Pöytäkirja 2/2019

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2019

Kokousaika:

Torstai: 21.11.2019 klo 10.00 – 16.30
Perjantai: 22.11.2019 klo 9.00 – 15.00

Kokouspaikka:

Lehmus-sali, pääkirjasto Metso
Pirkankatu 2, Tampere

Torstai 21.11.

Klo 09.30 – 10.00 Aamukahvit

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.00.

Klo 10.00 – 10.15

1. Kokouksen avaus ja Tampereen kaupungin tervehdys, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, Tampereen kaupunki

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi toivotti kokouksen osallistujat tervetulleeksi Tampereelle omalla puheenvuorollaan. Kirjasto on kuntalaisen virikkeellinen olohuone, sivistyksen kehto ja lukeminen on apulaispormestarille läheinen harrastus. Tampere tunnetaan monipuolisista ja rohkeista hankkeista, ydinkeskustan kehittäminen on lähivuosien keskeinen tavoite. Tampereella arki syntyy hyvästä yhteistoiminnasta ja kulttuurin vahvasta merkityksestä. Tavoitteena on yhdenvertainen kulttuuripolitiikka ja esimerkiksi Kulttuuripääkaupunki 2026 -haku on parhaillaan käynnissä.

Tampereen kaupunginkirjaston kirjastoverkkoselvityksessä tarkasteltiin kirjastopalveluja kokonaisuutena. Selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten kirjaston tulee tulevaisuudessa vastata muuttuvaan toimintaympäristoon, esimerkiksi ratikkakirjasto ja kansiareenan läheisyyteen tuleva yksikkö ovat olleet ideoinnin tuloksia. Lukemisen edistäminen on kirjastolle tärkeä painopiste. Tampere oli vuoden kirjastokunta -finalistien joukossa ja osaava henkilöstö tekee uudistumiskykyisiä ratkaisuja. Tästä kiitos koko Tampereen kaupunginkirjaston taitavalle henkilöstölle.

Klo 10.15 – 10.25

2. Läsnäolijoiden toteaminen

Läsnä, pysyvät edustajat:

Katri Vänttinen (Helsinki), Irmeli isokivijärvi (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivonen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Minna Koistinen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Siina Vieri (Pori), Malin Hollmen (Porvoo), Leena Kinnunen (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku), Jaana Tyrni (Espoo).

Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
Marja Huuhtanen (Imatra), Johanna Silander (Kurikka),  Jaana Sopanen (Joroinen), Anette Karjalainen (Suomussalmi), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Sari Kanniainen (Hankasalmi), Evan Seppä(Kotka), Kati Oinas (Tervola), Sarri Nykänen (Lempäälä), Leena Eränen (Kristiinankaupunki), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Tuija Sirviö-Lappalainen (Iisalmi), Kirsi Lähde (Orimattila), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Annastiina Louhisalmi (Tuusula), Eija Sjöblom (Kemiönsaari).

Läsnä puheenjohtajana ja valmistelijana:
Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto

Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylän kaupunginkirjasto

Läsnä sihteerinä:

Koordinaattori Jarkko Rikkilä, Tampereen kaupunginkirjasto, alueellinen kehittämistehtävä

Projektisuunnittelija Salla Hyökki, Tampereen kaupunginkirjasto, alueellinen kehittämistehtävä

Läsnä puhujina, esittäjinä ja työpajan vetäjinä (esiintymisjärjestyksessä):

Johanna Loukaskorpi, Tampereen kaupunki

Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ritva Nyberg, Vantaan kaupunginkirjasto

Mervi Heikkilä, Seinäjoen kaupunginkirjasto

Johanna Vesterinen, Varastokirjasto

Marja Hjelt, Helsingin kaupunginkirjasto

Päivi Juuti, Ylöjärven kaupunginkirjasto

Jenni Joru, Lempäälän kunnankirjasto

Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä

Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä

Johanna Laurila, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä

Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto, yleisten kirjastojen digihanke

Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto

Rebekka Pilppula. Turun kaupunginkirjasto

Klo 10.25 – 10.30

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Eija Sjöblom ja Malin Hollmén.

Klo 10.30 – 10.35

4. Esityslistan hyväksyminen

Hyväksyttiin esityslista pienin muutoksin. Rauha Maarno oli estynyt tulemaan paikalle, joten hänen tilallaan ohjelmassa kuultiin Mervi Heikkilän esitys lasten ja nuorten lukemisen edistämisen valtakunnallisesta erityistehtävästä.

Klo 10.35 – 10.45

5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin

Valittiin puheenjohtajaksi tulevalle kaudelle Jouni Pääkkölä (Oulun kaupunginkirjasto) ja varapuheenjohtajaksi ja valmistelijaksi Rebekka Pilppula (Turun kaupunginkirjasto).

YKN:n työvaliokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuoroisia ovat Seija Laitinen-Kuisma, Marita Ahola ja Päivi Savinainen. Myös Satu Soppela-Hyle eroaa työvaliokunnasta. Valittiin  työvaliokuntaan erovuoroisten tilalle Siina Vieri (Porin kaupunginkirjasto), Susann Forsberg (Kokkolan kaupunginkirjasto) ja Selja Kunttu (Kouvolan kaupunginkirjasto).

Valittiin yleisten kirjastojen edustajaksi Finnan konsortioryhmään Matti Sarmela ja varajäseneksi Jouni Pääkkölä.

Päätettiin, että työvaliokunta kokoontuu päättämään myöhemmin yleisten kirjastojen edustajat kansalliskirjaston ehdotuksen pohjalta seuraaviin asiantuntijaryhmiin:

- Kansalliskirjaston tiedonhallinnan ohjausryhmä

- Kansalliskirjaston sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä

- Kansalliskirjaston kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä

- Kansalliskirjaston kuvailustandardiryhmä (Kusti)

- Musiikin metatiedon kuvailuryhmä

- FinELibin ohjausryhmä

Päätettiin, että ministeriön 10.12. järjestämään saavutettavuustyöpajaan lähtee yleisten kirjaston edustus ja AKE-kirjastot määrittelevät edustuksen kokouksessa. Esimerkiksi Mervi Heikkilä on erityistehtävään liittyen menossa ja Celia-yhteyshenkilöiden läsnäolo kehittämiskirjastoalueilta olisi suotavaa.

10.45 – 11.30

6.  Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen kertoi ajankohtaisia asioita kirjastoille OKM:n näkökulmasta. Yleisten kirjastojen digihankkeella on kaksi tavoitetta: Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä AUTA-hankkeen toimintamallin vahvistaminen. OKM ohjaa hanketta ja valtakunnallista kehittämistehtävää. VAKE tekee yhteistyötä AKE-kirjastojen kanssa käytännön toimista. Rahoitus on käytettävä tämän ja ensi vuoden aikana. Hanke on siis kertaluonteinen. Erityisesti painotetaan sitä, että pyritään parantamaan heikoimmin resursoitujen kirjastojen tilannetta. Satsaus pieniin kuntiin on olennaista hankkeessa.

Kirjastoautojen kehittämiseksi on esitetty miljoonan euron lisäavustus ensi vuodelle, keskittyen kirjastoautojen hankintaan ja investointeihin. Avustus on investointirahaa. Aluehallintovirasto on päivittänyt kirjastoautotilanteen valtakunnallisesti kyselyllä, tarvetta päivityksiin on. Haun aikataulu on tällä hetkellä työn alla, selkeytyy ennen joulua. Kunnalla omavastuuosuus sisältyy avustuksen myöntöperiaatteisiin. Yhdenvertaisuus ja tarpeen kiireellisyys kriteereinä avustuksen jakaantumiselle, myöntökriteerit vielä kirkastetaan.

