Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-...
Wikipedia osaa kertoa, että Halloweenin (engl. All Hallows’ Eve eli pyhäinpäivän aatto) syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, niin kutsuttu samhain-juhla, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Kelttiläisen kulttuuriperinteen sijoja olivat muun muassa Brittein saaret. Ylen Elävän arkiston nettiartikkelin mukaan juhla päätyi Yhdysvaltoihin 1800-luvulla irlantilaissiirtolaisten mukana ja juhlasta alkoi muodostua karnevalistinen. Suomessa vastaavaa juhlaa on kutsuttu nimellä kekri (Wikipedia).Lähteet:Halloween. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Halloween (Viitattu 4.12.2025)Himberg, P. Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla. Yle Elävä arkisto. Nettiartikkeli. 31.10.2012. https...
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Etsimäsi kirja on varmaankin Ritva Toivolan ja Ulla Vaajakallion Konstan mehutaika (1993).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Konsta on Karhukaupungin taikurikarhu. Sillä on taikurireppu, josta voi taikoa mitä ikinä haluaa. Eräänä päivänä Konsta päättää muuttaa koko kaupungin vesijohtoveden mansikkamehuksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan tyytyväisiä."https://lumme.finna.fi/Record/lumme.708764?sid=5193738956
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:...
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Laina tulee eräpäivänä palauttaa kirjaston aukioloaikana kirjaston sisällä olevaan palautusautomaattiin tai palvelutiskille, jotta siitä ei tule myöhästymismaksua. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä lukee: "Jos aineisto on palautettu palautusluukkuun, henkilökunta kirjaa sen palautuneeksi vasta seuraavana aukiolopäivänä. Palautusluukuun jätetystä aineistosta voi siten kertyä myöhästymismaksuja, kunnes palautus on kirjattu. Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi."
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren...
Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
