Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Hei,Mitis et fortis tarkoittaa “lempeä ja vahva” tai “lempeä mutta vahva”. Se on tunnettu latinankielinen lausahdus, jota käyttää mottonaan muun muassa Mary Erskinen historiallinen yksityiskoulu Edinburghissa, Skotlannissa. Sanonta esiintyy myös tunnetussa hollantilaisessa mitalissa vuodelta 1667, joka lyötiin Englannin ja Hollannin välisen sodan päättäneen rauhan yhteydessä.Ilmaus korostaa ajatusta, että todellinen voima ei ole väkivaltaista tai murskaavaa, myös lempeys, hyvyys ja tasapaino voivat olla vahvuuden muotoja. Fortis voidaan tulkita paitsi fyysiseksi vahvuudeksi myös rohkeudeksi, kestävyydestä ja “vahvaksi sydämisyydeksi”.Samankaltaisia ilmaisuja esiintyy monien aatelissukujen motoissa. Esimerkiksi Harparin suvun motto “Et...
Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston...
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä...
Kuvan merkki näyttää Kevyt patteristo 17:n asevelimerkiltä, ks. Reijo Soinisen Suomen sotilasmerkit -sivusto tai Matti Allonen ym.: Jatkosodan asevelimerkit (2021), s. 307. Tunnistus on kuitenkin epävarma. Kevyt patteristo 17 oli aiemmin nimeltään Linnoituspatteristo 6.
Kirjaston parviäly tuotti seuraavan tuloksen kauniskielisistä teoksista: Autere, Terttu: Kirjepostia (Karisto 2008)Harvey, Samantha: Kiertoradalla (Otava 2025, suom. Johanna Laitila)Hermann, Iselin C.: Suutelen postinkantajaa (Otava 2000, suom. Tarja Teva)Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (Tammi 2010, suom. Raija Nylander)Owens, Delia: Suon villi laulu (WSOY 2020, suom. Maria Lyytinen)Riikonen, Matias: Matara (Teos 2021) Ei ehkä kovin kevyt, mutta suosittelen kielen vuoksiSoininen, Pirkko: Ellen (WSOY 2018)Widholm, Katarina: Viaton sydän lyö (Gummerus 2024, suom. Anna Heroja)
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Kyseinen tarina löytyy ainakin teoksesta Dylan Thomas: Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta : valitut kertomukset (ISBN: 978-952-381-232-1). Kirjassa tarinan nimi on suomennettu Lapsen joulu Walesissa. Kirjan on kustantanut Aviador vuonna 2024 ja tarinat on suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Kirjaa on saatavilla ainakin Helle-kirjastoissa, joten voit kysyä sitä lähimmästä kirjastostasi tai tehdä varauksen Helle-verkkokirjastossa.
Erinomainen klassikkokysymys! Vastauksia voi olla useita:Tieteellinen näkökulmaJos kyseessä ei ole juuri kananmuna, muna tuli ensin. Munan muni jonkinlainen kanan kaltainen "esikana", ja munasta kuoriutui tipu, josta tuli ensimmäinen oikea kana.Jos kyseessä on kananmuna, ensin kehittyi "esikanan" munasta kuoriutunut ensimmäinen oikea kana, joka myöhemmin muni ensimmäisen oikean kanamunan, eli kana tuli ensin.2. Uskonnollinen näkökulmaJumala loi kanan, ja kana tuli siis ensin.3. Out of the box -näkökulmaMuna tuli ensin, koska matelijat munivat paljon ennen kuin lintuja oli olemassakaan.Muitakin vastauksia ja perusteluja on varmasti mahdollista keksiä!
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta. Kysy rohkeasti lisää lähikirjaston henkilökunnalta.Martha Wells: Murhabotin päiväkirja 1- 5. Robotti haluaisi vain katsella viihdettä, mutta joutuu hurjaan seikkailuun.Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa ja neljä jatko-osaa. Toimittaja Cilla ratkoo murhia, saa senioriystävän ja rakastuu Tukholman saaristossa.Freida McFadden: Kotiapulainen ja Kotiapulainen valvoo romaanit. Vankilasta vapautunut Millie saa kotiapulaisen paikan varakkaasta perheestä ja saa nähdä liikaa.Paula Hotti: Murhaylämaalla, Murha Edinburghissa ja Murha Lochinverissä. Suomalaiskokki ´ratkoo murhia Skotlannissa.Shearer, L. T.: Kissa joka pyydysti tappajan sekä jatko-osat. Kulkukissa Conrad tuo sisältöä eläköityneen...
Katermantietä ei mainita Helsingin kadunnimet -julkaisussa, enkä löytänyt sitä myöskään mistään vanhasta kartasta. Pystyt etsimään Helsingin vanhoja opaskarttoja Helsingin karttapalvelusta, valitse vasemmalla olevasta palkista Aineistot -> Historialliset aineistot -> Opaskartat.
Sana ruis taipuu mutkikkaammin kuin suomen sanat yleensä ja siinä ilmenee monenlaista vaihtelua. Abessiivissa sana taipuu rukiitta. Lisätietoa taivutuksesta löytyy täältä:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ruis?searchMode=allKielikellon artikkeli: https://kielikello.fi/harvinaisten-taivutusmuotojen-pulmia/Wikisanakirja: https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Kyllä. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/New_York_City kertoo, että New York on nimetty Yorkin herttuan kunniaksi. Yorkin herttuan arvonimi taas tulee tosiaan tuosta Pohjois-Englannin kaupungista, kuten Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Duke_of_York kertoo.
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Hei,Hyvä kysymys. Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan:jllak alalla toimivasta, tav. taitavasta ihmisestä.Sana-, tyyliniekka.eräissä ihmiseen t. eläimeen viittaavissa adjektiiveissa ja substantiiveissa, joissa alkuosa ilmaisee jtak hahmoon t. varusteisiin liittyvää. ViiksiniekkaSana on peräisin venäjän kielen johtimesta -nik. Kielikello-lehdessä on aiheesta artikkeli: https://kielikello.fi/sputnik-ja-muut-niekat/
Pernosta löytyy monia erilaisia taloja: matalia kerrostaloja, omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.Esimerkiksi Pernon huollon sivuilta löytyy pari ilmakuvaa alueelta http://www.pernonhuolto.fi/ymparisto.htmLisäksi alueeseen voi tutustua tarkemmin satelliittikarttojen avulla.