Hankeavustukset kirjastotoiminnan kehittämiseen ovat haussa parhaillaan ja hakuaika päättyy 2.12. Teemoja on neljä, joista erityisesti vaikkapa kuntalaisten osallisuuteen ja kestävään kehitykseen nivoutuvat teemat ovat relevantteja erityisesti nyt. Yhteisiä alueellisia hankkeita toivotaan myös lisää edistettäväksi. Rahapelitoiminnan tuotot pienentyvät ja hanketoimintaa rahoitetaan näiden kautta. Tulevaisuudessa rahoitusta joudutaan pohtimaan ja esimerkiksi vaikuttavuuden argumentointi nousee vahvasti esille. Peruspalvelun arvioinnin seuraavaa kyselyä valmistellaan.

Leena Aaltosen esitys (linkki esitykseen).

11.30 – 12.00

7. Henkilöstöasiat ja työn murros: Henkevä-työryhmän ajankohtaiset, työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Ritva Nyberg, Vantaan kaupunginkirjasto

Ritva Nyberg kertoi Henkevän ajankohtaisista. Henkevä-työryhmä koostuu lähinnä entisten maakuntakirjastojen pohjalta kirjastojen henkilöstöasioista vastaavista henkilöistä. Työryhmä kokoontuu vapaamuotoisesti noin kaksi kertaa vuodessa ja jäseniä on yhteensä noin 30. Työryhmä tarjoaa tukea ja keskusteluapua epämuodolliseen ajatustenvaihtoon henkilöstöasioista ja on koettu osallistujien kesken tärkeäksi. Jatkossa ryhmä tulee harkitsemaan myös etäyhteyksien hyödyntämistä kokoustamisessa. Lähimenneisyyden käsiteltyjä aiheita ovat olleet esimerkiksi KVTES:n muutokset sekä erilaisten työvuorosuunnittelujärjestelmien joustavuus muuttuneissa olosuhteissa. Lisäksi työryhmässä ollaan käsitelty muutosjohtamista ja ammattikuvausten päivittämistä.

Ritva kertoi esimerkkejä siitä, mitä työn murroksen vaikutukset kirjastoalan osaamiseen käytännössä ovat. Yksi teema on asiakaspalvelun kehittäminen ja asiakaslähtöisyyden lisääminen kirjastoissa. Vantaalla on testattu asiakkaan näkökulmasta tapahtuvia kirjastokävelyjä Gemba-kävelymetodin kautta. Metodia voi soveltaa kirjaston asiakaspalvelun havainnoimiseen. Nopea johtopäätelmä on, että arkisissa asiakaskohtaamisissa ja tervehtimisessä on edelleen parannettavaa kirjaston palvelussa. Jopa 70 prosenttia kirjastolaisista jättää tervehtimättä asiakasta havaintojen pohjalta. Huomio kirvoitti runsasta keskustelua.

Työn murros, moniammattillisuuden haaste ja asiakasnäkökulma ovat keskeisiä teemoja tulevaisuudessa. Erityisesti haastetta on siinä, miten kirjastoalalla saadaan rakenteet tukemaan tätä muutosta. Lisäksi nostettiin esille pienten ja suurten kirjastojen erilaisuus. Palvelussa isot kirjastot voisivat oppia pienten kirjastojen kohtaamisista. Palvelun kehittämisen ohella asiantuntevan palvelun ja palvelupisteiden merkitys on olennainen. Asiakaspalvelun kehittämistä on tehty viime vuonna erityisesti PiKe-alueella.

Asiakaspalvelu PiKe-kirjastoissa -julkaisu luettavissa täällä (linkki julkaisuun).

Keskustelua herätti kirjastotilan muokattavuus palvelun parantamiseksi. Eli tiskit ja kalusteet voivat olla palvelun kehittämisen haasteita. Palvelun parantamiseen liittyy olennaisesti fyysisten esteiden poistaminen, jotta asikaskontaktien kynnyksiä madalletaan. Kirjastoissa tulisi satsata vahvasti palvelukulttuurin muutoksiin. Huomioitiin myös palvelukulttuurin linkittyminen digiosaamiseen ja yleisten kirjastojen digihankkeeseen. Olemme siirtymässä asiantuntijasta asiakkaantuntijaksi, käyttäjälähtöisyys korostuu. Työssä tarvitaan jatkossa myös enemmän pedagogista osaamista.

Puhuttiin Henkevän roolista kehittämisen tukena tulevaisuudessa. Henkevä voi toimia asiantuntija-apuna rekrytointipulmissa ja kirjaston osaamistarpeiden määrittelyssä. Lisäksi pohdittiin sitä, miten työryhmän kokoonpano kehittyy tulevaisuudessa ja Henkevä miettii asiaa seuraavassa kokouksessa.

Ritva Nybergin esitys (linkki esitykseen).

13.15 – 13.40

8. Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä, Mervi Heikkilä, kirjastotoimenjohtaja, Seinäjoen kaupunginkirjasto

Seinäjoelle annetun erityistehtävän hoitaminen aloitetaan vuoden 2020 alusta. Kysely on tehty toiminnan pohjaksi, johon saatiin 150 vastausta. Selvitettiin, minkälaista tietoa toivotaan, miten viestintäkysymykset tulisi ratkaista, minkälaiset kotisivujen tulisi olla. Kotisivut on suunnitteilla Kirjastot.fi -palvelusivuston alle ja monikanavaista viestintää myös somekanavissa tavoitellaan.

Erityistehtävässä huomioidaan kaksikielisyys ja siihen tullaan panostamaan. Eri vuosille tultaisiin määrittelemään paínopistealueita ja osa teemoista olisi mahdollista toteuttaa hankkeistamalla. Erilaisten asiakkuuksien kohtaamiseen liittyvää koulutusta on toivottu, näistä esimerkiksi nuorten kanssa tehtävä kirjastotyö. Kyselyn pohjalta lasten- ja nuortenkirjastotyön arvostus koettiin parannuksia vaativaksi seikaksi.

Tehtävän hoitamisessa ovat keskeisiä henkilöt, joiden rekrytointi on aloitettu. Jatkossa erityistehtävän eli erten hoidossa olisi mukana kaksi täysiaikaista henkilöä ja ruotsinkielisten palveluiden parissa kaksi henkilöä ostopalveluna. Lisäksi Mervi Heikkilä on aloittanut jo valtakunnallisen lanu-verkoston luomisen maahan ja tähän pyritään sisällytämään jäsenet jokaisesta AKE-kirjastosta. Verkosto on ydintyöryhmä, joka pystyy kommentoimaan lanu-teemoja laajasti.

Erityistehtävän puitteissa tullaan järjestämään mahdollisesti vuosittain kaksikieliset Lanu-päivät. Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestetään Seinäjoella marraskuun lopulla, 25. - 26.11.2020. Kirjastokaista on tulossa mukaan ja ohjelmassa luentoja, työpajoja ja hanke-esittelyjä ympäri Suomea. On tarkoituksenmukaista, että verkostoitumistapaamiseen pääsee osallistumaan laajasti ja sitä tuetaan myös ministeriön puolelta.

