Tässä pyytämiäsi tietoja: säveltäjä: Aznavour Charles; alkuperäisesityksen sanoittaja: Gall Robert Henry; kääntäjä: Valkama Tuula Orvokki. Sovittaja vaihtelee äänitteestä riippuen. Tässä löytämiäni sovittajia: Nacke Johansson, Hannu Keinänen, Marko Suomi, Markku Suominen. Voit selata sovittajia ja muita tekijätietoja äänitteittäin esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa (linkki alla).Lähteet:Fenno musiikkiarkisto: Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto (luettu 5.5.2026)Kansalliskirjaston hakupalvelu: Versiot - Äiti = La mamma | Kansalliskirjaston hakupalvelu (luettu 5.5.2026)
Valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei enää ole RT-kortteja saatavilla, myöskään Finnasta ei löytynyt lainattavia. Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Voisit kokeilla etsiä sopivaa monologia esimerkiksi näistä romaaneista:Franny ja Zooey / J. D. Salinger (klassikko nuoruuden murroksesta uskonnollis-filosofisella pohjasävyllä)Lasienkeli / Marja Aho (nuortenromaani särkymisestä, ystävyydestä ja toivosta, sisältää rankkoja teemoja)Nora & Alicia / Cecilia Samartin (rakkautta, surua, koti-ikävää Havannassa)Runoilija X / Elizabeth Acevedo (säeromaani, joka peilaa nuoruuden epävarmuuksia)Tarkista saatavuus Helmet-kirjastosta.
Mainitsemasi Quynh Tranin lisäksi en valitettavasti löytänyt muita kuvaukseesi sopivia kuin kirjailijoita kuin Zinaida Linden. Hän syntyi Leningradissa, muutti aikuisena Suomeen ja alkoi kirjoittaa ruotsiksi. Zinaida Linden on julkaissut kirjat:Scheherazades sanna historier - noveller. 2000I väntan på en jordbävning : roman. 2004Takakirves - Tokyo. 2007Lindanserskan. 2009För många länder sedan. 2013Valenciana : noveller. 2022Till min syster bortom haven. 2022 Ehkä joku lukija keksii muitakin suomenruotsilla kirjoittavia maahanmuuttajia.
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä hyviä teoksia, joissa voisi olla etsimäsi kaltaisia:Emmi-Lia Sjöholm: Paperilla toinenAnna Karhunen: JosMaggie Nelson: ArgonautitTaina Latvala: Torinon enkeliAnna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidilleAnna-Liisa Ahokumpu: Kosminen tanssijaRachel Cusk: A life's work : on becoming a motherLaura Gustafsson: PohjaHelmi Kekkonen: Olipa kerran äitiIna Westman: Syliin Myös vanhemmuutta ja lastenhankintaa kiinnostavasti isän näkökulmasta käsitteleviä hienoja ja tutustumisen arvoisia teoksia ovat:Juha Itkonen: Ihmettä kaikki JA Teoriani perheestäTuomas Juntunen: Tuntematon lapsi: romaani raskaudestaKaj Korkea-Aho: Äitiä etsimässä
Alkuperäinen Suspiria-kauhuelokuva pääsi Suomessa elokuvateatteriesitykseen vasta vuonna 2017. 40 vuotta valmistumisensa jälkeen. Elokuvaa esitettiin ilman tekstitystä.Lähteet:Avola, Pertti : Tällainen on kauhuelokuvien klassikko Suspiria – visuaalisesti häikäisevä painajaissatu saapui Suomen valkokankaille 40 vuotta ensi-iltansa jälkeen. HS 2.11.2027 Elonet : Suspiria
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun puhutaan suomen- ja ruotsinruotsalaisista.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
Tähtisilmä voi olla:Hanna van der Steen: Tähtisilmät-sarjaArvid Lydecken: Tähtisilmä-satunäytelmäZacharias Topelius: TähtisilmäKirsi-Klaudia Kangas: Tähtisilmä ja Kesukka-poro
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Tässä muutama:Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa, Swannin tie, päähenkilö eli kertoja kuvaa, kuinka hän rakastaa Madeleine-leivoksia.Myös Muumi-kirjoissa syödään pakkukakkuja, esimerkiksi Kuka lohduttaisia Nyytiä -kuvakirjassa hemuli syö "pannukakun hilloineen". Taikurin hattu -kirjassa Muumimamma vatkaa juhlia varten pannukakkutaikinaa ammeessa, koska kulhot eivät riitä.Aapelin Pikku Pietarin pihassa nautitaan tuulihatuista.Agatha Christien kuulu hahmo Hercule Poirot rakastaa konvehteja, Miss Marple syö mielellään Traditional seed cake -nimistä kakkua. Hän pitää myös skonsseista ja muffinsseista. Seed cake näyttäisi olevan kakku, jossa on mausteena kuminaa.Myös Viisikossa syödään suklaata. He pitävät myös...
