Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Koskenkylässä on tosiaan Israelinmetsä-niminen asuinalue. Ryhmä poliitikoita ovat tehneet valtuustoaloitteen nimen muuttamisesta. Poliitikot kokevat, että nimellä on tällä hetkellä niin kielteinen kaiku Lähi-idän tilanteen takia, että se pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa uusien asukkaiden houkuttelemista alueelle.
Ennen asemakaavaa alue oli asumatonta metsäaluetta. Asemakaavan selityksessä sanotaan, että asuntoalueen nimi otettiin suoraan peruskartasta ja että Pernajan kunta oli koko metsäalueen omistaja.
Israelinmetsä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1984 peruskartassa.
Kuulopuheisiin perustuen Askolinin suku olisi aikoinaan omistanut metsäalueen ja suvun edustaja olisi uskonnollisen vakaumuksen takia antanut alueelle nimen...
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy Harte...
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title"....
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833
"Jossakin tuolla Raision puolla ei enää juokse kissa / koska se kissa leipien päällä on eväspaketissa" on yksi laulunpätkistä Helismaan 1960-luvulla levyttämissä "nykyaikaisten kansanlaulujen" sikermissä. Se löytyy levyltä Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (1:28–1:47):
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (youtube.com)
Tämä ei ollut Repen kansanlauluista ainoa, jossa kissat päätyivät margariinina leivän päälle. Jo ensimmäisellä Repen nykyaikaiset kansanlaulut -levyllä käsiteltiin tätä teemaa (4:10–4:34): "Kesäkissaani heitteille jättänyt en / muistojen joukkoon jo talletin sen / Kesäkissani Ähtävän muoviin mä möin / margariinina sitten sen syksyllä söin".
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1 (youtube.com)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Vaikka kirjailija Eikä päivä pääty -romaanin esipuheessa sanoo kirjansa nimeä И дольше века длится день "Pasternakin venäjäntämäksi Shakespeare-sitaatiksi", se on tosiasiassa lainaus Pasternakin viimeiseksi jääneeseen runokokoelmaan Когда разгуляется (1959) sisältyvästä runosta Единственные дни. Runo löytyy suomeksi Marja-Leena Mikkolan kokoamasta ja suomentamasta Pasternakin runojen valikoimasta Sisareni, elämä (Tammi, 2003) nimellä Ainutkertaiset päivät. Sen viides ja viimeinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Ja uneliaita viisareita / laiskottaa kääntyä taulullaan, / ja päivä on pitempi vuosisataa, / eikä syleily pääty milloinkaan." [kursiivi lisätty]
Pasternak käänsi venäjäksi kahdeksan Shakespearen näytelmää: Hamlet, Romeo ja Julia,...
Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa.
Vuoren vanhus - Runosto
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Vakuutus ja rahoitusneuvonta sivustolla kerrotaan näin:"Vainajalla on voinut olla tilejä useammassakin eri pankissa. Mitään keskitettyä rekisteriä kunkin henkilön nimissä olevista tileistä ei ole olemassa, vaan kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista." Linkki sivustolle
Tulkitsisin, että perunkirjoituksessa tarvitaan kaikki vainajan tilitiedot. Ne siis pitää liittää perunkirjoitukseen.
Digi-ja väestötietovirastolla on kattava ohje perunkirjoituksesta. https://dvv.fi/kuolema-ja-...
Kirjastotyöhön tutustuminen kannattaa aloittaa TET-harjoittelulla kirjastossa. Se on oivallinen tapa nähdä, mitä kirjastotyö pitää sisällään ja voisiko se olla juuri se oma juttu. Kun TET-harjoittelu tulee ajankohtaiseksi, suosittelen olemaan yhteydessä lähialueesi kirjastoihin. Vantaan kirjastojen tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta https://helmet.finna.fi/.
Seuraava askel olisi kesätyöpaikan hakeminen kirjastosta. Vantaan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille, ammattiin opiskeleville, lukiolaisille ja 15 vuotta täyttäneille koululaisille. Kaupunki tukee 15-18-vuotiaita vantaalaisnuoria 300 euron arvoisella kesätyösetelillä.
Lisätietoa kesätyösetelistä ja sellaisen hakemisesta
Lisätietoa...
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu 23.4.2024)
Ylen...
Oli hieman hankala löytää kuvaa alkuperäisistä Alfons Ederin suunnittelemista kansipapereista. Finlandiakirjalla löytyi myynnissä tekijän singneeraama painos 1-6. Siinä kansipapereiden värit ovat sinine, punainen ja kellertävä. Linkki sivustolle
Sarjan kolmas osa Finlandiakirjassa merkitty 1. painos 1962. Linkki sivustolle
Antikvariaatti Antikvariaatti Boo K. Radley myy sarjan ensipainosta, joka näyttäisi olevan keltakantinen (ei kansipapereita) Painoksesta mainitaan: "Osa 1 on 2. painos vuodelta 1959. Osa 2 on 1. painos vuodelta 1960.,[object Object],Osa 3 on 1. painos vuodelta 1962." Linkki sivustolle
Teossarjan osat julkaistiin 1959, 1960 ja 1962. Uusintapainoksia sarjan osista otettiin jo samana vuonna. Wikipedia kertoo:"Täällä...