Mervi Heikkilän esitys (linkki esitykseen).

13.40– 14.20

9. Musiikkiaineiston varastointi, kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen, Varastokirjasto

Musiikkiaineiston varastoinnin pysyvästä ratkaisusta on keskusteltu yleisten kirjastojen kentällä pitkään. Monista tekijöistä johtuen asian ratkaisu on ollut pitkään keskustelun aiheena. Johanna Vesterinen kertoi omassa esityksessään, mitä nyt on näkyvissä. Laki varastokirjastoista on vuodelta 1988 ja vuonna 1989 on aloitettu toiminta. Varastokirjaston tehtävänä on säilyttää tieteellisista ja yleisisistä kirjastoista varastoon siirrettävää aineistoa. Aikaisemmin kirjastossa on keskitytty painettuun aineistoon, vaikkakin lähtökohtaisesti aineistojen käsittelyssä tulisi pyrkiä yhdenvertaisuuteen.

Musiikin varastointiselvitys valmistui 2017 ja selvityksen tekijänä toimi Tuomas Pelttari. Varastointiselvitys on luettavissa täällä. Selvityksessä ehdotettiin, että musiikkiaineistot varastoitaisiin Kuopion varastokirjastoon ja selvitys tarjoaa tähän konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Vuoden 2015 jälkeen varastokirjastolla on ollut myös valmius ottaa musiikkiaineistoa vastaan, koska oli silloin saanut muut työt selvitettyä. Pian musiikin varastointiselvityksen jälkeen toteutettiin Turun kaupunginkirjaston kanssa 365 CD-levyn eräpilotointi.

Ideana on, että LOWTAG-toiminnallisuutta hyödyntäen varastokirjastossa voidaan hyödyntää kirjastojen tekemää laadukasta musiikin kuvailutyötä. Aineisto siirretään fyysisesti yleisistä kirjastoista Kuopioon ja Melindan kautta kuvailutiedot saadaan siirrettyä kattavasti varastokirjaston tietokantaan asiakkaiden käytettäväksi. Tämä nopeuttaa aineiston käsittelyä ja prosessi tehostuu. Musiikkiaineiston käsittelyn mahdollistaa myös nyt se, että luetteloitavan painetun aineiston määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina.

Keskustelun pohjalta kokoukseen osallistujien kesken jaettiin näkemys siitä, että musiikkikirjastot voisivat miettiä yhdessä koordinoidun tavan lähettää aineistoa varastokirjastoon. Mikä kirjasto lähettää esimerkiksi CD-levyformaatin osalta peruskokoelma, jota lähdetään kartuttamaan? Asia edellyttänee isojen musiikkikirjastojen ja -osastojen yhteiskehittämistä lähitulevaisuudessa.

Keskusteltiin myös siitä, että pitää löytää balanssi siihen, mitä varastokirjastoon lähetetään varastoitavaksi? Eli työnjako ja laadun arviointi on huomioitava. Huomioitiin se, että fyysisten levyjen osalta tilanne on nyt siinä mielessä kriittinen, että varastoratkaisu on olemassa mutta organisoitu aineiston lähettäminen uupuu. Tähän tulisi hakea kaikille toimiva yhteisratkaisu. Tavoitteena voisi olla varastokirjaston kokoelman kasvattamista niin, että se todella vastaisi laadultaan ja määrältään yleisten kirjastojen asiakkaiden tarpeita paremmin tulevaisuudessa.

YKN ehdottaa, että yleisten kirjastojen keskeiset musiikkitoimijat muodostaisivat työryhmän asian konkretisoimiseksi. YKN:n työvaliokunta pohtii asian seuraavat askeleet.

Johanna Vesterisen esitys (linkki esitykseen).

14.50 – 15.50

10. Tilannekatsaus digimediaan yleisissä kirjastoissa, e-informaatikko Marja Hjelt, Helsingin kaupunginkirjasto

E-informaatikko Marja Hjelt kertoi aluksi e-aineistojen käyttöön ja saatavuuteen liittyvistä tunnusluvuista. Miten nämä ovat kehittyneet yleisten kirjastojen osalta? Ensimmäiset kirjastot hankkivat e-kirjoja jo vuonna 2006, vuonna 2018 kirjastoissa on jo yli 600 000 lisenssiä tai nidetta e-kirja-aineistoa. E-kirjakokoelmia on valtakunnassa 38, keskimääräinen kokoelman laajuus on 1500 nimekettä. Vain yhdessä kokoelmassa on yli 4000 nimekettä ja 10 kokoelmassa 2000 nimekettä. Yli puolet nimekkeistä on alle 5:ssä kokoelmassa. Yhteenvetona e-kirjojen laajemmat kokoelmat ovat isoilla kunnilla ja kimpoilla.

Ellibs-kirjastoista lainoja on kaikkiaan lähes 680 000, e-kirjalainat 475 000 ja loput äänikirjapuolelta. Äänikirjojen suhteellinen osuus kasvaa potista koko ajan, formaatti on nousussa. E-kirjoista suurin osa on DRM-suojatussa EPUB-formaatissa. Kauno- ja tietokirjallisuus on tasapainoissa kokoelmissa, vaikkakin painottuu paljon tietokirjallisuuteen - toisaalta lainat tulevat pääsääntöisesti kaunokirjallisuudesta eli tätä voisi olla enemmän tarjolla. Kysyntää on siis enemmän kuin tarjontaa. Kysymysmerkkinä on erityisesti e-kirjan saatavuus. Suomessa vuosittain julkaistuista noin 3500 nimekkeestä noin vajaa puolet on saatavana e-kirjana ja äänikirjojen osalta puhutaan ainoastaan sadoista. Lisäksi erityisesti muutama menestyskirjailija ajattelee nihkeästi e-kirjojen kuulumisesta kirjastoon. Lähtökohtaisesti kirjasto ei edusta kustantajille primäärimarkkinaa.

Keskustelua herätti erittäin paljon palveluiden hinnoittelu eri kirjastoille. Yleensä kirjastot tavoittelevat kiinteää vuosihintaa. Käyttömäärien kasvu aiheuttaa hinnankorotuspaineita. Keskustelussa tuli esille, että kirjastoissa saattaa olla hieman keskeneräiset tiedot varsinaisten sopimusten osalta, esimerkiksi miten hinta määräytyy. Kiinteissä hinnoitteluissa pohjana on asukasmäärään pohjautuva perusmaksu, jotka lähtökohtaisesti ovat olleet samanlaiset. Kuntien väestöpohja kuitenkin on muutoksessa jatkuvasti. Lisenssihinnat kirjastoille saattavat olla erilaiset ja käyttömäärien kasvu monesti nostaa hintoja.

Hinnoittelukysymykset ja sopimusten kirjaukset herättivät runsasta vuoropuhelua kokouksen osallistujien kesken. Kysymyksiä herättivät esimerkiksi hinnanmuodostumisen logiikka, e-palveluntarjoajien asiakassuhteet ja valtakunnallisten sopimusten suhde paikallisiin ja kimppojen neuvottelemiin ratkaisuihin. Yleisten kirjastojen konsortio ei varsinaisesti voi tehdä valtakunnallisia sopimuksia kuntien puolesta. Konsortiossa voidaan sopia, linjata ja ohjata. Yleisten kirjastojen kentällä on paljon kirjastoja, joka tuo oman haasteensa verrattuna yliopistokirjastoihin.

