Kokouspaikka: Pääkirjasto Metso, Tampere
Kokousajankohta: 5. - 6.11.2025
Tervetulosanat: Apulaispormestari Anne-Mari Jussila
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10:09.
Läsnä, pysyvät edustajat:
Päivi Savinainen (Kuopio)
Nina Sipola (Rovaniemi)
Saara Ihamäki (Katri Vänttisen tilalla, Helsinki)
Heli Huotakoski (Hämeenlinna)
Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)
Joni Rahja (Kajaani)
Marko Niskapohja (Selja Kuntun tilalla, Kouvola)
Katja Valjakka (Pia Kontion tilalla, Mikkeli)
Elina Nikola (Pori)
Malin Hollmén (Porvoo)
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki)
Niina Salmenkangas (Tampere)
Kari Pohjola (Rebekka Pilppulan tilalla, Turku)
Sanna Bondas (Vaasa)
Heli Ronkainen (Rauha Maarnon tilalla, Vantaa)
Marja Huuhtanen (Lappeenranta)
Susann Forsberg (Kokkola)
Poissa, pysyvät edustajat:
Pia Kontio (Mikkeli)
Salla Tammi (Lahti)
Rauha Maarno (Vantaa)
Rebekka Pilppula (Turku)
Jouni Pääkkölä (Oulu)
Ritva Nyberg (Espoo)
Katri Vänttinen (Helsinki)
Läsnä, maakuntien edustajat:
Etelä-Karjala: Johanna Oosi (Taipalsaari)
Etelä-Pohjanmaa: Maria Kanervikkoaho (Alajärvi)
Kanta-Häme: Niina Honko (Riihimäki)
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi)
Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen, Keuruu
Lappi: Noora Mustajoki (Kittilä)
Pirkanmaa: Liisa Nikkilä (Ylöjärvi)
Pohjanmaa: Maria Kronqvist-Berg (Mustasaari)
Pohjois-Karjala Liisa Mäenpää (Tohmajärvi)
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki)
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi)
Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki)
Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Poissa, maakuntien edustajat:
Etelä-Savo: Marjut Vainio (Rantasalmi), varajäsen Sari Tulla (Kangasniemi)
Kainuu: Aino Ainali (Kuhmo), varajäsen Anita Aho (Sotkamo)
Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää), varajäsen Sanna Heinonen (Kotka)
Satakunta: Anni Tormas (Huittinen), varajäsen Marjut Tiisala (Kankaanpää)
Varsinais-Suomi: Paula Puikko-Laakso (Kemiönsaari), varajäsen Petra Julin (Somero)
Muut läsnäolijat:
Puheenvuorojen pitäjät: Leena Toivonen (OKM), Marko Niemelä (Rovaniemi), Nina Granlund (Kysy kirjastonhoitajalta), Annastiina Louhisalmi (E-kirjasto) ja Arja Tuuliniemi (FinELib), Laila Uusitalo (Valkeakoski) ja Jarkko Rikkilä (Lempäälä)
Teams-puhujat: Asta Kantonen (Konnevesi), Heidi Karhu ja Mikko Paajala (Oulu), Virpi Launonen (ISAVI)
OKM: Tarja Ahlgren
VAKE-kirjaston edustajat: Matti Sarmela, Aija Laine
Sihteerit ja tekninen tuki: Kaisa Palomäki, Pasi Kangas ja Juliaana Grahn (AKE Tampere)
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslistaan tehtiin seuraava muutos: Virpi Launosen puheenvuoro siirrettiin keskiviikolta 5.11. torstaille 6.11. ja Niina Salmenkankaan puheenvuoro torstailta 6.11. keskiviikolle 5.11. Esityslista hyväksyttiin.
3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin ja lausunnot
Yleisten kirjastojen neuvostolle valittiin uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja työvaliokunta.
• Puheenjohtaja Päivi Savinaisella ja varapuheenjohtaja Nina Sipolalla tuli kaksi kautta täyteen. Työvaliokunta esitti uudeksi puheenjohtajaksi Niina Salmenkangasta ja varapuheenjohtajaksi Heli Huotakoskea. Kokous kannatti ja he tulivat valituiksi tehtävään kaudelle 2026–2027.
