Kyseessä on Kasper ja Nora Strömmanin Sohvaperuna (2005).Kirjaa kuvaillaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin:"Pieni Elmeri-poika (kirjassa simpanssi) haluaa leikkiä isän kanssa, mutta isä on töitten jälkeen väsynyt. Gorillaleikeissään Elmeri putoaa kellarin portaisiin ja saa herätettyä isän huomion. Isä lupaa, että tästälähin hän vastaa aina kyllä Elmerin ehdotuksiin. Niinpä isä ja Elmeri pitävät banaaninsyöntikilpailut ja kylpevät kylpyammeessa, jonne äitikin pulahtaa. - Suorakaiteen muotoinen kuvakirja, kirkkaat ja vahvat värit: keltainen, turkoosi, aniliininpunainen. Kansikuvassa Urho Kekkosen näköinen mies lukee kirjaa."https://finna.fi/Record/keski.394792?sid=5368402648https://lki.verkkokirjasto.fi/
YLEn yhteenveto Näin korona sulki Suomen maaliskuussa 2020. Linkki sivulleLöysin Teemu Hallamaan artikkelin YLEn sivustolta "17.3.2020 Hallitus antoi eilen toimintaohjeen, jossa “yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan”. Ohje on herättänyt hämmennystä ikäihmisten keskuudessa.Mitä hallitus tarkoittaa “karanteenia vastaavilla olosuhteilla”?Saavatko yli 70-vuotiaat enää käydä kaupassa?– Saa käydä kaupassa. Saa käydä apteekissa. Ja kannattaa jatkaa ulkoilua, jos on sitä harrastanut, rauhoittelee sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen.Kumpulainen muistuttaa, että karanteeni on aina viranomaispäätös, eikä tässä ole...
Drooni-varoitusten vaikutuksesta palkanmaksuun keskustellaan edelleen.Muissa vaaratiedotetilanteissa kannattaa noudattaa ensin viranomaisten ohjeita ja sitten ottaa yhteyttä työnantajaan.Varmasti yleisemmätkin ohjeet saadaan selville drooni-varoitus keskustelussa.Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan:”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.” https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/korkein-oikeus/ennakkopaatokset/2008/35
Soitin Toshiballe, jonka monitoimilaitteita meillä on täällä Ison omenan palvelutorilla.Asiantuntijat vakuuttivat, ettei koneiden muistitietoja pääse hakkeroimaan. Koneet kryptaavat tiedot ja ylikirjoittavat ne kolmasti hyvin lyhyellä viiveellä.Sukuselvityksesi ei siis voi päätyä sivullisten tietoon.
Kaikissa Helmet kirjastoissa ei ole tarjolla erillistä palautusluukkua. Kun kirjasto on auki, ei palautusluukkua yleensä käytetä. Aukioloaikana voi tulla kirjastoon sisälle palauttamaan lainat. Kesällä sekä palautusluukku että kirjasto voivat olla suljettuina. Silloin ne eivät näy palvelulistauksessa.Kuvankaappaus näyttää otetun klo 16-20 välillä, jolloin osa kirjastoista oli jo kiinni.
Tällaista ohjelmaa ei ole näillä näkymin tulossa Helmetiin. Lainaushistorian Lataa lainaushistoria -toiminnolla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla näkyy.
Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja.
