Säkeet ovat Larin-Kyöstin runosta "Suvi-ilta", joka on toinen runo sarjasta "Suvisia sointuja". Runo alkaa: "Kuuluu kellon kalke seutuvilta". Runo on julkaistu esimerkiksi lehdessä "Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin" (1915, nro 34) ja Larin-Kyöstin kokoelmassa "Sydänpäivän lauluja". Tämä kirja on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Runo sisältyy myös kirjaan Larin-Kyösti: "Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946" (Otava, 1985, s. 212).Runon on säveltänyt Oskar Merikanto lauluäänelle ja pianolle (Suvi-ilta, op91, nro 1). Larin-Kyösti: Suvisia sointuja:Digi.kansalliskirjasto.fi, Kodin kuvasto, 22.08.1915. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Kuvan henkilö ei ole Power Rangersista, vaan 1990-luvun anime-seikkailupelistä Policenauts. Nainen kuvassa on Meryl Silverburgh (1.).https://star-road.co/2024/09/24/every-ps1-game-policenauts/(Sama kuva Meryl Silverburghista sivun keskivaiheella)
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä lienee Eeva Kilven runo, joka alkaa Kun sinun tulee ikävä minua... Runon on julkaisut ensimmäisen kerran kokoelmassa Animalia (1987). Voi lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000.
Teksti-tv:n sivulla 413 näkyvä Oulun tiesäätieto perustuu tiesääasemien mittauksiin, ja näitä asemia on Oulussa useita: esimerkiksi Intiössä, Ouluntullissa, Kaakkurissa ja Kontinkankaalla. Näistä yksi on se, jota teksti-tv:n tiesäätieto käyttää kyseisellä hetkellä; se riippuu siitä, mikä asemista lähettää ajantasaiset tiedot.
Marko Nenosen teos Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura 1992) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata teoksen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1425701?sid=5267815591
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Olisiko kaipaamasi kirja tämä?TEKIJÄ Lumme, LeenaTEOS Kukkulan kortteli : kaupungin kaksi vuosisataa / kuvat: Leena Lumme ja Erkki Mäkiö ; tekstit: Maija Larmola ja Yrjö LarmolaJulkaisutiedot [Helsinki] : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987ULKOASU 71, [1] sivua : kuvitettu ; 42 cm
Sukunimeä Pohto on esiintynyt vanhastaan Pirkkalan seudulla, Kyrönmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo 1500-luvulla on esiintynyt muotoja Pohtoi, Pohtola, Pochto, Poctoij, Pochtu. Pohdonmaa on tunnettu keskiajalla erämaana Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisin sukunimi onkin tutuin Etelä-Pohjanmaalla.Etunimeä Pohto on pidetty muinaissuomalaisena miehennimenä samaan tapaan kuin nimiä Mieho, Keiho ja Nousia. Vierasta vaikutusta on voinut olla esimerkiksi vanhat skandinaaviset nimet Bote, Bothe, Botto jne. sekä saksalainen Bod-pesye (Bodi, Bodo, Boto, Potho, Poutho jne.).V. Voionmaa on arvellut Teiskon Pohtolan merkitsevän "pääseudusta erillistä takamaata, omistusta tai kaukaista seutua". Muita sukunimiä Pohtamo, Pohti, Pohtila, Pohtimo, Pohtinen,...
Varmaa vastausta kysymykseesi en osaa antaa, mutta alla on löytämiäni tiedonmurusia aiheesta. VR:n tavaraliikennettä hoitaa VR Logistiikka. Sen sivuilta löytyy esittely käytössä olevasta kalustosta. Kotimaan liikenteessä sillä on käytössä kahdenlaisia raakapuuvaunuja: Sp, Sps, Spa, Spar sekä Snpss, Snps. Näistä jälkimmäisissä eli Snpss- ja Snps-vaunuissa on kolme metriä korkeat päädyt, jotka estävät yksittäisten puiden putoamiset vaunun päädyistä. Ensin mainituissa vaunuissa tällaisia korkeita päätyjä ei ole. VR Logistiikan sivuilla on kuormausohjeet kotimaan rautatieliikenteeseen. Ohjeeseen sisältyvät myös metsäteollisuuden tuotteiden kuormaamisen ohjeet. Pylväiden kuormaamisesta mainitaan, että niitä voidaan kuljettaa vaunuissa...
Tervehdys! Euroopan sisäisissä maksuissa (SEPA-maksut) riittävät yleensä IBAN-tilinumero ja vastaanottajan nimi, eikä osoitetietoja aina tarvita. Siirrettäessä rahaa Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, vaaditaan yleensä enemmän tietoja. Tyypillisesti tarvitaan ainakin:Vastaanottajan nimi ja osoiteVastaanottajan pankin nimi ja osoiteTilinumero (USA:ssa usein account number)Pankin tunnistekoodi, kuten SWIFT/BICJoissakin maissa myös paikallinen pankkitunnus, esimerkiksi USA:ssa routing numberEuroopan ulkopuoliset maksut voivat olla SEPA-maksuja kalliimpia, ja ne voivat kulkea välittäjäpankkien kautta. Pankkien verkkopalvelut ohjaavat yleensä täyttämään tarvittavat kentät, ja oman pankin asiakaspalvelusta voi tarvittaessa pyytää...
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-...
Useammasta sanasta koostuvan erisnimen perään tulee välilyönti ja yhdysmerkki ennen yhdyssanan pääosaa eli tämä kirjoitetaan yhdysmerkillä (yhdysviivalla) West Villagen -kotini. Ks. Kielitoimiston ohje
Kyseistä runoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Runo on nimeltään Joulukuun metsässä, kirjoittanut Anna-Maija Raittila. Löytyy kokoelmasta Ruiskukkaehtoo (1947).
