tuomikoski kertoi sisältöneuvotteluista, joissa ovat mukana hän itse sekä konsultti Tommi Rissanen hankkeen puolesta sekä edustajat Suomen Kustannusyhdistyksestä, Suomen Kirjailijaliitosta ja Suomen Tietokirjailijoista. Neuvotteluja on käyty aluksi kirjallisesti, järjestetty kahdenkeskisiä tapaamisia suurimpien kustantajien kanssa ja sen jälkeen tapaamisia työryhmässä.
Nyt on päästy siihen vaiheeseen, että on ehdotus kaupallisesta pilotista, josta käydään jälleen kahdenkeskisiä keskusteluja suurimpien kustantajien kanssa. Kaupallisessa pilotissa olisi mukana kuusi kirjastokimppaa eri puolelta Suomea (1,7 milj. asukasta). Tällä hetkellä neuvotellaan sisällöntuottajien kanssa, jotta saadaan heidät lähtemään mukaan.
Neuvotteluissa on tärkeää löytää kaikille osapuolille hyödyllinen malli, vastattava sisällöntuottajien huolenaiheisiin ja oikaistava virheellistä tietoa. Lainauskorvauksen laajenemisen myötä kirjailijoiden intressi olla mukana e-kirjastossa kasvaa.
12. Päivän päätös ja johdatus iltaan, kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin
Ilta jatkuu Malva-museossa ja Malskilla.
Torstai 17.11.2022
Kirjastoalan koulutusosaaminen ja kirjastotyö
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 9.00.
Ilmoitusasiana, että iltapäivän päätteeksi Salla Palmi-Felin pitää kierroksen Lahden kaupunginkirjaston tiloihin.
13. Johdatus päivän teemaan, viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto
Esityksessään “Haemme korkeakoulutettua vuorovaikuttajaa palvelemaan asiakkaita ja kehittämään?” Päivi Litmanen-Peitsala esitteli kirjastojen työnhakuilmoituksista laatimiaan sanapilviä. Nimikkeissä on lisääntynyt sana “palvelu” (esim. palveluesimies) ja vaatimuksissa erityisesti pedagogiset taidot. Muita vaatimuksissa korostuvia asioita ovat asiakaspalvelu, kehittäminen sekä lapset ja nuoret. Käytetään myös paljon tapahtumatuotantoon ja mediakasvatukseen liittyviä sanoja. Edellytyksissä yleisen kirjaston puolella ei juuri sanoiteta kirjastoammatillisia tehtäviä. Vuorovaikutustaidot sen sijaan mainitaan lähes jokaisessa ilmoituksessa. Kehittäminen mainitaan sekä kirjastonhoitajan että kirjastovirkailijan tehtävissä hyvin usein. Kirjastoammatillinen osaaminen on oletusarvoista, mikä kannattaa ottaa huomioon alan koulutuksessa: oletetaan, että kaikki oleellinen kirjastoammatillinen sisältö on hallussa 35 ov/60 op opinnoilla.
Päivi Litmanen-Peitsalan esitys (pdf)
14. Nuoret kirjastoammattilaiset, kyselytutkimus, erityissuunnittelija Aija Laine, valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto
Esityksessään “Bloggari, vloggari, vinkkari, tapahtumanikkari ja nuorisotyöntekijä: nuorten kirjastotyöntekijöiden ammattikuva – valtakunnalliset kyselytutkimuksen tulokset” (pdf) Aija Laine esitteli verkkokyselynä toteutetun tutkimuksen tuloksia.
Yleisten kirjastojen henkilökunnasta noin puolet on yli 50-vuotiaita ja vuoteen 2030 mennessä n. 30% henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Huomionarvoista oli, että kohdealueella oli yhteensä 152 kuntaa, joista peräti 53:llä ei työskentele yhtään alle 35-vuotiasta kirjastotyöntekijää.
Kyselytutkimuksessa oli havaittavissa samansuuntaisia tuloksia kuin IFLA:n trendiraportissa “The rise of soft skills”. Taitopääoma ei enää riitä, vaan pitää olla ongelmanratkaisukykyä ja kykyä johtaa omaa työtään, kehittää ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yliopistokoulutukseen toivottiin johtajuusopintoja ja ylipäätään koulutussisältöihin toivottiin lisää pedagogisia taitoja, lasten ja nuorten kirjastotyön osaamista, lukutaitostrategian läpikäymistä, työelämätaitoja ja digiosaamista.
