Materiaaleja ja verkkosivuja

Tekoäly työn tukena kirjastoissa

Tekoäly on yhä vahvemmin osa kirjastojen toimintaympäristöä. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää palveluita, tukea henkilöstön työtä ja vahvistaa asiakkaiden digitaalista osaamista. Generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi tiedonhaussa, tekstien luonnostelussa, viestinnässä, erilaisten palveluiden suunnittelussa, saavutettavuuden parantamisessa sekä erilaisten työtehtävien ideoinnissa. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa kirjastoalan ammatillista osaamista tai asiantuntijan harkintaa, vaan toimii työvälineenä, jonka tuottamaa sisältöä tulee aina arvioida kriittisesti. Samalla on tärkeää tunnistaa tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset, kuten tietosuoja, tekijänoikeudet, tiedon luotettavuus, läpinäkyvyys, ympäristövaikutukset ja vastuullinen käyttö.

Tähän osioon on koottu kirjastoille suunnattuja kotimaisia ja kansainvälisiä materiaaleja, joiden avulla voit syventää osaamistasi ja seurata alan kehitystä.

Verkkokurssit ja oppaat

Tekoälyä voi opiskella monella tavalla: verkkokursseilla, videoiden avulla, oppaista ja käytännön harjoituksista. Tähän on koottu maksuttomia ja luotettavia oppimateriaaleja, jotka soveltuvat niin vasta-alkajille kuin osaamistaan syventäville. Mukana on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä kursseja sekä kansainvälisiä oppimisympäristöjä.

