Pöytäkirja 1/2014

Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 1/2014
 

Kokousaika: 
3.4.2014 kello 10.00 - 17.30
4.4.2014 kello 09.00 - 15.00 
Kokouspaikka: Fellmannia, Lahti

Pekka Termosen ottamia valokuvia täällä  

1. Kokouksen avaus

n uusi puheenjohtaja Rebekka Pilppula YKN:n uusi puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi Lahden Fellmanniaan, tiedon ja oppimisen kohtaamispaikkaan.

Kiireellisenä asiana oli ehdokkaiden valinta KDK:n ohjausryhmään.

  • Ehdokkaiksi valittiin:
    Palvelujohtaaj Ulla-Maija Maunu, Turun kaupunginkirjasto
    IT-suunnittelija Sami Varjo, Vaasan kaupunginkirjasto

2. Läsnäolijat

Läsnäolijat

Keskuskirjasto, maakuntakirjastot ja suurten kaupunkien edustajat

Läsnä: Tuula Haavisto (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Pia Kontio (Mikkeli), Paula Kauppila (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Salla Erho (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Petri Tonteri (Tampere, 3.4.), Ulla-Maija Maunu (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa), Jaana Tyrni (Espoo).
Poissa: Kajaanin, Oulun ja Vantaan edustajat.

Maakunta-alueiden edustajat

Läsnä: Anita Luokkanen (Luumäki), Marita Hakala (Lapua), Soile Kokkonen (Savonlinna), Sirkka Ylander (Jokioinen), Pekka Termonen (Kannonkoski), Katariina Kupiainen (Kotka), Eija Leivo (Inari), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Eila Ainali (Kalajoki), Maarit Kuusela (Siilinjärvi), Liisa Häyrinen (Heinola), Satu Soppela (Harjavalta), Heidi Enberg (Raasepori), Tiina Salo (Raisio).
Poissa: Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan edustajat.

Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä)
Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Koulutuspäällikkö Teemu Rauhala (Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikkö
Projektipäällikkö Rauha Maarno (Celia-kirjasto)
Informaatikko Leila Järventausta (Espoon kaupunginkirjasto)
Verkkopäällikkö Petri Tonteri (Tampereen kaupunginkirjasto)
Informaatikko Marja Hjelt (Helsingin kaupunginkirjasto)
Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto)
Informaatikko Aino Ketonen (Helsingin kaupunginkirjasto)
Kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki (Helsingin kaupunginkirjasto)
Tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka (Lahden ammattikorkeakoulu)
Johtava suunnittelija Matti Sarmela (Kirjastot.fi)
Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala (Kirjastot.fi)
Suunnittelija Aija Laine (Turun kaupunginkirjasto)
Palvelumuotoilija Sanni Koffert

Läsnä sihteerinä 
Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori (Keskuskirjasto)

Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä 
Suunnittelija Nina Granlund (Kirjastot.fi)

3. Kokouksen päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 

Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.

  • Todettiin päätösvaltaisuus: paikalla 33 edustajaa, poissa 6 edustajaa.
  • Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin: Marja Malminen ja Liisa Häyrinen. Samat henkilöt valittiin myös ääntenlaskijoiksi.

4. Esityslistan hyväksyminen

  • Esityslista hyväksyttiin, lisäyksinä pari kohtaa perjantain 4.4. asialistan kohtaan Ajankohtaista: Lukuinto ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017.

5. Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset

Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin aloitti kertomalla, että kokousta edeltävänä iltana kirjastoasioista vastaavan kulttuuriministerin puolue (Vasemmistoliitto) oli ilmoittanut jättävänsä hallituksen ja sen vaikutukset heijastuivat myös Hannun tämänpäiväiseen esitykseen. Hannu kiitti ministeri Paavo Arhinmäen kirjastomyönteistä panosta. Päivän aikana selvisi, että kulttuuriministerin kirjastoasioihin liittyvät tehtävät siirtyvät asuntoministeri Pia Viitaselle (sd).

Hannu kertoi, että ministerin eroamisesta johtuen ministeriön organisaatiouudistus viivästyy, samoin Kirjastolain uudistus. Toiveena on, että Kirjastolaki saataisiin voimaan vuonna 2016, viimeistään 2017. Kirjastolakeja on uudistettu muuallakin lähialueilla, Ruotsissa uusi laki astui voimaan tämän vuoden alussa, Virossa on uudistus myös menossa.

VOS-uudistus on kesken. Laskelmien mukaan pienten kuntien valtionosuudet tulisivat tippumaan, mutta edelleen se on suhteessa suurempi kuin isoilla kunnilla. Erva-uudistuskin on kesken, se valmistunee vuonna 2017. Hannu käsitteli merkittäviä meneillä olevia ohjelmia: rakennepoliittisen ohjelman pyrkimyksiä ja keinoja, kuntien tehtävien ja velvoitteiden kartoitusta sekä Sote-piirejä.