Yksi keskeinen kysymys tulevaisuudessa liittyy e-aineistojen käyttöoikeuksien kytkeytymiseen tiettyjen kimppojen kortteihin. Kirjastokortin saa suhteellisen vaivattomasti mihin tahansa kirjastoon ja näin ollen e-aineistojen käyttö voi tapahtua käytännössä yli kuntarajojen. Nyt mietinnässä onkin yhteinen alusta, jonka kunnat voisivat lisensoida omaan käyttöönsä. Finnan kehitys kulkee tämän rinnalla. Yleisesti huomioitavaa myös mediakentän kehityksen ennakointi ja tuntemus kirjastoissa, tässä nähtiin parannettavaa.

Marja Hjeltin esitys (linkki esitykseen).

15.50 – 16.10

11. Hanke-esittely 1: ”Kirjasto saapuu päiväkotiin”, kirjastonhoitaja Päivi Juuti, Ylöjärven kirjasto

Päivi toimi projektityöntekijänä AVI:n rahoittamassa Kirjasto saapuu päiväkotiin -hankkeessa. Hankkeen tavoite oli innostaa lapsia lukemaan sekä myös etsiä uusia yhteistyömuotoja kirjaston ja varhaiskasvatuksen välille. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä oli Ylöjärven kirjaston henkilökunta, 3 - 5 -vuotiaan lapset ja perhepäivähoitajat. Pääosassa konkreettinen metodi eli 1,5 tuntia kestävä satutuokio. Korissa yleensä mukana noin pari kirjaa. Vinkattu ja kerrottu kirjoista sekä pyydetty lapsia jatkamaan tarinaa. Aikuisille vinkattu kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvää sisältöä ja keskusteltu teemoista.

Vastaanotto hankkeeseen oli erittäin positiivinen. Päivi on tavoitellut tarinan voimallisuuden ja lukemisen ilon välittämistä. Tämä on toteutunut hyvin vierailuilla. Päiväkodit arvostivat erityisesti kirjastoyhteistyötä. Satudiplomit on otettu käyttöön ja lapsi saa diplomin kun hänelle on luettu 10 kirjaa. Päiväkotiryhmissä on myös ollut mahdollisuus diplomin suorittamiseen. Hanke sai jatkoa “Päiväkoti saapuu kirjastoon” -hankkeessa, jossa toteutettiin pöllökierros. Pöllökierros konseptoitu malliksi, jonka avulla kuka tahansa voi vetää ja toteuttaa paketin. Lisäksi on jäänyt elämään uutuuskirjavinkkilista, joka lähetetään päiväkoteihin.

Perjantai 22.11.

09.00 – 09.20

12. Hanke-esittely 2: ”Inside IP”: avointa iltapäiväkerhotoimintaa Lempäälän Kuljun kirjastossa, vastaava kirjastonhoitaja Jenni Joru

Lempäälän Kuljun kirjastossa toteutettiin hanke “Inside IP”, johon saatiin AVI:n hankeavustusta. Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Joru kertoi hankkeesta, jossa kirjastossa käytännössä ollaan mukana koululaisten iltapäivätoiminnassa ja tuotetaan sinne sisältöä ja avointa toimintaa. Kulju on Lempäälän kaupunginosa, jossa asuu noin 3000 asukasta. Kuljun koulussa on 630 lasta ja 70 aikuista.Kirjaston tilat ovat pienet - 135,5 neliötä. Kirjaston henkilökuntaa oli hankkeen alkaessa vuonna 2018 kaksi henkilöä, seuraavana vuonna oli jo kolme henkilöä.

Hankkeen tavoitteina oli seuraavat asiat: Tarjota sisältöjä iltapäivätoimintaan alakoululaisille, jotka viettävät aikaa kirjastossa ja osallistuvat aamu- ja iltapäivätoimintaan; Tarjota mielekäs, turvallinen ja laadukas vaihtoehto iltapäivien ajanvietteeksi tukemalla lasten omaehtoista kulttuurin harrastamista ja tuottamista sekä analogista pelaamista ja leikkiä […]; Tutustuttaa lapsia kirjallisuuden maailmaan esimerkiksi satutuokioiden ja ääneen lukemisen keinoin.

Hankkeen aikana toteutettaisiin 2-4 kuukausittaista ohjattua toimintoa.

Hankkeen aikana tehtiin kolmenlaista toimintaa: 1. Ammattilaisten tuottama toimintaa 2. Itse tuottamaa toimintaa 3. Asiakkaiden itsensä tuottamaa toimintaa. Kirjaston rooli on ollut näissä tiedottava ja auttava, annetaan alusta toiminnalle ja yhteistyön luomiselle. Noin neljännes kaikesta toiminnasta meni laskennallisesti hankkeen alle. Hankeraha meni kokonaan tarvikkeisiin ja ammattilaisten palkkoihin. Omarahoitusta käytettiin pääasiassa markkinointiin. Esimerkkinä tästä Wilma-viestit, joilla saadaan hyvä vaikuttavuus vanhempiin. Kaikki toiminta on kohdistettu suoraan kohderyhmään.

Hankkeen aikana kokeiltiin myös analoginen maanantai -konseptia. Tässä konseptissa ei tueta pelaamista vaan mobiililaitteet jätetään pois, mutta tarjotaan sen sijaan muuta tekemistä. Idea bongattu Lontoon Whitechapelin Idea Store -kirjastosta. Toiminnalle on annettu myös hiljainen mandaatti vanhemmilta. Heille on kerrottu, että tällainen on tulossa ja vanhemmat ovat suhtautuneet asiaan hyvin. Konseptissa on mukana myös yleinen ruutuaika, jota kirjaston väki kellottelee eli noin 30 minuuttia.

Hanke on tuottanut uusia toimintamalleja ja muuttanut kirjaston toimintakulttuuria. Kirjastoon on saatu yksi työntekijä lisää ja aukioloaikoihin on saatu parannusta. Pysyviksi toimintamuodoiksi on jäänyt: Läksyhelppi, pelihetket, lasten taide- ja käsityönäyttelyt sekä yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa. Hankkeen aikana syntyneet lasten omat kerhot jatkavat myös toimintaansa. Hankkeesta on syntynyt myös vaikuttavuutta. Vaikka kirjasto on pieni, se toimii oppimisympäristönä, jossa voi tehdä monenlaista. Raha on käytetty ja toiminta jatkuu kirjastossa edelleen.

Hanke herätti YKN:ssä kysymyksiä. Oltiin kiinnostuneita tietämään, miten saadaan tämän tyyppinen toiminta pysyväksi. Jenni kertoi, että hankkeessa ollaan menty oppitunneille, jossa on luotu suhteita lapsiasiakkaisiin sekä vertaismarkkinoitu toimintaa. Lapset liikkuvat ryhmissä ja myös harrastukset toimivat tätä kautta. Toinen asia, mikä herätti kiinnostusta oli se, että onko meluisuus vaikuttanut kirjaston toimintaan. Esittäjä totesi, että toiminta on karkoittanut joitakin muita asiakkaita pois. Kohderyhmän ehdoilla kuitenkin kehitetään palveluja jatkossakin, esim. kokoelmaa. Kirjaston kokoelman järjestyksen muuttuminen on ollut joillekin asiakkaille ja myös henkilökunnalle haastava asia. Muutos on kuitenkin luonnollista. Kirjastossa myös jatkossa puututaan aktiivisesti lasten levottomaan käytökseen.

