Kirjastot arvostavat yhdenvertaisuutta, aineistojen saavutettavuutta ja oppimista sekä tiedon luotettavuutta

Tekninen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat varmasti kirjastojen toimintaan, mutta muuten tulos ei ollut vakuuttava. Millainen asema teknisillä ja taloudellisilla arvoilla on lopulta kirjaston työntekijöiden arvomaailmassa? Vastaavasti ympäristöarvojen matala kannatus jäi hämmentämään ja se saattoi olla seurausta kysymyksen asettelusta, jossa kysyttiin ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyttä. Kyselytutkimuksen tulos ja tulkinta tuntuivat vaativan varmennusta.

Kyselytutkimuksen tulkinnanvaraisuuden ohella hankkeen ohjausryhmässä sivuttiin kysymystä, tulisiko kirjastojen aineistoja kuratoida – vai tulisiko kirjastojen tarjota yhtä lailla informaatiota ja disinformaatiota esimerkiksi ympäristöasioista, asettaa tiede ja mielipiteet rinnakkain samalle hyllylle. Kysymys on mielenkiintoinen, vaikkakin jäi hankesuunnitelman ulkopuolelle. Itse olen usein korostanut kirjastojen ympäristötietoisuutta nimenomaan siinä merkityksessä, että kirjastot tarjoavat avoimen ja yhdenvertaisen pääsyn luotettavaan, ajantasaiseen ja relevanttiin ympäristötietoon.

Näistä syistä johtuen ehdotin, että suorittaisimme uuden kirjastojen henkilökunnalle suunnatun arvokyselyn ja selvittäisimme, miten korkealle ympäristöön liittyviä arvoja ja aineistojen luotettavuutta arvostetaan. 

 

Syksyllä 2021 suoritettiin arvokysely (Forms), jossa lueteltiin joukko arvoja ja pyydettiin vastaajia määrittelemään, ovatko ne kirjastojen ydinarvoja, merkittäviä vai ei-merkittäviä. Lisäksi kysyttiin mille kirjastotoiminnan osa-alueelle ne lukeutuvat: kokoelmiin, tiloihin, palveluihin vai tapahtumiin sekä lopuksi vielä kolmea kaikkein tärkeintä arvoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 henkilöä, joten tulosta voidaan pitää suhteellisen luotettavana. Kyselyn tulos vahvisti osittain aiemman kyselyn tulosta, mutta myös tarkensi ja korjasi sitä.

Digitalisaatio ja tekninen kehitys nähdään suurimpana muutostekijänä kirjastoille. Vastaajat eivät kuitenkaan arvostaneet teknistä edistystä sinänsä: edistystä pidetään tärkeänä, mutta vastaajista vain 12 % piti sitä kirjaston ydinarvona. Tekninen osaaminen eli digi- ja kansalaisosaaminen nousi sen sijaan huomattavasti korkeammalle ja 55 % piti sitä kirjastolle keskeisenä arvona. Digi- ja kansalaisosaaminen olikin yksi merkittävimpiä kirjastojen palveluihin liitettävistä arvoista.

Taloudelliset arvot ovat vieläkin vähemmän arvostettuja ja ne liitetään lähinnä palveluiden suunnitteluun. Ne eivät olleet kuitenkaan keskeisiä edes tässä suhteessa. Talous saattaa siten olla merkittävät muutostekijä, kuten Megatrendit osoittivat, mutta taloudelliset arvot eivät kuulu kirjastolalaisten arvomaailmaan. Taloudellisuutta piti ydinarvona 33 % vastaajista ja tuottavuutta vain 4 %. Kuvaavaa on, ettei kukaan nostanut teknistä edistystä tai tuottavuutta kolmen tärkeimmän arvon joukkoon ja taloudellisuus ja tehokkuuskin saivat vain hajamainintoja.[1]

Demokratiaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät arvot ovat sen sijaan selvästi kirjastolaisten ydinarvoja, vaikkakin sosiaalinen vastuullisuus on jäänyt hieman vieraaksi. Tärkeimmät arvot ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus sekä demokratia ja ihmisarvot. Näitä yli 80 % vastaajista piti kirjaston ydinarvoina (84 %/81 %). Näistä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo liittyvät yleisten kirjastojen perustehtävään ja Kirjastolakiin: yleiset kirjastot ovat kaikille avoin, ilmainen peruspalvelu. Demokratia ja ihmisoikeudet kiilaavat hieman yllättäen kirjastoille olennaisten arvojen, kuten moniarvoisuuden ja sananvapauden, edelle. Sosiaalista vastuullisuutta lukuun ottamatta kaikki tämän kategorian arvot nousivat kuitenkin ylimpään kastiin. Sosiaalista vastuullisuutta piti yllättäen ydinarvona vain 46 % vastaajista. Demokraattiset arvot liittyvät kaikkiin kirjaston toiminta-alueisiin eli kokoelmiin, tiloihin, palveluihin ja tapahtumiin.

Sivistysarvot ovat kirjastolaisille kaikkein tärkeimpien arvojen joukossa. Kaikki vastaajat pitivät tiedon ja aineistojen oikeellisuutta, luotettavuutta sekä aineistojen saavutettavuutta joko merkittävänä tai erittäin merkittävänä. Vastaajista 83 % katsoi tiedon oikeellisuuden, relevanttiuden ja luotettavuuden kirjaston ydinarvoksi ja 90 % piti saavutettavuutta ydinarvona. Tiedon oikeellisuus liitetään luonnollisesti hyvin vahvasti kokoelmiin, mutta myös palveluihin ja tapahtumiin. Tiedon saavutettavuus puolestaan liittyy kaikkiin kirjastotoiminnan osa-alueisiin. Sivistysarvojen kohdalla on kuitenkin huomioitava se, ettei vaihtoehtojen joukossa ollut kirjallisuuteen tai lukemisen edistämiseen viittaavia arvoja. Avovastauksissa nousikin esiin mm. sivistys ja lukutaito.

Jos ajatellaan kysymystä, tulisiko kirjastojen tarjota yhtäläisesti ympäristöä koskevaa informaatiota ja disinformaatiota, tulos on mielenkiintoinen. Aineistojen saavutettavuus ja luotettavuus ovat yhdenvertaisuuden ja demokraattisten arvojen kanssa kirjastojen työntekijöiden arvostuksen kärjessä. Tiedon luotettavuuden ei siis ilmeisesti koeta olevan ristiriidassa yhdenvertaisuuden tai demokraattisuuden kanssa. Tältä pohjalta voidaan ajatella, että kirjastojen odotetaan tarjoavan luotettavaa informaatiota kaikille. Kuviota monimutkaistaa kuitenkin hieman se, että kaikki vastaajat pitivät sananvapautta merkittävänä arvoja ja 75 % ydinarvona ja suvaitsevaisuudenkin nosti 70 % vastaajista kaikkein merkittävimpien arvojen joukkoon. Huomattavasti harvempi kuitenkin laski nämä arvot kolmen keskeisen arvon joukkoon (16/10). Tässä suhteessa arvokyselyn tulos onkin oivallinen keskustelun avaus – miten yhdistämme tiedon luotettavuuden, yhdenvertaisuuden ja sananvapauden – mutta ei tarjoa lopullista vastausta.