• Elements of AI on yksi maailman tunnetuimmista maksuttomista tekoälyn verkkokursseista. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä tekoäly on, miten se toimii ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan. Et tarvitse aiempaa osaamista tai ohjelmointitaitoja.
• Building AI on Helsingin yliopiston Elements of AI -kokonaisuuden jatkokurssi, joka auttaa ymmärtämään, miten tekoälyä rakennetaan ja millaisiin ongelmiin erilaisia tekoälymenetelmiä voidaan käyttää. Kurssilla tutustutaan muun muassa koneoppimiseen, tekstin käsittelyyn, neuroverkkoihin ja syväoppimiseen. Kurssilla on eri vaikeustasoja, joten myös ilman ohjelmointitaustaa voi aloittaa.
• eOppiva & Sitra: Tekoälyn reilut säännöt. Maksuton verkkokoulutus johdattaa tekoälyn sääntelyyn ja EU:n tekoälyasetukseen. Koulutuksessa tutustutaan tekoälyn riskitasoihin sekä siihen, mitä tekoälyn vastuullinen hankinta ja käyttöönotto tarkoittavat käytännössä. Hyvä kokonaisuus erityisesti silloin, kun haluat ymmärtää tekoälyn käyttöön liittyviä velvollisuuksia ja riskejä organisaation näkökulmasta.
• eOppiva: tekoälykoulutukset. eOppivan maksuttomista, kaikille avoimista koulutuksista löytyy useita tekoälyyn liittyviä kokonaisuuksia. Voit tutustua tekoälyn perusteisiin ja toimintaperiaatteisiin, tekoälyn yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, ihmiskeskeisyyteen sekä tekoälyn sääntelyyn ja vastuulliseen käyttöön. Koulutuksia voi hyödyntää sekä oman osaamisen kehittämiseen että työyhteisön yhteiseen opiskeluun.
• Tekoälylukutaito: Avointen oppimateriaalien kirjasto. Selkeä ja lyhyt johdatus tekoälylukutaitoon. Materiaalissa käsitellään viittä keskeistä aluetta: tekoälyn toimintaperiaatteiden ymmärtämistä, tekoälyn käyttöä, tuotosten arviointia, käyttäjän vastuuta sekä omien asenteiden tunnistamista. Materiaali sopii erityisesti tekoälylukutaidon perusteiden hahmottamiseen.
• HAMK: AI-kansalainen. Kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi kehittää tekoälylukutaitoa, lähdekriittisyyttä ja vastuullista tekoälyn käyttöä. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti omaan tahtiin, eikä aiempaa osaamista tarvita.
• Cisco Networking Academy: Introduction to Modern AI. Maksuton, aloittelijalle sopiva englanninkielinen verkkokurssi, joka johdattaa tekoälyn, koneoppimisen ja generatiivisen tekoälyn perusteisiin ja tarjoaa käytännön harjoituksia tekoälyn hyödyntämisestä arjen tehtävissä. Kurssi ei edellytä ohjelmointiosaamista.
• OpenLearn: AI fluency. Käytännönläheinen englanninkielinen johdatus tekoälyyn ja generatiiviseen tekoälyyn. Kurssilla tutustutaan AI:n perusteisiin, generatiivisen AI:n käyttöön, tiedonhakuun, vastuullisuuteen, saavutettavuuteen sekä tekoälyn vaikutuksiin työelämässä ja yhteiskunnassa.
• FutureLearnin Digital Skills: Artificial Intelligence on käytännönläheinen verkkokurssi, joka tarjoaa hyvän johdannon tekoälyyn ja generatiiviseen tekoälyyn. Kurssilla tutustutaan tekoälyn perusteisiin, sen kehitykseen sekä siihen, miten tekoäly muuttaa työtä, ammatteja ja tarvittavia digitaitoja.
• OKM: Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. Suomen oma viitekehys tekoälyosaamisen kehittämiseen. Se jäsentää tekoälyosaamista neljän osaamistason kautta aloittelijasta kehittäjään ja tarkastelee erityisesti tekoälyn ymmärtämistä, vaikutusten arviointia sekä tekoälyn vastuullista käyttöä ja soveltamista. Hyvä pohja oman osaamisen arviointiin ja tekoälylukutaidon ohjaukseen.
• EU tekoälysäädös AI Act on Euroopan unionin keskeinen tekoälyä koskeva lainsäädäntö. Se perustuu riskiperusteiseen lähestymistapaan ja määrittelee sääntöjä tekoälyn kehittämiselle ja käytölle sekä esimerkiksi läpinäkyvyydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksien suojalle. Komission AI Actin tekoälylukutaitokäytäntöjen kokoelmassa on käytännön esimerkkejä siitä, miten organisaatiot voivat toteuttaa AI-lukutaitoa.
• Kuntaliitto: EU:n tekoälysäädös kuntakentällä. Kuntaliiton sivu kokoaa yhteen EU tekoälysäädöksen keskeiset vaikutukset kuntiin ja tekoälyn käyttöönottoon. Sivulla käsitellään muun muassa kuntien roolia tekoälyjärjestelmien käyttöönottajina, eri riskiluokkia sekä sääntelyn ajankohtaisia muutoksia ja aikatauluja.
• Finna: Tekoäly työelämätaitona. Käytännönläheinen materiaali tekoälyn hyödyntämisestä työelämässä. Kokonaisuudessa tutustutaan generatiiviseen tekoälyyn, erilaisiin tekoälypalveluihin sekä siihen, miten tekoälyä voidaan käyttää osana asiantuntijatyötä.
• SKY AI: Tekoäly opettajan tukiälynä. Suomen Kansanopistoyhdistyksen henkilöstökoulutuksen avoin materiaalikokonaisuus tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa. Materiaaleissa käsitellään muun muassa tekoälyn käyttöä opetuksen ja opiskelijan tukena, monikielistä opetusta, tekoälytuutoreita sekä tekoälyn vastuullista ja tietosuojan huomioivaa käyttöä. Mukana on myös webinaareja ja tekoälysuosituksia.
• Opetushallitus: Tekoälylukutaito. Mitä tekoälylukutaito oikeastaan tarkoittaa? Opetushallituksen tausta-aineisto tarkastelee tekoälylukutaitoa kykynä ymmärtää tekoälyn toimintaa, käyttää ja soveltaa sitä, arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamia sisältöjä sekä toimia tekoälyn kanssa eettisesti ja vastuullisesti. Materiaali auttaa hahmottamaan tekoälylukutaitoa osana laajempaa monilukutaitoa ja kriittistä ajattelua.
• Opetushallitus: Tekoäly ja muuttuva lukutaito. Opetushallituksen kokoama materiaalipankki tarjoaa ajankohtaista tietoa tekoälylukutaidosta, opetuksesta ja oppimisesta. Materiaalit soveltuvat hyvin myös kirjastojen mediakasvatuksen ja digitaitojen tueksi.
• TIEKE: Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla: Käytännönläheisiä oppaita, tarkistuslistoja ja materiaaleja vastuulliseen tekoälyn käyttöönottoon työelämässä.
