Morjens!
Nimeni on Linda Åkerlund ja olen töissä Suomen instituutin kirjastossa Tukholmassa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajana. Olin vierailemassa Ertessä syyskuun lopussa ja sain pyynnön kirjoittaa tekstin toiminnastamme.
Suomen instituutin kirjasto on yksi Tukholman vanhimmista kirjastoista. Tukholman Suomalainen Seura perusti kirjaston jo vuonna 1894. Suomen Tukholman instituutti perustettiin vuonna 1995, jolloin myös kirjastotoiminta siirtyi instituutin alle. Suomen Tukholman instituutti on yksi Suomen 16. tiede- ja kulttuuri-instituuteista, joita löytyy vähän kaikkialta maailmasta. Vuodesta 2021 Suomen instituutin kirjasto toimii kansallisen suomen kielen resurssikirjastona. Tehtävä on kolmevuotinen, joka tarkoittaa, että 2023 on viimeinen vuosi, ja olemme todella iloisia siitä, että Ruotsin hallitus vastikään päätti, että tehtävä jatkuu vielä kolme vuotta.
Asiakkaillemme olemme kuin mikä yleinen kirjasto tahansa, mutta haemme rahoitusta joka vuosi jatkaaksemme toimintaamme. Se, mistä rahoitus tulee, vaikuttaa suuresti toimintaamme. Suurin osa rahoituksesta tulee Ruotsista, mikä antaa meille mahdollisuuden keskittyä enemmän vähemmistökysymyksiin.
Meillä on fyysinen kirjasto Tukholman keskustassa, mutta toimimme myös kaupungin ulkopuolella. Olemme esimerkiksi mukana Tukholman alueen kirjastojen kuljetuksissa, mikä tarkoittaa, että kirjojamme saa mihin tahansa Tukholman läänissä olevaan yleiseen kirjastoon. Meillä on myös resurssikirjastotehtävä, jonka toiminta on koko Ruotsin laajuista. Meillä on siis paikallista, alueellista ja kansallista toiminta. Ja kaiken teemme vain viidellä henkilöllä! Meillä on kirjastonjohtaja, joka myös vastaa resurssikirjastotoiminnasta aikuisille, yksi lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, yksi osa-aikainen informaatioassistentti sekä kaksi kirjastoassistenttia, josta toinen on täyspäiväinen ja toinen osa-aikainen.
Mikä on resurssikirjasto?
Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä ja jokaisella on oma resurssikirjastonsa ja kielikeskuksensa. Nämä viisi ovat ruotsinsuomalaiset (suomi), tornionlaaksolaiset (meänkieli), juutalaiset (jiddiš), romanilaiset (romani chib) ja saamelaiset (saame). Kaksi resurssikirjastoista löytyy Tukholmasta, ruotsinsuomalaisten ja juutalaisten resurssikirjasto. Tornionlaaksolaisten resurssikirjasto on Ylitorniossa, saamelaisten Jokkmokkissa ja romanilaisten Malmössä. Resurssikirjastotehtävä tuli hallitukselta Kuninkaallisen kirjaston (Kungliga biblioteket, KB) kautta näille viidelle toimijalle.
Vähemmistöstatuksen saamiseksi kielellä pitää olla pitkä historia Ruotsissa, minkä takia jiddiš on juutalaisten kieli. Heprealla ei ole tarpeeksi pitkä historia Ruotsissa. Kiinnostavaa on, että meänkieli nähdään Ruotsissa omana kielenään, vaikka se Suomessa on murre. Suomenruotsalaisena olen myös miettinyt paljon suomen kielen asemaa Ruotsissa ja ruotsin kielen asemaa Suomessa. On mielenkiintoista, miten eri tavalla kieliä on kohdeltu näissä maissa. Tämä on myös nyt johtanut siihen, että Ruotsissa panostetaan suomen kielen revitalisaatioon. Ruotsissa ei esimerkiksi ole montaa koulua, jossa opetuskieli on suomi. Suurin osa löytyy Tukholmasta, ja niissäkin opetuskieli vaihtuu enemmissä määrin ruotsiksi mitä ylempänä luokka-asteella ollaan. Toinen aste on jo kokonaan ruotsinkielinen. Muualla maassa suomen kieltä voi oppia äidinkielenopetuksessa, jos siinäkään. Se ei aina ole niin helppoa, vaikka sen pitäisikin periaatteessa onnistua vain pyytämällä. Opettajia on vähän ja heitä on vaikea houkutella töihin, sillä kyseessä on yleensä osa-aikainen työ. Muilla vähemmistökielillä on myös vaikeuksia saada äidinkielenopetusta.
