| SUOPO-pomo Seppo Tiitinen mainitsee tuoreissa muistelmissaan toimittaja Heikki Eskelisen ja yliluutnantti Pertti Olavi Riutan Pohjantähti-nimisen organisaation… |
7 |
|
18.02.2019 |
|
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila |
| Voiko Naanatalin kirjastosta lainatun kirjan palauttaa Turun kaupunginkirjastoon? |
9 |
|
18.02.2019 |
|
Kyllä voi.
Sekä Naantalin kaupunginkirjasto että Turun kaupunginkirjasto kuuluvat Vaski-kirjastoihin. Vaski on 18 varsinaissuomalaisen kunnan kirjastoyhteistyö. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhdestä Vaski-kirjastosta lainatun kirjan tai muun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon.
Lisätietoa Vaskin palveluista löydät Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/ |
| Löytyykö tietoa mitä ilmaisjakelulehtiä Tampereella on ilmestynyt? Tarkemmin sanottuna yritän keksiä, mikä lehti Tamperelaisen lisäksi jaettiin koteihin Länsi… |
7 |
|
18.02.2019 |
|
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
|
| Helmet alueella Espoo ja Vantaa kelluttavat kokoelmiansa. Onko heillä myös yhteinen hankintapolitiikka ja budjetti? |
7 |
|
18.02.2019 |
|
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti varausjonot joskus... |
| Haluaisin saada selville yhden dekkarin. Muistan vain sen, että kirjassa kokenut rikosetsivä (ehkä mies) kutsuttiin tutkimaan murhaa, jossa murhaaja oli… |
15 |
|
18.02.2019 |
|
Ihan täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista dekkaria en onnistunut löytämään, mutta melko lähelle sentään päästään Carter Dicksonin (John Dickson Carr) kirjassa Valkoisen luostarin murhat. Tässä amerikkalaisen kirjailijan Iso-Britanniaan sijoittuvassa romaanissa Sir Henry Merrivale selvittelee murhaa, jonka ratkaisussa tärkeässä osassa ovat "järjenvastaiset" jalanjäljet lumessa. |
| Olen jo aikaisemmin kysynyt tätä. Tarvitsen tietoja Rakel Liehusta esitelmääni varten. Sain vastauksessa kirjojen nimiä joista on apua , mutta kaikissa niissä… |
11 |
|
18.02.2019 |
|
Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964.
Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974.
Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi.
Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti... |
| Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkät |
6 |
|
18.02.2019 |
|
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården. |
| Milloin verkkomaksaminen tulee mahdolliseksi Kyydissä? |
9 |
|
18.02.2019 |
|
Kouvolan kirjastosta kerrottiin, että tarkoitus on, että verkkomaksaminen olisi mahdollista toukokuussa. Asiasta tiedotetaan kyyti.finna-sivuilla.
https://kyyti.finna.fi/ |
| Saavatko lapset lainata aikuistenkirjoja? |
21 |
|
18.02.2019 |
|
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen... |
| 80-luvulla ilmestyneitä lastenkirjoja mielenterveysongelmista |
10 |
|
18.02.2019 |
|
Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)
Kiiskinen,... |
| Miten kirjoitetaan kiinaksi 17.5.1978 |
20 |
|
18.02.2019 |
|
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/year-month-date-in-chinese/
|
| Miksi ihmiset jäävät työttömäksi mikä on tarkoitus perää miksi pitää irtisanoa |
22 |
|
18.02.2019 |
|
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi |
| Pystyykö näitä selaamaan niin et näyttää vaan tällä hetkellä saatavissa olevat? Ettei tarttis turhaa selailla varattuja. |
21 |
|
18.02.2019 |
|
Voit selata lainattavissa olevia e-kirjoja ja e-äänikirjoja Ellibs-palvelussa valitsemalla hakukentän alapuolelta löytyvän 'Saatavuus'-otsikon alta kohdan 'Saatavilla heti'. Voit rajata tuloksia tarpeen mukaan vieressä olevien otsikoiden mukaisesti. OverDrive-palvelussa löydät lainattavat e-kirjat ja e-äänikirjat etusivun vasemman yläreunan Kokoelmat-otsikon alta, valitse sieltä 'Nyt saatavilla'. Tuloksia pystyt rajaamaan vasemman reunan valikosta. |
| Säveltäjä Harri Suilamon teos Five songs to the Japanese tanka poems. Onko äänitteenä saatavilla jostain? |
9 |
|
18.02.2019 |
|
Valitettavasti Harri Suilamon laulusarjasta Five songs to the Japanese tanka-poems (1983) ei ole julkaistu äänitettä.
https://core.musicfinland.fi/works/five-songs-to-the-japanese-tanka-poe…
http://www.fono.fi/
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI |
| Mikä on klassisen musiikin tarkka määritelmä? Eli missä tapauksessa jotakin musiikkiteosta voi kutsua klassiseksi musiikiksi? |
19 |
|
18.02.2019 |
|
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri... |
| Löytyykö mistään Kotimaani kukat - laulun sanoja. Sanoittaja Sauvo Puhtila, levylle laulanut Donna Arima. |
11 |
|
18.02.2019 |
|
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila |
| Kun esimerkiksi Nilsiä on liitetty Kuopioon, niin ketkä nykyään ovat nilsiäläisiä? Kun ennen liitostahan nilsiäläinen tarkoitti ketä tahansa kyseisen… |
18 |
|
18.02.2019 |
|
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila |
| Arki sodanjälkeisessä Berliinissä |
14 |
|
18.02.2019 |
|
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002... |
| Oliko vuosi 1500 karkausvuosi? |
13 |
|
18.02.2019 |
|
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila |
| Miksi joissakin kielissä käytetään eri sanaa kun sanotaan sana "hän" naisesta ja miehestä, mutta Suomen kielessä näin ei ole? Esimerkiksi Englannin ja Ruotsin… |
12 |
|
18.02.2019 |
|
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet
https://... |
