Tiedonhaun opastus

Tiedonhaun opastus

Tiedonhaun opastuksessa annamme neuvoja, miten tietoa kannattaa hakea, mistä on hyvä lähteä liikkeelle ja millaisia tapoja voi käyttää päämääränsä saavuttamiseksi. Ensimmäinen askel on miettiä, mitä etsii ja miten syvällisesti. Sen jälkeen on valittava tapa, jolla etsii. On syytä miettiä, riittääkö verkosta löytyvä tieto vai löytyisikö painetuista lähteistä painavampaa tietoa, tekeekö yksinkertaisen haun vai lähteekö tutkimaan erikoistietokantoja.

Ongelman jäsennys

Etsimisen alkuun auttaa oman tiedontarpeen jäsentely. Kannattaa pohtia, miten ja millä mielellä tietoa lähtee hakemaan. Joskus tietoa tarvitaan vain pinnallisesti ja vähän, joskus etsitään laajaa määrää lähteitä syvällisempään työhön. Aikaa saattaa olla rajallisesti, myös käytössä olevat välineet voivat määritellä sitä, mistä ja miten tietoa etsitään. Esimerkiksi luettelo Aleksis Kiven tuotannosta löytyy nopeasti, mutta lähteitä Aleksis Kiven tuotannon merkitystä koskevaa tutkielmaa varten joutuu etsimään ajatuksella ja laajemmin.  

Aihe

On hyvä analysoida, mitä varsinaisesti hakee. Jos aihe on selkeä ja yksinkertainen, tämä on helppoa, mutta jo esimerkiksi esitelmän tekoon kirjailijasta tarvitaan tietoa monesta näkökulmasta. Hyvä tapa on valita muutama käsite, hakusana, joilla lähtee liikkeelle.

Aluksi on hyvä kartoittaa, mitä tietää aiheesta ennestään. Se auttaa oman aiheen jäsennyksessä ja myös jo alkuun haussa. Jos vaikkapa tuntee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, tietää jo, että se kuuluu Suomen kirjallisuuden klassikkoihin. Näitä tietoja voi käyttää hyväksi haussa, esimerksi hakusanoina voi käyttää Kivi Aleksis ja suomenkielinen kirjallisuus, Kivi Aleksis ja klassikot. 

Sen jälkeen kannattaa arvioida, mikä on keskeistä haussa eli mikä kuuluu aiheeseen ja mikä ei, mikä on oman käsittelyn näkökulma. Aleksis Kiven tuotantoa voi etsiä hakusanoilla Kivi Aleksis ja tuotanto, mutta tuotannon merkitys aiheena vaatii jo enemmän tutkimista. Tuotannon listauksen lisäksi on tutustuttava tuotantoon  ja sitä käsittelevään analyysiin. Silloin haku lähtee liikkeelle esimerkiksi sanoilla Kivi Aleksis ja merkitys, Kivi Aleksis ja vaikutus tai myös eri teosten nimillä ja vaikkapa analyysi-hakusanalla.

Jos käsitteitä on vaikea keksiä, niitä voi etsiä sanastoista. Hyvä paikka on Finto.

Syvällisyys

Se, miten paljon ja miten syvällistä tietoa tarvitaan, ohjaa sitä miten ja mistä hakea tietoa. Jos etsitään nopeasti vaikkapa tietoa siitä, minä vuonna Ranskan suuri vallankumous tapahtui, yksinkertainen haku verkosta tai vaikkapa Wikipedia-hakuteoksesta riittää. Haulla Ranskan suuri vallankumous tulee vuosilukukin esiin. Jos taas etsitään esitelmätietoa kouluun, tarvitaan enemmän lähteitä. Silloin tietoa etsitään sekä verkosta, koulukirjoista ja ehkä kirjastonkin aineistoista. Vaikkapa opinnäytteeseen tarvitaan syvempää ja erikoisempaa tietoa, jota haetaan erikoistietokannoista, erikoiskirjastoista tai yliopistokirjastojen aineistoista.

Haenko vai kysynkö?

Kun on tutkinut ongelmaansa ja analysoinut, mitä etsii, täytyy päättää, miten lähteä liikkeelle. Useimmiten tietoa lähdetään googlettamaan, melkein yhtä usein kuitenkin päätetään kysyä. Sosiaalinen media on tuonut kaverilta kysymiselle ihan uuden merkityksen: keskustelupalstoilla, Facebookin ryhmissä sekä lehtien ja erikoissivustojen kommentointiosuuksissa keskustellaan ja etsitään tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kirjastoissa toimii tietopalvelu, jonka puoleen voi kääntyä. Se toimii sekä kirjaston tiloissa että verkossa. Suomen kirjastoilla on yhteinen verkkotietopalvelu Kysy kirjastonhoitajalta.

Vanhoja vastauksia selaamalla voi myös löytää vastauksen ongelmaansa. Vastauksia on kertynyt jo yli 50 000.

Kysymyksiä voi esittää myös muille kirjastoille verkossa sekä asiantuntijapalveluille. Lista näistä löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun info-sivulta.

Jos mieltä askarruttava vaiva on lääketieteellistä laatua, on parempi kääntyä terveydenhuollon puoleen oman terveyskeskuksen, Omakannan tai Omaolon kautta. Kansalaisneuvonta opastaa viranomaisasioissa oikeaan paikkaan (poliisi, verot, Kela, maistraatit, te-palvelut).

Painetut lähteet ja verkkotiedonlähteet

Verkosta löytyy lyhyitä hakuteosmaisia tietoja, syvällisempiä analyysejä, viranomaisten tuottamaa tietoa ja tutkimuksia, kaunokirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita, lehtiä. Verkkotiedonlähteet ovat siis hyvin moninaisia ja monista aiheista löytyy laaja kirjo tiedonlähteitä. Painettuja lähteitä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Syvällisemmät tutkimukset löytyvät usein edelleen vain painettuina versioina ja esimerkiksi tutkimuskirjallisuus ja erikoisalojen hakuteokset ovat useilla aloilla suurelta osin edelleen painettua materiaalia.

Painettujen tiedonlähteiden ja verkkotiedonlähteiden etsiminen on suunnilleen samanlaista käytännössä. Haut rakennetaan samoin ja niitä voidaan laajentaa samoin. Samat hakusanat ja -tavat ovat käyttökelpoisia sekä verkossa että kirjastojen aineistotietokannoissa. Kirjastojen aineistotietokannoissa teosten kuvailut sisältävät asiasanoja, jotka löytyvät Finto.fi:stä. Sitä kannattaa tutkia, jollei haku tuota tulosta.

Sekä verkossa että kirjastojen aineistotietokannoissa on käytössä tarkennettuja hakuja, joita on myös hyvä käyttää, jos haku ei ole yksioikoinen. Kirjaston tietokannasta haulla Seitsemän veljestä saadaan ensimmäiseksi tulokseksi teos Seitsemän veljestä, mutta jos halutaan tutkia Seitsemän veljeksen sisältöä, on hyvä hakea tarkalla haulla esimerkiksi hakusanoilla Seitsemän veljestä ja sisällönanalyysi.

 

Seuraava: Haun suunnittelu

 

sarjakuva helmet.