Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Syyrialainen dokumentti the Cave. Mikä on kapoale joja soi elokuvan lopputekstien aikana? Siinä laulaa nainen englanniksi. Kuuntelin dokumentin virallisen… 22 17.2.2020 Valitettavasti tietoa kappaleesta emme löytäneet. Tietäisikö joku lukijoistamme? Vastauksia on mahdollista kommentoida.
Voiko hajuvedet olla terveydelle vaarallisia? 26 17.2.2020 Lääkärikirja Duodecimissa on artikkeli tuoksuyliherkkyydestä. "Tuoksuyliherkkyydellä (tuoksuherkkyys, hajuherkkyys) tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön tuoksuille ja hajuille, kuten hajuvedelle, painomusteelle, homeen hajulle ja tupakansavulle." Oireista todetaan seuraavaa: "Tuoksuyliherkkyys voi ilmetä esimerkiksi hajuveden aiheuttamana kasvojen punoituksena sekä silmien ja nenän vuotamisena. Hajusteyliherkkyys voi aiheuttaa myös voimakkaampia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia ja päänsärkyä." Lisää tuoksuyliherkkyydestä Lääkärikirja Duodecimin sivulla https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531&p_hakusana=hajuvedet  
Saanko kopioida yliopiston kirjastosta kirjan kokonaan tenttiin lukemista varten? Vain omaan käyttööni. 42 17.2.2020 Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
Voiko jonkun suomalaisen kirjaston koneilta käyttää Ruotsin kuninkaallisen kirjaston (Kungliga biblioteket) sanomalehtitietokantaa myös uusien, rajoitettujen… 27 17.2.2020 Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa. https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd… Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.  
Olen lukemassa Budapest Noir -sarjaa, joka ajallisesti sijoittuu 30- ja 40-luvulle. Onko vastaavaa sarjaa Neuvostoliitosta? Yritin googlata, mutta löysin vain… 22 17.2.2020 Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät mainittavasti....
Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Shakespearen Cymbeline -näytelmästä: ‘Is there no way for men to be, but women must be half-workers?’ 21 17.2.2020 Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin: "Pitääkö luomistyössä naisell' olla Osansa myös?" http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html   Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti: "Eikö mitenkään voi luoda ihmistä ilman naisen osuutta?" Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
“Love never dies a natural death. It dies because we don't know how to replenish its source. It dies of blindness and errors and betrayals. It dies of illness… 24 17.2.2020 Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Tuleeko Helsingissä kirjastoon lehti nimeltä the Hollywood Reporter? 21 17.2.2020 The Hollywood Reporter -lehti ei tule mihinkään pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon (Helmet-kirjastoon) eikä myöskään mihinkään tiedekirjastoon.
Onkohan mistään Suomen kirjastosta enää lainattavissa c-kasettina (tai muussa muodossa) H. C. Andersenin satua Tulukset? Etsin nimenomaan sellaista versiota,… 24 17.2.2020 Nopeasti hakien löytyi ainakin muutamasta kirjastosta Tuluksista äänikirjaversio, jossa on Aake Kalliala lukijana. Eepos-kimpan kirjastoissa sitä ei valitettavasti ole. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön kotisivullamme olevalla lomakkeella: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=31 Kaukolainamaksu on viisi euroa.
Etsin kirjaa Finland's Holocaust. Silences of history. Toim Simo Muir ja Hana Worthen. Se löytyy kahdesta Helka-kirjastosta ja Helsingin kaupunginkirjastosta … 21 17.2.2020 Frank-monihaulla löytyvät kyllä viitetiedot siitä, että Simo Muirin ja  Hana Worthenin teos Finland's Holocaust : silences of history (2013) kuuluu mm. Vaski- , Helle- ja Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tämän lisäksi teos löytyy joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmista. Kohdista haku sivun oikeasta laidasta "Kaikkiin kirjastoihin", niin löydät kaikki ne kirjastot, joiden kokoelmissa etsimäsi teos on. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/  
Löysin 50 centin kolikon vuodelta 1999. Takana on Suomen Leijona. Miten se on mahdollista jos euro otettiin käyttöön Suomessa vasta 2002? 54 17.2.2020 Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot.