Resurssikirjastotehtävään kuuluu ensisijaisesti yleisten kirjastojen sekä itse vähemmistön tukeminen Ruotsissa. Miten tehtävää tarkalleen hoidetaan, on jokaisen resurssikirjaston oma päätös, mikä on hyvä koska vähemmistöt ovat niin erilaisia. Suomen instituutin kirjasto keskittyy esimerkiksi paljon suomen kieleen. Resurssikirjastona meidän ei tarvitse tarjota kaukolainoja, vaikka joillakin resurssikirjastoilla on kaukolainapalvelu. Esimerkiksi saamelaisten kirjastolla Jokkmokkissa on kaukolainapalvelu, mutta se oli olemassa jo ennen resurssikirjastotehtävää. Velvollisuus tarjota aineistoa vähemmistöistä ja niiden kielillä kirjastoissa on varsinaisesti kunnilla, mutta resurssikirjasto voi esimerkiksi antaa vihjeitä siitä, mitä kannattaa ostaa.
Voit lukea lisää resurssikirjastotehtävästä ja resurssikirjastoista ruotsiksi KB:n kotisivuilta.
Suomen instituutin resurssikirjasto
Kuten sanottu keskitymme paljon suomen kieleen. Koko kirjaston henkilökunta puhuu sekä suomea että ruotsia. Verkkosivumme ja verkkokirjastomme löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi, ja käytämme ensisijaisesti suomea sosiaalisissa medioissa ja teemme kirjavinkkejä suomenkielisistä kirjoista. Keskitymme paljon suomalaisiin ja ruotsinsuomalaisiin kirjailijoihin. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa hyväksymme myös käännöksiä, koska lapsia ja nuoria on helpompi innostaa lukemaan, jos ne voivat lukea samoja sarjoja ja kirjoja, jotka muutenkin kiinnostavat.
Yksi haaste on, että selkokirjat ovat monelle ruotsinsuomalaiselle lapselle ja nuorelle liian vaikeita. Moni ruotsinsuomalainen lapsi ja nuori puhuu suomea yhden vanhemman tai isovanhempiensa kanssa. Monella on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa suomeksi, vaikka he osaavat puhua sujuvaa suomea. Mielestämme on siis mahtavaa, että Suomessa keskitytään nykyään enemmän S2-oppilaisiin, koska se hyödyntää myös meitä! Toinen haaste on löytää kirjoja ruotsinsuomalaisesta perspektiivistä, koska suurin osa suomenkielisistä kirjoista tulee Suomesta. Toivomme, että nuoret ruotsinsuomalaiset inspiroituvat kirjoittamaan omia kirjoja.
Julkaisemme kirjavinkkilistoja uusista kirjoista kaksi kertaa vuodessa. Meillä on lista aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Listat ovat täysin kaksikielisiä ja niitä voi esimerkiksi käyttää tukena kirjaston hankinnoissa. Kaikki, jotka hankkivat suomenkielisiä kirjoja Ruotsissa, eivät osaa suomea, ja silloin listamme voivat olla avuksi. Julkaisemme listat kotisivullamme.