• Digiteket: AI i biblioteket. Ruotsin yleisten kirjastojen Digiteket tarjoaa laadukkaita artikkeleita, oppaita, podcasteja ja videoita tekoälyn hyödyntämisestä kirjastoissa. Sisältöjä löytyy niin aloittelijoille kuin pidemmälle ehtineille.
• Mediemyndigheten: Koll på AI. Ruotsin Mediemyndigheten on tehnyt noin 30 minuutin ilmaisen verkkokoulutuksen, jossa opetellaan tunnistamaan AI:n tuottamaa sisältöä, ymmärtämään deepfakeja ja pohtimaan, voiko AI:n tuottamaan tietoon luottaa.
• Kansalliskirjasto: Tekoälyn käytön periaatteet. Miten tekoälyä voidaan käyttää kirjastossa vastuullisesti? Kansalliskirjaston periaatteissa käsitellään muun muassa tekoälyn läpinäkyvää käyttöä, ihmisen tekemää tarkistusta, tekoälylukutaitoa, avoimuutta ja kestävyyttä. Mukana on myös konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä kirjaston palveluissa ja kehittämistyössä.
• Helsingin yliopisto: Opas tekoälyn etiikkaan. Suomenkielinen opas johdattaa tekoälyn etiikkaan ja auttaa ymmärtämään tekoälyn käyttöön liittyviä arvoja, normeja, oikeudenmukaisuutta, yksityisyyttä ja vastuullisuutta.
• Microsoft Learn: Introduction to AI Literacy. Maksuton englanninkielinen oppimispolku, joka perehdyttää tekoälylukutaidon perusteisiin, vastuulliseen tekoälyn käyttöön ja tekoälyn hyödyntämiseen asiantuntijatyössä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja etenee omaan tahtiin.
• OECD & European Commission: AI Literacy Framework. Tekoälylukutaidon kansainvälinen viitekehys kuvaa, millaisia tietoja, taitoja ja asenteita tarvitaan tekoälyn ymmärtämiseen ja vastuulliseen käyttöön. Se toimii hyvänä tausta-aineistona digiohjaajille ja tekoälyosaamisen kehittämiseen.
• OpenAI Academy. OpenAI Academyn englanninkieliset maksuttomat oppaat, webinaarit ja kurssit käsittelevät generatiivisen tekoälyn käyttöä, turvallisuutta ja tekoälylukutaitoa eri kohderyhmille.
• AI for Everyone (AI.gov.gr). Kreikan digitaaliministeriön julkaisema avoin opas käsittelee tekoälyn perusteita, vastuullista käyttöä ja tehokasta vuorovaikutusta tekoälyn kanssa selkeällä ja helposti lähestyttävällä tavalla.
• IFLA: Entry Point. Kansainvälinen katsaus tekoälyn mahdollisuuksiin, haasteisiin ja vaikutuksiin kirjastoalalla.
• ALA: AI Learning Resources. oppaita, tapahtumia ja materiaaleja kirjastojen tekoälyosaamisen tueksi.
• ACRL: AI Competencies for Academic Library Workers. korkeakoulukirjastojen henkilöstölle laadittu tekoälyosaamisen viitekehys.
• Internetstiftelsen: AI – artificiell intelligens. Laaja sivusto, josta löydät ruotsinkielistä materiaalia tekoälystä niin videoita kuin artikkeleita.
• LuovAIn!: Generatiivinen tekoäly luovassa työssä. Laaja ja maksuton verkkokurssi, joka perehdyttää generatiiviseen tekoälyyn erityisesti luovan työn näkökulmasta. Kurssilla käsitellään muun muassa kielimalleja, kuva-, ääni- ja videotyökaluja, tekoälyn teknistä taustaa, tekijänoikeuksia, etiikkaa sekä tekoälyn vaikutuksia työelämään. Vaikka kurssi on suunnattu luoville aloille, monet sisällöt soveltuvat erinomaisesti myös kirjastojen viestintään, tapahtumien suunnitteluun ja sisällöntuotantoon. Kurssin voi suorittaa omaan tahtiin. Sisältää harjoituksia sekä osaamistestejä.
• Skills of AI Age. Eurooppalainen opas, joka auttaa kehittämään tekoälyajassa tarvittavia työelämä- ja digitaitoja. Materiaali painottaa erityisesti kriittistä ajattelua, vastuullista tekoälyn käyttöä, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja jatkuvaa oppimista. Se sopii hyvin kaikille, jotka haluavat vahvistaa tekoälylukutaitoaan teknisten taitojen lisäksi.
• DeepLearning.AI: Generative AI for Everyone. Englanninkielinen verkkokurssi generatiivisen tekoälyn perusteista. Kurssilla tutustutaan siihen, miten generatiivinen tekoäly toimii, mitä sillä voidaan tehdä ja millaisia rajoituksia siihen liittyy. Lisäksi tarkastellaan tekoälyn vaikutuksia työhön ja yhteiskuntaan. Sopii hyvin myös aloittelijalle eikä edellytä ohjelmointitaitoja.
• IBM SkillsBuild: Artificial Intelligence. IBM:n maksuttomasta SkillsBuild-oppimisympäristöstä löytyy tekoälyn perusteita, generatiivista tekoälyä, dataosaamista ja työelämätaitoja käsitteleviä kursseja. Kurssit ovat itseopiskeltavia, ja osasta voi saada digitaalisen osaamismerkin.
• EDUCAUSE: Generative AI. Laaja englanninkielinen materiaalikokonaisuus generatiivisesta tekoälystä korkeakouluissa. Sivustolta löytyy oppaita, artikkeleita, tutkimuksia ja käytännön työkaluja muun muassa tekoälylukutaidosta, vastuullisesta käytöstä, tekoälylinjauksista ja käyttöönotosta.
• University of the District of Columbia Library: AI Help Guide. Kirjaston käytännönläheinen opas generatiivisen tekoälyn perusteisiin, käyttöön ja arviointiin. Materiaalissa käsitellään muun muassa kehotteita, tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoituksia, lähteiden arviointia sekä tekoälyn eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
• Kirjastot.fi. Tekoäly -opas, joka tarjoaa käytännön vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen tiedonhaussa sekä muistuttaa lähteiden tarkistamisen ja kriittisen arvioinnin tärkeydestä. Mukana on myös esimerkkejä tekoälyn käytöstä hakusanojen, tietokantojen ja tiedon jäsentämisen apuna.
• Makupalat:
  • Generatiivinen tekoäly. Kokoelma suomenkielisiä ja Suomessa tuotettuja verkkosisältöjä generatiivisesta tekoälystä.
  • Tekoäly ja tiedonhaku. Aineistoja tekoälyn ja tiedonhaun suhteesta sekä tekoälyn hyödyntämisestä tiedon etsimisessä ja arvioinnissa.
  • Tekoäly ja oppimateriaalit. Oppimateriaaleja ja opetukseen soveltuvia sisältöjä tekoälystä.
  • Generatiivinen tekoäly ja sovellukset. Tietoa ja materiaaleja generatiivisen tekoälyn sovelluksista ja käyttötavoista.

