Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Kaupungin asemakaavan suunnitteli C.L. Engel. Siinä torin etelälaitaan varattiin paikka kaupungintalolle, eli raatihuoneelle ja sen editse kulkeva katu nimettiin Raatihuoneenkaduksi (Rådhusgatan). Raatihuoneelle varattu tontti oli pitkään tyhjänä, sillä kaupungintalo sille valmistui vasta 1912. Kaupungintalon on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist.Jaatinen, Martti I.: Mikkelin asemakaavan taustoja. Teoksessa: Porrassalmi VI s.87–99 (2013).Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli – Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917 (1971).
Teoksessa Yhteislauluvihko 2: Toiset laulut (Naiskuoroliitto, 1998) on kappaleesta sovitus diskanttikuorolle. Teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muualta Suomesta. Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön.
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanonnan "pitää mölyt mahassaan" 1950– ja 80-lukujen väliselle ajanjaksolle ja mölyn sinänsä 1920-luvulle. Raimo Jussilan Vanhat sanat kuitenkin siirtää mölyn synnyn paljon aikaisemmaksi: sekä 'möly' että 'mölytä' ovat sanoja, jotka löytyvät Daniel Jusleniuksen 1745 julkaistuun sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus Porthanin ja Canstrénin myöhemmin tekemistä lisäyksistä. 'Möly' kuuluu myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanastoon (" -- ja veljesten huuto, koirien ähellys ja elukkain möly suli yhteen kauhistavaksi ääneksi.")Varhaisimmat löytämäni painetut lähteet sanonnalle "pitää mölyt mahassaan" ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: "...
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Maisku Myllymäki: Holly (WSOY, 2021)Sanna Tahvananainen: Mitä perhoset tekevät sateella (Otava, 2022)
Lahden kaupunginkirjastossa on tallennettu uusien käännösrunojen tiedot suoraan Kirjasampoon vuodesta 2023 alkaen. Runotietokannan vanhempien sisältöjen siirto Kirjasampoon on parhaillaan meneillään. Kirjasammossa jo olevia käännösrunoja voi hakea kirjoittamalla palvelun hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen, runoilijan nimen tai kääntäjän nimen. Yleiset ohjeet Kirjasammon haun käyttämiseen ovat katsottavissa osoitteessa: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Tässä palvelussa ei voida ottaa kantaa yksittäisen asiakkaan varauksiin mutta esimerkiksi hyllyssä-tilassa olevia teoksia ei ole mahdollista jäädyttää ja jos jäädytyksiä on tehty useita samaan aikaan on tällaiset tapaukset voineet jäädä huomaamatta. Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen ja käydä selvittämässä asia siellä.
Tässä suosituksia elämäkerroista:Lisa Marie Presley: Kohti suurta tuntematonta Laura Juntunen: Tyttö joka enNinni Schulman: Tyttölapsi nro 291Heini Kilpamäki: Aseman nainenSara Al Husaini: Huono tyttöDavid Goggins: Läpi harmaan kivenStella Vuoma: Rekan alle jäänytNina Järvenkylä: SoturityttöAtefeh Sebdani: Oman onneni nojassaIsrael van Dorsten: Henkien tulkki : lapsuus isäni lahkossaTara Westover: Opintiellä : muistelmaTara Koivukoski: Rikottu enkeli : nainen bikereiden maailmassaMika Ilmén: ImmuArja Ahtaanluoma: PuolinainenMika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Kyseessä voisivat olla Kirsti Kutilan Muori menninkäinen -kirjoista tehdyt äänikirjat.Ks. esim. Helmet: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=muori+mennink%C3%A4inen&type=AllFields
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Kyseisten säkeiden kirjoittaja on Anna-Mari Kaskinen. Tieto löytyi Vaski-kirjastojen aineistohausta kirjoittamalla kolme ensimmäistä sanaa hakukenttään. Runon kaikki kolme säkeistöä on painettuna ainakin Kaskisen kokoelmassa Jos jäisi yksi sana: valittuja runoja ja lauluja. Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan voi tehdä varauksen verkkokirjastossa edellä olevan linkin kautta tai voit tiedustella kirjaa lähimmän Vaski-kirjastosi neuvonnasta. Tällä hetkellä Turun pääkirjaston hyllyssä on kolme kappaletta kyseistä kirjaa ja varastossakin kaksi. Mainittua runoa voi kuunnella laulettuna versiona esimerkiksi Youtubessa: Muistoja mieleeni tulvahtaa - Kangasalan...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
