Pöytäkirja 2/2017

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2017

Kokousaika:

Torstai 9.11.2017 klo 10.00 – 17.00
Perjantai 10.11.2017 klo 9.00 – 14.45


Kokouspaikka:

Porvoo, Valtuustosali


Yhteystiedot:
Raatihuoneenkatu 9
06100 Porvoo

Torstai 9.11


1. Kokouksen avaus ja Porvoon puheenvuorot

Puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen. Porvoon kirjastonjohtaja Asko Rossi toivotti kokousväen tervetulleeksi. Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula lausui tervehdyssanat kaupungin puolesta. Kaupunginjohtaja nosti puheessaan esille ajankohtaiset kuntien toimintaan vaikuttavat asiat. Muutoksista suurimpia ovat sote-uudistus ja maakuntareformi, jotka vaikuttavat kuntien ja kuntalaisten elämään suuresti. Sote-uudistukseen liittyvät asiat vievät myös kuntapolitiikassa suurimman osan ajasta tällä hetkellä.

Ujula nosti esille myös digitalisaation ja kaupungistumisen kuntien ja kuntalaisten elämän vaikuttavina tekijöinä. Suomi on ollut kärkimaita digitalisaatiossa, mutta ei ole enää sitä tällä hetkellä. Digitaalisaatio voi tuoda paljon hyötyjä, mutta se myös vaatii resursseja ja haastaa nykyiset prosessit. Digitaalisessa kehityksessä on kuitenkin pysyttävä mukana. Sote-uudistus ei tuo kuntiin lisää resursseja, vaan kunnat joutuvat miettimään entistä tarkemmin, miten palvelut rahoitetaan. Ujula huomautti myös, että maailmalla keskeinen kaupungistumisen trendi on todellisuutta myös Suomessa ja sen vaikutukset tulee huomioida tulevaisuuden suunnittelussa. Sivistyspalvelujen ja kirjaston rooli on hänen mielestään kuitenkin edelleen merkittävä ja jopa kasvava. Kuntalaiset ovat myös entistä aktiivisempia ja haluavat vaikuttaa kuntien palveluihin.


2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

Celia-kirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä on jälleen keskusteltu. Asia siirretään kevään kokoukseen, jossa jatketaan aiheen käsittelyä. 

Musiikin varastointiselvitys on valmis ja se julkaistiin juuri kokouksen aikana. Selvitys on luettavissa verkossa. Selvityksestä keskustellaan lisää kevään kokouksessa.

Kuvailun prosessia on selvitetty edelleen ja Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta on luvannut tulla esittelemään asiaa niin ikään kevään kokoukseen.


3. Läsnäolijat

Läsnä, Keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja suurten kaupunkien edustajat:

Katri Vänttinen (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen 9.11. (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Asko Hursti 9.11. (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Mikko Paajala (Rovaniemi), Mervi Heikkilä 9.11. (Seinäjoki), Ulla-Maija Maunu (Turku), Marita Ahola (Vaasa), Jaana Tyrni (Espoo)

Poissa:
Kajaanin, Kokkolan, Tampereen ja Vantaan edustajat

Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva),  Matti Karvinen (Janakkala),  Evan Seppä (Pyhtää), Nina Sipola (Salla), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Lea Tserni-Puittinen (Lieksa),  Sirpa Tyni (Keitele),  Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Sirkka Ylander (Karkkila), Eija Sjöblom (Kemiönsaari)


Poissa:
Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen edustajat
 

Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):

Lastenkirjastonhoitaja Lisa Strömsholm, Raaseporin kaupunginkirjasto
Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, OKM
Ylitarkastaja Tapani Sainio, OKM
Erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Hyytiäinen, Vantaan kaupunginkirjasto
Kirjastovirkailija Saana Mäensivu, Vantaan kaupunginkirjasto
Maakuntakirjastonhoitaja Asko Autio, Porvoon kaupunginkirjasto
Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
Public Affairs -johtaja Sakari Nurmela, Kantar TNS
Kirjasto- ja museopalveluiden tiimivastaava Marja Huuhtanen, Imatran kaupunginkirjasto
Erityissuunnittelija Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto
Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjastonjohtaja (vt.) Johanna Vesterinen, Varastokirjasto
Kirjastonhoitaja Marika Sykkö, Porvoon kaupunginkirjasto
Yksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjastonjohtaja Heini Oikkonen-Kerman, Helsingin kaupunginkirjasto


Läsnä sihteerinä:
Erityissuunnittelija Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto

Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä:
Suunnittelija Nina Granlund, Kirjastot.fi


    4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

    Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marja Huuhtanen ja Asko Rossi, jotka toimivat tarvittaessa äänten laskijoina. (Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.)


    5. Esityslistan hyväksyminen

    Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan, joka hyväksyttiin. Puheenjohtaja ilmoitti esityslistan muutokset, eli Rauha Maarnon poisjääminen perjantaina, sekä Tuula Haaviston tervehdyskäynti niin ikään perjantain ohjelmassa.


