AKE-linja 24.9.2020 Muistio

AKE -linjakokous 24.9.2020, kokouksen muistio

Kokousaika ja -paikka

Aika: 24.9 klo 10.00 – 15.00

Paikka: Microsoft Teams/Pasila

Kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja etäosallistujien tuki

Puheenjohtaja: Katri Vänttinen

Sihteeri: Aija Laine

Etäosallistujien tuki: Tuija Krykov & Johanna Laurila

Kokouksen avaus, Katri Vänttinen

Vuosi 2019 oli kirjastotoiminnan kannalta hyvä vuosi. Laina- ja kävijämäärät olivat nousussa, Oodi otettiin käyttöön ja kirjasto sai paljon positiivista näkyvyyttä myös mediassa. Uusi kirjastolaki konkretisoituikin monin tavoin käytännössä ja arkipäivän kirjastotoiminnassa.

Tämän vuoden keväällä kaikki yllättäen muuttui. Pandemia pysäytti kirjastotoiminnan lähes kokonaan. Siirryttiin aikaan, joka herätti paljon epävarmuutta ja pelkoa. Kirjastotoiminnan alasajosta noustiin kuitenkin nopeasti ja löydettiin vaihtoehtoisia tapoja toimia. Tehtiin nopea digiloikka, tai jopa digisyöksy.

Pandemia nosti esille sen, miten tärkeä kunnallinen peruspalvelu kirjasto on kuntalaisille. Poikkeustilan opetus oli myös se, että kirjastojen palvelut ovat muuttuneet monikanavaisiksi. Yhteisellä toiminnalla, jakamalla ja viestimällä, pystymme rakentamaan vahvaa kirjastoverkkoa, joka palvelee monikanavaisesti ja mukautuu tarvittaessa joustavasti myös uusiin ja yllättäviin tilanteisiin.

OKM:n puheenvuoro ja keskustelu, Leena Aaltonen

Viime vuoden syksyllä, AKE-linjan kokouksessa, Leenan esityksessä olivat esillä Unescon tämän vuosisadan avaintaidot. Näitä taitoja ovat planetaarisen elämän taidot, kompleksisuustaito, luovuustaidot ja empatiataidot. Kaikki nämä ovat olleet nyt ajankohtaisia, kun olemme eläneet poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kirjastojen keskinäisriippuvuus ja verkostomainen työtapa on tullut todeksi ja koeteltu monin tavoin. Olemme itse kukin joutuneet pohtimaan, mihin kannattaa keskittyä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Samaan aikaan asiakkaat ovat viestineet kirjastopalveluiden tärkeydestä, sekä fyysisen kokoelman ja ihmisten kohtaamisen merkityksestä.

Luovuustaidot tulivat todeksi, kun oli löydettävä uusia toimintatapoja toteuttaa palveluja. Osaamisen kehittämistä toteutettiin erilaisin tavoin, kun tietyt mahdollisuudet ja totutut tavat olivat poissuljettuja. Oikean tiedon jakaminen on tullut entistä tärkeämmäksi tilanteessa, jossa tieto liikkuu nopeasti ja kuplien muodostuminen uhkaa tiedon vastaanottoa.

Talousarvioesityksessä 2021 yleisiä kirjastoja koskevat määrärahat esitettiin saman tasoisina kuin vuonna 2020. Kehittämistehtävän rahoitus on budjettipohjainen veroraha. Valtakunnallisen kehittämistehtävän rahoitus katetaan osittain myös veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat korvataan ensi vuonna tuottojen vähenemisen osalta lähes täysimääräisesti. TA-esitys julkaistaan 5.10, https://budjetti.vm.fi/ .

Valtionavustusten hakuaika on 19.10. – 30.11. OKM:n asiointijärjestelmä on poissa käytöstä 16. – 22.11. päivitysten vuoksi. Osaamisen kehittämiseen liittyvien hakemusten sisältöjä on hyvä synkronoida AKE-kirjastojen, AVIjen ja ERTEn kesken. On tärkeää sopia, kuka tekee mitäkin, jotta voidaan karsia mahdollisia päällekkäisyyksiä.

AKE-alueilla toteutetusta digitukihankkeesta on saatu hyvää palautetta. Tärkeää on, että digitaitojen kehittäminen jatkuu hankkeen päätyttyäkin.

Vankilakirjastotyö on tähän asti toteutettu niin, että AKE-kirjastojen kautta on avustettu vankilakirjastojen kehittämistyötä. Tätä rahoitusmuotoa ei ole tarkoitettu jatkuvaksi, vaan rahoituksen tavoitteena on ollut vankilakirjastojen kirjastoammatillisen kehittämistyön käynnistäminen ja vauhdittaminen. Vankilatoiminta on oikeusministeriön toimivaltaan kuuluva asia, jota se rahoittaa oman toimialansa budjetin kautta.

