Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
Näin alkaa Saara Heinon runo Äitienpäivätervehdys.
Tämä kahdeksansäkeinen runo on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Alakoululaiset esiintyvät (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta (toim. Tuula Korolainen, s 324).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Suomen historiasta löytyy helmet-kirjastojen hyllyistä erilaisia tietoteoksia ja kuvakirjoja myös lapsille. Tässä haussa käytettiin hakusanayhdistelmää "historia Suomi". Aineisto rajattiin lastenkirjallisuuteen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistoria%20suomi__Ff%3Afac…
Politiikan ja vaalijärjestelmän selittämisen suhteen sen sijaan helmet-kirjastojen lastenkirjallisuuden tarjonta on niukahko. Etenkin suomenkielisen aineiston:https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spolitiikka%20__Ff%3Afacetg…
Haku "yhteiskunta" -asiasanalla antaa vähän enemmän tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syhteiskunta__Ff%3Afacetgen…
Otavan julkaisema lapsille sopiva teos Mitä on politiikka hankitaan varmasti helmet-...
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Voit ostaa prepaid-SIM-kortin myös Isossa-Britanniassa. Lisätietoa esim. näiltä sivustoilta:
Wise Europe: https://wise.com/gb/blog/how-to-buy-sim-card-in-uk
London Cheapo: https://londoncheapo.com/technology/uk-sim-card-options-london/
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy Kaarina R...
Löydät väestön ennakkotilaston mukaisen taulukon 100 vuotta täyttäneiden määrästä iän ja sukupuolen mukaan tästä vastauksesta:Kuinka paljon 100 vuotta täyttäneitä oli Suomessa 31.12.2023 jaettuna vuosiikäryhmittäin sukupuolen mukaan?
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Ratkaisu saattaa löytyä puhelimen asetuksista. Päivämäärä ja aika-asetukset löytyvät puhelinmallista riippuen tavallisesti asetusten kohdasta "yleiset", "lisäasetukset", "järjestelmä" tai "järjestelmäasetukset". Aika-asetuksista kannattaa varmistaa, että valittuna on oikea aikavyöhyke, kellonajan automaattinen asetus ja 24 tunnin muoto. Jos asetusten muuttaminen ei auta ongelmaan heti, voi puhelimen uudelleenkäynnistys ratkaista tilanteen.