Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Aila Meriluoto on suomentanut Robert Herrickin runosta To the Virgins, to Make Much of Time ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989, s. 107). Koko runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta.Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoista löytyy etsimistäsi teoksista valitettavasti vain Dante's numbers (2008).https://finna.fi/Record/vaari.1642395?sid=5230736410Lizard’s Bite näyttäisi olevan saatavana kaukolainaan Norjasta, muut vain Pohjoismaiden ulkopuolelta.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Voisiko kyseessä olla Simon Brettin Varsin tasokas vainaja (A Nice Class of Corpse, 1993, WSOY, suom. Tuija Rovamo).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1090?utm_source=www.google.comhttps://www.goodreads.com/book/show/60312092-a-nice-class-of-corpse
Helsingin Sanomat uutisoi 3.6.2021 pyöräilijöille tarkoitetuista vinoista roska-astioista: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008024448.htmlEn saanut selville, ovatko roska-astiat edelleen käytössä.
Sähköntuotannon määrä riippuu ydinvoimalasta ja reaktorista. Suomessa on viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kolme sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Uusimman ja tehokkaimman Olkiluoto 3 -voimalan keskiteho on keskimäärin 1585 megawattia päivässä. Tuotannosta löytyy päiväkohtaiset tiedot viimeisen kuukauden ajalta TVO:n eli Olkiluodossa ydinvoimaa tuottavan yhtiön sivulta TVO - OL3 : Kuukausituotanto.Vanhemmat voimalat tuottavat sähköä selkeästi vähemmän. Olkiluoto 1:n ja 2:n keskiteho vaihtelee 742-895 MW:n välillä: TVO - OL1 ja OL2 : Kuukausituotanto. Loviisan yksiköiden tuotanto on pienempää. Lisätietoa Fortumin sivuilla: Voimalaitoksen toiminta | Fortum.
Kyseessä on kaiketikin Aaro Hellaakosken nimeämätön runo kokoelmasta Nimettömiä lauluja (1918). Runo alkaa näin: Ah mikähän lienee mullakin / tään eloni tarkotus viimeisin? / Ma kuvitellut oon kirjaimeksi /vain itseni, pieneksi, vähäiseksi.Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Nimettömiä lauluja -teos.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925620?page=88Runo sisältyy myös Aaro Hellaakoskin koottuihin runoihin Runot 1916-1928.https://finna.fi/Record/keski.180739?sid=5230598248
Kyseessä on Katri Valan runo Lumipisara runokokoelmasta Sininen ovi (WSOY 1926). Sitaattisi on hieman virheellinen, runon alku kuuluu: "Kaikkien rajujen hyväilyjen muistotovat pudonneet päivien taa Mutta kerran suutelit hiljaa otsaanilähtiessäsi luotanilempeässä lumisateessa.Ja ympärillämme oli valkoinen hellyysniin ihana, niin itkettävä."Runo löytyy kokonaisuudessaan esim. Valan kokoomateoksesta Kootut runot (WSOY 2001).
Matematiikan lakeja uhmaava 1+1=11 on erityisesti ihmissuhteisiin liitetty metafora eli vertauskuva. Kun kaksi henkilöä on ikään kuin samalla taajuudella, heidän yhteinen energiansa tai voimansa on suurempi kuin kummankaan yksin. Kaksi henkilöä vaikuttavat toisiinsa niin, että syntyy positiivinen synergia eli yhteisvaikutus, jonka pohjalta voi kasvaa esimerkiksi kestävä parisuhde tai yhteistyökumppanuus. Ajatus voidaan liittää mihin tahansa ihmissuhteisiin. Taustalla on siis vanha viisaus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.Hieman toisin ilmaistuna 1+1=11 kuvaa sitä, kuinka kaksi yksilöä (1) tulee yhteen kuitenkaan menettämättä omaa identiteettiään. He eivät sulaudu kahdeksi (2), vaan ovat kaksi yksilöä yhdessä (11)....
