Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, onko kyseessä kotimainen vai ulkomainen kirja. EI myöskään se, onko kyseessä ehkä jännitysromaani. Esittelen tässä joitakin mahdollisuuksia. Ehkä joku lukijamme keksii niitä lisää. Cedervall, Marianne : Saapuu luokse syntisen. Otava, 2026 - Jännitysromaani, kannessa luminen kirkko ja hautausmaa, taustalla metsä.Edvardsson, Mattias: Postikortti murhaajalta. Like, 2026. Jännitysromaani. Kannessa kirkontorni ja synkkä taivas.Haahti, Taina : Koti. Crime Time, 2026. Jännitysromaani. Kannessa kirkko ja kirkonkylännäkymää.Jennifer, Natalie: Jäähyväiset Roomassa. Docendo, 2025. Viihderomaani. Kannessa Pietarinkirkko ja Roomaa.Paavola, Kirsti : Mutkaisilla teillä. Ethene, 2026. Historiallinen romaani. Oulu, myös...
Jokaisessa Kirkes-kirjastossa (eli Mäntsälä, Kerava, Tuusula ja Järvenpää) voi lukea kirjaston asiakastietokoneilla ePress-palvelun lehtiä. Eli voitte käyttää ePress-palvelua kirjaston asiakaskoneella tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa kaikissa Kirkes-kirjastoissa. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina joitakin ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä.Myös E-kirjasto-palvelusta löytyy joitakin ulkomaisia lehtiä. E-kirjasto-palvelun lehtiä pystyy nykyään lukemaan myös tietokoneella: Kokeile E-kirjaston selainkäyttöliittymää! | Kansalliskirjasto E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla....
Kirjaa löytyy useita kappaleita muun muassa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Oulun alueen ja Lapin kirjastoista. Kuopion kaupunginkirjastosta se on valitettavasti päässyt vuosien saatossa hukkumaan, mutta sinnekin kirjan saa maksullisella kaukolainalla. Saatavuutta voi tarkastella finna.fi -sivustolta. Kohtaamisia tulilla : tarinoita Lapista | Keski-kirjastot | Finna.fi.
Lähimmät c-kasettien digitointipisteet löytyvät Helsingistä Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista. Niihin varataan aika Helsingin kaupungin Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Ruotsin mediatukijärjestelmästä ja sen perusteluista löytyy tietoa tästä dokumentista: State Aid SA.106019 (2023/N) – Sweden New Media Aid SchemeMediatuki on voimassa 2024-2029. Euroopan komissio ei vastustanut Ruotsin esitystä, sillä se on perustelujen mukaan soveltuva artiklan 107 kanssa. Ruotsi ei siis saanut sanktioita mediatuestaan. Suomella ei ole samanlaista mediatukijärjestelmää. Vuonna 2008 parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki sisällytettiin yleiseen puoluetukeen. Lisätietoa ja keskustelua aiheesta:https://traficom.fi/fi/tuet-ja-avustukset/yleista-uutismediatuesta https://suomenlehdisto.fi/itsenaiset-lehdet-vaativat-mediatukea-torjumaan-uutiseramaita/ https://journalisti.fi/nakokulmat/2026/03/...
Kirkes-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää joko ePress-lehtipalvelua tai E-kirjasto-palvelua sähköisessä muodossa olevien lehtien lukemiseen. ePress-lehtipalvelu on käytettävissä kirjastojen asiakastietokoneilta. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä. E-kirjasto-palvelussa on suomalaisten aikakauslehtien lisäksi tarjolla muutamia vieraskielisiä aikakauslehtiä (ruotsiksi ja englanniksi). E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. En tiedä mitä tarkoitatte...
Kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988.Ks. esim. Resiina-lehden artikkeli: https://resiinalehti.fi/artikkeli/49, Ylen uutinen: https://yle.fi/a/74-20231524 Aikataulutietoja 1970- ja 1980-luvuilta löytyy Suomen kulkuneuvot -julkaisusta, jonka vanhat numerot ovat luettavissa Tampereen pääkirjasto Metson lehtiosastolla.Vanhempi, vuoden 1939 julkaisu on verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933145?page=1
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Laulu on Juhani Pohjanmiehen säveltämä ja sanoittama "Syyslaulu". Se sisältyy nuotteihin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945) ja Pohjanmies, Juhani: "Ketjulauluja : kaksiäänisiä kaanoneja koteja ja kouluja varten" (Gummerus, [1934]).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kappale on Ritva Oksasen esittämä "Aikeet arvaan", jolla hän osallistui vuoden 1972 "Syksyn sävel" -kilpailuun. Se alkaa: "Pöydälläin kallis on parfyymipurkki". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Kuuva.Ritva Oksanen: Aikeet arvaan Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ZafuK2Ri86Q
Kyseessä voi olla Jane Launchburyn kirja Kummitusjuttuja (Kirjalito, 1995). Siihen sisältyy Linda Jenningsin kirjoittama tarina Aavejuna. Muut kirjan tarinat ovat Hompsantuu, Kuuruhaamusilta, Maantierosvo, Narinatien kirous, Mämmikoura ja Sukusormuksen salaisuus.
Löysin tämän sivun, johon on koottu suosittujen joululaulujen sanoituksia koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Joulukirkkoon eli Kello löi jo viisi löytyy linkin takaa näillä kolmella kielellä.
Tarinasta liikkuu lukuisia versioita, joista tässä esimerkkinä kaksi:Englanniksi: https://alltimeshortstories.com/life-the-hospital-window/Suomeksi: https://hidastaelamaa.fi/2016/05/tarina-kahdesta-miehesta/ YouTube-palvelusta löytyy tarinan pohjalta tehty lyhytelokuva: https://www.youtube.com/watch?v=82d84rn306M Tarinan tausta on epäselvä, sillä sen kirjoittajaksi mainitaan eri lähteissä eri kirjoittajia tai se laitetaan tuntemattoman tekijän nimiin. The Morning News -verkkojulkaisussa julkaistun John Warrenin artikkelin (https://themorningnews.org/the-man-behind-the-window/) mukaan tarinan alkuperäinen versio oli nimeltään The Street, sen tekijä yhdysvaltalainen kirjailija Allan Seager ja ensijulkaisu London Mercury -lehdessä...
Mahtaisikohan kyseessä olla Peter Grainger? Tammi on julkaissut toukokuussa ensimmäisen suomennoksen nimellä Kuolema jokivarressa. Tammen kirjailijaprofiilin mukaan kuvaus täsmäisi hyvin häneen.https://www.tammi.fi/tekija/peter-grainger/
Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopiston almanakkatoimiston tuottamassa nimipäiväkalenterissa ei ole mitään mainitsemistasi nimistä. Almanakkatoimiston sivuilla Usein kysytyt -palstalla kerrotaan, että "omaa nimipäivää voi oikein hyvin viettää myös jonain itse valitsemanaan päivänä, vaikkakin epävirallisesti. Kalenterista voi etsiä vaikkapa nimiä, jotka muistuttavat äänteellisesti tai merkitykseltään omaa nimeä."Lähteet:Yliopiston almanakkatoimisto. https://almanakka.helsinki.fi/ Viitattu 6.8.2026
Kyseessä voisi olla Catherine Yeen teos Meditations: The Feminine Stoic Edition, jossa tekijä on muokannut vuoden 1902 englanninkielistä Aurelius-käännöstä korvaamalla tekstin maskuliiniset pronominit feminiinisillä tai neutraaleilla pronomineilla. Maskuliinisia muotoja on käytetty alkutekstissä ensisijaisina silloin, kun siinä viitataan esimerkinomaiseen henkilöön, ikään kuin kehen tahansa. Yeen tarkoituksena on havahduttaa lukija huomaamaan tämä ja myös oma mahdollinen reaktionsa muokattuun tekstiin.Lähteet:Catherine Yeen kotisivut: https://cathyyee.com/meditations-by-marcus-aurelius-the-feminine-stoic-edition Psychology Today: https://www.psychologytoday.com/sg/blog/for-the-love-of-wisdom/202608/reading-marcus-aurelius-with-...
Lähetin kysymyksen Ylen asiakaspalvelulomakkeella. Ylen Arkistosta lähetettiin kuvakaappaus ohjelman lopputeksteistä, joissa kertojaksi on merkitty Tuija Hartikainen.