Kehotteet eli Promptit

Hyvä kehote auttaa tekoälyä ymmärtämään tavoitteen ja tuottamaan hyödyllisemmän vastauksen. Alla olevat kehotteet on tarkoitettu inspiraatioksi ja työn tueksi. Muokkaa niitä oman tilanteesi, organisaatiosi ja kohderyhmäsi mukaan. Mitä enemmän annat taustatietoa ja kerrot tavoitteestasi, sitä paremmin tekoäly pystyy auttamaan.

• AImiten: Prompt engineering -opas 2026. Suomenkielinen ja hyvin käytännönläheinen opas.
• AI-opas.fi: Promptaus. Opas selittää suomeksi, mitä promptaaminen tarkoittaa ja antaa esimerkkejä arkisista käyttötapauksista.
• Mittuniversitetin Att prompta on erittäin hyvä ja käytännönläheinen yliopisto-opas. Se käsittelee kontekstin antamista, vaiheittaista promptaamista, tiedostojen hyödyntämistä ja tuotosten tarkistamista.
• Tampereen korkeakouluyhteisö: Tekoälyä ohjaavien kehotteiden eli promptien muotoilu. Korkeakoulun avoin opas, jossa on tehtävän määrittely, konteksti, rajaukset, tyyli, muoto ja konkreettisia esimerkkejä.
• AI-Magasinet: Prompta bättre. Tuore 2026 ruotsinkielinen käytännön opas, jossa on tekniikoita, mallipohjia ja konkreettisia esimerkkejä ruotsiksi. Se käsittelee muun muassa kontekstia, tavoitteen määrittelyä ja hyvän lopputuloksen näyttämistä esimerkkien avulla.
• Google Cloud: Prompt engineering - overview and guide. Google käy läpi promptauksen perusteet ja edistyneempiä tekniikoita sekä sitä, miten konteksti, esimerkit ja rakenteiset ohjeet vaikuttavat tuloksiin.
• DeepLearning.AI: ChatGPT Prompt Engineering for Developers. Käytännönläheinen englanninkielinen kurssi tehokkaiden kehotteiden eli promptien laatimisesta. Kurssilla opitaan antamaan tekoälylle selkeitä ja täsmällisiä ohjeita sekä rakentamaan kehotteita esimerkiksi tekstin tiivistämiseen, muokkaamiseen ja muuntamiseen.
• MSU Denver: Prompt Engineering Guide. Metropolitan State University of Denverin opas on tarkoitettu kaikentasoisille käyttäjille, aloittelijasta edistyneempään. Se lähtee perusteista ja etenee järjestelmällisempiin promptaustapoihin. Opas on tarkoitettu eläväksi materiaaliksi, jota päivitetään tekoälyn kehittyessä.
• UNESCO: The Disappearance of the Unclear Question. Artikkeli pohtii, miten generatiivinen tekoäly muuttaa oppimista, ajattelua ja kysymisen taitoa.

Muista! Älä syötä tekoälypalveluun luottamuksellisia tietoja, henkilötietoja tai tekijänoikeuden alaista aineistoa ilman, että organisaatiosi ohjeistus sen sallii. Tarkista aina tekoälyn tuottaman sisällön oikeellisuus ennen sen julkaisemista tai käyttöä.

Hyvän kehotteen muistilista

• Kerro, mitä haluat saavuttaa.
• Anna tarvittava taustatieto.
• Kerro, kenelle vastaus on tarkoitettu.
• Kuvaile toivottu tyyli tai muoto.
• Tarkenna ja jatka keskustelua ensimmäisen vastauksen jälkeen.

Esimerkki kehotteesta: 

Kun järjestät kirjastossa tapahtuman ja tarvitset nopeasti luonnoksen tiedotteesta.

Kerää ensin tiedot

• tapahtuman nimi
• aika
• paikka
• kohderyhmä
• ohjelma
• ilmoittautuminen

Voit esim. antaa tekoälyllä tällaisen kehotteen: Toimi kirjaston viestinnän asiantuntijana. Kirjoita tapahtumatiedote seuraavien tietojen perusteella. Kohderyhmä on... Käytä selkeää yleiskieltä. Tee tekstistä noin 200 sanaa pitkä. Lisää loppuun toimintakehotus.