Maanila (Mannböle) oli kylä Karunassa lähellä Turkua. Se sijaitsi lähellä nykyisten Maaluntien ja Sauvon-Kemiöntien risteystä. Löydät Maanilan kartalta menemällä Vanhat kartat -palveluun osoiteessa vanhatkartat.fi ja etsimällä sieltä esimerkiksi Karunan alueen kartan vuodelta 1925.
Tässä muutama esimerkki alakoululaisille tai sitä nuoremmille suunnatusta kirjallisuudesta, jossa kuvataan liikuntavammaa tai liikuntarajoitetta. Alm Dahlgren, Jenny: Lennin linnut (2025)Fairbairn, Nathan: Kuono kohti kesää (sarjakuva, 2025)Sopanen, Tapani: Pyörätuolisuperi ja tehtävä Kotkavuorella (2022)Uusi-Viitala. Saija: Aamu ja salaperäinen seteli (kuvakirja, 2024)Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi etsiä Keski-kirjastojen https://keski.finna.fi -tietokannasta hakusanoilla liikuntarajoitteet tai liikuntavammaiset.
Kyllä on, koska Islanti sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla, Atlantin keskiselänteellä. Kuitenkin Islanti kuuluu kulttuurillisesti ja poliittisesti Eurooppaan.-https://matkojaretkiahetkia.wordpress.com/2017/04/05/islannin-roadtrip-…-https://www.is.fi/matkat/art-2000000821018.html
Evankelis-luterilainen kirkkohallitus on antanut vuonna 2011 suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei päästettäisi henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Alle 100 vuotta vanhoista kirjoista tietojen saaminen vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta. Virkatodistuksen tilaamiseen löytyy ohjevideo Suomen sukututkimusseuran sivustolta: Kirkonkirjat | Suomen SukututkimusseuraPaimion seurakunnan (ent. Sauvo-Karunan seurakunta) verkkosivuilla kerrotaan, että virkatodistustilaukset, sukuselvitykset, sukututkimukset sekä muut lakisääteiset väestökirjanpidolliset tehtävät hoitaa Porin aluekeskusrekisteri.Virkatodistus ja sukuselvitys - www.paimionseurakunta.fiVirkatodistuksen...
Leimassa näyttäisi olevan kolme kruunua, joka on ruotsin kansallissymboli. Linkki Wikipediaan.Sivustolta Svenskaguld.se löytyy opas ruotsalaisten kultaleimojen tutkintaan. Linkki sivustolle.Finna-hausta löytyy myös kirjoja ruotsalaisista kulta- ja hopealeimoista. Tarkennetun haun rajaukseen aihehaku ja hakusanat kultaleimat ja ruotsi. Linkki hakutulokseen.
Hei!Ilmeisesti italialaisistä käännösiskelmistä ei ole olemassa omaa tietokantaa mutta tietoa niistä löytyy eri kirjastojen tietokannoista ja Wikipediasta joihin olitkin jo tutustunut. Näiden lisäksi on olemassa esimerkiksi tällainen sivusto: https://www.tiedonportailla.fi/italianmusiikki/Myös eri musiikkipalveluista (Spotify, Apple Music jne.) löytyy käyttäjien luomia soittolistoja. Myös musiikin tunnistussovellukset (esim. SoundHound) tunnistavat soivan tai hyräillyn kappaleen ja kertovat kappaleen, myös alkuperäisen, tiedot. Myös tältä sivustolta (Kysy kirjastonhoitajalta) saattaa löytyä vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin tästä aiheesta. Google-hakuun syöttämällä hakusanat "italialaiset käännösiskelmät", "Saukki...
Suomeksi voit lukea Banksyn töistä Gianni Mercurion teoksesta A visual protest.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2470780?sid=5229528391Englanniksi Banksysta on enemmänkin aineistoa:Banksysta Helmetissä englanniksi