Maakuntakirjastojen määrä on tällä hetkellä suuri ja se tulee vähenemään. Tarvetta olisi eritellä selkeämmin maakuntakirjastojen ja kirjastokimppojen asemaa sekä tehtäviä.

Kokousväki oli kiinnostunut ammatin pätevyysvaatimuksista ja keskusteli johtajien pätevyysvaatimusten määrittelyn tärkeydestä. Lisäksi todettiin, että vaikka pätevyydestä on esitetty vaatimukset, määritelmä opinnoista, joita pätevyyteen tarvitaan, on tulkinnalle avoin.

Lopuksi Hannu keskittyi tilastointiin. Verkkokäyntien tilastointi on alusta alkaen ollut ongelmallista johtuen yhteismitallisuuden puutteesta. Nyt voisi olla aika tutkia, jos uusilla selainpohjaisilla mittausmenetelmillä (esim. Piwik ja Google Analytics) päästäisiin luotettavimpiin tilastointituloksiin.

Tilastointia ylipäätänsä pitää jatkuvasti kehittää ja huomioida uudet mitattavat asiat. Yleisten kirjastojen tilastotietokannan uudistuksesta on jo vuosia ja vaatinee lähivuosina sovelluksen kokonaisuudistuksen. Samalla voisi miettiä, jos tilastotietokantaa kehitettäisiin valtakunnallisuuden lisäksi alue- ja kuntatasolla koskemaan yksittäisiä kirjastoja.

Kaukolainatilastoissa yhteismitallisuus on tuottanut ongelmia. Kimppojen kasvun myötä kaukolainauksen määritelmä on hämärtynyt ja monet kirjastot edelleen laskevat kimppalainan kaukolainaksi. Tulossa on helpotus, sillä eritellyt tilastot kaukolainauksesta vaaditaan vain Keskuskirjastolta ja maakuntakirjastoilta. Muut kirjastot summaavat jatkossa saadut kaukolainat kokonaislainaukseensa. Tästä on tulossa tarkemmat ohjeet syksyllä.

Uutena aloitetaan e-aineistojen tilastointi.

- Hannun esitys verkossa

6. Osaamiskartoitus 
http://www.opeka.fi/fi
http://www.kinoste.fi/ (tulossa)

Koulutuspäällikkö Teemu Rauhala Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksiköstä esitteli Kinoste-projektia, jonka tähtäimenä on luoda kirjastojen informaatioteknologian osaamisen kartoittamiseen tarkoitetun kyselyn luominen. Kinoste on osa Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi –ohjelmaa. Teemu esitteli projektin suunnitelman ja aikataulun, joka tähtää siihen että kysely olisi valmis huhtikuussa tänä keväänä.

Tavoitteena on luoda kaikille kirjastoille avoin valtakunnallinen palvelu, joka antaa vertailutietoa yksittäisten kirjastojen lisäksi kunnallisella ja alueellisella tasolla.

Ajatuksena on, että työntekijä täyttää valtakunnallisen verkkopalvelun lomakkeen. Palvelu vertaa henkilön osaamistaitoja muiden ammattilaisten antamiin tuloksiin ja näin kyselyn täyttäjä saa tietoa siitä, mihin hänen osaamisensa keskittyy verrattuna muuhun ammattikuntaan. Kysely on tarkoitus täyttää vuosittain, jolloin osaamisen kehitystä voi seurata helposti. Raporttien analysointi on olennaista. Kehittämisryhmä, joka on luonut kyselyn ja raporttien analysoinnin koostuu tutkijoista sekä kirjastoympäristön asiantuntijoista. Ajatuksena on laajentaa palvelu valtakunnalliseksi syksyn 2014 aikana.

Kirjastoväki oli erittäin kiinnostunut palvelusta, olisi erittäin hienoa, että osaamista voitaisiin kartoittaa ja seurata omassa kirjastossa. Lisäksi tämän tyyppisen palvelun nähtiin soveltuvan hyvin rekrytointitilanteisiin. Teemuun saa olla yhteydessä asian tiimoilta.
teemu.rauhala@uta.fi , gsm 050 3232 083

- Teemun esitys verkossa

7. Celia-kirjaston ”Kirjasto kaikille –projekti” 
http://www.celia.fi/palvelut/palvelut-kirjastoille/kirjasto-kaikille/

Projektipäällikkö Rauha Maarno Celia-kirjastosta esitteli Kirjasto kaikille -projektin , jonka tavoitteena on tiivistää Celian ja yleisten kirjastojen yhteistyötä ja sitä kautta palvella lukemisesteisiä asiakkaita aikaisempaa paremmin.