Tarkista: päivämäärä, kellonaika, nimet, linkit, ilmoittautuminen, kieliasu

Voit vielä pyytää: Tee tästä myös

• Facebook-versio
• Instagram-versio
• uutiskirjeversio
• selkeämpi versio
• ruotsinkielinen versio

Muita hyödyllisiä lähteitä ja materiaaleja

• Matleena Laakso: Matleenan blogi Tekoälystä. Laaja materiaalikokonaisuus, joka sisältää oppaita, linkkejä, videoita ja käytännön vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen työssä ja opetuksessa.
• Kopiraittilan Koulu: Tekoäly ja tekijänoikeus. Selkeä suomenkielinen artikkeli käsittelee tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhdetta käytännön tilanteiden kautta. Aiheina ovat esimerkiksi tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttäminen tekoälyssä, tekoälyn tuottamien sisältöjen tekijänoikeussuoja ja käyttäjän vastuu.
• ETLA: Tekoäly ja työhyvinvointi. ETLA:n tuore tutkimus tarkastelee generatiivisen tekoälyn yhteyttä suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, työn imuun ja teknologian aiheuttamiin pelkoihin. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista suomalaista tutkimustietoa siitä, miten tekoäly vaikuttaa työelämään ja työntekijöiden kokemuksiin.
• Sitran selvitys tarkastelee, miten digitalisaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää julkishallinnon kehittämisessä. Mukana on kansainvälisiä esimerkkejä ja käytännön oppeja muun muassa tekoälyn hyödyntämisestä palveluissa, prosessien kehittämisessä, päätöksenteossa, tuottavuudessa, avoimuudessa ja kansalaisten osallistumisessa.
• Sitra: Tehtävänä tekoälymurros. Sitran käsikirja tarkastelee tekoälymurrosta suomalaisen julkisen sektorin näkökulmasta. Se tarjoaa ajatuksia ja käytännön työkaluja tekoälyn johtamiseen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, toimintatapojen uudistamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen julkisissa palveluissa.
• Sitra: Mistä kasvua tekoälyn aikakaudella? Katsaus tarjoaa laajemman yhteiskunnallisen näkökulman siihen, miten tekoäly muuttaa taloutta, teknologiaa ja kilpailukykyä.
• Tärkeissä töissä: Generatiivinen tekoäly kunta- ja hyvinvointialuetyössä. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen ylläpitämä sivu tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön vinkkejä generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen kunta- ja hyvinvointialueilla.
• Traficomin selvitys tarjoaa suomalaisen näkökulman tekoälyn kestävään käyttöön. Työkalupakissa tarkastellaan tekoälyn ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä esimerkiksi energiankulutusta, tietosuojaa, tietoturvaa, etiikkaa ja työelämää.
• Faktabaarin laaja suomenkielinen tekoälyopas opettajille tarjoaa perustietoa generatiivisesta tekoälystä, tekoälylukutaidosta ja tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Oppaassa käsitellään myös esimerkiksi informaatioresilienssiä, etiikkaa, EU tekoälysäädöstä, tekijänoikeuksia, tietosuojaa, syväväärennöksiä ja tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia.
• Faktabaarin osaamiskuvaukset tarjoavat selkeän viitekehyksen tekoälylukutaidon kehittämiseen. Ne auttavat hahmottamaan, mitä tekoälystä tulisi tietää, osata ja ymmärtää sekä miten tekoälyä voidaan käyttää, arvioida ja hallita vastuullisesti.
• Green Software Foundationin artikkeli esittelee SCI for AI -standardin, jonka avulla voidaan mitata tekoälyjärjestelmien hiilijalanjälkeä koko niiden elinkaaren aikana. Materiaali auttaa ymmärtämään tekoälyn ympäristövaikutuksia ja sitä, miten niitä voidaan mitata ja vähentää.
• Kuulun Tekoälyn ympäristövaikutukset -materiaali tarjoaa helposti lähestyttävän katsauksen tekoälyn ympäristövaikutuksiin. Siinä tarkastellaan esimerkiksi tekoälyn energiankulutusta, datakeskuksia ja sitä, millaisia ympäristövaikutuksia tekoälyn käytöllä on.
• Helsingin yliopisto: Datakeskusten faktat ja fiktiot. Helsingin yliopiston raportti tarkastelee datakeskuksiin liittyviä yleisiä väitteitä ja oikoo niihin liittyviä väärinkäsityksiä. Materiaali auttaa ymmärtämään datakeskusten energiankulutusta, sähköverkon vaikutuksia, hukkalämpöä, ympäristövaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia eli myös sitä fyysistä infrastruktuuria, jonka varassa tekoälypalvelut toimivat.