Jenni Jorun esitys (linkki esitykseen).

9.20 -10.30

13. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan 2016 – 2020 päivitys, workshop

Workshopissa käytiin Suunta-työryhmän vetämänä Suunta-asiakirjan päivittämistä. Työryhmä oli valmistellut aiempien ryhmätöiden pohjalta neljä pääilmiötä, joihin workshopissa perehdyttiin: työnmuutos, lukutaidon ja sivistyksen rapautuminen, eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos. Suunta-asiakirjassa 2021-2025 tullaan huomioimaan ilmiöiden vaikutus kirjaston palvelujen suunnitteluun.

Työskentely aloitettiin jakautumalla teemojen mukaisiin ryhmiin  ja työryhmän vetäjät ohjasivat työskentelyä. Tulokset kirjattiin ylös ja niiden työstöä jatketaan keväällä. Kevään kokoukseen on tulossa alustava paperi.

Työryhmän saate päivän toimintaan:

Yleisten kirjastojen edellinen Suunta-asiakirja määritteli kirjastojen yhteiset arvot. Arvopohjamme on pysynyt samana, mutta toimintaympäristömme on muuttunut monella tapaa. Suunta-asiakirja 2021-2025 paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja.

Yhteiskunnassa ja kansalaisten elämässä vaikuttavat usein globaalit ilmiöt, jotka muokkaavat niin ihmisten, kuin organisaatioidenkin toimintaa. Kirjaston suunnatessa katsetta tuleviin vuosiin on huomioitava ilmiöiden vaikutus palvelujen suunnittelussa. Olemme hahmottaneet aikaisempiin ryhmätöihin pohjautuen neljä pääilmiötä: työnmuutos, lukutaidon ja sivistyksen rapautuminen, eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos.

Oheisessa taulukossa on koottuna, miten nämä ilmiöt näkyvät yhteiskunnassa, ja miten kirjasto voi vastata näihin haasteisiin. Ryhmätöissä Tampereella pääsemme pohtimaan näitä asioita vielä yhdessä ja käymään keskustelua aiheen tiimoilta.

Vilkasta keskustelua odottaen,

Suunta 2021 – 2025 -työryhmä

Muutamia poimintoja ryhmätöissä nousseista ajatuksista.

Lukutaidon ja sivistyksen rapautumisen ryhmässä esiin nousi sivistyksen merkitys ja käsitteen avaaminen asiakirjassa paremmin. Lasten ja nuorten kirjastotyön tärkeys todettiin ja paikallisen tason pienten tekojen merkitys nousi esiin. Ilmastonmuutos-ryhmässä keskusteltiin muun muassa kuljetusten ekologisuudesta ja teknologian vaikutuksesta. Jakamistalous todettiin olevan osa kirjaston toimintaa sekä hankintojen kannalta kirjastot voisivat kiinnittää huomiota siihen, että keskitytään hankkimaan vain tarpeellinen.

Eriarvoistumisen- ryhmässä pohdittiin sitä, että kirjasto on oman yhteisönsä keskus ja asiakkaiden osallistaminen on tärkeää. Voidaan myös nostaa kirjastokortin mahdollisuudet esiin - kirjasto on väylä moniin palveluihin. Työn muutos -ryhmässä pohdittiin sitä, että asiakkaan näkökulmaa pitäisi tuoda enemmän esiin. Tehtäväkuviin olisi hyvä saada joustavuutta ja ketteryyttä, otettaisiin Kirjastolain mahdollisuudet mukaan. Todettiin myös, että esimiestaitoja pitäisi pystyä tukemaan ja kehittämään, myös erilaista johtamista tarvitaan. Todettiin myös, että työ pirstaloituu ja muutos uuvuttaa.

Workshopin jälkeen muutamia muistamisia

Seija Laitinen-Kuisma on toiminut YKN:n varapuheenjohtajana, jää nyt pois. Muistettiin Seijaa pienellä lahjalla.

Virpi Launonen siirtyy toisiin tehtäviin Itä-Suomen AVI:n palvelukseen suunnittelijaksi, vastuualueena kirjasto- ja liikunta-asiat. Muistettiin Virpiä lahjalla.

Marja Malminen siirtyy eläkkeelle Lahden kaupunginkirjaston johtajan tehtävistä. Marjalla on lähes 40-vuotinen ura takana sekä pitkäaikainen työ kirjastoalalla ja YKN-tehtävissä.

10.30 – 11.10

14. Finna: strategiatyö ja verkkokirjaston kehittäminen, kehittämispäällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto

Matti Sarmela piti kolme esitystä, joista kaksi käsitteli Finnaa ja yksi kirjastoammatillisen viestinnän saavutettavuutta. Matti edustaa valtakunnallista kehittämistehtävää.

Finnan-strategiatyötä vuosille 2021-2030

Tällä hetkellä on työstössä useampi kansallinen strategiatyö - FinELib, Kansalliskirjasto, YKN. Strategiatyö on ollut rankkaa ja haastavaa. Työssä on kirkastunut se, että nyt tehdään kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteistä strategiaa. Työ täyttää myös Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) jättämän tyhjän tilan.

Matti totesi, että olemme suuren muutoksen edessä liittyen digitalisaatioon. On aika nostaa muistisektorin arvoa ja tuoda niitä paremmin esille eli lisätä digitaalisen asiakaskokemuksen kilpailukykyä. “Metatiedoista elämyksiin” on ajan henki myös Finnaan liittyvässä kehittämisessä. Finna-ekosysteemi koostuu kolmesta palasesta: Finna.fi, Alustapalvelut ja Rajapintapalvelut. Näiden ytimessä on avoimen yhteistyön ja teknologian ja yhteiskehittämisen verkosto.

Finna-strategiatyö on puolen vuoden tarina, jossa ovat olleet mukana konsortioiden edustajat ja  palveluntarjoajien edustajat. Strategiatyö pohjautuu tulevaisuuden hahmottamiseen Futures Platform -digiympäristöllä. Futures Platform on digitaalinen ryhmätyöratkaisu, jossa on valmiina n. 500 tulevaisuustutkijoiden muodostamaa ilmiötä kuvauksineen. Strategiatyöskentelyn yhteydessä valitaan yleensä noin 20-30 ilmiötä tarkempaan yhteiseen tarkasteluun ja ratkaisuun voidaan lisäksi luoda uusia ilmiöitä, jotka kaipaava yhteistä tarkastelua

Työskentelyssä on pohdittu tulevaisuutta ja käsittelyyn on otettu kuusi eri tulevaisuusnäkökulmaa. Jokainen näkökulma sisältää useamman tulevaisuusilmiön, joiden uskotaan vaikuttavan tulevaisuuden toimintaympäristöön. Näkökulmat ovat 1) Kuluttajakäyttäytyminen 2) Siirtyminen avoimiin aineistoihin 3) Jatkuvan oppimisen tukeminen 4) Väestörakenteen monipuolistuminen (vrt. yksipuolistuminen) 5)Teknologinen kehitys, datan kehitys seuraavan kymmenen vuoden aikana 6) Regulaatiomuutokset.

Tahtotila vuodelle 2025 on: “Kulttuuri- ja tiedeaineistot laajasti yhteiskunnan käyttöön”. Tarkentavina näkökulmina tähän ovat avoimuus, digitaalinen älykkyys, yhteinen palvelualusta ja käyttäjäkokemus. Tavoitteena olisi, että kaikki mitä digitaalisesti tehdään on myös käyttäjälle näkyvää (vertaa muut kaupalliset somepalvelut yms. datan kerääminen). Matti esitteli esityksen lopussa Finnan neljä strategista painopistettä. Nämä ovat: Paras käyttökokemus, kattava aineistojen saatavuus, jatkuva oppiminen ja osallistava palveluympäristö.