Celia tavoittaa niistä asiakkaista, jotka mahdollisesti tarvitsisivat sen palveluita, vain pienen osan tällä hetkellä. Celian nykyinen toimintamalli, jossa asiakas terveystodistuksella saa käyttöoikeuden kirjastoon ja materiaali lähetetään hänelle kotiin, on pidemmän päälle kestämätön. Siitä syystä Celiassa on kehitetty suunnitelmallisesti verkkoon siirtymistä materiaalin osalta ja laajennusta palvelujen tarjoamisessa. Jälkimmäisessä suunnitelmassa yleiset kirjastot ovat luonnollinen yhteistyökumppani.

Rauha kertoi, että Celia jakaa käyttäjätunnuksia verkkopalveluihin, joiden kautta asiakkaat pääsevät suoraan aineistoihin käsiksi. Perinteinen aineiston kotiin lähettäminen jatkuu rinnalla toistaiseksi. Materiaalia ja verkkotunnuksia halutaan jakaa yleisten kirjastojen kautta niin, että yleisissä kirjastoissa voidaan ilmoittautua Celian käyttäjäksi sekä niin, että materiaalia voidaan tilata Celiasta lähikirjastoon ja noutaa sieltä.

Projektissa on mukana n. 30 pilottikirjastoa ympäri maan. Koulutuskierros tehdään keväällä 2015 ja sen kuluessa luodaan hyvät käytännöt, jotka siirretään konseptiin. Rauha mainitsi tämän palvelun olevan hyvä lisä yleisille kirjastoille, uuden asiakaspalvelumuodon ja -asiakasryhmän lisäksi kirjasto saa mittavan kokoelman käyttöönsä asiakkaille, joiden näkeminen tai lukeminen on jostain syystä estynyttä.

Kokouksessa heräsi keskustelu siitä, voitaisiinko Seniorsurfissa edistää tämän palvelun tunnetuksi tekemistä. Tätä pidettiin hyvänä ideana ja Päivi Litmanen-Peitsala ja Rauha päättivätkin selvitellä asiaa tarkemmin.

- Rauhan esitys verkossa

8. Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelukokeilusta 

Informaatikko Leila Järventausta Espoon kaupunginkirjastosta kertoi ylläpitämästään venäjänkielisen kirjastosta ja siihen liittyvästä kaukopalvelukokeilusta. Venäjänkielinen kirjasto on syntynyt vastaamaan venäjänkielisen väestön tarpeisiin. Venäjänkielistä väestöä on paljon pääkaupunkiseudulla, samoin Itä-Suomessa. 
- ks. Linkki

Kirjasto on parhaillaan testaamassa venäjänkielisen materiaalin lainaamista valtakunnallisesti. Lainoja on lähetetty asiakkaille Itellan pakettiautomaatteihin ja lähikirjastoihin. Asiakkaaksi ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä kaavake, joka allekirjoitetaan ja lähetetään kirjastoon. Kokeilu on ollut varsin onnistunut ja suosittu.

Lisäksi on aloitettu kyrillisellä aakkostolla luettelointi, joka edistää venäjänkielisen väestön palvelemista. Helmet-sivustolle on tulossa oma sivu venäjänkieliselle kirjastolle. Kirjastokaistalla on nähtävillä video venäjänkielisen kirjaston kaukolainauksen toiminnasta.
- ks. video

9. Aluetietokantaselvitys –projekti

Verkkopäällikkö Petri Tonteri Tampereen kaupunginkirjasto kertoi käynnissä olevasta aluetietokantaselvityksestä. Projektissa on jo tehty yleisille kysely aluetietokannoista, jossa kysyttiin niiden nykytilasta, ylläpidosta, kehityssuunnitelmista ja -toiveista. Projekti haluaa vastauksia myös mm. kysymykseen, miten turvataan eri aluetasoilla olevan tiedon löydettävyys ja mikä on aluetietokantojen suhde kansallisen metatietovarannon etenemiseen (Melinda). Nykykirjastoverkossa yhtenä kantavana ajatuksena on se, että alueellisuus on valttia. Aluetietokantojen olemassaolo ja jatkuvuus on tästä syystä hyvä selvittää.

Ideaalitilanne työryhmän mielestä olisi keskitetty ratkaisu, jossa olisi yhteinen tekninen tuki, mutta josta saisi paikallisia näkymiä. Projektin yhteydessä on haastateltu Kansalliskirjastoa ja Kirjastot.fi:tä, sekä tehty kysely kirjastoille.

Kirjastoilta kysyttiin, millaisella alustalla nykyiset aluetietokannat ovat, onko järjestelmän toimittaja vielä saavutettavissa, millaiset rajapinnat tietokannoissa on. Petrin esityksessä on listaus aluetietokannoista, jotka ovat sellaisessa muodossa, että ne voitaisiin tarjota Finnan kautta suuren yleisön käytettäviksi. Petrin esityksessä on myös kuvaus siitä, minne aluetietokantojen tiedot tulevaisuudessa voisivat tulla näkyville.