Perehdytyksen osalta kyselyssä kävi ilmi, että neljäsosan mielestä perehdytys ei ole ollut riittävää. Täydennyskoulutusta sen sijaan järjestetään tarpeeksi, mutta lähes 40% on sitä mieltä, ettei ole aikaa osallistua siihen. Koulutuksia on niin paljon, että niistä on vaikea valita itselle sopivia. Tähän tarvitaan esihenkilöiden ohjausta.
Vastaajissa oli 159 korkeakoulutettua henkilöä, joista 63 toimi tehtävissä, mitkä eivät vaadi korkeakoulututkintoa. Laine arvioi, että tämä selittänee sitä, että osa vastaajista koki tekevänsä kirjastonhoitajan tehtäviä kirjastovirkailijan tittelillä ja palkalla. Kyselystä nousi esille myös Peruspalveluiden arviointiin peilaten mielenkiintoinen huomio: Nuoret haluaisivat tehdä tehtäviä, joihin kirjastoilla ei koeta olevan resursseja. Tähän pitäisi kiinnittää lisähuomiota.
Työssä jaksamiseen vaikutti erityisesti hyvä työilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä se, että saa riittävästi palautetta. Vaikka asiakaspalvelu oli mielekkäimmäksi koettu työtehtävä, monet vastasivat, että asiakaspalvelu myös heikentää työssä jaksamista. Asiakaspalvelussa koetaan olevan erittäin vaativia tilanteita. Kiire, huono palkkaus sekä se, ettei nimike vastaa työnkuvaa, heikentää työssä jaksamista. Tärkein syy, miksi nuoret kirjastolaiset miettivät ammatinvaihtoa on nimenomaan huono palkkaus. Motivaatio kirjastotyössä pysymiseen löytyy työyhteisöstä, hyvistä esihenkilöistä ja työilmapiiristä.
Keskusteltiin siitä, mahdollistaako TES joustavan sometyön, siirtyykö hiljainen tieto tarpeeksi tehokkaasti tekijältä toiselle sekä siitä, että että kehittäminen kuuluu nykyisin kaikille. Verkostomainen työskentely auttaa kehittämään yhdessä.
Koulutuksen järjestäjien puheenvuorot
15. Suomen kirjastoseuran tutkimus- ja koulutustyöryhmä, Salla Erho, Satu Salmela ja Pasi Kangas
Salla Erho Keudasta esitteli työryhmän ja sen tavoitteet. Tavoitteena on olla linkki alan koulutuksen ja tutkimuksen sekä kirjastojen välillä sekä tukea alan koulutuksen kehittymistä. Satu Salmela SeAMK:sta esitteli, mitä työryhmässä on tehty. Tärkeänä huomiona polkuja kirjastokoulutukseen: Seuran verkkosivuille on koottuna eri opintopolkujen kuvauksia. Pasi Kangas Lahden AKE:sta esitteli teemoja, joita työryhmässä pohditaan tällä hetkellä.
Päivi Litmanen-Peitsala VAKE:sta haastoi työryhmän päivittämään Työmarkkinatori.fi:n kuvaukset kirjastovirkailijan ja kirjastonhoitajan tehtävistä.
Salla Erhon, Satu Salmelan ja Pasi Kankaan esitys (pdf)
16. Maailman parasta täydennyskoulutusta? AVIn täydennyskoulutuksen teemoista ja suunnitteluprosessista, ylitarkastaja Marko Ojala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Marko Ojala esitteli AVI:n täydennyskoulutusta. Strategiset kärjet ovat lukutaito, kestävä kehitys, demokratia ja jatkuva oppiminen. Kuusi alueellista AVIa tekevät saumatonta valtakunnallista yhteistyötä. Strategiaa päivitetään ensi vuonna. Koulutusteemojen taustalla ovat lainsäädäntö, OKM:n kirjastopolitiikka, hallitusohjelman painotukset, valtionavustukset, erilaiset tiedonlähteet ja muut syötteet, myös hiljaiset signaalit. Vuoden 2023 kattoteemana on jatkuva oppiminen. Kirjastot medialukutaidon ja demokratian vahvistajina. Järjestetään yhä enemmän toimialoja ylittäviä koulutuskokonaisuuksia.
Lisäksi Ojala esitteli Peruspalveluiden arviointia 2021 yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyydestä ja osaamisestä sekä kirjastojen johtamisesta. Aiheista voi kuunnella lisää AVI:n podcastista ja lukea blogista. Asioita käsitellään myös koulutustilaisuuksissa.
Keskusteltiin AVI:n koulutusten hyödyllisyydestä myös opiskelijoille ja muistuteltiin, että AVI:n koulutukset tulevat Kirjastokaistan koulutuskanavalle, joten seuraaminen on helppoa.