Onko Annie's song alkuperäinen versio kappaleille: kun aurinko nousee ja kaikuluotain 28 17.2.2020 Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee". "Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo. "Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio. Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista. http://www.fono.fi/ https://lastu.finna.fi/
Mikähän oli elokuvan nimi, jossa vankeja lähetettiin saarelle räjähtävä panta nilkassa ja kilpailun viimeinen eloonjäänyt oli voittaja? 29 17.2.2020 Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu. https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1 https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386
Don Rosan tarinoissa "Musta Ritari" ja "Musta Ritari slurppaa jälleen" on sanaleikki, jossa Arpin Luséne alias Musta Ritari sanoo olevansa meztahrivahraz… 36 17.2.2020 Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa. Roope: Arpin Lusene! Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif! Pelle: What's a "thif"? Arpin: Nut "thif", you fool! Thif! (The black knight glorps again)
Mistä löytyy sanonnan ”Nähdä Napoli ja kuolla” alkuperä? 36 17.2.2020 Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori).
Kansanedustajamatrikkeli kertoo Eva Heikinheimon syntyneen vuonna 1887 ja muun muassa valmistuneen ylioppilaaksi 1899. Ei kai tämä voi pitää paikkaansa? Eli… 41 17.2.2020 1887 on virheellinen tieto. Heikinheimon oikea syntymävuosi on 1879 (Aikalaiskirja 1941, Suomen kansanedustajat 1907-1982).
Kysymykseni koskee Alexander Dumas´n teosta, joka on ilmestynyt englanniksi nimellä Twenty years later. Googlettamalla löytyy kaksi suomennostakin. En… 21 17.2.2020 Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Mistähän nimi Olli tulee... Liittyykö Raamattuun.... 31 17.2.2020 Olli on ruotsalaisen Olle-muodon kautta syntynyt suomalainen lyhentymä Olavista. Olavin kantamuotoja taas ovat muinaisskandinaaviset nimet Anleifr, Olafr ja Oleifr, joiden osat tarkoittavat 'esi-isää' (anu, ano) ja 'jälkeenjäänyttä' (laib). Nimi merkitsee siis 'sukunsa jälkeläistä'. Virossa ja Saksassa Olli tunnetaan naisennimenä, jolloin se on muunnos Olgasta tai Oliviasta. Ollista on mainintoja Suomessa jo 1300-luvulta (ensimmäistä kertaa se esiintyi Paimiossa v. 1346), mutta nimen nykyinen suosio on saanut alkunsa vasta 1900-luvulla. Nimen suosiota ovat vauhdittaneet 1920-luvulta alkaen Väinö Nuortevan Olli-nimimerkillä kirjoittamat suositut pakinat ja 1940-luvulta Suomisen perheestä kertovat elokuvat ja Lasse Pöystin roolihahmo...
Löysin Googlesta Ritva Ahosen esityksen Maahisneito. Mutta en löydä sitä kirjastosta. 26 16.2.2020 Lausuntaesitystä on tosiaan hieman vaikea löytää, koska runojen nimiä ei ole aikanaan luetteloitu. Löysin aluksi Googlella esityksen Fono.fi palvelusta. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Maahisneito&ID=1f4393c0-9f58-4628-bb48-6e5d3aaacf4e Kappaleen tiedoista löysi viittauksen Helvi Hämäläisen Sukupolveni unta äänikirjaan, josta esityksen pitäisi löytyä.  Helmet hausta löysin sitten samannimisen CD- äänikirjan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277061__SSUKUPOLVENI%20UNTA__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Mistä kirjasta löytyy nuotti Lauluun vain taivas tietää, säv. Kari Litmanen, san. Kalevi Puonti? 29 15.2.2020 Kari Litmasen ja  Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000). Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin: https://finna.fi/Record/kainet.701063