Voisikohan kyseessä olla tänä vuonna julkaistu Amy Abdelnoorin Ever land? Kirjassa kuvataan juurikin kahta teini-ikäistä tyttöä eri aikakausina sekä Palestiinan tilannetta, eikä sitä ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista, ja voit lukea lisää linkin takaa: Ever land | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Kokeilin erilaisia hakuja Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa, mutta kuvausta vastaavaa kirjaa ei osunut kohdalle. Voit kokeilla kirjan hakemista siellä itsekin: https://lki.verkkokirjasto.fi/extended-search?p_p_id=extendedSearch_WAR_arenaportlet&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal Kysymyksestä ei käy ilmi, millä vuosikymmenellä kirjaa on luettu. Mikäli kyse on 2000-luvun vaihteesta, yksi vaihtoehto ovat Tuija Lehtisen kirjat. Olisiko muistikuvissa ehkä sekoittunut kaksi eri kirjaa, Roskisprinssi (2002) ja Sara@crazymail.com (1998)?Jos joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan, vastauksen voi jättää kommentteihin.
Kyseessä on Taneli Kuusiston säveltämä, Hanna Kankaisen sanoittama ja Terhi Holapan laulama laulu Eihän vaaraa mur, mur, mur. Youtube Eihän vaaraa, mur, mur, mur https://www.youtube.com/watch?v=ai4rbZpl5QQLähde: Finna.fi: Mur, mur ja muita mukavia lastenlauluja https://finna.fi/Record/fikka.5113601/ComponentParts?sid=5666942117
1960-luvulla käytössä oli vielä vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntö. LTO 1943 on digitoitu ja luettavissa verkossa:Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.LTO 1943:n sotapalvelukelpoisuusluokittelussaa 41 b merkitsi likinäköisyyttä. B I -tarkenteen merkitys oli "näkö korjattuna toisessa silmässä < 0,04 (L.s. 2 m), toisessa 0,5-0,6. Lasien vahvuus < -6.0D, lasien käyttö välttämätön."
Voisikohan kyseessä olla Martti Sirolan Apassit-sarjakuva? Apasseja julkaistiin kolmen albumin verran: Apassit (W+G, 1974), Apassit : Erämaaseikkailu (W+G, 1975) ja Apassit : Rautaparta (W+G, 1976). Vuonna 1986 niistä julkaistiin yhteisnide nimellä Apassit.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanasta on sen tunnetuimpien merkitysten lisäksi joitakin tietoja lähinnä Keski-Pohjanmaalta merkityksessä "pystysuunnassa kasvava oksa tms." Sanakirjasta löytyy myös esimerkkilauseita paikkakuntatiedoin: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_5387339b873f6a64bd3447266a180d49&list_id=1&keyword=kyrp%C3%A4&word=kyrp%C3%A4.
Tämä tarina kerrotaan teoksessa Kejonen, Aimo: Kansantarinat (2008), missä esitellään suomalaisia kansantarinoita ja niiden tapahtumapaikkoja. Jokaisesta tapahtumapaikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja annetaan ohjeet paikan löytämiseen. Tarina löytyy sivulta 11, luvusta ”Akatemia on Helsingissä, Helsinki”.Linkki verkkokirjastoon: Kansantarinat | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Emme valitettavasti löytäneet etsimiäsi teoksia. Suomen kielen oppimiseen löytyy kuitenkin muita teoksia ja verkkomateriaaleja. Saarinen, Enni: First Finnish reader for beginners : bilingual for speakers of English : beginner elementary (2023)Aho, Jenni: Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle (2022). Jokaisen tarinan lopusta löytyy olennainen sanasto ja kysymyksiä, joiden avulla voi testata luetun ymmärrystä. Eurooppalaisella taitotasoasteikolla lukemisto sijoittuu tasoille A2-B1. Selkokirjat: selkokirjat on kirjoitettu helpolla suomen kielellä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Finnish Easy...
Kappale on Kalmar Unionin ”Ändy” (tai joskus myös ”Ändi”) vuodelta 1973. Sen ovat säveltäneet Roger Cook, Herbie Flowers ja Roger Greenaway. Se on suomenkielinen versio Blue Mink -yhtyeen kappaleesta “Randy”. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Chrisse Johansson.Kalmar Union: Ändy Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=hL1R8B_pHps
Lienee niin, että tästä elokuvasta ei ole olemassa dvd- tai vhs-tallennetta. Toki sitä on joskus esitetty televisiossa, eli jollain voi olla itse tallennettu versio hallussaan. Elokuva löytyy Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastosta Helsingistä, mutta heilläkään ei ole siitä mitään lainattavaa tallennetta. Paikan päällä kyseisessä kirjastossa on mahdollista katsella elokuvia katselupäätteellä. Voit kysellä lisää tästä vaihtoehdosta suoraan AV-kulttuurin kirjastosta kirjasto@kavi.fi tai p. 0295249121.
