Yleisten kirjastojen hiilijalanjälki on mitattu pilottikirjastojen kanssa

Hiilijalanjälki on ollut jo pitkään ilmastovaikutusten suosituin mittari, joka kiteyttää yhteen lukuun sen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä tuotteesta tai toiminnasta aiheutuu. Hiilijalanjäljen avulla toimintojen ilmastovaikutukset saadaan vertailukelpoisiksi, ja täten oleelliset päästölähteet ovat helposti tunnistettavissa. Laskennan johdosta ilmastotyön resurssit, päästöjen vähentäminen ja kustannussäästöjen kohdentaminen tehostuu.

Kirjastojen hiilijalanjälkitutkimus (Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hanke, 2020-2021) on ensimmäinen kirjastojen kanssa tehty tiedonkeruuprosessi, jossa päästötietoja selvitettiin pilottikirjastojen ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Tiedonkeruuseen ja oman kirjastonsa hiilijalanjälkilaskentaan osallistui 13 kirjastoa, pienistä kunnankirjastoista suuriin kaupunginkirjastoihin. Laskelmat on toteuttanut hankkeen asiantuntijakumppani Positive Impact.  

Kirjastojen päästölaskennan rajaus haluttiin tehdä siten, että se antaa mahdollisimman todenmukaisen kuva kirjastoalasta ja sen ilmastovaikutuksista. Laskentaan sisältyvää epävarmuutta pyrittiin minimoimaan rajaamalla tarkasteltava järjestelmä mahdollisimman tiiviiksi niin, että se kattaa vain kaikkia kirjastoja koskevien toimintojen osa-alueiden päästöt. Esimerkiksi kansalliseen tai maakunnalliseen kehittämistoimintaan liittyvät matkustamisen päästöt on rajattu pois, ja aineistosta on huomioitu vain paperi- ja e-kirjat.

Kaavio hiililaskennan ensimmäisestä vaiheesta, mittajakirjastojen tiedonkeruusta ja laskennasta. Listattu, mistä osa-alueilta tietoa kerättiin eli tilat, logistiikka ja toiminta.

Minkälainen on kirjaston hiilijalanjälki ja mitä eroavaisuuksia erikokoisilla kirjastoilla havaittiin? 

Tutustu kirjastojen hiilijalanjälkilaskennan raporttiin (pdf)

Raportin liitteet