• Esitettiin, että työvaliokunnan varsinaisista jäsenistä Aija Laine, Marja Huuhtanen ja Anni Tormas jatkavat toiselle kaudelle. Malin Hollmén ja Joni Rahja siirtyvät varajäsenistä varsinaiseksi jäseneksi. Kokous kannatti ja esitys hyväksyttiin.
Työvaliokunnan varajäseniksi esitettiin Suvi Pirnes-Toivasta ja Sanna Bondasta. Kokous kannatti ja he tulivat valituiksi tehtävään.
4. OKM:n ajankohtaiskatsaus, kulttuuriasiainneuvos Leena Toivonen, OKM
Kulttuuriasiainneuvos Leena Toivonen esitteli ajankohtaisia yleisten kirjastojen ja kulttuurialan asioita. Valtion vuoden 2026 talousarvioesityksessä on varattu yleisten kirjastojen toimintaan 9 185 000 euron määräraha. Tästä rahoituksesta maksetaan mm. avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin, kulttuurilehtien tilaustukiin, vankilakirjastotoimintaan sekä viittomakielisen kirjaston toimintaan. Yleisten kirjastojen toimintaan varattuun määrärahaan kohdistuu ensi vuonna 150 000 euron säästö.
Valtioneuvosto teki maaliskuussa periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Demokratia-ohjelman toimeenpanon aikataulu on 2025–2027. Yleisten kirjastojen osalta toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on vahvistaa kirjastojen roolia kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun rakenteena.
Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma valmistuu keväällä 2026. Eduskunnan kanta kulttuuripoliittiseen selontekoon saatiin syysistuntokauden alussa ja toimeenpanosuunnitelman luonnoksen kommentointi tapahtuu marraskuun loppupuolella. Kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteisiin kuuluva selvitys kirja-alasta on käynnistetty elokuussa ja sen on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden puolella.
Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen mukaiset uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2026 alussa.
Uudet kansalliset mediakasvatuslinjaukset julkaistaan alkuvuonna 2026 KAVIn toimesta.
Pohjoismaiset mediakasvatusviranomaiset ovat selvittäneet kansalaisten medialukutaitoa Pohjoismaissa. Selvityksen tulokset julkaistaan suunnitelman mukaan 10.12.2025. Selvitys on nimeltään The state of media literacy.
EU:n komissio on asettanut OMC (Open Method of Coordination) -työryhmän kirjastojen roolista demokratian ja eurooppalaisten arvojen vahvistajana. EU:ssa on tekeillä ja käynnissä useita kulttuurialan kannalta tärkeitä raportteja, ohjelmia ja strategioita. EU tarjoaa monenlaisia rahoitusmahdollisuuksia myös kirjastoille. OKM pyrkii kartoittamaan näitä mahdollisuuksia, mutta niihin kannattaa myös kirjastoissa perehtyä.
Leena Toivosen esitystä seuranneessa keskustelussa puhuttiin julkaistusta Digime-viitearkkitehtuurista ja tarpeesta keskustelulle kirjastojen omasta viitearkkitehtuurista. Lisäksi pohdittiin mm. Varastokirjaston tulevien muutosten merkitystä yleisten kirjastojen kaukolainaukselle.
Leena Toivosen esitys.
5. Aarhusin Next Library ja kirjastojen demokratiatyö, kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas, Tampereen kaupunginkirjasto
Tampereen kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas vieraili toukokuussa 2025 Next Library -festivaalilla Tanskan Aarhusissa. 24.-27.5.2025 aikana festivaalilla vieraili 350 osallistujaa 33 eri maasta. Tapahtuma sisälsi 3 keynotea, yli 30 sessiota ja yli 30 salamapuheenvuoroa. Tapahtuman teemoina olivat kestävän kehityksen tavoitteet, demokratia ja leikki.
Aarhusin kirjastossa toimii kolmen kirjastoammattilaisen demokratiatiimi sekä laajempi verkosto, johon kuuluu lisäksi useita kirjastotyöntekijöitä ympäri kirjastoa. Heidän ajatuksensa kirjaston demokratiatyöstä perustuu kirjaan What is democracy? (Hal Koch, 1945). Aarhusin kirjaston strategisen näkemyksen mukaan kirjasto tukee demokratiaa viiden teeman kautta, jotka ovat tekemällä oppiminen, lukutaitojen rakentaminen, turvalliset tilat, paikallisyhteisöön osallistuminen ja esteettinen näkemys.
