Näillä tiedoilla emme valitettavasti löytäneet Aaro Hellaakosken tuotannosta sopivaa runoa. Hellaakoskella on äiti-aiheinen "Äiti, anna anteheksi" -runo, mutta se ei taida olla nyt kyseessä. Tämä runo sisältyy Maininki ja vaahtopää -kokoelmaan (1924), joka löytyy esimerkiksi Runot 1916-1928 -kokoelmasta. Kokoelmaa on saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja voit tarvittaessa varata sen omaan kirjastoosi. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311132?sid=5292728151Selailimme lisäksi äideille omistettuja runoantologioita, ja Koskenniemen ja Sarkian Koottujen sisällysluetteloita. Esittämälläsi sanoilla ei kuitenkaan löytynyt sopivaa runoa. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4idit+antologiat+82.2&type=AllFields&limit=20...
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Pitämä-substantiivi tarkoittaa epäedullisesti vaikuttavaa työn jälkeä. Sanaa käytetään vain kuvainnollisessa yhteydessä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pihdit?source=suggestionhttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Kuvaukseesi parhaiten sopiva kirja on Maikki Harjanteen kirjoittama Noitien kirja, joka ilmestyi vuonna 1991 Otavan kustantamana. Kirjan kansi on musta ja siinä on kolme värikästä noitahahmoa. Kirjaa selaamalla käy ilmi, että se kertoo aluksi mm. kolmen noidan arkielämästä, kodista ja kauneusjutuista. Lisäksi kerrotaan esimerkiksi kaupunkinoidista ja noidanluutametsästä. Kielellä noita puhdistaa roskia silmistä, ei kuitenkaan omistaan, mutta tästä on kuva. Muitakin hoitokonsteja esitellään kirjassa.
Helmet-palvelusivustolla Kirjavinkeissä on listoja mm. kirjoista, jotka sopivat Helmet-lukuhaasteeseen.Tässä vinkkejä Helmet-lukuhaasteeseen 26/2026 eli kirjoja, joiden nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto.Voit myös itse etsiä lisää tällaisia kirjoja, kirjoittamalla Helmet-hakuun esimerkiksi sanan tähti* tai tähden ja rajata hakua sen jälkeen hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen aikuisten aineistoon ja valita genreksi kaunokirjallisuuden.
Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto - kuten Suomen kirjastot yleensäkin ovat.Jos kyseisen aineiston kohdalla lukee, että se on avovarastossa, se tarkoittanee, ettei sitä tarvitse etukäteen varata tutustumista varten. Voit toki ottaa yhteyttä Töölön kampuskirjastoon ja varmistaa asian.lib.siba@uniarts.fiPuh. 040 710 4224https://uniarts.finna.fi/
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan...
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä....
Cocktail-pukukoodi on yleisesti ottaen aika väljä käsite ja varsinkin tavallisissa suomalaisissa häissä näkee vierailla monenlaisia asuja. Sopivia vaatteita ovat esimerkiksi jokin hieman juhlavampi polvipituinen tms. mekko, ns. pikkumusta (häissä mielellään värikkäillä asusteilla) tai juhlava housupuku. Kenkinä käytän itse yleensä mustia, strassikoristeisia mutta melko matalakantaisia (kitten heel) sandaaleja. Myös ballerinat tai muut siistit avokkaat mielestäni käyvät, talvella olen käyttänyt siistejä mustia nilkkureitakin tai pitkävartisia korollisia saappaita.Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, voisin toimia jollain näistä tavoista:Kysyisin juhlaparilta, sopiiko tulla asussa, joka ei ole täysin pukukoodin mukainenHankkisin...
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Kyseessä on Heikki Välisalmen runo Meidän Simson. Runo on julkaistu ainakin Vapaa ajatus -lehden numerossa 23 vuonna 1913.Voit lukea runon myös teoksesta Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta (toim. Kalevi Kalemaa, 1975).