Tarvitset pätevämpää arviointiapua kuin tämä palsta.Ota yhteyttä esim. antiikkihuutokauppoja pitäviin yrityksiin. Monet niistä arvoivat esineitä myös ilmaiseksi.Myös Kansallisgalleria auttaa arvioinnissa. https://kansallisgalleria.fi/
Valitettavasti lasten- ja nuorten kirjoista on saatavilla hieman huonosti samaistuttavaa luettavaa 11-vuotiaalle toisen polven maahanmuuttajalle. Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjassa (Myllylahti) toisen päähenkilön vanhemmat ovat Kongosta kotoisin ja kirjassa käsitellään myös tätä aihetta lapsen näkökulmasta.Maahanmuutto teemana on mukana esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Levola, Kari: Leevi ja Leonora (Tammi, 2010)Noronen, Paula: Supermarsu ja outo toveri (Gummerus, 2010)Madeleine: Stella ja salaisuus (Otava, 2020)Pörsti, Miikka: Kaikkien juhla (Tammi, 2016)Myös nuorten kirjoissa käsitellään maahanmuuttoa, mutta ne on muiden käsiteltävien teemojen vuoksi suunnattu vähän vanhemmille lukijoille.
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Kansallisarkiston Astia-palvelun mukaan 15. Viestikomppanian sotapäiväkirja ei ole säilynyt (jos sellaista laadittiinkaan), muita komppanian asiakirjoja kylläkin, esimerkiksi kuulustelupöytäkirjoja, tappioluetteloita ja rangaistuspäiväkirja: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=6938886087. Kansallisarkiston sivuilta löytyy tietoa, kuinka näihin aineistoihin on mahdollista päästä tutustumaan: https://kansallisarkisto.fi/tutki-aineistojaSuomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 6. osa Päämaja: sodanjohto, erillisjoukot ja reservit sisältää lyhyen historiikin viestijoukoista, mutta se alkaa vasta välirauhan ajasta. Suomen rintamamiehet -teossarja on jaettu divisioonittain, ja koska organisaatiot ja joukkojen alistussuhteet...
Löysin vastauksen luontoakatemian sivuilta.Kutuaikaan kiihkeät urossammakot kerääntyvät naaraiden ympärille. Jos naaraita on kovin vähän, voivat he joutua urospallon sisälle ja vahingossa hukkua. Linkki luontoakatemian sivuille.30.4. vietetään muuten kansainvälistä sammakkoeläinten päivää. Linkki YLE uutiset 28.4.2022.
Herman Melvillen kertomuskokoelmassa Lumotut saaret ja muita kertomuksia vuodelta 1999 tarina on suomennettu nimellä Bartleby, jäljentäjä (ISBN 951-97226-7-X, Lumotut saaret ja muita kertomuksia | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot), ja fraasia on käännetty muodossa "Mieluummin en tule", "mieluummin en tee niin", "mieluummin en mene" ja "mieluummin en", eli kääntäjä Antero Tiusanen on lisännyt englanninkieliseen fraasiin lisäsanoja sitoakseen sen edeltävään kysymykseen.Juhani Lindholmin ja Pia Siveniuksen kääntämässä Bartleby-kirjassa myöskin vuodelta 1999 (ISBN 952-5146-09-X, Bartleby | Eepos-kirjastot | Finna.fi) fraasi on käännetty muotoon "Mieluiten en".