Salmenkangas vieraili myös huonomaineisen Gellerupin lähiön kirjastossa, johon valmistui vuonna 2021 uusi kirjasto ja yhteisökeskus. Kirjasto oli ehdolla vuoden yleiseksi kirjastoksi vuonna 2022. Gellerupin kirjasto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun luomalla turvallisia, mutta ihmisten ajattelua haastavia, tiloja keskustelulle ja valitsemalla aiheet huolella. Vetäjällä on iso rooli alkuun pääsyssä ja tilanteen sanoittamisessa, tärkeää on antaa kaikille mahdollisuus osallistua ja yrittää, vaikka rakentavaan keskusteluun osallistuminen tuntuisi vaikealta. Kirjaston työntekijät ovat saaneet näihin taitoihin koulutusta.
Kirjasto nähdään yhteisön sydämenä, joka rakentaa kumppanuuksia ja kokoaa ihmiset tapahtumien ja työpajojen ympärille, mistä syntyy keskustelua. Johto on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja luottaa henkilöstön osaamiseen. Demokratiatyö vaatii uudenlaista suhtautumista kirjastotyöhön ja keskustelujen fasilitointi ja moderointi vaatii osaamista ja rohkeutta.
Niina Salmenkankaan esitys.
6. Hanke-esittely: Synergialla parempiin palveluihin -hanke. Konneveden kunta, Keski-Suomi. Hanketyöntekijä Asta Kantonen
Synergialla parempiin palveluihin -hanketta esitteli hanketyöntekijä Asta Kantonen. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia tapahtumia ja yhteistyötä, jotka ovat toteutettavissa myös hankkeen jälkeen. Hankkeen kohderyhmänä olivat 20–40-vuotiaat aikuiset. Hankkeen ajankohta oli 7.1.-31.5.2025. Aluehallintovirasto myönsi avustusta hankkeelle 12 000 euroa.
Hankkeen aikana toteutettiin projekteja ja tapahtumia sekä tavoiteltiin synergiaa eri yhteistyökumppaneiden kesken. Hankkeen aikana kirjasto monipuolistui, yllätti positiivisesti ja jäi mieleen. Kirjasto voi olla pienellä kylällä vahva ja monipuolinen sekä näkyvä kulttuuritoimija.
Asta Kantosen esitys.
7. Tietopalvelutyö kirjastossa ja kirjastoammattilaisen tiedonhakutaidot, suunnittelija Nina Granlund, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun suunnittelija Nina Granlund muistutti puheenvuorossaan, että tietopalvelu kuuluu kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tehtäviin. Vaikka tietopalvelua annetaan myös paikan päällä ja puhelimitse, on usein kätevintä käyttää sitä ensin verkossa ja noutaa sen jälkeen fyysinen aineisto paikan päältä.
Kysy kirjastonhoitajalta on samaan aikaan paikallinen ja kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kirjastot vastaavat asiakkaidensa kysymyksiin. Paikallisuusnäkökulmasta olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni kirjasto kuuluisi palvelun vastaajarinkiin. Kiire ja osaamisen puute ovat kirjastojen yleisimpiä syitä osallistumattomuuden takana. Tiedonhakutaitojen koulutusta annetaan kirjastoalan koulutuksessa, mitä kaikki työntekijät eivät ole saaneet. Opastus tulisikin lisätä uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Nina esitteli muutaman esimerkin kautta palveluun tulevia kysymyksiä ja vastauksia sekä niitä koskevia parannusehdotuksia. Vastaajakoulutukseen onkin lisätty ohjeistusta asiallisen kielen käyttöön ja oikeinkirjoituksen tarkistamiseen.
Nina Granlundin esitys.
8. Digitaalisen informaatioympäristön muutostrendit, kehittämispäällikkö Matti Sarmela, VAKE
Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnallisen kehittämistehtävän kehittämispäällikkö Matti Sarmela esitteli digitaalisen informaatioympäristön muutostrendejä:
• Digi ensin, virtuaalinen ja fyysinen ympäristö ja todellisuus yhdistyvät.
• Välittömän saatavuuden ja toteutumisen odotushorisontti.