    6. Hanke-esittely 1

    Konsten att göra läsare, Barnbibliotekarie / Lastenkirjastonhoitaja Lisa Strömsholm, Raaseporin kaupunginkirjasto

    Lisa Strömsholm från Raseborg bibliotek berättade om ett projekt inom barnbiblioteksverksamheten. Hangö, Raseborg och Ingå bibliotek har satsat på att kartlägga de bästa samarbetsmodellerna mellan skolan och biblioteket. Syftet är att främja läsandet av barn i 1.-6. klasser. Projektet inleddes med en enkät till skolorna. Lärarna frågades vilka tjänster de har varit nöjda med och vad de önskar att biblioteket skulle kunna bjuda skolorna. Det visade sig att en del lärare inte kände till bibliotekets tjänster. En del önskade att bibliotekarierna skulle göra visit till skolorna, eftersom alla skolor inte har möjlighet att besöka biblioteket. Dessutom önskade man flera biblioteksbesök, bättre boksamlingar, diskussioner med barnbibliotekarien. Byskolorna önskade bokpaket, som skulle fås varje månad. På hösten har alla lärare bjudits in att diskutera med barnbibliotekarien. Resultatet av samarbetsdiskussionerna är att biblioteket samlar bokpaket åt byskolor, att biblioteket skickar nyhetsbrev om aktuella saker, t.ex. boktips, webbresurser och bibliotekets tjänster. Lärarna bjuds bokprat (för varje årskurs). De här samarbetsmodellerna skall man fortsätta med efter projektet. Modellen skall beskrivas i en rapport, så att de kan användas även i andra bibliotek.

    Lisan esitys verkossa.


    7. OKM:n puheenvuoro

    Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen ja ylitarkastaja Tapani Sainio

    Leena aloitti OKM:n puheenvuoron kertomalla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettamasta Kansallisesta lukutaitofoorumista, jonka tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon kehittämiselle ja lukuharrastuksen edistämiselle. Lukutaitofoorumi kokoaa yhteen lukutaidon asiantuntijoita eri aloilta, jäseniä on yhteensä 34.  Ryhmän toimikausi on 31.10.2017 - 31.12.2018. Puheenjohtajana toimii kirjailija Juha Itkonen. Kirjastoja ryhmässä edustaa kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä Seinäjoelta, kulttuurituottaja Minna Rimpilä Helsingin kaupunginkirjastosta ja toiminnanjohtaja Rauha Maarno Suomen kirjastoseurasta. Toiminnalle on varattu 1 milj. euron määräraha. Foorumin avauskokouksessa keskusteltiin tarpeesta uudistaa rakenteita, laajentaa lukutaidon käsitettä monilukutaidon suuntaan ja korostaa tuottamisen merkitystä lukutaidon kehittäjänä sekä tarpeesta tukea erityisryhmien lukemista ja lukutaitoa. Lukemisen ja lukutaidon kehittämisen suuntaviivojen tulee olla valmiina 31.8.2018 mennessä.

    OKM:n avustuksista vuodelle 2018 Leena totesi, että jaettava kokonaisrahamäärä säilyy samana kuin vuonna 2017. Valtakunnallinen kehittämistehtävä käsitellään kokonaisuutena ja se sisältää Kirjastot.fin palvelut. Alueellisia kehittämistehtäviä hoitavien kirjastojen hakemien avustusten yhteissumma on suurempi kuin maakuntakirjastoavustukset olivat vuonna 2017. OKM:ssä pyritään siihen, että rahoituspäätökset saataisiin valmiiksi helmikuussa. Entiset erityistehtävät, eli saamenkielinen kirjasto, venäjänkielinen kirjasto ja monikielinen kirjasto säilyvät samoina. Yhteispohjoismainen kirjastoautotoiminta, viittomakielinen kirjasto ja Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille jatkavat kuten aiemmin.

    Leenalle esitettiin kysymys siitä, tuleeko OKM kirjaamaan avustuspäätöksiin, mihin raha on myönnetty. Leena vastasi, että näin on tarkoitus tehdä, eli OKM ilmoittaa avustuspäätöksessään rahoituksen käyttötarkoituksen. Lisäksi tiedusteltiin Kansalliskirjastolle maksettavien palveluiden sisältöä. Kansalliskirjaston yleisille kirjastoille tarjoamat ja OKM:n yleisten kirjastojen määrärahasta maksamat palvelut ovat tietokantojen asettaminen käyttöön (esim. Fennica, Viola, Melinda ja Arto), FinElibin palvelut, Finna ja sen kehittäminen, kuvailun ohjaaminen; formaatti- ja standardityö sekä Kansalliskirjaston järjestämät koulutukset ja tapahtumat.

    Keskusteltiin myös digineuvonnasta. Todettiin, että asiakkaiden neuvontaan ja auttamiseen satsataan monilla eri tavoilla. Kirjaston henkilökunnan neuvontatyön lisäksi myös muut toimijat, kuten pankit ja KELA käyvät kirjastoissa neuvomassa ja opastamassa sekä asiakkaita, että kirjaston henkilökuntaa. Lisäksi todettiin, että asia on ajankohtainen vielä seuraavankin kokouksen aikana. Leena kertoi, että OKM on tehnyt yhteistyötä VM:n Auta-hankkeessa luotavan digineuvonnan toimintamallin osalta. Päätettiin, että katsotaan, millainen toimintamalli tulee olemaan ja otetaan kantaa sen jälkeen.

    Tapani Sainio kertoi Kulttuuripolitiikan strategiasta 2025. Strategia on luettavissa verkossa. Kulttuuripolitiikan strategia antaa raamit ja suunnan ministeriön kehittämis- ja ohjaustyölle, ja se suuntaa pidemmälle kuin hallitusohjelma. Strategian avulla myös kulttuurin eri toimijat saavat tietoa ministeriön pitkän aikavälin ajattelusta ja suunnasta. Kulttuuripolitiikassa tulee huomioida ympäristön muutokset. Väestö muuttuu ja monimuotoistuu mm. maahanmuuton vaikutuksesta. Väestön vaatimukset, odotukset ja palvelutarpeet muuttuvat ja eriytyvät. Eriarvoisuus kasvaa sen myötä, että eri ryhmien kyvyt selviytyä eivät ole tasavertaiset. Kirjasto on yksi kunnan instituutioista, joissa eroja voidaan käytännön toimin tasoittaa. Kirjastot ovat ehkäisemässä digikuilua, mahdollistamassa osallisuutta ja ilmaisuvapauden toteuttamista, sekä turvaamassa väestön kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Yleisiä kirjastoja tullaan kehittämään uuden kirjastolain tavoitteiden mukaisesti.