 

Odotetusti myös ympäristöarvot nousivat selvästi taloudellisten ja teknisten arvojen yläpuolelle tässä kyselyssä. Tosin ne eivät yltäneet läheskään demokraattisten tai sivistyksellisten arvojen tasolle. Puolet vastaajista piti ympäristötietoisuutta ydinarvona – ja hieman yllättäen jakamis- ja kiertotalous jäi hieman sen taakse (48 %). Näin ajatellen arvokyselyn tulos vahvistaa aiemman kyselytutkimuksen perusteella tehdyn päätelmän – noin puolet kirjastojen henkilökunnasta on ympäristötietoista. Toisaalta on kuitenkin huomattava, että vain alle 10 % vastaajista arvioi, että ympäristöarvot ovat ei-merkittäviä. Ympäristöarvot ovat kirjastojen henkilökunnalla merkittäviä, vaikkakaan eivät välttämättä kaikkein tärkeimpiä arvoja.

Ympäristötietoisuuden kannalta on erityisen kiinnostavaa verrata ympäristöarvoja kestävän kehityksen arvoihin. Kestävään kehitykseen liittyviin arvoihin voidaan lukea ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät arvot eli demokratia ja ihmisarvot, jakamis- ja kiertotalous, elinikäinen oppiminen, kulttuurinen monimuotoisuus, sosiaalinen vastuullisuus, ympäristötietoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. Näitä arvoja piti 64 % vastaajista erityisen merkittävinä kirjaston kannalta. Lukua laski keskiarvon alapuolelle jäävät jakamis- ja kiertotalous sekä sosiaalinen vastuullisuus.

Voidaan siis väittää, että kestävän kehityksen arvot ovat hyvin merkittäviä kirjastojen henkilökunnalle, mutta kestävyyden sosiaalista aspektia arvostetaan hieman enemmän kuin ekologista. Tulos on kuitenkin hieman ristiriitainen: demokratiaa, yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista painotavat sosiaaliset arvot nostetaan hyvin merkittäviksi, mutta samalla sosiaalinen vastuullisuus jää niiden jälkeen. Vastaavasti jakamis- ja kiertotaloutta arvostetaan vähemmän kuin ympäristötietoisuutta, aivan kuin kirjastojen kierrätettäviä kokoelmia ja jaettavia tiloja ei miellettäisi uuden kestävän talouden esikuviksi ja konkreettiseksi ympäristötietoisuudeksi. Nämä anomaliat viittaavat hieman siihen suuntaan, etteivät kirjastojen ympäristötietoisuuden tai kestävän kehityksen käsitteitä hahmoteta aivan selvästi. Niitä arvostetaan, mutta kaikki eivät ole perillä siitä, mitä ne pitävät sisällä. Nämä olisi syytä huomioida harkittaessa mahdollista jatkohanketta.

 

Kyselyssä lähestyttiin keskeisiä arvoja myös kysymällä, mihin kirjastojen keskeisiin toimintoihin ne liittyvät. Ei liene yllätys, että kokoelmiin ja aineistoihin liitetyistä arvoista nousivat selvästi esiin tiedon ja aineistojen oikeellisuus ja saavutettavuus. Tiedon oikeellisuutta arvosti 95 % vastaajista, eikä kukaan katsonut sen olevan merkityksetön. Aineistojen saavutettavuus arviointiin lähes yhtä korkealle. Seuraavaksi eniten arvostetaan elinikäistä oppimista ja moniarvosuutta, jotka sananvapauden ohella nousevat 90 % pintaan tai hieman yli. Seuraavaksi tärkeimpinä arvoina tulevat yhdenvertaisuus ja ympäristötietoisuus. Ympäristötietoisuutta piti 73 % vastaajista hyvin merkittävänä kokoelmien kannalta. Tämän perusteella kirjastojen aineistojen tulisi olla helposti saavutettavia ja monimuotoisia, mutta ennen kaikkea luotettavia. Tämä avaa myös kirjastojen ympäristötyölle mahdollisuuksia, sillä tavoitteeksi voidaan asettaa luotettavan ja ajantasaisen ympäristöä koskevan tiedon tarjoamisen. Tästä näkökulmasta kirjastojen henkilökunta siis myös katsoo, että kokoelmien tulisi olla kuratoituja.

