Miten voi tulkita Eino Leinon runon ”puunto pilven, johon päivä hukkuu” ja ”tammenlehvä vehryt uus” kohdat sananmukaisesti?

Runoa kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Koska runo on taideteos, sen kokija on yhtä tärkeä kuin itse teoskin. Yhtä oikeaa tulkintaa ei siis ole olemassa. 

Leinon runossa on nykyihmiselle vanhahtavia sanoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan puunto tarkoittaa punerrusta, kuumotusta tai kajoa.

Lehvä tarkoittaa puun tai pensaan oksaa tuoreine lehtineen, lehtioksaa.

Vehryt sanan merkitystä ei löytynyt, mutta voi ajatella että se on sukua sanalle vehreä, joka tarkoittaa rehevän, vehmaan vihreää ja vihantaa kasveista puhuttaessa eli tuoretta, vihreää, vihannoivaa.

Runojen tulkintaan löytyy myös yleisistä kirjastoista tietokirjoja, joissa neuvotaan, mihin ruonoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Selkeitä luettavia ovat esimerkiksi Tommi Parkon toimittama teos Runon vapaus: syventävä opas runouden kirjoittamiseen ja lukemiseen, Tommi Parkon Runoilijan työkalupakki tai Siru Kainulaisen Runon tuntu.