    Tapani kertoi myös KDK-hankkeesta, joka on hankkeena päättynyt, vaikka sen synnyttämä toiminta luonnollisesti jatkuu. Finnan käyttöluvut ovat yhä edelleen kasvussa. PAS- eli pitkäaikaissäilytysratkaisua on suunniteltu jo pitkälle, mutta toteutus on vielä kesken. Metatiedon kuvailun prosessin kehittämistä jatketaan ja kokonaisarkkitehtuuri kaipaa vielä satsausta.

    Leenan ja Tapanin esitys verkossa.


    8. YKN:n tulevaisuus ja sääntömuutos

    1.1.2018 voimaan tuleva asetus yleisistä kirjastoista heijastuu myös YKN:n toimintaan. Neuvoston säännöistä erityisesti kohta 3. Neuvoston kokoonpano, työskentelytavat ja päätöksenteko pitää päivittää vastaamaan uuden asetuksen mukaista tilannetta, https://www.kirjastot.fi/saannot.

    Maakuntakirjastoja ei enää ensi vuoden alusta ole, vaan sen sijaan on valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto ja yhdeksän alueellista kehittämistehtävää hoitavaa kirjastoa. Yleisten kirjastojen neuvoston sääntöihin tulee tästä syystä tehdä muutos. YKN keskusteli sääntöjen kohdan kolme sisällöstä ja sanamuodosta. Päädyttiin seuraavaan ratkaisuun uudeksi säännöksi koskien neuvoston kokoonpanoa:

    Neuvostossa on pysyvä jäsenyys valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavalla kirjastolla, sekä alueellisia kehittämistehtäviä hoitavilla kirjastoilla. Lisäksi pysyviä jäseniä ovat Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Seinäjoen, Espoon ja Vantaan kirjastot. Pysyvien jäsenten lisäksi alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät alueen edustajien valinnan maakunnittain. Valinnassa tulee kuulla alueen kirjastoja.

    Kokoonpanossa tulee lisäksi huomioida kielellinen tasa-arvo.

    Kokouksessa tuotiin myös esille, että tapa valita kirjastojen edustus YKN:on kaipaa uudistusta. Asiasta keskustellaan lisää keväällä, mutta tässä vaiheessa korjataan sääntöteksti nykytilannetta vastaavaan muotoon.


    9. Uusien jäsenten ja varajäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle sekä puheenjohtajan valinta vuosiksi 2018 – 2019

    Työvaliokunnassa jatkavat varsinaisina jäseninä: Marita Ahola Vaasasta, Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylästä, Aino Satama Haminasta ja Päivi Savinainen Kuopiosta (aikaisemmin varajäsen).

    Työvaliokunnan uusiksi jäseniksi valittiin Pirkko Lindberg Tampereelta, sekä Satu Soppela-Hyle Harjavallasta. Varajäsenenä jatkaa Mikko Paajala Rovaniemeltä ja uusi varajäsen on Katri Vänttinen Helsingistä.

    YKN:n puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2019 valittiin Jouni Pääkkölä Oulusta ja varapuheenjohtajaksi Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylästä.


    10. Nimityksiä ja ehdokkaita kirjastoalan ammatillisiin työryhmiin

    Finna-konsortioryhmän varsinaiseksi jäseneksi nimitettiin Matti Sarmela ja varajäseneksi Aija Laine. Kuvailustandardiryhmään nimitettiin Kaisa Hypén ja Marjut Puominen.

    11. Hanke-esittely 2

    Tarinapunos – Interaktiiviset tarinat –työpajat, erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Hyytiäinen ja kirjastovirkailija Saana Mäensivu, Vantaan kaupunginkirjasto

    Pauliina Hyytiäinen ja Saana Mäensivu kertoivat Vantaan kaupunginkirjastossa toteutetusta projektista, Tarinapunoksesta. Tarinapunoksessa on kyse interaktiivisesta tarinasta eli peleistä, joissa pelaaja pystyy itse vaikuttamaan tapahtumien kulkuun, ja valinnoillaan toimimaan aktiivisesti tarinan luomisessa. Kyseessä on siis ikään kuin kirjallisuuden ja pelin välimuoto. Pelaaminen ja pelit kuuluvat nykyään kirjaston valikoimaan ja pelaaminen voidaan katsoa osaksi lukutaitoa. Projekti toteutettiin työpajoina. Pajoissa keskusteltiin hyvistä sisällöistä, tutustuttiin työvälineisiin ja tehtiin tarinaa. Lisäksi pajatoimintaan kuului koodaamiseen tutustuminen. Tarina kirjoitettiin erikseen ja koodaus toteutettiin helppoja avoimen lähdekoodin editoreja käyttäen. Pajoissa oli eri teemoja, joista esimerkkeinä mm. manga ja historialliset romaanit. Eri teemoilla tavoitettiin laaja yleisö nuorista eläkeläisiin. Tarinapunoksen konsepti tulee kuvattuna Kirjastot.fi:n tapahtumapankkiin.

    Pauliinan ja Saanan esitys verkossa.


