Peter Sandström kirjoittaa ruotsiksi. Outi Menna on suomentanut kaikki muut hänen tähänastiset teoksensa paitsi vuonna 2012 ilmestynyttä novellikokoelmaa Sinulle joka et ole täällä (Till dig som saknas), jonka on suomentanut Katriina Huttunen.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ASandstrom_Peterhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Kappale on generoitu tekoälyllä. "Artistin" kuvaus Youtubessa ja Spotifyssa paljastaa, ettei hän tee oikeasti näitä biisejä ("100% AI-powered music"). Ei siis ole nuottiakaan.Striimipalveluihin valitettavasti ilmestyy entistä enemmän generatiivisellä tekoälyllä tehtyä sisältöä. Tässä tapauksessa kannet jo herättivät epäluulon. Tällä kertaa biisien lataaja on sentään rehellinen tekoälyn käytöstään profiilissaan, aina ei näin ole.
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sana on halventava, merkitys läskimaha, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/L%C3%A4ski-Mooses?searchMode=a…Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista ei löytynyt etymologiaa ilmaisulle. Kirjan Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001 mukaan Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla."Ilmaisessa sivistyssanakirjassa" verkossa on sanalla muutama selitys, joista kuitenkaan ei ole siellä mainittu mitään lähteitä ja joita ei löydy muualta. Niissä esitetään, että sanaa on käytetty vanhasta, paksusta raamatusta ja jopa ruokalaji, jonka nimi on läskimooses. Kuten sanottu, näiden todenperäisyyttä ei meidän...
Finna.fi-verkkosivuilta näkee suuren osan Suomen kirjastojen kokoelmasta. Esimerkiksi hakemalla Koululainen 2026 -hakutermillä voi selailla mihin eri kirjastokimppoihin lehti on tilattu tänä vuonna. Kirkes-kirjastoista Koululainen tulee tänä vuonna Jokelan, Järvenpään, Kellokosken, Keravan ja Tuusulan kirjastoon sekä Tuusulan kirjastoautoon.
Voit hakea kirjaa sen nimellä Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/. Saatavuustiedot-kohdasta voit oikean kirjan löydettyäsi nähdä, minkä kirjastojen tai kirjastokimppojen valikoimiin se kuuluu. Valitsemalla kirjaston/kimpan näet tarkemmin, missä toimipisteessä kirjaa on.
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Tässä kolme vaihtoehtoa reaaliaikaiseen kääntämiseen:LiveLingo- Mahdollistaa käännöksen kesken puheen, ei vasta lopuksi- Tukee keskusteluja ja jopa puheluita- Ilmainen versio (rajoitettu käyttö)- Aika vähän kieliäMicrosoft Kääntäjä- Reaaliaikainen puhekäännös- Keskustelutila usealle osallistujalle- iOS, Android, selainYandex Translate- Reaaliaikainen puhekäännös- Offline‑käännös tietyille kielille- iOS, Android, selain
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein")....
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarjan uusinta teosta Apteeker Melchior ja nõiutud kabel ei ole vielä käännetty suomeksi. Kirja on Apteekkari Melchior -sarjan kahdeksas osa ja julkaistu viron kielellä vuonna 2025. Todennäköisesti suomennos on tulossa jossakin vaiheessa.
Hei,Hieman haastava varmasti sanoa. Keittokirjoja tulee sen verra ja uusiutuminen on nopeaa. Nämä kuitenkin löysin, joista joku voisi olal haettu teos. Osassa on laajemminkin Välimeren ja Aasian alueelta, mutta osa keskittyy tarkemmin kysymällesi alueelle.Kyseessä voisi olla joku seuraavista:Eksoottisia herkkuja / Helen Flink (Orientalisk mat från Marocko till Iran, suom. 1998)Arabialainen Ruokakulttuuri / Sari Siltala ja Kirsi Riisiö (1993).Välimeri : herkuttelijan keittiö : alkuperäisiä ruokaohjeita Välimeren maista / Joyce Goldstein (2000)Herkkujen maailma / Aura Liimatainen, Heikki Riipi (2001) Välimeren maiden herkut / Norma Miller (1990)
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat...
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan...
E-kirjastosta vastattiin, että sanaristikoiden täyttäminen lehtipalvelussa ei ole mahdollista teknisistä syistä. Tulevaan kehitykseen ei otettu kantaa.Palautetta ja kehittämistoiveita Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamaan palveluun annetaan E-kirjasto-sovelluksen palautelomakkeen kautta asetukset-välilehdellä.E-kirjaston sivuilta on luettavissa palvelun uusimmat ominaisuudet ja kehittämiskohteet sekä usein kysytyt kysymykset. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVertailun vuoksi sanaristikoiden täyttömahdollisuus on ollut teknisesti helpompi toteuttaa useiden kirjastojen tarjoamassa kotimaisten sanomalehtien ePress-palvelussa. Palvelu on käytössä vain kirjastojen tiloissa, joten lehtiä voi lukea...
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maria Vuoriolla on Nallejen mieskuoro -niminen kertomus. Se löytyy kokoelmasta Olen nähnyt sellaisen (Tammi, 1999).