Matti Sarmelan esitys Finna-strategiatyöstä (linkki esitykseen).

Finna-verkkokirjaston kehittäminen

Tällä hetkellä Finna-verkkokirjasto on yli 60% yleisistä kirjastoista käytössä. Yleisissä kirjastoissa on yhteensä  20 Finna-verkkokirjastoa,  170:llä kirjastolla on Finna-verkkokirjasto käytössä ja 230 yleistä kirjastoa on Finna.fi-palvelussa.

Nykyistä verkkokirjastoa kuitenkin pitää kehittää ja tämä pohjautuu asiakasymmärrykseen ja sen lisäämiseen. Taustalla ajatus Conwayn laista (Kirjastokaistan video https://www.kirjastokaista.fi/en/tom-loosemore-gov-uk-and-user-centered-design-doing-the-hard-work/). Ajatuksena se, että tieto-organisaatio vääjäämättä tuottaa mallin, joka on kopio organisaation kommunikaatio rakenteesta. Käyttäjien tarpeet pitääkin ottaa keskiöön, ei niinkään organisaation omat mukavuustekijät.

Finna-verkkokirjaston kehittämistyöpajoissa on ollut mukana Kansalliskirjasto, Turun kaupunginkirjasto ja Valtakunnallinen Kehittämistehtävä (VAKE). Vuonna 2019 on pidetty viisi työpajaa, joista kaksi asiakkaiden kanssa, 12.11. oli kirjastojen työpaja. Tavoitteena on ettei luoda kokonaan uutta verkkokirjastomallia, vaan enemmänkin jatkuva asiakaslähtöinen kehittämisprosessi.Uusia ominaisuuksia pyritään asiakaslähtöisesti kehittämään ja tuomaan tuotantoon ketterästi. Samalla luodaan Finna-pelikirja kirjastoille.

Finna-verkkokirjastossa on kaksi ulottuvuutta. Se on sekä väylä fyysisen kirjastotilan palveluihin että paikka digitaaliseen asiointiin.Digitaalista palvelumuotoilua hyödynnetään Finnan kehittämisessä. Finnan asiakaskokemusta arvioidaan kolmesta näkökulmasta, jotka ovat löydettävyys, käytettävyys ja käyttökokemus. Tavoitteet kehittämisessä perustuvat erilaisten käyttäjäryhmien kohdennettuihin tarpeisiin: koululaiset, perheet jne.

Matti totesi, että kolme suosituinta aineistotyyppiä, jotka asiakkaita kiinnostavat Finnassa  liittyvät fyysisiin aineistoihin, mutta myös muita viranomaispalveluita on haettu. Työpajoissa tunnistettiin myös kirjaston käyttäjien asiakasryhmiä. Uusia ominaisuuksia Finnaan on suunnitteilla/tullut: 1)Tapahtumatieto tuodaan Linked events -palvelun kautta. Pystytään seulomaan paikkakuntakohtaisesti myfinna-näkymään eli saadaan säädettyä lokaalisti asiakkaalle näkyväksi. 2)Luokkahuone - jokaopen aarreaitta, joka pohjautuu tiiviiseen opetusyhteistyöhön. Pohdinnassa on myös se, miten Kirjastot.fi -sisältöjä esitetään Finnassa.  Mitä kannattaa esittää? Olennaista on kehittää Finnan hakutulosta jatkossa ja sitä, että  paikallisesta hakutuloksesta tulee päästä helposti laajempaan datamassaan.

Matti Sarmelan esitys Finna-verkkokirjaston kehittämisestä.

Kirjastoammatillisen viestinnän saavutettavuudesta

Kolmannessa esityksessä Matti kertoi AKE-kirjastojen ammatiilliseen viestintään liittyen saavutettavuusasioista. Asia koskee OKM:n rahoituksella tehtyjä AKE-toiminnan verkkosivuja- ja opetussisältöjä. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa myös niitä valtionavustuksen saajia, jotka täyttävät lain 2 §:n mukaiset julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit. Julkisoikeudellisen laitoksen on varmistettava, että sen digitaaliset palvelut vastaavat lain mukaisia saavutettavuusvaatimuksia. Jos siis kirjasto saa avustusta OKM:ltä, niin sen tulisi noudattaa verkkosisällön saavutettavuuskriteeristön WCAG 2.0 -tasoa AA  avustuksella tuotetussa tai kehitetyssä digitaalisessa verkkopalvelussa. Palvelussa tulee noudattaa sekä teknistä saavutettavuusaspektia että informaatiosisältöjen saavutettavuusvaatimuksia.

Jos mietitään sitä, että palvelua tarjotaan vain kirjastolaisille, voidaanko vedota kohtuuttoman rasitteen periaatteeseen? Matti kommentoi tähän, että voidaan vedota tähän vain tilapäisissä tapauksissa. OKM:n kanta on se, että periaatteeseen voidaan vedota vain väliaikaisesti. Kirjastoammatillinen viestintä on pysyvää toimintaa, joten saavutettavuusasiat olisi huomioitava viestinnässä. Jokaisen organisaation, jota lain saavutettavuusvaatimukset koskevat, on tehtävä verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusseloste ja laitettava se verkkosivuilleen. Verkkopalveluiden lisäksi myös tiedostot, kuten pdf-, word-, ja powerpoint-tiedostot pitää täyttää saavutettavuusvaatimukset.

Lain lähtökohta on myös se, että kaikki verkkosivuilla julkaistut videot on tekstitettävä ja tarvittaessa kuvatulkattava viimeistään 14 vuorokautta julkaisun jälkeen. Jos kirjastot tuottavat videoita Kirjastokaistan kautta välitettäväksi, niiden on oltava myös saavutettavia. Siitäkin huolimatta, että videot ovat YouTubessa, niiden pitää olla saavutettavia.

Saavutettavuusvaatimusten tulee olla tehtynä tietyn aikataulun mukaisesti. Vanhojen verkkosivujen tulisi olla saavutettavia, jos julkaistaan uusi versio sivustosta. Uuden version pitää olla saavutettava syyskuussa 2020. Videoiden tekstitysvaatimukset alkavat vuoden 2020 syyskuussa. AVI on julkaissut opetusvideoita, joissa voi tutustua esimerkiksi dokumenttien saavutettavuusvaatimuksiin. Dokumentit pitää olla jatkossa saavutettavia siten, että kuvissa tulee olla selitykset - mitä kuva tarkoittaa ja korvaa jne. Lisää tietoa löytyy sivustolta. Verkkosivuilla on oltava myös saavutettavuusseloste. Lisätietoa sivustolta: www.saavutettavuusvaatimukset.fi.

Matti Sarmelan esitys saavutettavuudesta (linkki esitykseen).

11.10 – 11.50

15. Yleisten kirjastojen digihanke, viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto. Viestintäsuunnittelija Johanna Laurila esittäytyy aluksi.