17. AKE – yhteistä kehittämistä. Kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen ja mediakasvatuskoordinaattori Pasi Kangas, Lahden kaupunginkirjasto
Lahden AKE:n edustajat esittelivät AKE-toimintaa sekä sitä, mitä kuuluu Libopille eli kirjastojen Moodle-alustalle. Käytiin läpi AKE-toiminta kirjastolaissa sekä AKE-alueet. Katsottiin AKE-toimintaa esittelevä video. Pitkänen esitteli AKE-toiminnan sisältöjä tarkemmin ja Kangas esitteli Libopin toimituskunnan työtä ja Libopin kehittyviä sisältöjä.
Hanna Pitkäsen ja Pasi Kankaan esitys (pdf)
Keskustelua aiemmista puheenvuoroista
Kirjastoalan täydennyskoulutus on erinomaisella tasolla ja tuntuu aina vain paranevan. Yhtä räätälöityjä koulutuksia ei muilla aloilla välttämättä ole. AVI:n ja AKE:n yhteistyö on voimaa. Tärkeä johtamisen työ on, että katsotaan kullekin työntekijälle sopivat koulutukset. TES suojelee työntekijän palautumista ja on tärkeää, että työ- ja vapaa-aika eivät mene sekaisin. Osa johtamista on myös rajata työtä niin, että se saadaan tehtyä työajalla. AVI:n ja AKE:n koulutuksissa myös pienten kirjastojen edustajat pääsevät jakamaan osaamistaan.
Jotta voidaan tehdä vaikuttavaa kirjastotyötä uupumatta, kirjastotyön ydin pitää löytää. Miten kirjastotilat poikkeavat muista tiloista? Minne katosi tietopalvelu? Miksi ei kysytä meiltä vaan Googlelta? Kirjastoilla ei ole olemassaolon oikeutusta, jos teemme kaikkea samaa kuin kaikki muutkin. Pitää löytää oma ekologinen lokero. Jos yritämme olla koko maailman keskellä, häviämme kokonaan. Pitää pohtia, mitä sellaista teemme kunnassa, mitä muut eivät tee.
Tietopalvelu kirjastotiloissa on muuttunut digitaalisten palveluiden alkuopastamiseksi. Kirjastoissa tehdään paljon muiden tahojen töitä. Pitäisi rajata nämä siten, että kirjasto voi tarjota tilat esim. Kelalle asiakkaidensa opastamiseen tai sosiaalipalveluille ihmisten tapaamiseen, mutta kirjasto ei itse tee näitä muiden sektorien töitä.
Huomionarvoista on, että Googlesta tulee todella usein tuloksena Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaus. Kysy kirjastonhoitajalta on mahtava asiantuntijoiden verkosto ja osa nykyaikaista, toimivaa tietopalvelua, johon käytetään kirjastojen resursseja.
18. Seinäjoen AMK, kirjasto- ja tietopalveluiden lehtori Satu Salmela
Satu Salmela esitteli SeAMK:n kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta, josta valmistutaan tradenomiksi (AMK). SeAMK:ssa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot päivätoteutuksena, kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, Avoimen amk:n opinnot, erillishaun kautta tutkintonsa loppuun sekä tehdä täydennyskoulutusta. Korkeakouludiplomiopinnot voi sisällyttää jo olemassa olevaan tutkintoon. Yhteistyö kirjastokentän kanssa on tärkeää.
19. Tampereen Yliopisto, yliopisto-opettaja (informaatiotutkimus ja interaktiivinen media) Sami Serola.
Sami Serola ei saapunut paikalle. Siirryttiin ohjelmassa eteenpäin.
20. Oulun Yliopisto, yliopistolehtori, tutkija (informaatiotutkimus) Heidi Enwald
Heidi Enwald esitteli Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opintoja, joista voi suorittaa kandidaatin tutkinnon (HuK), maisterin tutkinnon (FM) ja tohtorin tutkinnon (FT). Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen perusopinnoissa on kirjaastoammatillisia sisältöjä.
21. Åbo Akademi, forskningsledare i informationsvetenskap Kristina Eriksson-Backa ja Nancy Pettersson
Kristina Eriksson-Backa ja Nancy Pettersson esittelivät Åbo Akademin ja Öppna Universitetetin informaatiotutkimuksen opintoja, jotka järjestetään yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Åbo Akademin informaatiotutkimuksen perusopinnoissa on Oulun yliopiston tavoin myös kirjastoammatillisia sisältöjä, myös informaatiojohtamisen opintoja.
