Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Miten luteen kärsä pysyy kiinni saaliissaan? 20 05.09.2019 Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197). En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa. Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin: Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Huume-, huumausaine-, huuma- ja hurma-sanojen etymologiasta löytyykö mitään tietoa? 22 05.09.2019 Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä. Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’. Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Minulla on pitkään kummitellut mielessä animaatio, jonka näin olisikohan ollut joskus 90-luvulla, ja muistaakseni siinä tapahtui niin, että jokin poro tai muu… 32 05.09.2019 Kyselimme kollegoilta, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä animaatiota. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?    
Moikka! Etsin romaania, joka sijoittuu suomeen, ehkä noin 1300-1800 luvuille (en muista tarkemmin :D). Teos oli historiallinen romaani, jossa veli rakasti… 61 05.09.2019 Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä romaania? 
Etsin kirjaa, jota luin nuorena varmaan 1990 taitteessa. Se oli seikkailu- tai fantasiakirja. Siinä oli kolme tai neljä ”outoa” tyyppiä. Yksi heistä oli… 37 05.09.2019 Kysymyksesi osoittautui varsin kinkkiseksi. Kyselimme asiasta valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistallakin, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen kirjan?  
Haluaisin löytää erään tietyn satukirjan josta mieleen on jäänyt lähinnä kaunis kuvitus (vesiväri?), osaatteko auttaa? Muistan, että tarinassa oli keskeisenä… 30 05.09.2019 Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).  
Mistä saan selville mitä lehtiä Tampereen kirjastojen tarjonnasta löytyy? 21 05.09.2019 Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja.
Montako tyttöä syntyi suomessa 1959 40 04.09.2019 Tilastokeskus tuottaa ja ylläpitää suomalaisia tilastoja. Elävänä syntyneet 1751  2018 sukupuolen mukaan on vapaasti kaikkien tutkittavissa. Tilaston mukaan 1959 Suomessa syntyi 40600 tyttöä.https://www.tilastokeskus.fi/hae?word=syntyneet&upper_type=tila&functio…
Ketkä kaikki ovat ne ihmiset, joille Salattujen elämien tekijänoikeudet kuuluvat? 54 04.09.2019 Markkinointi & mainonta -lehden osoitteessa olevassa https://www.marmai.fi/uutiset/salkkari-varkaalle-rotos-kavi-kalliiksi/e8d999db-c44a-35aa-9a52-f185b3ae0910 jutussa mainitaan, että henkilö on tuomittu Salatut elämät -sarjan jaksojen levittämisestä ja MTV3:n oikeuksien loukkaamisesta. Emme pysty kuitenkaan sanomaan, mistä oikeuksista on ollut tarkalleen ottaen kyse. FremantleMedia Finland Oy on tuottanut sarjan, joten luultavasti sillä on oikeuksia myös hallussaan. Lisäksi esimerkiksi sarjaan musiikkia tai muita asioita tehneillä saattaa olla tekijänoikeuksia sarjassa esiintyviin asioihin. Edellä mainituilla tahoilla on asioista luultavasti sopimuksia, joilla oikeuksia on luovutettu. Emme pysty kuitenkaan ottamaan kantaa niihin....
Milloin Tauno Palon vanhemmat syntyivät ja kuolivat? 39 04.09.2019 Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla: https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711 https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516 Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Mikä laulu, kenen teksti? Lauloin sitä alakoulussa, ehkä näytelmässä tai kuvaelmassa 1940-luvulla: Tulen pohjasta päin/ vilu viljamme vei, hoihoo-o hoihoo/ on… 29 04.09.2019 Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Pilkutus ja yhteinen lauseenjäsen 30 04.09.2019 Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin. Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois. Osoitteesta http://www....
Löytyykö lauluun Leo Ferre, Avec le temps nuotteja? 23 04.09.2019 Léo Ferrén säveltämä ja sanoittama laulu "Avec le temps" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin: Ferré, Léo: Top Léo Ferré : paroles et musique avec accompagnement piano Salvador, Henri: Performances (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) Myös verkosta löytyy nuotteja tähän lauluun esimerkiksi Google-haulla: "avec le temps" ferre pdf.  
Etsin kirjaa, minkä luin ehkä 6 vuotta sitten. Se on fantasiakirja ja päähenkilönä on tyttö, joka kai muuttaa tädilleen ja kirjan nimi oli ehkä jokin "leijuva… 32 04.09.2019 Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna. Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Miten maapallon keskilämpötila määritetään? 27 04.09.2019 Asiaa on tiedusteltu aiemminkin, tässä vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-maailman-lampotila-mitataan
Tarvitsisimme tilastoja siitä, mitä kirjoja lapset ja nuoret lainaavat eri ikäisinä? Mitkä kirjat ovat suosikkeja, minkä ikäisinä eri kirjoja luetaan, mihin… 28 04.09.2019 Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä tutkimusta...
Muistan nähneeni lapsena 90 -luvun alussa käsinukketeatteriesityksen lapinkoirasta ja sudesta, jonka lapinkoira kutsuu sisään ja susi alkaa juoda isäntäväen… 28 04.09.2019 Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla.  Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi. Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina Koiran ja...
Minua kiinnostaa dekkaristien tekemät nuorten kirjat. Kristina Ohlssonin ja Eva Franzin nuorten kirjat ovat olleet hyiä ja riittävän jännittäviä myös… 25 04.09.2019 Tässä muutamia kirjavinkkejä dekkaristeilta: Camilla Sten & Viveca Sten: Synkät vedet -sarja (Syvyyksissä, Sumussa, Loimut) Ilkka Remes: Piraatit, Draculan ratsu, Pimeän pyöveli, Musta kobra Ari Paulow: Aavesaaren arvoitus, Surmankarin vangit                                                                                                                
Kumpia kieliä on enemmän? Niitä, joissa on eri sukupuolille oma hän-sana vai niitä, joissa ei ole? 48 04.09.2019 Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti iloa asiaa tutkiessasi, http...
Uusimmassa http://eroakirkosta.fi tiedotteessa mainitaan suomessa kastettavien vauvojen määräksi noin 65 prosenttia syntyneistä. Mikä on vastaava prosentti… 32 04.09.2019 Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi. https://yle.fi/uutiset/3-10742711