Huomattava määrä kyselyn vastauksista oli ”en osaa sanoa” -vastauksia. Petri kertoi, että uusi kyselykierros lähtee piakkoin liikkeelle, sillä tarvitaan lisää tarkempaa tietoa. Kokousväkeä pyydettiin vastaamaan kyselyyn.

Keskusteltiin myös siitä, tarvitaanko viitetietokantoja enää. Vaski-kirjastossa luovuttiin alueellisesta viitetietokannasta, koska haluttiin mieluummin tarjota aineisto käyttöön saman tien. Kokousväki totesi kuitenkin viitetietokantojen tarpeellisuuden, sillä mille pohjalle rakennettaisiin alueellinen kokoelma, jossa materiaali olisi suoraan käytettävissä, jos ei juuri näiden viitetietokantojen päälle. Muutenkin koettiin, että viitetiedon kokoaminen on edelleen yksi kirjaston tehtävistä.
- ks. Linkki Projektin kuvaus Hankerekisterissä

- Petrin esitys verkossa

Esiintymisjärjestys vaihtui kohdassa 10.

10b. E-aineisto ja niiden hankintaan liittyvät sopimukset

Informaatikko Marja Hjelt Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kertoi e-aineiston hankinnan prosessista. E-aineiston hankinta poikkeaa perinteisen kirjan hankintaprosessista ja sen vuoksi käytäntöjä on hyvä esitellä ja vertailla kirjastojen kesken. Hyödyllistä olisi saada e-aineistojen hankinta valtakunnalliseksi.

Marja kertoi hankintaprosessin alkavan siitä, että törmätään mielenkiintoiseen aineistoon. Tutkailu alkaa sillä, että aineiston tuottajaan otetaan yhteyttä ja aletaan tiedustella sen kirjastokäyttöä. Samalla tutkitaan, onko kyseinen aineisto käytössä jo jossain kirjastossa, josta kysellään, millaiset käytännöt siellä ovat ja miten asiakkaat ovat aineiston vastaanottaneet.

Jos neuvottelut materiaalin tuottajan kanssa aloitetaan, hintaneuvottelut on syytä aloittaa myös aikaisessa vaiheessa, koska hintapyyntö saattaa ensimmäisissä keskusteluissa olla aivan erilainen kuin lopullinen hinta neuvottelujen jälkeen.

Hankittava aineisto kannattaa pyytää testikäyttöön. Mikäli aineisto ei kiinnostakaan yleisöä tai sillä on luultua vähemmän käyttäjiä, on hyvä pitää mahdollisuus muuttaa esim. käyttäjien määrää lisenssissä tarkistusjakson jälkeen. Kesken sopimuskauden yksityiskohtia ei pystytä enää muuttamaan.

On myös syytä ottaa huomaan laitekapasiteetti ja se, onko laitteissa kaikki tarvittavat ohjelmat, joita tarvitaan aineiston tarjoamiseksi. Tabletit on syytä hankkia sitä silmälläpitäen, millaista aineistoa hankitaan eikä toisin päin.

Kokoelmapolitiikka on tärkeässä asemassa myös e-aineistoja hankittaessa. Painotus ennemmin, millaisia kokonaisuuksia hankitaan kuin yksittäisiä aineistojaja. Palvelun lanseeraaminen asiakkaille on myös tärkeää, markkinoinnilla on merkittävä osuus materiaalin tarjoamisessa.

Henkilökunnan koulutus on tärkeää huomioida. Jos henkilökunnalle ei tiedoteta uusista palveluista eikä henkilökuntaa opeteta niiden käytössä, ei henkilökuntakaan voi edelleen opastaa kirjaston käyttäjiä.

Aineiston käyttöä ja käyttöön ottoa on seurattava koko lisenssikauden ajan, sillä aineiston käytöstä muodostuu vähitellen palveluprosessi.

- Marjan esitys verkossa

10a. Yleisten kirjastojen konsortio ja e-kirjojen hankintasopimukset

Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri ja informaatikko Aino Ketonen kertovat Yleisten kirjastojen konsortiosta, sopimuksen tekemisestä ja konsortion kautta tapahtuvan toiminnan mahdollisuuksista.

Aluksi Virva kertoi yleisesti konsortiosta ja siihen liittyvistä tavoitteista, verkostoitumisesta ja rahoituksesta. Aino jatkoi kertomalla Yleisten kirjastojen konsortion etenemisestä. Yleisten kirjastojen konsortio on perustettu ja sen tehtäviä on pohdittu. Konsortio pyrkii yhteishankintojen koordinointiin. Ensimmäinen merkittävä tehtävä on e-aineistojen tarjonnassa. Suuri kokonaisuus on tulossa liittyen metatiedon kulkuun ja tuotantoprosessiin. Lisäksi panostetaan hyvien käytänteiden jakamiseen sekä ammatilliseen verkostoitumiseen.

