Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mikä mahtaa olla kyseisen taulun nimi? Käsittääkseni joku Jean Sibeliuksen vaimon Ainon veli on maalannut sen, mutta voin olla väärässäkin. Taulun nimi on… 13 18.02.2019 Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä. http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Yritän etsiä Emma Salokosken lauluun "Voisinpa luvata" - pianonuotteja. Omat haut eivät ole tuottaneet tulosta, voisittekohan auttaa? En siis tiedä onko… 6 18.02.2019 Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella. Heikki Poroila
Miksi politiikassa harvoin ns suurten puolueiden ykköspoliitikot eivät rupea ministereiksi? 10 18.02.2019 Aiheesta ei löydy spesifiä tutkimustietoa, mutta noin yleisesti suurtenkin puolueiden ykköspoliitikot haluavat ministereiksi. Poikkeuksena voi olla tapaukset, joissa on esimerkiksi painavia yksityisiä syitä.
Mistä löytäisin valokuvan / muotokuvan seiväshyppääjä Johannes (Jussi) Ruohosta, s.16.5.1892 Töysä, k. 24.11.1975 Helsinki? 6 18.02.2019 Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Mitä tarkoittaa sana kuhma esim Kuhmalahti, Kuhmajärvi, Kuhmoinen? 13 18.02.2019 Kuhma- ja Kuhmo-nimien alkuperästä eivät nimistöntutkijat ole päässeet yksimielisyyteen. Esimerkiksi Kuhmoisten nimi on yhdistetty sanoihin kuhmu ja kuhmura ('kohoama, pullistuma, muhkura; mäki, kumpare') ja katsottu, että se johtuu pitäjän mäkisestä maastosta. Itä-Suomesta löytyykin joukko Kuhmu-paikannimiä, jotka liittyvät yleensä korkeisiin, tavallisesti kulkureittien varrella oleviin paikkoihin. Merkityksessä 'mäki, kumpare' sana kuhmu on kuitenkin verrattain harvinainen ja Kuhmu-paikannimet ovat melkein yksinomaan itäsuomalaisia, joten Hämeen sekä Keski-  ja Pohjois-Suomen Kuhma- ja Kuhmo-paikannimille  - Kuhmoinen mukaanluettuna -  on jouduttu etsimään vaihtoehtoista selitystä. Kuhmoisten historian kirjoittaja Seppo Suvanto pitää...
Kaveri: "Talo juutalaisghetossa. Seinätekstin mukaan se on rakennettu vuonna 2221. Siinä päivän pähkinä." 11 17.02.2019 Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.   http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod… https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d… https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Olen etsinyt runoa/lorua peikkotyttö Hönttälönttä 27 16.02.2019 Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.  http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…  
Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. 39 15.02.2019 Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-.  Oikea muoto on siis tehnemme. Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa  -h:ksi.  Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/   http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73 https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Mikäköhän kirjasarja? 62 15.02.2019 Kyseessä on varmaankin Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa. Kirjoja on sarjassa kahdeksan.  Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiekkalan%20lapset http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuka on tällä hetkellä Suomen rikkain henkilö ja monenneksiko rikkain hän on maailmassa? 61 15.02.2019 Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbes julkaisee vuosittain listaa maailman varakkaimmista henkilöistä. Suomalaisista korkeimmalla sijalla tuolla listalla on jo useita vuosia ollut Koneen Antti Herlin, joka vuonna 2018 oli 4,2  miljardin dollarin omaisuudellaan sijalla 514. Tämän vuoden listausta ei vielä ole saatavissa, mutta Forbesin sivulta löytyy real time -listaus, jossa Herlinin sijoitus näyttää hieman nousseen ja on nyt tätä kirjoittaessani 483. Omaisuus on tällä hetkellä 4,1 miljardia. Forbesin listoja voi katsoa osoitteessa: https://www.forbes.com/billionaires/list/
Olen tehnyt sellaisen havainnon, että monien kauppaketjujen kauppojen kassakoneista kuuluu yleensä aina omanlainen ääni, kun se lukee tuotteiden viivakoodeja… 51 15.02.2019 Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä. Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki. Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
Voisitteko antaa vinkkejä teoksista, joissa rikottaisiin naisen ja/tai miehen normatiiviseksi miellettyjä seksuaalisia rooleja? Esimerkiksi nainen on… 32 15.02.2019 Hei, Kyllä käänteisiä sukupuolirooleja löytyy jonkin verran, vaikka niitä on hieman hankala hakea. Kirjaston tietokannoista ja Kirjasammosta voi etsiä sukupuoliroolit-termeillä, mutta se antaa tietysti tulokseksi myös ne missä niitä käsitellään perinteisesti. Et rajaa kirjallisuutta mitenkään genren tai alkukielen mukaan, joten tässä olisi sekä tavallista kaunokirjallisuutta että scifi/fantasiaa - kotimaista ja ulkomaista. Toivottavasti näistä on apua. Liian paksu perhosiksi / Sisko Istanmäki Lucian silmät / Oikarinen, Maaria Wenla Männistö / Riina Katajavuori Käärme paratiisissa / Ernest Hemingway Linnunpaino / Henriksson, Saara Pimeän pesä, paratiisi / Pepi Reinikainen Pietolan tytöt / Heikki Meriläinen Eron aika / Dan Franck Rikas,...