    12. Digiopastuskysely, maakuntakirjastonhoitaja Asko Autio ja viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala

    Asko Autio Porvoosta ja Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:sta kertoivat digiopastuskyselystä, joka tehtiin kirjastoille kesä-syyskautena 2017. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ja se lähetettiin kaikkien kuntien pääkirjastoihin, sekä kaikkiin lähikirjastoihin. Kyselyyn vastasi 377 kirjastoa. Kyselyyn vastasivat aktiivisimmin pienet kirjastot, mahdollisesti sen vuoksi, että kyselyn avulla oli mahdollisuus tuoda esille omaa tilannetta ja toimintamahdollisuuksia. Yli puolella vastaajakirjastoista oli omatoimiaukioloaikoja. Suurimmassa osassa kirjastoja oli mediakasvatussuunnitelma lapsille, mutta aikuisille vain harvoin. 

    Opastuksien katsottiin pääsääntöisesti olevan osa työtä. Erityisesti opastettiin kirjaston palvelujen ja tietokantojen käyttöä, mutta myös muuta tiedonhakua, pankkipalveluita sekä tietotekniikan käyttöä laajemmin. Suurin osa opastuksista toteutettiin yksilö-opastuksina, ryhmäopastuksia oli vähemmän. Yllättävän iso prosentti vastasi, että kirjastossa ei opasteta lainkaan (voi johtua omatoimikirjastoista). Vastauksista kävi myös ilmi, että kirjastoissa on hankaluuksia hahmottaa, millaisia ulkopuolisia toimijoita voitaisiin käyttää opastamassa sähköisiä palveluja.

    Osa kirjastoista tarjosi erikseen varattavia aikoja neuvontaan. Suurin osa neuvonnoista kesti noin 10-15 minuuttia. Panostusta kaivattiin koulutukseen, laite- ja henkilökuntaresursseihin. Myös tilat olisivat kaivanneet parannusta joidenkin vastaajien mielestä. Pääsääntöisesti oltiin sitä mieltä, että kirjastossa voidaan opastaa etenkin julkisten palvelujen käyttöön. Hankaliksi koettiin palvelut, joissa käytetään henkilökohtaisia tunnuksia. Myös erilaisten viihdepalvelujen, vaativien ohjelmistojen ja verkkokauppojen opastukset katsottiin sellaisiksi, etteivät ne sovellu kirjaston henkilökunnan neuvottaviksi.

    Keskustelussa nousi esiin se, että olisiko tarpeen laatia jonkinlainen lupaus siitä, mitä kirjastoissa osataan opastaa. Toisaalta pohdittiin myös, että kannattaako opastusta tai lupausta muotoilla niin, että se rajaa kirjaston avuntarjontaa. Opastusta voi olla hyvin monenlaista ja monen tasoista. Todettiin myös, että kirjastojen kannalta on hyvä asia, että ihmiset mieltävät kirjaston paikkana, josta opastusta voi tiedustella. Tässä mielessä neuvonnan rajaaminen pelkästään julkisiin palveluihin ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Enemminkin kaivattiin valtakunnallista ohjeistusta tietoturvaan, ja erityisesti rajanvetoa siihen, mitä voidaan opastaa. Opastuksen ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi henkilökohtaiset tiedot sairauksista, pankkitilin käytöstä, tai verkko-ostosten teko.

    Esimerkkeinä jo toimivista opastuksista Virpi Launonen kertoi, että esimerkiksi Mikkelissä on jo neljässä toimipisteessä etäyhteyspiste, jolla saadaan yhteys mm. verohallintoon, maistraattiin ja Kelaan. Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita varaamaan neuvonta-ajan, sekä neuvoo laitteiden kanssa. Koillis-Savossa puolestaan kiertää digineuvonta-auto. Eri toimijatahoilta voi myös pyytää koulutusta kirjaston henkilökunnalle, esimerkiksi Kela on käynyt neuvomassa sen palveluiden käyttöä.

    Askon ja Päivin esitys verkossa.


    13. Kysely kirjastojen palvelujen tunnettuudesta, Public Affairs -johtaja Sakari Nurmela, Kantar TNS

    Kirjastot.fi tilasi kirjastojen tunnettuuskyselyn syksyllä 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely kattoi yli 2000 suomalaista. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien lukemistottumuksia, sekä tietämystä kirjastojen palveluista.  Vastaajilta kysyttiin mm. kirjastokäyntien määrää viimeisen vuoden aikana, sekä kuinka monta kirjaa vastaajat olivat lukeneet vuoden kuluessa. Ne vastaajat, jotka olivat käyneet kirjastossa, olivat yleensä myös lukeneet paljon kirjoja. Vastaavasti niiden joukossa, jotka eivät olleet käyneet kirjastossa, oli suurin osa sellaisia, jotka eivät olleet lukeneet mitään vuoden aikana. Vapaa-ajan vietossa lukeminen oli toiseksi suosituinta television katselun ja lehtien lukemisen jälkeen.

    Tutkimuksen mukaan kirjastoissa kävijät edustavat kaikkia ikäluokkia, sekä eri tuloluokkia. Korkeakoulutettuja oli kirjaston aktiivikäyttäjissä hieman enemmän kuin muun koulutustaustan omaavia. Tutkimuksesta selvisi myös, että kirjoja lainaavat myös ostavat kirjoja. Suurituloisimmat ostavat uusia kirjoja, matalammat tulot omaavat taas käytettyjä.

    Kirjastossa käyneistä yli 70 % oli lainannut kirjoja tai muuta aineistoa. Muista palveluista suosituimpia olivat lehtien lukeminen, näyttelyt, tiedonhaku ja ajan viettäminen kirjastossa. Kyselyssä kysyttiin, mitkä palvelut lisäisivät kirjaston käyttöä. Tärkeimmiksi syiksi mainittiin e-kirjojen, e-lehtien ja verkosta saatavien elokuvien tarjonta, sopivammat aukioloajat ja mielenkiintoisten kirjojen nopeampi saatavuus. 

    Lisäksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, mitkä palvelut sopivat kirjastojen palveluiksi. Kirjastolle sopivimpia palveluja olivat vastaajien mielestä tietopalvelu, esitelmäsarjat ja asiantuntijavierailut, aikuisten kerhot, kuten lukupiirit, lasten kerhot, kuten läksykerhot, e-palvelut ja digitointitilat ja –laitteet. Vähiten kirjaston palveluun sopiviksi katsottiin oikeusapupäivystykset, konsertit ja kunnallispoliitikkotapaamiset. Tosin nämäkin palvelut olivat monien vastaajien mielestä kirjastoon sopivia.

    Yleisesti ottaen kirjastoon suhtauduttiin positiivisesti ja kirjaston palvelut nähtiin tärkeinä. Kirjastossa käytiin paljon ja usein. Kuitenkin kyselyn perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että noin kolme miljoonaa ihmistä käyttäisi kirjaston palveluja vielä enemmän, mikäli heille sopivia palveluja olisi tarjolla laajemmin. 
     

    Sakarin esitys verkossa.

     

    Vierailu Borgå Gymnasiumin museokirjastoon, oppaana lehtori Stefan Hagman
     https://www.porvoo.fi/borga-gymnasiumin-kirjasto-1

    Iltatilaisuus vietettiin Kiialan kartanolla Galleria-salissa.

     

    Perjantai 10.11


    14. Hanke-esittely 3  

    PIRRe pelastaa pulasta – Imatran seudun kirjastojen yhteinen digiohjaaja, kirjasto- ja museopalveluiden tiimivastaava Marja Huuhtanen ja projektisuunnittelija Tuija Lind, Imatran kaupunginkirjasto

    Marja Huuhtanen esitteli Imatran seudun Heili-kirjastoissa toteutettavaa yhteisen digiohjaajan kokeilua. PIRRe on Parikkalan, Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kirjastojen yhteinen e-aineistojen, verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin opas ja kouluttaja. Digiohjaaja neuvoo sähköisessä asioinnissa, erityisesti verkkopalveluiden käytössä. Laiteopastukset on ohjattu osittain seudulla toimiville yrityksille. PIRRe liikkuu paikkakunnalta toiselle ja opastusta on järjestetty Ootsie netissä? -päivissä. PIRRelle voi myös varata ajan etukäteen. Kiertäminen alueella on kannattanut ja opastuksissa on käynyt kiitettävästi ihmisiä. Lähes kaikenlaista opastusta kysytään, mutta pankkipalvelut, KELA ja terveyspalvelut ovat varsinkin ikääntyneimmillä olleet eniten kysyttyjä asioita. Lisäksi apua on tarvittu mm. matkalippujen varaamisessa, sekä sähköpostin käytössä. Konsepti, jossa opastaja tulee paikalle sovittuina aikoina, sopii erityisen hyvin haja-asutusalueelle.


    15. E-kirjasto: käyttöliittymä, yhteinen kokoelma ja hankinta, erityissuunnittelija Aija Laine, Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno ja toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri

    Aija esitteli eKirjaston uutta käyttöliittymää. Uusi käyttöliittymä on jo pitkällä, mutta tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä selvillä. Todennäköisesti uusi käyttöliittymä julkaistaan vuoden 2018 alussa. Käyttöliittymän uusimisen lisäksi eKirjastoon tulee myös uusia toiminnallisuuksia. Kuvailutietojen tuottoa pyritään automatisoimaan mahdollisimman pitkälle. Suomenkielisen kaunokirjallisuuden sisällönkuvailussa hyödynnetään Kirjasammon kuvailutietoa. Suomenkielisessä tietokirjallisuudessa ja englanninkielisessä kirjallisuudessa testataan automaattista sisällönkuvailua Annif-työkalulla. Automaattisen annotoinnin tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tulokset kuitenkin todennäköisesti paranevat, koska Annifia kehitetään edelleen osana Kansalliskirjaston palveluja. Mikäli tulevaisuudessa yleisillä kirjastoilla olisi yhteinen valtakunnallinen e-aineistokokoelma, eKirjasto taipuisi hyvin yhteiseksi käyttöliittymäksi. 

    YKN:ssa toivottiin, että ruotsinkielinen Elib-palvelun kautta tuleva kirjallisuus tulisi paremmin esille eKirjastossa. Tähän pyritään löytämään ratkaisu uuden käyttöliittymän myötä. Kirjastot.fi toteuttaa valtakunnallisen e-aineistojen markkinointikampanjan helmikuussa 2018, johon on jo tilattu yhteinen eKirjaston markkinointiaineisto. Markkinointiaineistoa voi tiedustella Päivi Litmanen-Peitsalalta, plp@kirjastot.fi. Ulla-Maija Maunu kertoi Vaskin e-aineistojen markkinointikampanjasta. Vaski-alueella e-aineiston käyttömäärä on lähes kaksinkertaistunut markkinointikampanjan jälkeen.

    Rauha Maarno Kirjastoseurasta ei päässyt paikalle, mutta lähetti viestin YKN:lle. Rauha toi viestissään esille kansalaisten epätasa-arvoisen aseman e-aineistojen tarjonnan suhteen. Kirjastoseuraan tulee paljon kyselyjä asiasta. Kirjastojen e-kokoelmat poikkeavat paljon toisistaan.  Suomen kirjastoissa onkin vain 7 e-kirjaa, jotka löytyvät kaikista kirjastoista. Kirjastoseura tukee yhteisen valtakunnallisen e-kirjakokoelman luomista. Kirjastoseura ja Yleisten kirjastojen konsortio suunnittelevat e-kirjaseminaaria vuodelle 2018.