Vuosi 2021 vankilakirjastyö jatkuu vielä nykyisen kaltaisesti. Seuraava vuonna, eli 2022, rahoitusta ei ole mahdollista enää jatkaa OKM:n budjetista. Tämän vuoksi ei ole perusteltua lähteä tässä vaiheessa laajentamaan vankilakirjastotyötä. Rahoitusratkaisua haetaan kestävämmälle pohjalle. Kirjastopalvelut vankiloissa voidaan toteuttaa esimerkiksi ostopalveluina. Vankilakirjastotyötä hoitaville kirjastoille järjestetään oma kokous syksyn aikana.

Vuosikeskustelut AKE-kirjastojen kanssa käydään lokakuun alussa, Vaken keskustelu näiden jälkeen. Keskustelut käydään verkossa, keskustelulomakkeet on päivitetty ja lähetetty kirjastoille. Nyt kun kehittämistoimintaa on kohta takana neljä vuotta, on hyvä myös pohtia, millaisella konseptilla, ja miten keskusteluja halutaan käytävän jatkossa.

Vastauksena kysymykseen koskien koulutustallenteiden saavutettavuutta vastaus on, että lähtökohtaisesti pitää miettiä, miten tallenteet tehdään saavutettaviksi. Avustushakemuksiin voi sisällyttää varauksen tallenteiden tekstityksiin. Tallenteissa on hyvä asettaa laatu tärkeimmäksi kriteeriksi, eli tuotetaan hyvin tehtyjä, saavutettavia koulutustallenteita, vaikka määrällisesti niitä olisikin jatkossa vähemmän.

Kysymykseen AKE-avustuksen käytöstä palkintojen hankintaan, vastaus on, että avustusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi tähän tarkoitukseen. Rahan käyttötarkoitukset on mietittävä tarkkaan, eli vastaako rahan käyttötarkoitus sitä, mitä lain määräämä tehtävä määrittelee.

Leenan esitys, pdf

VAKE-palvelut poikkeusoloissa, Matti Sarmela

Maaliskuussa alkanut poikkeustila vaikutti monin tavoin Vaken toimintaan. Oleellista oli varmistaa, että verkkopalvelutuotantoa, verkkopalveluiden ja toiminnan kehittämistä, sekä viestintää pystyttiin jatkamaan normaalisti. Sisäistä työnjako muutettiin niin, että turvattiin keskeisten verkkopalvelujen toiminta ja kehittäminen. Kirjastojen välisen yhteistyön edistäminen jäi vähemmälle. Henkilökunta siirtyi etätöihin, mutta yhteisiä kokouksia jatkettiin normaalisti. Tiimin keskinäistä yhteistyötä edistettiin mm. säännöllisten etä-aamukahvien muodossa.

Kirjastojen kirjallisuusvideoiden Sanasto/Kopiosto-sopimus aiheutti paljon työtä. Vake osallistui myös Digimediahankkeen edistämiseen, sekä valtakunnallisen varausjonon testaamiseen. Poikkeustilan vaikutuksesta Kirjastot.fi –palveluiden käyttöön on luettavissa lisää aihetta koskevassa uutisessa. Monissa palveluissa käyttöluvut nousivat tuntuvasti, esimerkiksi Digin, Kirjastokaistan ja eKirjaston käyttö kasvoivat yli 100 % verrattuna vastaavaan aikaa edellisenä vuonna. Kirjasammon osalta päivittäinen istuntojen määrä oli noin 9 000-10 000, Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa puolestaan 7 000-8 000 istuntoa päivässä. Kifi-palveluiden käytön kasvu vuositasolla on n. 20 – 50 %.

Poikkeustila opetti, että digitaalisten palveluiden ja sisältöjen merkitys ja kysyntä kasvavat. Kyseessä on pysyvä trendi, johon tulee pystyä panostamaan. Digitaaliset palvelut tulee tuottaa kilpailukykyisesti, koska verkossa kirjastojen palveluilla on kaupallisia kilpailijoita. Kirjastojen tulee myös varautua digitaaliseen poikkeustilanteeseen. Keskeinen kysymys on, mikä on yleinen kirjasto digitaalisena palveluna, ja mikä on sen kilpailukyky nyt ja poikkeustilan jälkeen?

Fyysisten käyntien ja lainojen määrä ei ole välttämättä vielä palautunut entiselleen, ja mahdolliset resurssileikkaukset rajoittavat myös tarjontaa. Vaken osalta poikkeustila osoittikin, että verkkopalvelutuotantoon pitää panostaa entistä enemmän, jotta asiakkaille pysytään tarjoamaan verkossa asiakastarpeeseen vastaavat palvelut.

Verkkopalveluiden vastuuhenkilöistä on listaus, josta voi tarkastaa tuoteomistajat. Verkkopalvelun ja viestinnän ohella jokainen tukee oman palvelunsa osalta kirjastojen välistä yhteistyötä.