• Internetin kautta saavutettava tieto kasvaa lähivuosina selvästi, tyypillisesti kaksinumeroisin vuosikasvuprosentein.
• Kielimallipohjainen tekoäly hallitsee kielen ylivertaisesti tehokkaammin kuin ihminen.
• Synteettinen todellisuus: lähes kaikki sisältö tuotetaan tekoälyn avulla, lähes mahdotonta erottaa tekoälyn tuottamaa.
• Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen voimakas kasvu, luottamuksen murentuminen, polarisaation jyrkentyminen.
• Geopoliittiset jännitteet, Euroopan digitaalinen suvereniteetti.
• Digi-imperiumien ja -oligarkkien valta kasvaa objektiivisuuden ja sensuurin hallinnassa.
Tiedonhaun ohjausta tehdään yhä useammin keskustelemalla kielimallipohjaisen tekoälyn kanssa. Tiedonhakuagentit etsivät käyttäjälle tiedon ja kokoavat hakutuloksen. Uutisten kulutus siirtyy sosiaaliseen mediaan. Haku monikanavaistuu hakukoneiden, sosiaalisen median ja videoalustojen sekä tiedonhakuagenttien ja chatbottien välille. Samalla hakukoneiden tekoälypohjaiset yhteenvedot ovat tällä hetkellä virheellisiä tai vinoutuneita. Tekoälyosaamisen kehittämiseen onkin tulossa valtakunnallinen hanke.
Matti Sarmelan esitys.
9. Musiikkikirjastotyö, asiakaspalvelupäällikkö Marko Niemelä, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Rovaniemen kaupunginkirjaston tapahtumista, osallisuudesta ja musiikkipalveluista vastaava asiakaspalvelupäällikkö Marko Niemelä esitteli puheenvuorossaan musiikkikirjastotoiminnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kirjastotilassa sekä verkossa ja kertoi Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen toiminnasta. Niemelä muistutti musiikkikirjastotyön erityislaatuisuudesta ja toivoi siihen liittyvän osaamisen huomioimista myös rekrytoinneissa.
Marko Niemelän esitys.
10. Ohjeet iltaan, kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas, Tampereen kaupunginkirjasto
11. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan julkistaminen 2026-2030
Aija Laine ja Päivi Savinainen esittelivät Yleisten kirjastojen suunta 2026–2030-asiakirjan. Kahden vuoden ajan jokaisessa YKN-kokouksessa oli työpajoja ja aineistoa kerättiin fasilitaattorien avustuksella. Suunta-asiakirjaa työstettiin ja tiivistettiin vielä edellisessä kokouksessa sovittujen suuntaviivojen mukaan, kunnes saatiin aikaan lopullinen, kolmen kohdan timantti. Suunta-asiakirjan 2026–2030 kolme teemaa ovat
• Edistämme monilukutaitoa ja sivistystä
• Ehkäisemme eriarvoistumista
• Vahvistamme yhteiskunnallista luottamusta
Uusi suunta-asiakirja on edellisen nykyaikaistus. Harri Oksanen VAKEsta on suunnitellut ulkoasun. Asiakirjasta on olemassa suomen ja ruotsinkieliset versiot pysty- ja vaakamalleina. Anna-Maria Malm tehnyt ruotsinkielisen käännöksen, englanninkielisen version tarpeellisuutta pohditaan vielä. Kaikki versiot löytyvät Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjat-osiosta, mistä ne ovat vapaasti ladattavissa.
Yleisten kirjastojen suunta 2026–2030
Riktlinjer for de allmänna biblioteken 2026–2030
12. Johtamispuheenvuoro: Kirjastopalveluiden itsearvioinnin työkirja, yksikön päällikkö, kirjastotoimen ylitarkastaja Virpi Launonen
Virpi Launonen esitteli Itä-Suomen kirjastojen itsearviointityökirjan, jota tekee Itä-Suomen kirjastojen kehittämisverkosto (Kehveli). Työn taustalla ovat kolmen maakunnan yhteisesti toteuttamat, vuosittaiset arviointi- ja strategiahankkeet, joiden seurauksena nähtiin tarpeelliseksi kehittää työkalu kirjastojen itsearviointiin.