Helsingin kaupunki on hyväksynyt konsortiosopimuksen ja tällä hetkellä meneillään on konsortiosopimusten tekeminen kuntien ja Helsingin välillä. Yleisten kirjastojen konsortioon liittymisestä on tiedotettu kirjastoja sähköpostitse viikolla 9. Aino pyysi niitä kirjastoja, jotka eivät ole saaneet sähköpostia, kirjoittamaan hänelle. Jokainen liittyvä kirjasto hoitaa itse sopimuksen allekirjoittamisen oman kuntansa kanssa.

Osa kirjastoista oli lähettänyt sopimuksen, muttei vielä näkynyt liittyneiden listassa. Sovittiin, että selvitetään, minne sopimukset ovat jääneet. Aino päivittää konsortioon liittyneiden listaa päivittäin, joten sieltä pitäisi näkyä suhteellisen ajankohtainen tilanne. Lista löytyy konsortion sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/konsortio/ .

Kokouksessa kyseltiin suurten kustantajien e-kirjatarjonnasta, joka on laajentunut juuri. Marja Hjelt kertoi, että suuret kustantajat tarjoavat suuren osan e-materiaalistaan kirjastojen käyttöön Ellibs-kirjaston kautta tästä keväästä alkaen. Mukana on Otavan materiaalia, Bonnier liittynee keväällä ja Gummeruksen kanssa Ellibs käy parhaillaan neuvotteluja.

- Virvan ja Ainon esitys verkossa

11. eKirjasto
http://ekirjasto.kirjastot.fi/

Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi eKirjastosta, joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön yhden käyttöliittymän kautta yleisten kirjastojen e-aineistoja. Erkki näytti kokousväelle sivustoa, jossa on jo perusta valmiina ja kokoelma e-kirjoja tarjolla.

eKirjasto on valtakunnallinen palvelu, jossa tulee näkymään kaikkien kirjastojen e-kirjatarjonta. Kirjaston käyttäjä voi rajata materiaalin oman kirjastonsa mukaan. Ekirjastoon on tuotu myös muuta materiaalia: radio-ohjelmia ja videoita Kirjastokaistalta sekä äänikirjoja. Makupalojen näkyvyyttä Ekirjastossa suunnitellaan. Sivustoon luodaan myös Kysy e-kirjastosta –palvelu, joka toimii osana Kysy kirjastonhoitajalta –palvelua.

12. Muuttuva kirjaston käyttö

Jaana Tyrni ja Saara Ihamäki Tämän kokonaisuuden valmisteli Jaana Tyrni (Espoon kaupunginkirjasto) yhdessä Saara Ihamäen (Helsingin kaupunginkirjasto) kanssa. Jaana ja Saara johdattelivat neuvoston muuttuvaan kirjaston käyttöön ryhmätyön kautta. Kokousväki sai suunnitella tiedotteita asiakkaille ja omalle henkilökunnalleen, vapaaehtoistyön tekijöiden kohtaamista sekä kirjoittaa vastauksia palautteisiin, joita oli annettu kirjaston äänimaailmasta.

Ryhmätyöt avasivat hyvin keskustelua aiheista, jotka liittyivät aukioloaikoihin, itsepalvelukirjastoihin, vapaaehtoistyöntekijöihin sekä kirjaston äänimaailmaan.

Ryhmätyöt

esitys 1 verkossa (4 tehtävärastia…)
esitys 2 verkossa (Vapaaehtoistoiminta)

13. Fellmannian esittely

Fellmannia

Lahden ammattikorkeakoulun tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnika esitteli Fellmannian, tiedon ja oppimisen kohtaamispaikan
http://www.fellmannia.fi/

- Sirkun esitys verkossa

Perjantain 4.4. ohjelma

14. Ajankohtaista

Perjantain kokousaamu alkoi nopeilla katsauksilla ajankohtaisiin asioihin.

Koha-kirjastojärjestelmä 
Rebekka Pilppula kertoi Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönoton etenemisestä Joensuun seutukirjastossa. Aikataulussa edetään ja kesäkuun alussa alkaa tuotantokäyttö. Kaikki ei ole silloin vielä valmista, mutta todellisten tilanteiden kautta saadaan paremmin selville puutteellisuudet ja virheet.