• TIEKE: Ilmasto- ja ympäristöystävällisen ICT perusteet. Materiaali auttaa ymmärtämään myös tekoälyn ja digitaalisten palvelujen ympäristövaikutuksia.
• Google: How much energy does Google’s AI use? We did the math. Googlen artikkelissa tarkastellaan tekoälyn käytön eli inferenssin energiankulutusta, hiilijalanjälkeä ja vedenkulutusta. Materiaali havainnollistaa, miten tekoälyn ympäristövaikutuksia voidaan mitata käytännössä ja mitä kaikkea laskennassa tulee ottaa huomioon.
• YK yliopiston UNU-INWEH tuore englanninkielinen tutkimusraportti tarkastelee tekoälyn ympäristövaikutuksia kokonaisuutena. Se käsittelee tekoälyn energiankulutuksen lisäksi hiili-, vesi- ja maankäytön jalanjälkeä sekä datakeskusten ja muun infrastruktuurin kasvavia vaikutuksia.
• Tutkimus: Understanding Generative AI-mediated User Engagement with Academic Library Resources. Miten asiakkaat löytävät kirjastojen aineistoja tekoälyn kautta? Tuore tutkimus tarkastelee generatiivisen tekoälyn vaikutusta tiedonhakuun ja kirjastojen verkkosisältöjen löydettävyyteen. Tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, miten kirjastojen kannattaa huolehtia aineistojensa metadatasta, pysyvistä linkeistä ja verkkosisältöjen löydettävyydestä tekoälyn aikakaudella.
• Yle: Tekoäly. Ylen tekoälyaiheiden kokonaisuus tarjoaa ajankohtaista ja helposti lähestyttävää tietoa tekoälystä. Artikkeleissa ja uutisissa tarkastellaan tekoälyn vaikutuksia muun muassa työhön, opiskeluun, mediaan, yhteiskuntaan ja arkeen. Sopii hyvin myös tekoälyn yhteiskunnallisten vaikutusten ja ajankohtaisen keskustelun seuraamiseen.
• Svenska Yle: Artificiell intelligens. Ylen ruotsinkielinen tekoälyaiheiden kokonaisuus kokoaa yhteen uutisia, taustoittavia juttuja ja haastatteluja tekoälyn vaikutuksista yhteiskuntaan, työhön, koulutukseen ja arkeen. Hyvä paikka seurata tekoälyyn liittyvää keskustelua ruotsiksi ja tutustua erilaisiin näkökulmiin.
• Stanford HAI: Human-Centered AI. Stanfordin yliopiston tutkimus- ja oppimiskokonaisuus tekoälystä. Sivustolta löytyy tutkimuksia, artikkeleita, koulutusmateriaaleja ja vuosittainen AI Index -raportti, joka tarjoaa ajantasaista tietoa tekoälyn kehityksestä ja vaikutuksista yhteiskuntaan.
• UNESCO: Artificial Intelligence. Kansainvälinen tietopaketti tekoälystä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Sivustolta löytyy muun muassa tekoälyn etiikkaa, tekoälylukutaitoa, koulutusta, ihmisoikeuksia ja kestävää tekoälyä käsitteleviä materiaaleja ja suosituksia.
• OECD.AI: Tekoälyä, tutkimusta ja vastuullista käyttöä. OECD:n laaja englanninkielinen tietopaketti tekoälyn kehityksestä ja vaikutuksista. Sivustolta löytyy tutkimuksia, tilastoja, raportteja ja käytännön materiaaleja esimerkiksi generatiivisesta tekoälystä, tietosuojasta, työelämästä, tekoälyn riskeistä ja ympäristövaikutuksista.
• Kungliga biblioteket: KB-labb. Ruotsin kansalliskirjaston KB-labb tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten kirjasto voi toimia tekoälyn, tutkimuksen, kieliteknologian ja digitaalisten aineistojen kehittäjänä.
• National Library of Norway: AI-lab. Norjan kansalliskirjaston AI-labissa kehitetään ja kokeillaan tekoälyä esimerkiksi digitaalisten kokoelmien, tiedonhaun, kuvailun, puheentunnistuksen ja kuvien käsittelyn tukena.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tekoälyn hyödyntäminen valtionhallinnossa. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore tarkastus arvioi, millaiset edellytykset valtionhallinnolla ja hyvinvointialueilla on hyödyntää tekoälyä tuloksellisesti. Tarkastuksessa korostuvat muun muassa tekoälyn käyttöönoton johtaminen, osaaminen, lainsäädäntö, yhteiset toimintamallit sekä tarve siirtyä yksittäisistä kokeiluista laajempaan toiminnan kehittämiseen.
• Kotkan kaupunginkirjasto on kehittänyt Suosittelija-apurin, joka analysoi lainaushistoriaa ja ehdottaa lukemista.
• Mediakasvatusseuran podcastissa "Tekoälyä vai älyttömiä tekoja?" käsitellään generatiivista AI:ta hyvin kansantajuisesti.
• LIBRA.I on Erasmus+-hanke, jossa kehitetään käytännön metodologiaa siihen, miten kirjastot voivat toimia AI-lukutaidon ja kriittisen kansalaisuuden keskuksina.
• AI Literacy: The New Frontier of Inclusion käsittelee AI-lukutaitoa uudenlaisena digitaalisen kuilun kysymyksenä.