Itsearvioinnin kautta omassa kirjastossa voidaan kartoittaa, ovatko menetelmät sopivia kirjastolain vaatimusten toteuttamiseen ja palvelutaso riittävä. Kirjastot voivat peilata toimintaansa peruspalveluarviointiin ja muihin ulkopuolisiin arviointeihin, mutta niiden ohelle tarvitaan itsearviointia tuomaan asiat lähemmäs. Myös laki velvoittaa kuntaa arvioimaan yleisen kirjaston toimintaa.
Itsearviointityökirja on erityisesti pienten kirjastojen tarpeet mielessä pitäen laadittu, vapaaehtoinen apuväline siihen, että pääsee helpommin alkuun itsearviointityössä. Kunta-, kirjasto- ja hallintolakiin pohjaava työkirja auttaa kirjastoja tarkastelemaan toimintaansa eri näkökulmista ja löytämään kohteita, joissa voisi olla kehitettävää. Työkirja viimeistellään seuraavassa Kehvelin kokouksessa, minkä jälkeen se laitetaan jakoon Itä-Suomessa ja mahdollisesti muuallakin.
Virpi Launosen esitystä seuranneessa keskustelussa puhuttiin mm. kuntien erilaisista käytännöistä ja kirjastojen mahdollisuuksista päästä lautakuntiin esittelemään asioita.
Virpi Launosen esitys.
13. FinELibin palvelut yleisille kirjastoille ja yhteistyö E-kirjaston kanssa, palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi, E-kirjasto ja palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi, FinELib.
Palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi kertoi FinELibin palveluista yleisille kirjastoille. FinELib-konsortion toiminta on osa Kansalliskirjaston organisaatioasiakkailleen tuottamia palveluja. Jäsenorganisaatioita edustava ohjausryhmä määrittelee konsortion strategiset linjaukset. OKM rahoittaa palvelun korkeakoulujen ja yleisten kirjastojen osalta. Konsortiossa on mukana 283 yleistä kirjastoa. Suosituimmat yleisten kirjastojen tilaamat aineistot ovat PressReader-lehtipalvelu ja Cineast-elokuvapalvelu.
Konsortiolla on yhdessä sovitut toiminta- ja hankintaperiaatteet. Jäsenorganisaatiot tilaavat haluamansa aineistot FinELibiltä käyttöönsä ConsortiaManager-portaalin kautta. Valtaosa FinELibin hankinnoista on suorahankintoja, tarpeen mukaan hankintoja kilpailutetaan. Yleisten kirjastojen halukkuutta osallistua e-lehtien kilpailutukseen FinELibin kautta ollaan kartoittamassa.
Palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi kertoi E-kirjaston ja FinELibin eroista. E-kirjastossa on yksi yhteinen kokoelma, joka on kaikkien palvelun käyttäjien käytettävissä sekä oma alusta, jolta aineistot tarjotaan. FinELibin tarjoamia aineistoja taas käytetään kunkin palveluntarjoajan omalla alustalla. FinELibissä kustannus vaihtelee kunnittain oman organisaation valitsemien aineistojen mukaan. E-kirjaston rahoitus tulee täysin kunnilta ja FinELibin toimintaa rahoittaa OKM.
Yhteistyö E-kirjaston ja FinELibin välillä on tiivistä. Koordinoidaan hankintojen tilannetta ja aikatauluja, jaetaan tietoa markkinatilanteesta, tehdään yhteistä vaikuttamistyötä, opitaan puolin ja toisin kilpailutuksista, hyödynnetään toisten työryhmiä ja kontakteja, tehdään ja koordinoidaan yhteistä viestintää.
Arja Tuuliniemen ja Annastiina Louhisalmen esitys.
14. Hanke-esittely: Yhteisiä pitkospuita demokratiatyöhön – arjen kokeiluja Etelä-Pirkanmaan kirjastoissa, kirjastotoimenjohtaja Laila Uusitalo ja kirjastopäällikkö Jarkko Rikkilä
Valkeakosken kirjastotoimenjohtaja Laila Uusitalo ja Lempäälän kirjastopalvelupäällikkö Jarkko Rikkilä esittelivät Etelä-Pirkanmaan kirjastojen yhteishanketta ”Yhteisiä pitkospuita demokratiatyöhön – arjen kokeiluja Etelä-Pirkanmaan kirjastoissa. Etelä-Pirkanmaan kirjastoihin kuuluvat Akaa, Lempäälä, Pälkäne, Urjala ja Vesilahti.
Hankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset ja ikääntyneet kuntalaiset, kirjaston ei-käyttäjät ja asiakkaat sekä kirjaston henkilökunta. Aluehallintovirasto myönsi hankkeelle avustusta 20 000 euroa. Hankekoordinaattoriksi rekrytoitiin YTM Elina Suonsivu. Hankkeessa luotiin kirjastoille yhteisiä rakenteita ja tehtiin kuntarajat ylittävää hanketyötä. Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa.
Hankkeen kokeiluihin kuuluivat mm. kirjastojen yhteinen demokratiatyöpajatarjotin ja kirjaston demokratian edistämisen huoneentaulu. Hankkeessa kerättiin kyselyllä näkemyksiä kirjaston demokratiatyöstä sekä kirjastojen henkilöstöltä että kuntalaisilta. Yllättäen kirjaston asiakkailla oli kirjastoammattilaisia myönteisempi suhtautuminen puoluepoliittisiin tapahtumiin kirjastossa. Kuntalaiset toivoivat kirjastoon asiantuntijahaastatteluja ja keskustelutilaisuuksia, joita toteutettiin kaikissa hankekunnissa.
Hankkeessa opittua:
• Siinä missä demokratiatyö on sanana vieraannuttava, aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vuoropuhelu toimivat hyvin.
• Demokratiatyön tehtävä tulee kytkeä kirjaston organisaatioon, rakenteisiin ja tehtäväkuviin.
• Osaamisen kehittäminen demokratia- ja osallisuustyön tekemiseen on avainasemassa henkilöstön epävarmuuden poistamisessa.
Uskalletaan kokeilla, jaetaan kokemuksia ja annetaan armoa omalle demokratiatyölle.
Laila Uusitalon ja Jarkko Rikkilän esitys.
15. Kirjaston lukutaitotyön arviointi, kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu ja lukemisen edistämisen palvelupäällikkö Mikko Paajala, Oulun kaupunginkirjasto
Oulun kaupunginkirjaston kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu ja lukemisen edistämisen palvelupäällikkö Mikko Paajala esittelivät kirjaston lukutaitotyön itsearviointikehikkoa ja lukutaitotyön kehittämisen työkirjaa, jotka on laadittu yhdessä Oulun AKE-alueella Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa.
Kirjastojen itsearviointi on lakisääteinen tehtävä ja kehikko sekä työkirja ovat osa lukutaitotyön kokonaisuutta, jolle on määritellyt tavoitteet. Kehikon tavoitteena on toiminnan kehittäminen kunnissa, kirjaston kunnassa tekemän lukutaitotyön näkyväksi tekeminen yhteiskunnassa, kirjaston tekemän lukutaitotyön merkityksen nostaminen sekä työkalujen tarjoaminen päättäjäviestintään.
Itsearviointikehikkoa pilotoidaan parhaillaan alueella ja seuraava, kansallinen pilotti käynnistyy alkuvuodesta 2026. Pilottiin haetaan erilaisia kirjastoja ympäri Suomen ja mukaan voi ilmoittautua. Itsearviointikehikko ja työkirja valmistuvat kesällä 2026 ja niiden käyttöönotto ja koulutukset toteutetaan syksyllä 2027.
Lukutaitotyön itsearviointikehikkoa täydentää lukutaitotyön kehittämisen työkirja, jonka tarkoitus on auttaa kirjastoa pohtimaan omia onnistumisiaan ja ongelmakohtiaan, nimeämään kehittämiskohteita ja tavoitteita, luomaan suunnitelmia ja aikatauluja sekä arvioimaan tavoitteiden toteutumista, tekemään jatkosuunnitelmia ja ylläpitämään toiminnan seurantaa.
Heidi Karhun ja Mikko Paajalan esitys.
16. Seuraavan kokouspaikan julkistaminen, loppusanat ja hyvää kotimatkaa!
YKN:n kevätkokous 2026 järjestetään 22.-23.4.2026 Lappeenrannan peruskorjatussa pääkirjastossa.
Kokouksessa valittu uusi puheenjohtajisto sekä työvaliokunta kiittivät puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa hienosta työstä.
Puheenjohtaja kiitti työvaliokuntaa ja varapuheenjohtajaa erinomaisesta työstä.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00.