Tarvitaanko Celia äänikirjaston aktivoimiseksi varata aika? 23 15.02.2019 Celian äänikirjat on tarkoitettu niille, joilla on lukemisen este. Äänikirjoja voi kuunnella joko Celian cd-levyiltä tai Celianet-sivun kautta, www.celianet.fi. Cd-levyasiakkaan kirjastokorttiin laitetaan neuvontatiskissä merkintä Celia-asiakkuudesta eikä aikaa tarvitse varata asiakaskeskusteluun. Celianet-asiakkaalle varataan aika Tietopalvelun palvelupisteestä ja asiakaskeskusteluun varataan aikaa noin 20-45 minuuttia. Rekisteröinnin jälkeen varmistetaan, että tunnukset ovat tulleet asiakkaan sähköpostiin. Älylaitteelle haetaan sovelluskaupasta äänikirjojen kuunteluun Pratsam Reader -sovellus ja tutustutaan sen käyttöön. Aikaa varataan tarpeen mukaan opastamiseen. Jyväskylässä pääkirjaston Tietopalvelun puhelinnumero on 014 2664104....
Olen lainannut Turun pääkirjastosta kirjan ja kysyn että voinko palauttaa sen Runosmäen kirjastoon vai pitääkö palauttaa aina sinne mistä on lainattukin? 17 15.02.2019 Vaski-kirjastoissa voit palauttaa kirjan mihin tahansa Vaski-kirjastoon, myös Runosmäkeen.
Minulla on joskus vuosia sitten kirppikseltä ostettu taulu, josta en tiedä mitään. Taulussa on kyllä säntillisesti kirjattuna sekä tekijän, että teoksen nimi… 39 15.02.2019 Hei! Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä. Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.  Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi. https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=...
Kuinka monta vähintään ja enintään on muutama? 78 14.02.2019 Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä. Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise. Redfox-sanakirjan (https://redfoxsanakirja.fi/sanakirja/-/s/fin/eng/muutama ) mukaan muutama on "vähäinen määrä (vähintään kaksi kappaletta) laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise" . Kotuksen blogissa asiaa on pohdiskeltu aikaisemmin: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/olavi_uusivirta/miten_niin_muutama.8562.blog...
Saksaa ala-asteelta asti A-kielenä lukeneet saavuttavat lukion loppuun mennessä eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2. Lukion pitkän saksan… 18 14.02.2019 Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de. Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.   Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).   Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesta taitotasosta.
Miten kirjastoissa tietokirjat jaotellaan tiettyyn aihealueeseen, kun suurin osa tietokirjallisuudesta voisi kuulua moneen muuhunkin aiheeseen, samanaikaisesti… 45 14.02.2019 Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/  Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön. Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa. Lisäluokatkin...
Olin tiistaina tilaisuudessa jossa Virpi Launonen esitteli netistä löytyvän kalnetrin (siinä oli kirjaston tapahtumat). Olen nyt yrittänyt löytää samaisen… 29 13.02.2019 http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin  Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä: Veden päivä Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00Paikka:  pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6 Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Kuinka monessa prosentissa suomen kielen sanoista esiintyy kirjain A, E, I, N, S tai T? Ja miksi nämä kirjaimet ovat niin yleisiä monissa kielissä? 39 13.02.2019 Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991. Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71%), t (9,88%), n...