• European Association for the Education of Adults julkaisi vuonna 2026 jutun suomalaisesta pilotista, jossa generatiivista AI:ta käytettiin aikuisten suomen kielen ja lukutaidon oppimisessa.
• “We need to avail ourselves of [GenAI] to enhance knowledge distribution”: Empowering Older Adults through GenAI Literacy. Vuoden 2025 tutkimuksessa tarkasteltiin yli 65-vuotiaiden GenAI-lukutaitoa ja sitä, millainen tuki auttaa heitä ymmärtämään.
• LinkedIn Learning: Building AI Literacy on noin 9 tunnin oppimispolku, joka johdattaa tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn perusteisiin. Sisältöihin kuuluvat muun muassa AI-työkalut, promptaus, suuret kielimallit, tekoälyn tuottaman tiedon arviointi sekä vastuullinen ja eettinen käyttö.
• Data & Society: AI on the Ground. Sivustolla tarkastellaan, miten tekoäly toimii oikeassa elämässä ja miten ihmiset, yhteisöt ja organisaatiot kokevat ja arvioivat tekoälyn vaikutuksia. Mukana on myös käytännön työkaluja ja tutkimusta vastuulliseen tekoälyn arviointiin.
• Kuulu: Tekoäly ja tekijänoikeudet. Kuulun artikkeli tarjoaa käytännönläheisen katsauksen tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteeseen. Aiheina ovat esimerkiksi tekoälyn tuottaman sisällön oikeudellinen asema, koulutusdata, käyttöehdot, tekijänoikeusriskit ja tekoälyn vastuullinen käyttö.
• Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet ja tekoälysovellukset. Käytännönläheinen suomalainen artikkeli tarkastelee NotebookLM ja muiden tekoälysovellusten käyttöä erityisesti tekijänoikeuksien, käyttöehtojen ja tietosuojan näkökulmasta. Artikkelissa käydään läpi muun muassa, millaista aineistoa tekoälypalveluun voi ladata ja mitä tulee huomioida tekoälyn tuottamien sisältöjen käytössä.
• Suomi.fi: Tekoälyagenttien riskit ja niiden hallinta. Suomi.fi opas johdattaa tekoälyagenttien toimintaan, mahdollisuuksiin ja riskeihin erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta. Materiaalissa käsitellään esimerkiksi tietoturvaa, tietosuojaa, virheellistä dataa, agenttien toimintavaltuuksia ja ihmisen roolia päätöksenteossa sekä annetaan käytännön keinoja riskien hallintaan.
• Ada Lovelace Institute on riippumaton tutkimusinstituutti, joka tuottaa laadukkaita tutkimuksia ja raportteja tekoälyn vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Aiheita ovat esimerkiksi tekoälyn etiikka, sääntely, läpinäkyvyys, yksityisyys, yhdenvertaisuus, julkisen sektorin tekoäly ja tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset.
• MIT RAISE: Day of AI. Maksuttomia oppimateriaaleja tekoälylukutaidon kehittämiseen eri kohderyhmille.
• Stanford CRAFT: AI Literacy Resources. Laadukkaita, tutkimukseen perustuvia AI literacy -materiaaleja ja harjoituksia.
• AI4K12: Five Big Ideas in AI. Selkeä johdatus tekoälyn keskeisiin käsitteisiin ja toimintaperiaatteisiin.
• AI Academy Blog. Ajankohtaisia artikkeleita tekoälylukutaidosta, kehotteista ja tekoälyn hyödyntämisestä asiantuntijatyössä.
• IFLA: Artificial Intelligence Special Interest Group. kansainvälisiä oppaita, julkaisuja ja webinaareja tekoälystä kirjastoissa.
• European Commission: AI Literacy Practices Repository. Euroopan komission koonti yli 40 organisaatioiden toteuttamasta tekoälylukutaitohankkeesta. Mukana on esimerkiksi verkkokoulutuksia, lähiopetusta, bootcampeja ja muita tapoja kehittää AI-osaamista. Erityisen hyödyllinen, kun halutaan nähdä, miten muut organisaatiot ovat käytännössä toteuttaneet tekoälykoulutusta.
• European Commission: AI Literacy Programme. Esimerkki siitä, miten suuri julkishallinnon organisaatio on rakentanut henkilöstölleen tekoälyosaamisen kokonaisuuden. Komission ohjelmassa on eri henkilöstöryhmille suunnattuja oppimispolkuja, käytännön AI-ohjeita ja AI Champions -toimintaa.
• European Commission AI Literacy: Questions & Answers. Käytännön vastauksia siihen, mitä AI Actin tekoälylukutaitoa koskevat vaatimukset tarkoittavat organisaatioille ja henkilöstölle.
• European Commission: AI Literacy Framework. Uusi viitekehys tekoälylukutaidolle. Sivusto jäsentää AI-osaamista 19 kompetenssin kautta ja sisältää myös käytännön oppimistilanteita ja esimerkkejä.