Kirjastohakemisto 
Johtava suunnittelija Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä esitteli Kirjastohakemiston tilannetta. Hakemistossa on jo yleisten kirjastojen tiedot, erikoiskirjastot tulevat tänä vuonna, yliopistokirjastot myöhemmin. Kirjastojen toivotaan täydentävän koko henkilökunnan tiedot hakemistoon. Matti esitteli myös Kirjastohakemiston upokkeet ja apin.
http://hakemisto.kirjastot.fi/

- Matin esitys verkossa

Finna, UKJ ja Axiell-rajapinnat 
Seuraavaksi Matti Sarmela kertoi Finnan, UKJ:n sekä Axiell-rajapintojen kehittämisen tilanteista. Matti esitteli Finnan rakennetta, nykytilannetta sekä Finnan ja yleisten kirjastojen yhteistyötä. Rajapintaneuvottelut ovat edenneet, osa rajapinnoista on järjestyksessä, osa vielä kesken. Vaski on edelleen Finnassa pilottina. Finnaan mukaan haluaville löytyvät yhteystiedot ja sopimuspohjat Matin esityksestä.

UKJ:ssä tutkitaan, miten korvata Voyager avoimen koodin kirjastojärjestelmällä. Yhteishanke on edennyt vaiheeseen, että sen kustannus- ja hallinnointimalliksi ehdotetaan konsortio- tai osuuskuntamallia. Matti esitteli hankkeen suunnitelmia ja etenemistä sekä kustannustenjakomalleja.

Sinänsä suurten hankkeiden (Finna, Melinda, UKJ) rinnakkaisuus oli Matista ongelmallista, parempi olisi ollut nivoa hankkeet yhteen jo aloitusvaiheessa mieluummin kuin yrittää yhdistää niitä erillisistä projekteista yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Verkkosivut: Finna ja UKJ

- Matin esitys verkossa

Melinda 
Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta oli samaa mieltä Matti Sarmelan kanssa isojen hankkeiden yhteen nivomisen tarpeellisuudesta. Joistakin suunnitelmista on käynyt ilmi, että Melindan käyttöliittymä tulee olemaan Finna ja Melinda toimii UKJ:n aineistotietokantana. Mitä se tarkoittaa yleisten kirjastojen kannalta? Ymmärtävätkö yleisten kirjastojen asiakkaat tulevaisuudessa, miten aineistoa kannattaa etsiä ja paikantaa? Peruskysymyksiä, joihin ei vielä ole selkeitä vastauksia.

Melindan rakentaminen alkoi yliopistokirjastoista ja seuraavaksi olivat vuorossa ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmat. Tänä vuonna on yleisten kirjastojen kokoelmien vuoro. Melindaan siirtymistä varten on perustettu yleisten kirjastojen oma Melinda-ryhmä. Kokkola ja Piki-kirjastot ovat ensimmäisinä vuorossa, todennäköisesti ensi syksynä. Niiden kohdalla on jo tehty alustavia toimenpiteitä: Kokkola on testannut luettelointityökaluja ja Piki-kirjastojen kokoelma on koeloudattu Melindaan suhteellisin myönteisin tuloksin. HelMet-aineistotietokannan siirrosta on aloitettu neuvottelut, mutta sen kohdalla on vielä avoimia kysymyksiä.

Taustalla on isoja asioita, joista on keskusteltava ja sovittava tarkemmin Kansalliskirjaston kanssa. Mihin yleiset kirjastot sitoutuvat liittyessään Melindaan? Kuinka hoidetaan uusista ilmestyvistä aineistoista kuvailutieto nopeasti kirjastojärjestelmiin? Ovatko yleiset kirjastot Melindan perusluetteloijia vai olemassa olevien kuvailutietojen rikastajia. Pitääkö Melindassa olla ajantasainen tieto esim. poistoista?

Avoimista kysymyksistä huolimatta Erkki korosti, että yleiset kirjastot toki menevät Melindaan ja omalta osaltaan pyrkivät tekemään siitä houkuttelevan kuvailutietojen ”poolin” eri käyttötarkoituksiin. Melindan etenemistä yleisten kirjastojen kannalta voi seurata Melinda-työryhmän ylläpitämiltä verkkosivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/melinda

Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertoi lyhyesti Seniorsurfista ja uudesta Ops:ista.

Seniorsurf

Kirjasto tulee olemaan näkyvästi mukana ensi syksyn Vanhusten viikolla 6.10.-12.10. Viikolla järjestetään tapahtumia, joissa kirjasto on mukana joko toimijana tai tilan tarjoajana. Seniorsurf-päivää vietetään 7.10. Päivi on mukana suunnittelemassa kirjastojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja hän tiedottaa tapahtumista kirjastoille.
http://www.vtkl.fi/fin/seniorsurf/

- Päivin esitys verkossa

Uusi Ops

tulee muuttamaan koulujen opetusta ja oppimateriaaleja. Tämä vaikuttaa kirjastojenkin palveluihin. Kun koulut siirtävät oppimateriaalinsa pilvipalveluihin, kirjastojen ja koulujen yhteistyön tavat muuttuvat. Kirjastojen olisi kyettävä luomaan laadukkaita verkkopalveluita sekä tiedonhaun ja –hallinnan palveluita entistä tehokkaammin.