    Virva kertoi kuulumisia valtakunnallisen e-kokoelman suunnittelusta. Yhteisen kokoelman perustamista tutkitaan. Keskusteluja on jo käyty kustantajien, kirjailijoiden ja kirjastojen välillä, ja näitä jatketaan.  Päämääränä on yhteisen e-kirjakokoelman pilotti. Tätä varten on selvitettävä lisenssien hinnat ja määrät. Helmetin ja muiden kirjastojen suhde on määriteltävä lainojen ja lisenssien suhteen. Myös kokoelmanhoitopolitiikkaa täytyy suunnitella. E-kirja-alusta kilpailutetaan ensi vuonna. 
    Todettiin, että ruotsinkielisen materiaalin kanssa on vielä mietittävä, miten toimitaan. Tällä hetkellä käytössä oleva lainaperusteinen maksu ei ole Helmet-alueella mahdollinen. Ehkä oma pilotti voisi olla sopiva tapa tutkia, miten ruotsinkielinen kokoelma saataisiin valtakunnalliseksi.

    Yleisten kirjastojen konsortioon kuuluu jo suurin osa kunnista, mutta kaikki eivät ole vielä mukana. YKN totesi, että siihen olisi hyvä kuulua, koska on ensisijaisen tärkeää, että kirjastot voivat käydä neuvotteluja konsortion kautta.
     

    Aijan esitys verkossa.


    16. Varastokirjastoselvitys, Varastokirjaston vt. kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen

    Johanna kertoi, että Varastokirjaston tulevaisuutta ja yhdistymistä Kansalliskirjastoon on selvitetty jo aikaisemminkin, esimerkiksi OKM:n Yhdessä enemmän selvityksessä 2011. Joulukuussa 2016 OKM pyysi Helsingin yliopistolta selvitystä yhdistymisen ehdoista. Syyskuussa 2017 asetettiin työryhmä valmistelemaan hallituksen esitystä Varastokirjaston yhdistymisestä Kansalliskirjastoon. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esitys siten, että yhdistyminen tapahtuisi 1.1.2019 alkaen.

    Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa siten, että Varastokirjastotoiminta kokoelmineen siirtyy Mikkeliin rakennettavaan uudisrakennukseen. Mikkeliin tuleva tila riittää vuoteen 2030 saakka. Varastokirjaston kokoelmia joudutaan näin ollen karsimaan. Kansalliskirjaston johdolla on tarkoitus luoda kansallinen säilytyspolitiikka ja Varastokirjaston toimintamallin uudistaminen. 

    Yleisten kirjastojen kannalta tärkeimpiä muutokseen liittyviä asioita ovat kansallinen säilytyspolitiikka, Varastokirjaston palvelujen turvaaminen yleisille kirjastoille, sekä lainojen maksuttomuus. Yleisten kirjastojen asiakkaille on myös ongelmallista, jos kokoelma ei ole käytössä muuton aikana. Muuton aiheuttamaa käyttökatkon pituutta on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Hallituksen esityksen luonnos lähtee lausuntokierrokselle joulukuussa 2017.  Luonnos on luettavissa OKM:n verkkosivuilla ja siitä voi lausua mielipiteensä.
     

    Johannan esitys verkossa.

     

    17. YKN:n kannanotto Varastokirjaston yhdistymisestä Kansalliskirjastoon, puheenjohtaja Rebekka Pilppula

    Varastokirjasto on yleisille kirjastoille erityisen tärkeä, koska kirjastoissa on yleisesti vähennetty varastotiloja.  Maksuttomuuden säilyminen on ehdottoman tärkeää. Huolta herätti myös, miten asiakkaita voidaan palvella sinä aikana, kun Varastokirjasto on poissa toiminnasta. Kysymyksiä herätti myös se, lähetäänkö Varastokirjastosta esimerkiksi asiakkaille enää sähköpostitse artikkeleita muutoksen jälkeen? Työvaliokunnan laatima kannanotto hyväksyttiin pienin korjauksin.

    YKN:n kannanotto verkossa.


    18. Hanke-esittely 4

    Yksi maailma – monta kulttuuria, kirjastossa löydät ne kaikki, kirjastonhoitaja Marika Sykkö, Porvoon kaupunginkirjasto

    Porvoon kaupunginkirjastossa, Sipoon ja Pornaisten kirjastoissa toteutettiin projekti, jossa tuotiin muiden kulttuurien elämää kirjastoon asiakkaiden ulottuville. Projektin tavoitteena oli kulttuurien välisen kuilun poistaminen, uusien käyttäjäryhmien houkutteleminen kirjastoon, sekä kirjaston henkilökunnan valmiuksien parantaminen erilaisten kulttuurien kohtaamisessa. 

    Marika Sykkö Porvoosta kertoi, millaisin eri tavoin kulttuurit näkyivät kirjaston tilassa. Kirjastoon rakennettiin moniaistinen teltta, jossa eri kulttuurit olivat esillä. Tapahtumat järjestettiin joko alueiden perusteella, kuten Lähi-itä ja Itä-Afrikka, tai maittain (esimerkiksi Afganistan ja Syyria), sekä väestöryhmien perusteella kuten saamelaiset. Tapahtumissa telttaan rakennettiin eri kulttuureille omia tiloja, esim. afganistanilainen olohuone tai suomalainen sauna. Kirjastossa esitettiin musiikkia, tanssittiin ja laulettiin. Lapsille järjestettiin satuhetkiä, aikuisille esitelmiä ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi valmistettiin ja syötiin eri maiden paikallisia herkkuja. Tilaisuudet saivat hyvän vastaanoton ja toimivat osittain melko spontaanisti. Projektista jäi hyvät verkostot ja käytäntömalleja, joita Porvoo suosittelee käytettäväksi muuallakin.