Kirjastojärjestelmämme vaihdon ansioista pystyimme vuosi sitten tarjoamaan e-kirjastoamme ja striimipalvelumme koko Ruotsiin. Ennen kirjastojärjestelmävaihtoa asiakkaamme piti tulla Tukholmaan hankkimaan kirjastokortti, koska heidän piti vahvistaa henkilöllisyytensä. Tämä oli tietenkin turhauttavaa monelle, joka ei asu lähellä Tukholmaa. Mutta syyskuun 2022 alusta olemme voineet tarjota e-asiakkuutta, jonka voi hankkia etänä. Ajattelimme, että e-aineisto ei voi tuhoutua, kadota tai saada myöhästymismaksuja, joten miksi olla vaikea ja vaatia asiakkaita vahvistavaan henkilöllisyytensä paikan päällä Tukholmassa? Joten teimme kokonaan uuden asiakastyypin, joka ei vaadi henkilötunnusta tai henkilöllisyyden vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lapset ja nuoret voivat tulla e-käyttäjiksi ilman huoltajan allekirjoitusta. On tietenkin olemassa riski, että joku antaa vääriä tietoja, mutta koska maksuja ei tule, se ei ole niin vaarallista. Jos e-käyttäjä haluaa saada fyysisen kirjastokortin, hänen tulee tulla Tukholmaan vahvistamaan henkilöllisyytensä ja silloinhan näemme, jos joku tärkeä tieto on väärä.
Yksi asia, joka huolestuttaa meitä, on e-kirjaston tulevaisuus. Saatte Suomessa kansallisen e-kirjaston, ja se voi olla meille haaste. Tällä hetkellä meillä on Ellibs, joka on suomalainen palvelu, mutta emme tiedä, voimmeko saada Suomen kansallisen e-kirjaston käyttöön asiakkaillemme Ruotsissa. Pitää vain odottaa ja nähdä, miten menee.
Resurssikirjastona meillä on myös kirjavinkkivideoita Suomen instituutin YouTube-kanavalla, materiaalipankki, josta löytyy itse tuotetut aineistot ja linkkejä muihin toimijoihin sekä lukupiiripaketteja. Meillä ei siis ole kaukolainatoimintaa, mutta lähetämme lukupiiripaketteja koko maahan. Joka paketissa on kahdeksan kappaletta samaa kirjaa, ja ne ovat ilmaiseksi lainattavissa koko Ruotsissa. Paketit lähetetään kirjastoille, yhdistyksille, pedagogeille ja yksityishenkilöille, joilla on lukupiirejä suomeksi. Vastaanottajan ei tarvitse maksaa edes postimaksuja. Meillä on paketteja aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Tänä vuonna joulukalenterimme on Karin Erlandssonin kirjasta ”Yöjuna” (orig. ”Nattexpressen”) ääneen luettuna, joka julkaistaan YouTube-kanavallamme 1.–24.12. Meillä on syksyllä myös digitaalinen lukupiiri vanhemmille, jotka tarvitsevat vähän tukea ja kannustusta suomeksi ääneen lukemiseen lapsilleen.
Pidämme myös silmällä, mitä Suomessa tapahtuu, ja tuomme siitä parhaat palat Ruotsiin. Tänä vuonna meillä on Sanataidetta suomeksi -projekti, jossa näytämme pedagogeille, jotka työskentelevät suomeksi Ruotsissa, mitä sanataide on ja miten sitä voi käyttää opetuksessa. Olemme palkanneet kaksi sanataideohjaajaa Suomesta, Pia Krutsinin ja Pirkko Ilmasen, jotka ovat tehneet videoita, pitäneet pajoja ja etätapaamisia pedagogien kanssa. Tähän projektiin olemme saaneet lisärahoitusta ISOFilta (Institutet för språk och folkminnen).
Jos joskus vierailet Tukholmassa, olet lämpimästi tervetullut vierailemaan meillä!
Ystävällisin terveisin,
Linda Åkerlund
Kaksikielinen lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja
linda.akerlund@finlandsinstitutet.se
+46 73 674 7879
Suomen Tukholman instituutin kirjaston Facebook
Suomen Tukholman instituutin kirjaston Instagram