Päivi tiedottaa Opsiin liittyvistä asioista Kirjastot.fi:n ammattikalenterin ja Kirjastot.fi:n tulevan uutiskirjeen kautta. Päivi muistutti erityisesti, että ammattikalenteria ja uutiskirjeitä tulee jokaisen kirjastoissa lukea, koska muuten valtakunnallisten hankkeiden tietoja on vaikea saada ja niiden etenemistä on hankala seurata.

- Päivin esitys verkossa

Lukuinto

Rebekka Pilppula kertoi, että Lukuinto-ohjelman pilotointikausi päättyy tänä keväänä. Teemavuosi on lukuvuosi 2014 - 2015, jolloin levitetään pilotointikauden aikana toteutettuja erilaisten lukutaitojen kehittämisen toimintamalleja opettajien ja kirjastoammattilaisten koulutusten avulla sekä erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa. Koulutusten järjestämisessä yhteistyökumppaneita ovat Aluehallintovirastot ja tapahtumissa hankkeen yhteistyökumppanit. Lukuinto-hanke toivoo Yleisten kirjastojen neuvostolta yhteistyötä kampanjoinnin ja näkyvyyden edistämiseksi.
http://www.lukuinto.fi/

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017

Rebekka Pilppula jatkoi kertomalla, että Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 suunnittelu on käynnistynyt ja suunnitteluprojektin pääsihteeri Hannu Hyttinen on vieraillut isommissa kaupungeissa. Kirjastojen näkyminen juhlavuoden aikana vaatii kirjastokentän yhteistä suunnittelua ja yhteistyöstä on jo sovittu Suomen Kirjastoseuran kanssa. Yhteiseen työryhmään valittiin Taina Ratia Turun kaupunginkirjastosta ja Mari Ekman Rovaniemen kaupunginkirjastosta.
http://vnk.fi/hankkeet/suomi-100/fi.jsp

15. Aineiston valinnan, hankinnan ja luetteloinnin työprosessin yksinkertaistaminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 

Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylän kaupunginkirjastosta kertoi Jyväskylän kaupunginkirjaston ja BTJ:n yhteisestä projektista hankinnan työprosessien kartoituksessa.

Lähtökohtana oli se, että Jyväskylässä koettiin uutuuskirjojen tulevan liian hitaasti asiakkaiden lainattaviksi. Sekä Jyväskylän kaupunginkirjasto että BTJ tarkastelivat prosessejaan kriittisesti ja etsivät mahdollisia pullonkauloja. Tarkastelussa todettiin, että uutuusaineiston käsittely valinta mukaan lukien työllistää yllättävän suuren osan kirjaston henkilökuntaa ja että uutuuksien saapuminen lainattaviksi saattaa kestää useita kuukausia. BTJ löysi prosesseistaan korjattavaa, muun muassa asiasanoituksen tehostamisessa.

Tutkiskelujen päätteeksi kirjaston työryhmä totesi, että turhia työvaiheita ei prosessissa juuri ollutkaan, vaikka alkuun pyrittiin niitä vähentämällä nopeuttamaan prosessia, ainoat konkreettiset toimenpiteet olivat laskutuksen harventaminen ja muovituksen ulkoistaminen. Kokoelmatyön uudistamisessa ehdotettiin radikaalimpaa muutosta. Työryhmä esitti, että kokoelmatyö keskitetään ja aineisto hankitaan keskitetysti kirjastolle kelluvaan kokoelmaan. Esitystä ei vielä ainakaan hyväksytty johtoryhmässä, mutta kokeilu kuitenkin aloitettiin. Sen kokemusten pohjalta voitaneen esittää uusia toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan näiden toimenpiteiden lisäksi suurin toivo asetetaan valtakunnallisiin uudistuksiin luetteloinnissa.

- Seijan esitys verkossa

16. Yleisten kirjastojen omat digitointihankkeet

Suunnittelija Aija Laine kertoi neuvostolle yleisten kirjastojen omista digitointihankkeista ja niille rakennetusta yhteisestä julkaisualustasta, Omekasta. Digitointihankkeista tehtiin viime vuonna kyselypohjainen kartoitus, jossa kirjastoilta kysyttiin, millaisia aineistoja on digitoitu, aiotaan digitoida ja miksi digitoidaan. Kartoituksen pohjalta on tarkoitus jatkaa laatimalla yleisille kirjastoille oma selvitys, mitä digitoinnissa pitää huomioida ja millaista ohjeistusta tarvittaisiin. Aija muistutti, että aineiston pitkäaikaissäilytyksestä on hyvä ottaa selkoa Kansalliskirjastosta ja hän myös huomautti, että on syytä tutkia museoiden ja arkistoiden digitoituja materiaaleja ja digitointisuunnitelmia, jotta päällekkäisiltä projekteilta vältyttäisiin.