    Marikan esitys verkossa.


    19. Tietosuoja ja saavutettavuus, valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela

    Matti Sarmela kertoi, mitä EU:n tietosuoja-asetus ja saavutettavuus-direktiivi tarkoittavat. Molemmat koskevat erityisesti julkista sektoria, joten niiden toteuttaminen pitää ottaa huomioon myös kirjastojen palveluissa. EU:n parlamentti ja neuvosto antoivat tietosuoja-asetuksen keväällä 2016.  Asetus kumoaa henkilötietodirektiivin, joka Suomessa tarkoittaa nykyistä Henkilötietolakia. Yleinen tietosuoja-asetus tulee jäsenmaissa sovellettavaksi 25.5.2018. Jäsenvaltioille jää kuitenkin hieman kansallista liikkumavaraa. Sekä yksityisille, että julkisille toimijoille voidaan määrätä hallinnollisia sakkoja, mikäli asetusta ei noudateta. 

    Asetuksella pyritään ajantasaistamaan tietosuojaa huomioiden mm. digitaalisuuden ja globalisaation mukanaan tuomat muutokset. Tietosuoja-asetuksella lisätään myös henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tietosuoja-asetusta sovelletaan automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn, jotka muodostavat osan henkilörekisteristä. Rekisterinpitäjän on huolehdittava, että tietosuojaperiaatteita noudatetaan kaikissa henkilötietojen käsittelyvaiheissa. Rekisteröidyllä on oikeus saada informaatiota tietojensa käsittelystä. Kirjastoissa asetus tarkoittaa mm. sitä, että kirjastojärjestelmien käytössä on oltava henkilökohtaiset tunnukset. Kirjastojen on myös yksilöitävä, mikä on henkilötietojen käsittelyn peruste eri toimintojen osalta. 

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivillä säädetään saavutettavuuteen liittyvästä minimitasosta. Tarkoitus on taata yhdenvertaisuus digitaalisessa ympäristössä. Käytännössä digitaalisten palveluiden tulee olla myös erityisryhmien saavutettavissa. Suomessa erilaisten rajoitteiden piirissä on noin miljoona kansalaista. 

    Uudet verkkopalvelut tulee olla saavutettavia syyskuuhun 2019 mennessä, vanhojen palveluiden osalta määräaika on syyskuu 2020. Saavutettavuuden neljä periaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Saavutettavuutta voidaan tutkia ja lisätä standardien, validaattorien ja teknisten apuvälineiden avulla. Saavutettavuutta on hyvä testata käyttäjätestauksissa. Tekniikka on vain yksi osa saavutettavuutta. Palveluiden tulee olla myös loogisia, selkeitä ja selkokielisiä. Kirjastot.fi:n verkkosivuilla  on tietopaketti saavutettavuudesta, ja tietoa löytyy myös  Makupalat.fi:ssä, sekä uudessa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Saavutettavuudesta järjestetään myös koulutustilaisuus Pasilan kirjastossa 15.12.
     

    Matin esitys tietosuojasta.

    Matin esitys saavutettavuudesta.


    20. Kirjastoseuran yhteisötyön ryhmän esittely, Kannelmäen kirjastonjohtaja Heini Oikkonen-Kerman 

    Heini Olkkonen-Kerman Helsingin Kannelmäen kirjastosta esitteli yhteisötyötä. Yhteisötyön päämääränä on osallistavuuden lisääminen. Nimenomaan kirjastoilla nähdään tässä aktiivinen rooli. Heini kertoi, että yhteisötyö voi olla myös oppimista toisilta: Kannelmäen kirjastoon on suunniteltu opastava pohjakartta rautakaupassa vierailun jälkeen. Opastus tulee sisäänkäynnin viereen näkyvälle paikalle. Heini kertoi, että Kirjastoseura on perustanut yhteisötyön työryhmän keväällä 2017 ja sen tavoitteena on tämän vuoden aikana jakaa ideaa ja käsitettä kirjastoille, koota yhteisötyöstä kiinnostuneiden verkosto, sekä saada aikaan yhteinen keskustelu. Asiakkaiden osallistaminen ryhmän työskentelyyn on vuorossa ensi vuonna. Työryhmällä on Facebook-sivu, johon toivotaan lisää osallistujia. Samaten toivotaan, että YKN ja kirjastot lähettäisivät toiveita yhteisötyön ryhmälle.
     

    Heinin esitys verkossa.


    21. Alueelliset kehittämistehtävät, kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä

    Jouni Pääkkkölä Oulun kaupunginkirjastosta kertoi kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän määrittelystä, joka oli aiheena valtakunnallisen ja alueellisten kehittämiskirjastojen aloituskokouksessa 2.10.2017. Kirjastot, joille on määritelty alueellinen kehittämistehtävä, ovat edelleen nimeltään kaupunginkirjastoja, tehtävä ei näy kirjaston nimessä. Uuden kirjastolain myötä maakuntakirjastot lakkaavat, joten muutos vaikuttaa koko kirjastoverkkoon. Monilla alueellisilla kehittämiskirjastoilla yhteistyökuntien ja kirjastojen määrä kasvaa. Muutos herättää epävarmuutta, mutta myös toiveita ja mahdollisuuksia. 