Viestintäsuunnittelija Johanna Laurila esittäytyi, Valtakunnallinnen kehittämistehtävä (VAKE). Johanna toimii Päivin sijaisena Kifissä. Verkkopalvelut ovat iso osa työtä, myös ruotsinkieliset palvelut mukana. Työhön kuuluu ammattikalenterin uudistaminen ja uutisoinnin hoitaminen. Verkkopuolen palveluja uudistetaan, mietinnässä myös AKE/VAKE viestinnän mielekkyys ja päällekkäisyydestä pyrittäisiin pois. Finnan palvelujen hyödyntäminen ja niiden nostaminen esiin tulevat olemaan tärkeitä asioita VAKE:lle. Verkkokysely Kifin kehittämiseen liittyen on lanseerattu Kifin sivustoilla. Kyselyssä on mukana Kifin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä kirjastoammattilaisille ja muille sivustoa käyttäville.

Päivi Litmanen-Peitsala jatkaa yleisten kirjastojen digihankkeessa aina vuoden 2021 puoleen väliin asti. Hankkeen taustalla AUTA-hanke, joka aloitettiin vuonna 2017. Matkan varrella tapahtui muutoksia ja maakuntia ei tullutkaan, mutta tuli Laki digitaalisesta asioinnista. Tällä hetkellä keskeisenä toimijana digiasioissa on Väestörekisterikeskus, joka uudistuu vuoden vaihteessa (nimi ja verkkosivusto-uudistukset). VRK:n tehtävänä on järjestää digituen toimijoiden tuki ja toimijoille koulutusmateriaaleja.

Valtiovarainministeriön (VM) tukema digituen toimintamalli (AUTA-hanke taustalla) jatkuu ja maakunnilla on ollut mahdollisuus hakea avustusta digituen verkoston muodostamiseen. Tehtävänä maakunnalla on koota digituen antajien verkosto, avustuksella ei saa kouluttaa. Maakunnnista neljä jätti hakematta, heidän tilanteensa auki. Kirjasto on yksi digituen toimijoista. Käytännössä kirjastoilla on tilat, joihin he voivat kutsua muita digituen antajien toimijoita paikan päälle. Voidaan myös ajatella, että kirjastoissa henkilökunnan digitaitojen hallinta on osa työtä ja digitaidot ovat tiedonhakua.

Yleisten kirjastojen digihankkeessa on kymmenen eri hanketta käynnissä maanlaajuisesti. Näissä digihankkeissa pyritään parantamaan kirjastolaisten digitaitoja, jotta he voivat kohdata digihaasteet työssään. Hankkeissa on myös tarkoitus vahvistaa AUTA-hankkeen toimintamallia kirjastoissa eli auttaa kirjastoja verkostoitumaan digituen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeissa kyse ei ole uuden tehtävän antamisesta kirjastoille. Kyse on kirjaston normaalitoiminnan vaatimien digitaitojen tukemisesta ja yhteistoiminnan vahvistamisesta sekä reagoinnista digitalisoituneeseen ympäristöön erillisrahoituksen avulla.

Digihankkeet ovat hyvässä vauhdissa ja alueille on tehty vierailuja. Erilaisia opetuspaketteja on myös tarjottu henkilökunnalle tai niitä ollaan parhaillaan tuottamassa. Oppimisalusta (Liboppi) on syntymässä (AKE-kirjastojen vetämänä). Hankkeissa hyödynnetään oppimisalustaa ja alustaan liittyy myös avointen oppimateriaalien hyödyntäminen. Ylen digitreenejä voidaan myös mahdollisesti hyödyntää hankkeissa. Ylen digitreenien peruskurssi on avattu ja siihen liittyen on tulossa bannereita ja julisteita kirjastoille jakoon.

Päivi kertoi myös asioista, joita on tulossa hankkeessa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyen VAKE pyrkii parantamaan koulutussisältöjen näkymistä alueelta toiselle. VAKE pyrkii nostamaan kirjastohenkilöstön ymmärrystä digitaalisesta toimintaympäristöstä, tiedonhausta, verkkomaailmasta, tekoälystä, ym. Yhteisiä välineitä luodaan ja ylläpidetään. Tästä esimerkkeinä Kifin digiopastussivu kirjaston henkilökunnalle (avautuu vuoden 2020 alussa) ja tapahtuma- ja ideapankki. Koulutuskalenteri tullaan uudistamaan vuoden vaihteen jälkeen. Kalenteriin tulossa linkki, josta pääsee koulutuksen materiaaleihin. VRK:n keskeinen digituki-sivu Suomidigi on myös hyvä muistaa. VRK tuottaa yleismateriaalia digituen toimijoiden tueksi. Tiedotusmateriaaleja tulossa näihin liittyen. AUTA-hankkeen vahvistamiseen liittyen jatkossa painotetaan kuntakohtaisten verkostojen luomista.Tulossa VAKEn vetämää työpajaa ja osallistutaan kansallisiin kampanjoihin sekä tuotetaan yhteisesti hyödynnettäviä materiaaleja yhteistyön tukemiseen kunnissa.

Päivi pyysi lopuksi YKN:ltä kannanottoa seuraavaan suositukseen: Yleisten kirjastojen neuvoston suositus kirjastohenkilöstön kokousten ja täydennyskoulutusten etäseuraamisen mahdollistamisesta. Suosituksessa otetaan kantaa etäyhteyksissä tarvittavaan tekniikkaan.

YKN:n päätti, että seuraava suositus kirjataan pöytäkirjaan: “YKN suosittaa, että kun kirjastossa on etäkokoukselle tarve, niin kirjastossa pitäisi olla siihen tarvittavat tekniset välineet.” Kunnat päättävät itse kuitenkin lopulta nämä hankinnat.

Päivin esitys (linkki esitykseen).

13.00 – 13.20

16. Tilavuokrauksen eettiset ohjeet, Case Tampere, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto

Pirkko puhui tilavarauksien eettisisistä ohjeista Tampereella. Ohjeistuksen uudelleenarviointi tuli ajankohtaiseksi Aamulehden tehtyä jutun Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen pitämästä kokouksesta Tampereen pääkirjastossa. Otsikointi jutussa kuului seuraavasti: Kielletty natsijärjestö Pohjoismainen Vastarintaliike kokoontui Metsossa. Kyseinen järjestö twiittasi itse tapahtumasta, jolloin kokous tuli laajasti esille. Kirjasto sai runsaasti vihamielistä palautetta ja postia asiasta.Kaupungilla oli tapahtumahetkellä tilanne, että avainhenkilöt kirjastossa olivat lomalla ja vastaukset palautteisiin eivät olleet yhteneviä. Kaupungin lakimiehellä oli selkeä kanta asiaan. Jos järjestöä ei ole todettu syylliseksi mihinkään rikokseen, ei voida kieltää varauksen tekemistä ja tilavarauksia tällaisilta instansseilta.

Lopputulemana kaikesta Tampereella perustettiin työryhmä, joka pohtii minkälaisia varauksia tehdään ja laaditaan säännöt ja ohjeet. Kyseinen Vastarintaliikkeen varaus tehtiin epähuomiossa, mutta samalla se käynnisti keskustelun tilavarausten eettisyydestä, periaatteista ja pelisäännöistä. Ehdotus tilavarausten eettisiksi säännöiksi muokattiin tätä päivää vastaavaksi. Luotuja eettisiä sääntöjä ehdotetaan tämän pohjalta koko kaupungin vastaavaksi ohjeistukseksi. Suunnitelmallisuus on tärkeää tämän tyyppisten asioiden hoitamisessa ja ongelmatapauksiin  on hyvä varautua. Valtakunnallisesti on myös varauduttava mahdollisiin ongelmatapauksiin ja yhteistyöverkostoa on luotu ja toimintatapoja kehitetään jatkossa.