Seuraavaksi Aija esitteli sivuston Digi.kirjastot.fi, johon kootaan yleisten kirjastojen digitoimat aineistot.
http://digi.kirjastot.fi

Aija pyysi lähettämään tiedot digitointiprojekteista hänelle, mikäli kirjastosta ei ole vielä vastattu hänen lähettämäänsä kyselyyn.

- Aijan esitys verkossa

17. E-aineistojen esiintuominen fyysisessä tilassa

Palvelumuotoilija Sanni Koffert kävi kertomassa kokousväelle, miten hänen työnsä e-aineistojen ja fyysisen tilan yhdistämiseksi on edennyt. Sanni on käynyt tarkkailemassa kirjastotiloja ja tehnyt havaintoja siitä, mitä tiloissa tuodaan esiin ja miten. Kirjaston palvelujen esittäminen kirjastotiloissa on tällä hetkellä melko sekavaa – joko ei kerrota tarpeeksi tai kerrotaan liikaa. Lisäksi perinteisestä materiaalin esittelystä puuttuu e-aineisto usein kokonaan, esimerkiksi sanomalehtiluettelossa luetellaan painetut lehdet, mutta ei mainita esim. ePress-palvelun lehtiä.

Kirjastojen oviltakin löytyvät aukioloajat kertovat vain sen, koska kirjaston ovet ovat auki – ei sitä, että aineistokokoelma ja sen lisäksi monet muut palvelut ovat käytössä ympäri vuorokauden. Taulua tai listaa, jossa olisi lueteltu kaikki palvelut, ei usein myöskään löydy. Sannin havainnot ja ehdotukset olivat hyvin mielenkiintoisia. Hän ehdottaa, että e-aineistoja tuotaisiin esille yhdessä perinteisten aineistojen rinnalla, apua e-aineistojen käyttöön tulisi tarjota erittäin näkyvästi. Ensi alkuun voisi olla hyvä perustaa e-pisteitä, joista kirjaston käyttäjä osaisi heti pyytää neuvoa ja etsiä e-materiaalia.

- Sannin esitys verkossa

18. IFLA trends 

Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä alusti IFLA-trendeistä. Sen jälkeen keskusteltiin pienryhmissä trendeistä ja pohdittiin, miten trendit haastavat kirjaston, miten kirjastoissa on reagoitu ja tulisi reagoida ja myös sitä, miltä maailma ja kirjastojen toiminta näyttää vuonna 2025. Trendit ovat suomennettu ja ne löytyvät Suomen kirjastoseuran sivuilta: 
http://suomenkirjastoseura.fi/julkaisut/

Mervi Heikkilä

Yhteisessä keskustelussa todettiin kirjastojen joutuvan muuttamaan palveluitaan ja tulemaan ulos rakennuksestaan. Samalla iloittiin siitä, että kirjasto pohtii aktiivisesti muutosta ja on jo ryhtynyt toimeen palveluidensa kehittämiseksi.

19. YKN-toimintasuunnitelma ja strategian päivitys

YKN-toimintasuunnitelman käsittely jäi tällä kertaa vähemmälle huomiolle. Päähuomio keskittyi YKN-strategiaan. Sitä ollaan uudistamassa ja päivittämässä. Tätä varten YKN perusti viime syksynä erillisen uudistamistyöryhmän. Rebekka Pilppula kertoi kokousväelle, miten strategian uudistaminen ja päivittäminen on edennyt

YKN:n strategia uusitaan, koska vanhan strategian toimenpiteet on jo melko hyvin katettu. Uudet tuulet vaativat uutta huomiota ja uutta strategiaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on fyysisen ja virtuaalisen tilan yhdistäminen, josta Sanni aiemmin päivällä puhui. Myös muista kokouksessa käydyistä keskusteluista ja ryhmätöistä saadaan aineistoa strategian uusimiseen. Päivi Litmanen-Peitsala tarkisti, onko strategian loppusivuilla olevan taulukon mahdollista olla enemmänkin esimerkkilista siitä, mitkä toimenpiteet voisivat olla tietyn strategiakohdan toteutuksia. Tätä pidettiin hyvänä muokkauksena, koska kirjastot ovat kovin erilaisia ja erikokoisia, mistä seuraa se, että samat toimenpiteet eivät toimi joka paikassa.

- Strategian päivitystilanne huhtikuussa, esitys verkossa

20. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.