Pertti Lassila on kirjoittanut Kompassi-sarjan synnystä kirjassa Otavan historia, Kolmas osa 1941-1975 (Otava, Keuruu 1990): "Oikean taskukirjasarjan idea toteutettiin vuonna 1963, kun Otava yhteistyössä Gummeruksen ja Kariston kanssa aloitti Kompassi-sarjan. Kompassi nojasi taskukirjan perusajatukseen: hyvä kirja halpana painoksena. Uutta Kompasseissa oli se, että sarjassa julkaistiin arvostetun kaunokirjallisuuden rinnalla myös tietokirjallisuutta ja korkeatasoista ajanvietettä." (s. 288)
Täysin sopivaa kirjaa en antamillasi rajauksilla onnistunut löytämään. Pari jokseenkin sopivaa vaihtoehtoa kuitenkin tulee mieleen:Lee Child: Tappotahti (suom. 2010). Kirjan kansikuva on tummanpuhuva, ja sen alussa on intensiivinen, aseellinen kohtaus paikallisessa yhdysvaltalaisessa dinerissa. Kirjaa voi myös kuvailla väkivaltaiseksi ja raa'aksi. Toisaalta Lee Child eli James Dover Grant on syntyjään brittiläinen, vaikka hänen kirjansa sijoittuvatkin pääasiassa Yhdysvaltoihin.Karin Slaughter: Menneisyyden jäljet (suom. 2018). Romaanin alku sisältää verisen ampumavälikohtauksen yhdysvaltalaisessa dinerissa. Suomennoksen kansikuva on kuitenkin vaalea, ja kirjailija on nainen.Kumpikaan kirja ei käsittääkseni sisällä kustantajan lisäämää K-18...
Teoksen Erään oopperan synty: Lapualaisooppera tiedot löytyvät Elonetin eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoaman tietokannan sivuilta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_208167?sid=5367999570Saatavuustietoja voi tarkastella myös kansallisesta Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=20&sort=relevance&lookfor=er%…
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Klaus Mannin matkakertomusta Nördlicher Sommer ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisiko kyse Georg Otsin Kalastajan laulusta? Sen on myös levyttänyt mm. Lasse Hoikka ja Souvarit. Siinä lauletaan "ootahan kun kaakkoistuuli puhaltaa, näytän sulle kuinka osaan kalastaa, ankeriaat solakat ja notkeat, suoraan kotipihallesi saapuvat". Ahvenista ja sopasta siinä ei lauleta, mutta muista kaloista kyllä.Voit kuunnella Otsin ja Souvareiden versiot alla olevista linkeistäGeorg Ots: youtube.com/watch?v=sW2zDAFdKPoLasse Hoikka ja Souvarit: youtube.com/watch?v=dvcIQQ60rDc
Viiniköynnökset (vitis) kuuluvat viiniköynnöskasveihin. Kasvitieteellisesti viinirypäle on marja, koska sillä ei ole kiveä. Viiniköynnöksiin kuuluu useita lajeja, joista aitoviiniköynnös on se, jota yleisimmin viljellään syötäväksi ja viinin valmistukseen.Viiniköynnöksen taksonomia:KasvitPutkilokasvitSiemenkasvitKoppisiemenisetKaksisirkkaisetVitalesVitacaeaVitisEnglanniksi ylläoleva löytyy tästä linkistä. Suomeksi tietoa löytyy laji.fistä tästä linkistä, mutta tällä hetkellä sinne on kirjauduttava sisään, jos tietokantaa haluaa tarkastella.
Eeva Kilven runo, joka alkaa rivillä "Siis kauneutta on." on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972). Runolla ei ole nimeä tai otsikkoa, kuten ei hyvin monilla muillakaan Eeva Kilven runoilla.Runo sisältyy myös esimerkiksi Kilven runojen kokoelmaan Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.Finna-hakupalvelusta voi etsiä tietoa runoista niiden alkurivien avulla.https://finna.fi/
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Henkilönimien typografinen lihavointi tai boldaaminen vaikuttaisi olevan vahvasti suomalainen käytäntö, joka Helsingin Sanomien Esa Mäkisen (toimituspäällikkö v. 2019) mukaan saattaa liittyä aikanaan muodissa olleeseen niin sanottuun entry point -ajatteluun, jonka tavoite on helpottaa tekstin lukemista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että haastateltavan nimi lihavoidaan, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Useinhan sama virke sisältää myös muuta merkittävää taustoitusta jutun kannalta, kuten haastateltavan tittelin tai roolin suhteessa tekstiin: (asiantuntija, poliitikko, julkisuudenhenkilö, silminnäkijä tms.). Näin lukija voi tarvittaessa helposti palata myöhemmin kyseiseen kohtaan ja tarkistaa oleellisimmat tiedot. Lihavoidun...
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