Köyriättärestä löytyi kuvia, ks. finna.fi. Emäntälehdessä 1.12.1933 on sanallinen kuvaus kekripukista eli -möröstä: "nurin käännetyssä turkissa kävelevä t. ryömivä kekripukki l. -mörkö, jolla monesti on kaulana hihaan pantu halko, keritsimet nokkana, lusikat korvina, pitkät sarvet päässä ja toisinaan vielä tuohinaamari kasvoilla. Se on kuin noussut Manan majoilta, missä kaiken uskotaan olevan nurinpäin."
Kansallisarkiston tietopalvelusta voit kysyä kantakorteista. Tietopyynnöt - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu AstiaKansallisarkistolla on hallussaan vuosina 1897–1949 syntyneiden kantakortit. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.Lähes kaikkien 1939 - 1945 sodissa kaatuneiden suomalaisten kantakortit on digitoitu. Ennen kuin tilaat kantakortin, tarkista löytyykö sodassa kaatuneen henkilön kantakortti digitaalisena. Voit etsiä kantakorttia Hae aineistoja -toiminnon kautta henkilön nimellä. Kaatuneiden kantakortit sisältyvät Kaatuneiden henkilöasiakirjat -nimiseen kokoelmaan. Lisätietoja kantakorteista löytyy Arkistojen Portista.Kantakortti | Arkistojen Portti
Lassinkatu näkyy jo vuoden 1936 Rovaniemen asemakaavassa sekä myös sodan jälkeisessä vuoden 1946 virastokartassa, aiemmissa kartoissa katujen nimet eivät ole tuolla alueella luettavissa. Lassinkatu on edelleenkin käytössä.Vuosien 1904 ja 1933 kaavanimistön perusteista ei ole olemassa kirjallista lähdemateriaalia, kirjoittaa Outi Jokelainen gradussaan "Korkalon kylästä Rovaniemen kaupungiksi - Rovaniemen paikannimistön vaiheita". Lassinkatua ei mainita tässä työssä.Elli Mäkipeura kirjoittaa Totto VIII (1966) Rovaniemen katujen nimistä ja niiden historiasta, mutta ei mainitse Lassinkatua. Hän kertoo lähteekseen Rovaniemen katujennimistötoimikunnan kokouksien pöytäkirjat toukokuulta 1945 sekä henkilöhaastattelut. Lapin sodan jälkeen 1945...
Sävellyksestä ei ole julkaistu sovitusta nimenomaan pianolle ja huilulle. Love Kustannuksen julkaisemasta virallisesta partituurista löytyvät kaikkien levytyksellä käytettyjen soitinten osuudet. Melodianuotinnoksia yleensä vain sointumerkeillä löytyy yläasteen ja lukion oppikirjoista. Musescoressa on saatavilla sopraanosaksofonille tarkoitettu melodianuotinnos."Aamu lakeuksilla" Finnassa:(Nimeke/otsikko alkaa:aamu lakeuksilla) | Hakutulokset | Finna.fi
Tämä riippuu digiboksin mallista. Monissa digibokseissa on USB-portti, johon voi liittää muistitikun. Sen jälkeen tallenteita voi siirtää muistitikulle boksin oman valikon kautta. Videoiden koko voi rajoittaa siirtämistä, sillä FAT32-tiedostojärjestelmää käyttävissä laitteissa tiedoston maksimikoko on 4 gigatavua.
Blade Runnerin esitti ensimmäisenä TV3 vuonna 1990. Ohjaajan versio esitettiin TV2:ssa vuonna 1995. 2000-luvun esitykset ovat olleet MTV3:lla, Subilla ja AVAlla.Lähteet:Blade Runner | Taide- ja kulttuurivirasto | ElonetBlade Runner: The Director's Cut | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Kielitoimiston sanakirjaa ei ole lopetettu eikä se ole lakannut päivittymästä. Sitä päivitetään edelleen, mutta harvemmin kuin esimerkiksi verkkosivuja: uusi kokonaisversio ilmestyy yleensä noin vuoden tai kahden välein, ja uusin koko sanakirjaa koskeva sisältöpäivitys julkaistiin keväällä 2024.Miksi päivitys tuntuu hitaaltaSanakirjaa ei päivitetä reaaliaikaisesti. Uudet sanat seurataan ensin: niiden on todettava vakiintuvan yleiskieleen, ennen kuin ne otetaan hakusanoiksi.Päivitys ei tarkoita vain uusien sanojen lisäämistä. Samalla muokataan vanhoja artikkeleita, lisätään merkityksiä ja esimerkkejä sekä korjataan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja. Yhtä uutta sana-artikkelia kohden päivitetään keskimäärin noin kolme vanhaa.Sanakirja...