Tilojen kohdalla arvotetaan eniten aineistojen saavutettavuutta (83 %), mutta myös yhdenvertaisuutta ja ympäristötietoisuutta (68 %). Vastaajat arvostivat siten kaikille avointa tilaa, jossa aineistot ovat helposti saavutettavissa ja jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet. Hieman yllättävää on, että elinikäinen oppiminen, tekninen edistys ja kansalaistaidot jäivät selvästi näiden arvojen alapuolelle, vain vajaa 60 % arvosti niitä.

Tiloihin liitetyt arvostukset kääntyivät osittain päälaelleen palveluiden kohdalla. Vastaajista 95 % piti digiosaamista ja kansalaistaitoja tärkeimpänä palveluihin liittyvänä arvona. Lähes yhtä paljon arvostettiin yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja ihmisarvoja sekä elinikäistä oppimista. Lisäksi aineistojen saavutettavuus nousi kärkiarvojen joukkoon. Näin voimme jälleen piirtää kuvaa kaikille avoimesta ja ilmaisesta kirjastosta, joka – tällä kertaa – tarjoaa asiakastietokoneita ja muita ICT-palveluita sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Palveluiden kohdalla nousivat merkittäviksi myös osallistaminen ja moniarvoisuus (noin 85 %) sekä ainoana toimintona taloudelliset arvot: taloudellisuus, tehokkuus ja tuottavuus. Taloudellisuutta arvosti 61 % vastaajista ja tuottavuutta 30 %. 

Tapahtumien kohdalla puolestaan painottuivat Osallisuus ja osallistaminen (89 %) sekä sen ohella yhdenvertaisuus, moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus tärkeimpinä arvoina. Hieman näiden perässä tulivat demokratia ja ihmisarvot sekä sanavapaus (83 %). Näin voisimme ajatella, että kirjastot haluavat tarjota jälleen kaikille avoimia tapahtumia, joita asiakkaat tai asukkaat ovat itse järjestämässä ja jotka ovat varsin tiedostavia yhteiskunnallisessa mielessä. Tämä kuva ei ehkä ole aivan luotettava, sillä lukutaidon, kirjallisuuden tai lukemisen edistämiseen liittyvien sivistysarvojen puuttuminen arvolistasta saattoi vaikuttaa tulokseen. Vastaavasti se, ettei mikään mahdollistanut lasten kirjastotoiminnan esiin nousemista, vaikutti luultavasti huomattavasti juuri tapahtumien kohdalla, vaikka lapsinäkökulman voidaan olettaa olevan merkittävä myös tilojen ja palveluiden kohdalla.

 

Kyselyn päätteeksi kysyttiin vielä kolmea kaikkein merkittävintä kirjaston arvoa. Vastaukset myötäilivät pitkälti ym. tulosta ja viisi keskeisintä arvoa olivat seuraavat:

  • Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus (98 mainintaa)
  • Saavutettavuus, aineiston ja tiedon (61 mainintaa)
  • Demokratia ja ihmisarvot (45 mainintaa)
  • Elinikäinen oppiminen (30 mainintaa)
  • Tiedon oikeellisuus, relevanttisuus, luotettavuus (29 mainintaa)

Taloudellisuus sai 3 ja tehokkuus 1 maininnan, tuottavuus ja tekninen edistys eivät yhtään. Nämä arvot jäivät siten viimeisiksi luonnon monimuotoisuuden ohella (3 mainintaa). Muut ympäristöarvot – ympäristötietoisuus 16 ja jakamis- ja kiertotalous 9 mainintaa – jäivät tässä kyselyssä keskivaiheille. Lisäksi esiin nousi joitakin arvoja, joita kyselyssä ei ollut mainittu. Avoimuus sai seitsemän mainintaa, sivistys kuusi, maksuttomuus viisi ja lukutaito kolme mainintaa.

 

Harri Sahavirta
Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hanke

 

[1] Taloudellisuus 3 ja tehokkuus 1 mainintaa.