Sotilasliitto Naton keskeiset periaatteet ovat sitoutuminen sen jäsenmaiden puolustamiseen sekä ennaltaehkäisevän pelotteen ylläpitäminen. Esimerkiksi viime vuonna julkaistussa artikkelissaan "Deterrence and defence" Nato pyrkii viestimään myös liiton ulkopuolisille tahoille, että Nato-maahan hyökkäämisen mahdolliset hyödyt olisivat vääjäämättä Naton sotavoimien aiheuttamia haittoja pienemmät.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikana Naton jäsenmaiden edustajien teot ja ulostulot ovat olleet moninaisia — monet Nato-maat ovat esimerkiksi kritisoineet Saksaa liiallisesta varovaisuudesta Ukrainan tukemisessa ja uskottavan pelotteen luomisessa, kuten käy ilmi YLE:n Saksan ja Ranskan asiaa koskevia erimielisyyksiä koskevasta...
Runo löytyy Jarkko Laineen romaanista Niin kulki Kolumbus. Säkeet ovat tarinassa pätkittäin, ja on hieman vaikea erottaa, mikä on itse runoa, mikä kerrontaa.
Säkeet löytyvät romaanin vuoden 1969 painoksesta (Otava) sivuilta 163-165.
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy Tukholman päiväkodin...
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa löytyy Tripadvisor-...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/skg8661....
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Kyseessä voisi olla Hannele Norrströmin kirjoittama kuvakirja Kultainen tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi 1996. Kirjailija oli vain yhdeksänvuotias tarinan kirjoittaessaan, ja hänellä oli aivokasvain. Tyttö itse toivoi kirjan kuvittajaksi Sven Nordqvistia, ja häneen toiveensa toteutuikin, mutta hän menehtyi, ennen kuin ehti nähdä kirjan painettuna.
Kirja kertoo tytöstä, jonka ystävä putoaa puroon ja muuttuu kultapatsaaksi. Tyttö lähtee pitkälle matkalle hakemaan parantavaa taikakeinoa. Hän hakee apua mm. velholta, kääpiöiltä ja kotkalta. Hän joutuu keräilemään kaikenlaista taikarohtoon, mm. etananlimaa ja lepakonsiipiä. Lopussa ystävä palaa entiselleen, kun tyttö kaataa hänen päälleen taikarohtoa.
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold Bergman, synt. 14.12.1919. Ainakin...
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta?
Vaasan kaupunginkirjasto ei ota vastaan lahjoituksena CD-levyjä, koska niitä ei enää hankita kirjastoomme. Mikäli tarjolla olevissa CD-levyissä on sellaisia, jotka löytyvät meiltä, mutta ovat huonossa kunnossa, voisimme vaihtaa omamme paremmassa kunnossa olevaan. Olisiko mahdollista saada levyistä lista, jotta voisimme katsoa, onko levyissä sellaisia, joille meillä olisi käyttöä? Listan voisi lähettää osoitteeseen kirjasto.musiikki-ja-taide@vaasa.fi
Hain turkkilaisia kirjailijoita Helmet haulla. Hakusanana turkinkielinen kirjallisuus. Aineisto rajaus kirjat, kielirajaus suomi, alkuteoksen kieli rajaus turkki. Järjestä valinta uusin ensin. Linkki Helmet hakutulokseen
Kuuluisimpina ja käännetyimpinä listalta löytyvät Orhan Pamuk, Kemal, Yashar ja Hikmet, Nazim. Tulokseen mahtuvat myös Somer, Mehmet Murat; Capan, Cevat ; Telli, Ahmed ; Akin, Gülten ; Sennur, Sezer ; Berk, Ilhan; Emre, Yunus; Toptas, Hasan Ali ja Sabahattun, Ali Linkki Helmet hakutulokseen.
Osa kirjailijoista kirjoittaa muulla kielellä kuin turkiksi tai kirja on suomennettu muusta kielestä esim. ranskasta tai englannista. Sellainen kirjailija on esim. Elif Shafak. Linkki hakutulokseen
Lisää turkkilaisesta...