Keskusteltiin ohjeistuksesta ja käytännöistä eri kirjastoissa. Erilaiset muotoilut herättivät keskustelua. Pohdittiin muun muassa sitä, mikä on hyvän maun vastainen tilaisuus. Päädyttiin siihen, että tämä on tilannnekohtaisesti määriteltävä asia. Päivi Litmanen-Peitsala kommentoi tähän, että aina kun nojataan esimerkiksi kirjastolain pykäliin, meillä on vahva pohja perusteluille. Helsingissä ollaan tekemässä mallipaperia aiheeseen liittyen. Laki oli tulkittu myös muiden toimesta samoin ja todettiin tähän, että yhdenvertaisuus on avainteema.

Helsingissä on päädytty siihen, että suljetun yksityistilaisuuden järjestäminen on mahdollista, mutta mainehaitta on kuitenkin konkreettinen, jos kirjasto mainitaan toimijana tai edes tapahtumapaikkana. Kirjaston tilat ovat ensisijaisesti tarkoitettu “kirjastotoiminnalle”. Jyväskylässä on tehty myös oma linjaus. Tapahtuma ei saa vaarantaa kirjaston henkilökunnan tai asiakkaiden turvallisuutta. Jyväskylän ohjeistus laitetaan jakoon kaikille. Espoosta kommentoitiin, että jos yhdistys on lainmukainen (esim. Piraattipuolue), niin estettä kokoontumiselle ei ole. Tilaisuuden järjestäjä kertoo selkeästi, mistä tilaisuudessa on kyse. Espoossa on pitkä kokemus monipuolisen tapahtumien järjestämisestä. Heillä on ollut hyvin harvoin ongelmia tapahtumien järjestämisessä.

13.20 – 14.00

17. Vankilakirjastot, kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto

Rebekka kertoi taustaa Turun vankilakirjastotyöstä. Turun alueella vedettiin viisi vuotta (2012-2017) Kirjastosta juuret elämään-hanketta, jossa oli myös AVI-rahoitusta taustalla. Ake-rahoituksella tehty nyt myös työtä vuodesta 2018 lähtien. Vankien kirjastopalvelujen järjestämisvastuu kuuluu oikeusministeriön alaiseen toimintaan. Vankeuslaissa on määritelty seuraavasta: Vankilassa on oltava kirjasto tai vangeille tulee järjestää mahdollisuus käyttää yleisiä kirjastopalveluja. Vankilan kirjaston on toimittava yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa ja sen toiminnan tulee vastata yleisten kirjastojen toimintaperiaatteita.

Vuonna 2017 tehtiin vankilakirjastoselvitys, jonka mukaan Suomessa on 26 vankilaa, joista 20:llä on oma kirjasto. Lopuissa vangit käyttävät paikallista yleistä kirjastoa, myös kirjastoauto käy viidessä vankilassa. Vankilat ovat sijoitettu sattumanvaraisesti eri alueilla. 20 vankilaa on tehnyt yhteistyötä paikallisen kirjaston kanssa. Vankiloiden kirjastot ovat hyvin erilaisia ja niitä hoidetaan eri tasoisesti. Ne ovat myös auki eri tavoin. Kokoelmat koostuvat pääosin kirjoista ja lehdistä, harvemmin musiikkia tarjolla. Ei avoimia nettiyhteyksiä.

Toiveita kirjastojen kanssa tehtävään yhteistyöhön esitettiin. Toivottiin kirjastoammatillista apua kirjaston hoitoon, poistokirjoja, vetoapua toiminnan järjestämiseen (kirjavinkkaukset, lukupiirit, tiedonhaun opetus ja ”satuja lapsille”), kaukolainausmahdollisuutta ja yhteistyötä oppikirjojen ja ulkomaankielisen kirjallisuuden lainaamiseksi vangeille. Rebekka mainitsikin, että yhteistyötä Celian ja Monikielisen kirjaston kanssa onkin tiivistetty.

Yhteistyötä tehdään vankilakirjastotyöhön liittyen.Tällä hetkellä Turku koordinoi vankilakirjastotoimintaa osana AKE-rahoitusta. Vankilakirjastotyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Osallistujia on vankilakirjastotyötä ohjaavista AKE-kirjastoista, Aluehallintovirastoista sekä Rikosseuraamulaitoksesta. Muistiot löytyvät Kifin sivuilta. Lisäksi yhteistoiminnassa on vapaamuotoisia verkostotapaamisia ja Vankilakirjastotyön keittokirja on toteutettu osana toimintaa.

Nyt on perustettu työryhmä miettimään vankilakirjastotyön toimintamallia. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys ministeriölle toimintamallista vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteet esitykselle: 1) Kirkastetaan vankilakirjastotyön toiminnan tavoitteet ja vastuutahot 2) Määritellään yleisten kirjastojen vankilassa tekemä työ ja vankilan toimesta tapahtuva kirjastotyö, määritellään yleisen kirjaston asiantuntijarooli selkeämmin 3) Kuvataan minimivaatimukset toiminnalle ja asetetaan asteittaiset tavoitteet minimitasolle pääsemiseksi 4) Selvitetään vankiloiden tarpeet osaamisen kehittämiselle ja koordinaatiolle.

Selvää on, että AKE-rahoituksella ei voida jatkaa työn tekemistä kuten on tehty nyt. Pyrkimyksenä on siirtyä vahvemmin suunnittelevampaan rooliin. Rebekka totesi myös, että yleisissä kirjastoissa tarvitaan vankilakirjastotyöhön liittyvää osaamista. Miten toiminta rahoitetaan jatkossa? Asia keskustelussa ja vaatii päätöksiä.

Rahoituksen järjestäminen herätti YKN:ssä keskustelua. Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että vankila ostaa palvelua kirjastoilta. Jatkettiin keskustelua aiheesta. Päädyttiin myös siihen, että valtakunnallinen malli olisi hyvä saada ja tätä suunnitellaan parhaillaan. Ostopalvelun mahdollisuudet kannattaa selvittää ja voidaan miettiä yhteistä hinnoittelua. Tämä voisi olla tavoiteltavaa, mutta kunnallinen itsehallinto on asettaa raamit.

Rebekka Pilppulan esitys liitteenä.

14.00 – 14.30

18. Kansalaisaloitteet kirjastoissa-ohjeen päivitys

Kansalaisaloitteet kirjastoissa-ohje vaatii päivittämisen ja esiteltiin ehdotus uudesta ohjeesta. Käytiin keskustelua adresseista kirjastossa. Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä adressien esillä pitämisestä, vastuu adresseista on kuitenkin aina henkilöllä itsellään. Luvat adresseihin kiertävät aina johtajien kautta. Ehdotus uudeksi lausunnoksi esitettiin ja ehdotus menee työvaliokunnalle käsittelyyn. Lopullinen ohje tulee myöhemmin YKN:n sivustolle.

14.30– 14.40

19. Kevään 2020 kokouspaikan ja -ajan ilmoittaminen

Seuraava kokous pidetään 2.4.-3.4.2020, paikkana Turku.

14.40 – 14.45

Loppukeskustelu ja kokouksen päättäminen

Pöytäkirja toimitetaan pöytäkirjan tarkastajille ja materiaalit puheenjohtajistolle.