Kirjaston aktiivinen käyttö on ekoteko. Kirjasto on pioneeri yhteiskäyttöesineiden lainaamisessa ja jakamisessa, kirjojen lisäksi löydät monesta kirjastosta iskuporakoneen, tikkaat tai jopa lainattavan soutuveneen.
Kirjaston kaikille avoimet tilat tarjoavat mahdollisuuden työskentelyyn, oppimiseen, digilaitteisiin tutustumiseen ja käyttöön. Kaupunkiverstaissa voi kokeilla ompelukonetta, 3D-printteriä, julisteiden tulostamista ja vaikka mitä. Kirjastossa kokoonnutaan, seurataan kulttuuritapahtumia ja tavataan kirjailijoita. Lasten satutunnit ja aikuisten novellikoukut houkuttelevat kokoontumaan yhteisen kirjan ääreen. Kirjasto myös tulee lähelle, kun kirjastoautot ajavat asiakkaiden luo.
Kirjastossa tilat, aineistot ja koneet ovat aktiivisessa ja jaetussa käytössä, joten kaikkien ei tarvitse hankkia omaa tai ajaa kirjastolle, kun kirjasto tulee luo. Monia kirjaston kulttuuritapahtumia voi myös seurata, maksutta, kotoa käsin.
Juhlitaan siis yhdessä kirjastoa, Suomen käytetyintä ja rakastettua kulttuuripalvelua. Kirjasto vain paranee, mitä enemmän sitä käytetään ja sen hiilikädenjälki on sitä suurempi, mitä enemmän jaamme ja lainaamme yhteisiä resursseja.
Hiilikädenjälki tarkoittaa muuten tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyä eli päästövähennyspotentiaalia käyttäjälle. Sen avulla autetaan asiakasta pienentämään hiilijalanjälkeä.
Kirjaston päivä 19.3.2023 – Suomen kirjastoseura
Riikka Rajala
järjestösuunnittelija
Suomen kirjastoseura