Kristina Eriksson-Backan ja Nancy Petterssonin esitys (pdf)
22. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, opettaja Salla Erho
Salla Erho esitteli Keudan tieto- ja kirjastopalveluopintoja. Ammatillisissa tutkinnoissa on tarjolla (liiketoiminnan) perustutkinto (180 OSP), (tieto- ja kirjastopalveluiden) ammattitutkinto (150 OSP) ja erikoisammattitutkinto (150 OSP). Tutkinnon sisällöt on laatinut Opetushallitus. Opintosisältöjen uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Tutkinnot voi suorittaa joko kirjastopalvelujen osaamisalalta tai kirjastoautopalveluiden osaamisalalta siten, että kirjastossa ollaan joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Koulutukseen on jatkuva haku. Etäopiskelumahdollisuus on lisännyt opiskelijoiden määrää. Osaamisen hankkiminen osoitetaan kirjastotyössä, kouluopetuksessa sekä oppimistehtäviä tehden. Osaamisen osoittaminen eli näytöt tehdään kirjastoissa aidoissa työtehtävissä.
Keskustelua edellä mainittujen osalta ja koko kokonaisuudesta
Keskusteltiin siitä, näkyykö opinnoissa ja ymmärtävätkö opiskelijat, että kirjastotyö on jatkuvassa muutoksessa. Moni työntekijä kokee, ettei ole enää töissä yhtään samassa paikassa kuin mihin on alun perin tullut. Koulutuksen järjestäjien mukaan on yhä sellaisia alalle tulevia, joilla on todella vanhentunut näkemys siitä, mikä kirjasto on. Sitä ravistellaan opinnoissa ja suurin osa sen oivaltaa. Ammatillisissa opinnoissa hyvin suuri vaikutus on kirjaston henkilöstön näkemyksillä. Yliopisto-opinnoissa tutkitaan Iflan trendejä ja keskustellaan ihmisestä yhteiskunnassa. Toiveena on, että opiskelijat ymmärtävät, että se mitä nyt tehdään, tulee aina muuttumaan.
On hyvä muistaa, että koulutuksessa opiskelijat saavat pohjatiedot alan töihin ja koulutus oikeaan työhön alkaa vasta, kun opiskelija saa työpaikan. Tästä syystä on tärkeää, että täydennyskoulutus toteutuu hyvin. Opetussuunnitelmista on ennenkin puhuttu ja on tärkeää, että kirjastokenttä on mukana prosessissa, kun opetussuunnitelmamuutoksia tehdään. Oppilaitosten pitää kysyä kentältä, mitä uusissa opetussuunnitelmissa pitäisi tuoda esiin. On palkitsevaa, kun uusia opetussuunnitelmia julkaistaan ja siellä näkyy kentällä käyty keskustelu. Miten tämän saisi pysyväksi toimintatavaksi, että ajankohtainen keskustelu käydään säännöllisin väliajoin?
Tulisi tarkastella myös, miten meidän yhteisö muuttuu.
Voitaisiinko AKE-työssä ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa suunnitella esimerkiksi hankkeita, joissa voisi tarjota muillekin kuin suomen- tai ruotsinkielisille makupaloja suomalaisesta kirjastotyöstä? Keskusteltiin myös siitä, että ruotsiksi Suomesta ei löydy mitään muuta koulutusta kuin Åbo Akademin koulutus ja biblioteksutbildning Yrkesakademin i Österbottenista. Ruotsinkielinen ammattillinen ja amk-opetus käytännössä puuttuvat. Keudan koulutuksen järjestämislupa on suomeksi, joten muilla kielillä tutkintoa ei voi virallisesti suorittaa.
23. Seuraavan kokouksen julkistaminen, päätöskahvit ja hyvää kotimatkaa!
Seuraava kokous järjestetään Jyväskylässä 26.-27.4.2023.
Eduskuntavaalien ja pääsiäisen vuoksi kokous siirtyy myöhemmäksi keväällä. Osa aiheista jatkuu ja mukaan tulee myös uusia aiheita. Koulutuspäivä oli kokeilu teemoitetusta päivästä.
Kiitokset työvaliokunnalle: Nina Sipola, Päivi Litmanen-Peitsala, Susann Forsberg, Selja Kunttu, Siina Vieri, Niina Salmenkangas ja Maria Huhtanen. Tervetuloa Anni Tormas varajäseneksi työvaliokuntaan.
Kiitos Lahdelle onnistuneista hybridikokousjärjestelyistä.
Puheenjohtaja Päivi Savinainen päätti kokouksen klo 14.15. Tarjolla oli iltapäiväkahvit.