    Kehittämiskirjastojen tehtäviin kuuluu kirjastojen välisen yhteistyön edistäminen, alueellinen tiedotus ja viestintä, kaukolainat, logistiikan suunnittelu ja kehittäminen, henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen, erilaisten koulutusmahdollisuuksien hyödyntäminen (etäkoulutukset, vertaisoppiminen ja mentorointi), sekä kehittämiskohteiden painopisteiden määrittely yhteistyössä alueen kirjastojen kanssa. Valtakunnallisen ja alueellisten kehittämiskirjastojen kokoukset ovat yhteistyössä merkittävässä roolissa. YKN:n rooli on vielä hiukan jäsentymätön tässä kuviossa, mutta tilanne selkiytynee ensi kevään kokoukseen mennessä. 

    YKN:ssä keskusteltiin alueellisten kehittämiskirjastojen haasteista: logistiikka muuttuu joillain alueilla rajusti ja muutoksien todellisista kustannuksista ei ole vielä selvyyttä.

    Jounin esitys verkossa.

     

    Tuula Haaviston tervehdys

    Tuula Haavisto kävi vierailemassa YKN:n kokouksessa. Hän muisteli omaa aktiivista aikaansa YKN:n toiminnassa. Tuula toimi kaksi peräkkäistä kautta YKN:n puheenjohtajana. Tuula kertoi neuvoston toiminnan ja kirjastojen yhteistyön olleen hänelle erityisen tärkeää. Nyt Tuula on siirtynyt Helsingin kaupungin kulttuuripalvelujen kulttuurijohtajaksi, mutta kirjastot ovat edelleen hänen sydämessään tärkeällä sijalla. Tuulan mielestä kirjastojen painoarvo on noussut koko ajan ja niiden merkitys muualla maailmassa kasvaa myös. Uudesta roolista katsottuna kirjaston merkitys aktiivisena yhteiskunnan toimijana ja aktivoivana tekijänä vain kirkastuu. YKN lausui Tuulalle kiitokset erittäin merkittävästä panoksesta neuvoston toimintaan.

    Tuulan kukituksen jälkeen hyvästeltiin ja kukitettiin nykyinen puheenjohtaja, Rebekka Pilppula, jonka kaksi kautta jatkunut YKN:n puheenjohtajuus päättyy tämän vuoden lopussa. 
     


    22. Valtakunnallinen kehittämistehtävä, valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela ja viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala

    Matti Sarmela kertoi kirjastojen valtakunnallisesta kehittämistehtävästä, joka on annettu Helsingin kaupunginkirjastolle. Helsingin kaupunginkirjastossa tehtävä sijoittuu valtakunnalliseen kehittämisyksikköön, joka tuottaa kirjastojen yhteisiä valtakunnallisia verkko- ja viestintäpalveluja, edistää kirjastojen välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, sekä vastaa valtakunnallisesta kaukopalvelusta.  

    Matti kertoi Kirjastot.fi:n palvelukokonaisuudesta, sekä palvelujen tulevista uudistuksista. Kirjastot.fi:n sisällöt pyritään saamaan myös Finna.fi:n kautta löydettäviksi. Digi.kirjastot.fin sisällöt ovat jo Finna.fin kautta löydettävissä.  Palvelutietovarantoon siirretään tietoja Kirjastohakemistosta. Automaattista kuvailua (Annif) testataan useassa sovelluksessa ja suosittelijat ovat käytössä Kirjasammossa. Kirjastokaista on merkittävässä roolissa koulutusten valtakunnallisen saatavuuden takaamisessa. Kirjastojen yhteinen viestintä on edelleen keskeisessä roolissa Kirjastot.fi:n toiminnassa. Kaukopalvelu jatkuu ja raportointityökalujen kehittäminen etenee. Suomi.fi pilottia Keski-kirjastoissa tuetaan ja kirjastojen digineuvontaa tuetaan siinä määrin kuin mahdollista. Haastavaa on alueellisten kehittämiskirjastojen ja YKN:n yhteistyön rakentaminen sekä koordinointi. Näitä käsiteltäneen seuraavassa YKN:n kokouksessa.

    Valtakunnallisen viestinnän kehittämisestä kertoi Päivi Litmanen-Peitsala. Päivi aloitti esityksensä tuomalla esiin sen, että kirjastoilla on kaksi erillistä asiakaskanavaa: fyysiset toimipisteet, sekä verkkopalvelut. Viestintä uusiin alueellisiin kehittämiskirjastoihin tuo mukanaan monia haasteita. Joillakin alueilla on useita kirjastokimppoja ja kirjastojärjestelmiä. Kirjastojen verkkopalvelut poikkeavat myös paljon toisistaan. Osalla kirjastoista on ns. täyden palvelun verkkokirjastoja, joillakin taas palvelut sijoittuvat eri paikkoihin verkossa. Osa palveluista on verkkokirjastossa ja osa kuntien omilla verkkosivuilla. Valtakunnallisen viestinnän kannalta suuri kysymys on se, miten saadaan kaikki viestit perille oikeille tahoille. Lisäksi myös fyysisen materiaalin jakelukanavat pitää ratkaista.
     

    Matin esitys verkossa.

    Päivin esitys verkossa.

     

    23. Loppukeskustelu ja kokouksen päättäminen

    Seuraava kokous on Oulussa huhtikuussa 2018. Puheenjohtaja päätti kokouksen 14.45.

     

    Mikko Paajala valokuvasi kokouksessa ja kuvat löytyvät tämän linkin kautta.