• European Commission: DigComp 2.2 – Digital Competence Framework: EU digitaalisen osaamisen viitekehys, jossa käsitellään myös tekoälyä ja dataa. Mukana on yli 70 käytännön esimerkkiä siitä, missä kansalaiset voivat kohdata tekoälyä arjessa ja millaista osaamista sen ymmärtäminen edellyttää.
• WebOpettaja: videoita tekoälystä ja digitaidoista. Esa Riutan WebOpettaja-kanavalta löytyy runsaasti suomenkielisiä ja käytännönläheisiä videoita tekoälystä ja digitaalisista taidoista. Videoissa esitellään tekoälyn käyttötapoja, pohditaan sen vaikutuksia työhön ja arkeen sekä käsitellään myös tekoälyn riskejä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sopii erityisesti niille, jotka oppivat parhaiten katsomalla ja kokeilemalla.
• Delta: Samtal om AI och förändring. Ruotsinkielinen podcast tekoälystä, työelämän muutoksesta ja tekoälyn käytännön hyödyntämisestä. Keskusteluissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten tekoälyä voidaan ottaa osaksi arjen työtehtäviä, miten uutta osaamista rakennetaan ja millaisia muutoksia tekoäly tuo organisaatioihin. Sopii erityisesti niille, jotka haluavat pohtia tekoälyn käyttöä oman työn ja työyhteisön näkökulmasta.
• Katso Sujuva Suomi -webinaarin tallenne: Tekoäly – mikä mahtaa olla in?  Webinaarissa asiantuntijat pohtivat tekoälyn ajankohtaisia suuntauksia ja sitä, mitä kehityksen vauhdissa ehkä unohtuu.
• AI Finland kokoaa ajankohtaista tietoa tekoälyn hyödyntämisestä Suomessa. Sivustolta löytyy muun muassa käyttötapauksia, selvityksiä, webinaareja ja esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään erilaisissa organisaatioissa ja työtehtävissä.
• AI Sweden Podcast. Ruotsinkielisessä podcastissa keskustellaan tekoälyn vaikutuksista työhön, johtamiseen, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. AI Swedenin asiantuntijat ja vieraat tarkastelevat tekoälyä käytännön näkökulmasta ja pohtivat muun muassa, miten tekoälyä kannattaa hyödyntää, millaista osaamista tarvitaan ja miten teknologian kehitykseen tulisi suhtautua. Sopii hyvin kuunneltavaksi silloin, kun haluat syventää ymmärrystäsi tekoälystä ja sen laajemmista vaikutuksista.
• Microsoftin vuosittainen Work Trend Index tarkastelee tekoälyn vaikutuksia työhön, osaamiseen ja organisaatioiden toimintatapoihin. Uusin vuoden 2026 tutkimus käsittelee erityisesti AI-agentteja, ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä sekä sitä, miten työprosesseja voidaan suunnitella uudelleen tekoälyn aikakaudella.
• Anthropicin laaja kansainvälinen tutkimus kokoaa lähes 81 000 ihmisen näkemyksiä siitä, mitä he toivovat tekoälyltä, miten he sitä käyttävät ja mitä he siinä pelkäävät. Tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman tekoälyn vaikutuksiin työssä, oppimisessa, arjessa, hyvinvoinnissa ja yhteiskunnassa.
• Educators Technology: How to Become an AI-Literate Teacher. Käytännönläheinen englanninkielinen opas tekoälylukutaidon kehittämiseen. Kahdeksan askeleen kokonaisuus etenee tekoälyn perusteista etiikkaan, käytännön käyttöön, kehotteiden tekemiseen, tekoälyn tuottaman tiedon kriittiseen arviointiin ja tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen.
• Educators Technology: AI Integration Tips for Teachers. Käytännönläheinen opas tekoälyn suunnitelmalliseen hyödyntämiseen opetuksessa. Oppaassa painotetaan, että tekoälyä ei pitäisi ottaa käyttöön vain siksi, että työkalu on olemassa, vaan lähtökohtana tulee olla tehtävä, tavoite ja käyttäjän oma harkinta. Mukana on myös valmiita rubriikkeja, kysymyksiä ja malleja tekoälyn käytön arviointiin.
• Tekoälytaidot nuorisotyön käytänteisiin -materiaalit tarjoavat nuorille ja nuorten parissa työskenteleville konkreettisia keinoja vahvistaa tekoälylukutaitoa. Materiaalit sisältävät verkkokurssin, tehtäviä ja eettisen tekoälyn käytön ohjeistuksia nuorisotyön tueksi.
• The Encyclopedia of AI on englanninkielinen ja ilmainen verkkotietosanakirja, joka kokoaa tekoälyyn liittyviä käsitteitä, ilmiöitä ja keskusteluja laajasti yhteen. Mukana on myös kirjastoihin, informaatiolukutaitoon, tekijänoikeuksiin, koulutukseen, etiikkaan ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita. Artikkeleita voi käyttää johdantona aiheeseen ja niiden kautta löytää alkuperäisiä ja syventäviä lähteitä.