Matin esitys, pdf

Vaken kansallisen yhteistyön toteutustavat, Aija Laine

Keväällä alkanut poikkeustilanne, sekä kehittämistehtävän jo yli kolmivuotinen taival herätti pohtimaan kansallisen yhteistyön sisältöä ja toimintatapoja. Kehittämistehtävän alkuaikoina vanha keskuskirjastomalli vaikutti osaltaan tehtävän toteuttamiseen ja siitä viestimiseen. Ensimmäisinä vuosina kansallista yhteistyötä toteutettiin keskitetymmin, mikä oli perusteltua tilanteessa, jossa uusia rakenteita vasta luotiin.

Viime aikoina, ja erityisesti tänä vuonna ollaan siirrytty yhä enemmän Vaken kansallisen yhteistyön osalta hajautettuun toimintamalliin. Kansallista yhteistyötä toteuttaa Vaken tiimissä jokainen osana verkkopalvelutuotantoa ja viestintää. Kansallisen yhteistyön osuus Vaken toiminnasta on 1 htv. Osana tätä kokonaisuutta on AKE-VAKE –yhteistyö, mutta koko kokonaisuus muodostuu yhteistyöstä usean toimijan kanssa. Kehittämistehtävän alkuaikoina AKE-yhteistyö korostui. Nyt rakenteet ja toimintamallit on kuitenkin jo luotu, ja työtä voidaan jatkaa sovittujen toimintatapojen puitteissa. Tehtäväsisällöiltään AKE- ja VAKE- tehtävät ovat erilaisia, mikä on hyvä huomata myös yhteistyörakenteiden osalta.

Verkkopalvelujen käytön kasvu poikkeusaikana vaikutti erityisesti omaan työnkuvaan. eKirjaston uudistaminen oli saatava käyntiin, koska palvelun kysyntä kasvoi tuntuvasti. Alkuperäiset kehittämissuunnitelmat muuttuivat, ja palvelu rakennettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan uudestaan tämän kevään ja kesän aikana. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Palvelussa testataan monia teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja.

eKirjaston kehittäminen ei ole kuitenkaan ainoastaan yhden palvelun kehittämistä, vaan samalla saadaan monenlaista asiakasdataa, jota voidaan hyödyntää myös muiden palveluiden ja hankkeiden osana. eKirjaston kehittäminen on myös ollut kokeilualusta, jolla kehitetään Vaken omaa sisäistä kehittämisprosessia, sekä toteutetaan myös kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

AKE-toiminta jatkuu sovituin kokouksin ja työryhmin, sekä muiden jo sovittujen tehtävien osalta. Teams-kokouksia AKE-kirjastojen kanssa voitaisiin kokeilla osana yhteistyötä. AKE-kirjastot voivat ehdottaa esim. tiettyihin aiheisiin liittyviä kokouksia, jolloin Vake kerää tiimistään kyseisen asian asiantuntijat koolle. Kirjastot.fi emoportaalin uudistus ja pro-osion uudistus ovat käynnissä.

Aijan esitys, pdf

Digihankkeen kuulumiset, Päivi Litmanen-Peitsala

AKE-toiminta ollut tärkeässä roolissa poikkeusoloissa, koska osaamisen kehittäminen on tapahtunut kunnissa AKE-kirjastojen tarjoaman koulutuksen avulla. Myös digihankkeella ja sen työntekijöillä on ollut merkittävä rooli poikkeusajan toiminnassa.

Päivi on käynnistämässä teams-kierrosta kaikkien AKE-kirjastojen kanssa ja lähettää kokouskutsut alueille lähiaikoina. Kierroksella keskustellaan mm. siitä, miten toimitaan nyt, kun varsinainen digihanke alueilla on päättynyt, tai päättymässä. Mitä digihankkeesta jää pysyväksi toiminnaksi, ja mitä siitä jää käteen. Mitä koulutusmateriaalia kannattaa esimerkiksi pitää verkossa esillä, ja mitä toiveita kirjastoilla on liittyen Kirjastot.fin pro-osioon, joka uusitaan tämän vuoden aikana. Päivin työt digihankkeen parissa jatkuvat ensi kesään saakka.

Päivin laatinut muistion Vaken digihankkeen sisällöstä. Digihanke tuli hyvään aikaan ja auttoi selviytymään poikkeusoloissa. Etäosallistumisesta tultiin sujuvasti virtuaaliseen läsnäoloon. Vielä on kuitenkin työsarkaa jäljellä. Esimerkiksi, miten tuetaan pieniä kuntia digin kanssa, ja miten turvataan kaikille tarvittavat välineet pysyä mukana digitaalisessa ympäristössä.

Päivin muistio, pdf liitteenä.

12.00 – 13.00 Lounastauko

AVI:jen ajankohtaiskatsaus, Anneli Ketonen

Valtion talousarviossa ovat avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin. Erityisavustukset kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan tulevat suurilta osin veikkausvoittovaroista. Tämän syksyn haku aukeaa 26.10 ja päättyy marraskuun lopussa. Avustettavat kokonaisuudet ovat samat kuin aikaisempina vuosina, eli aktiivinen kansalaisuus demokratia ja sananvapaus; lukemisen edistäminen ja kirjastojen vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys. Erityisesti suunniteltaessa hankkeita lukemisen edistämiseen liittyen kannattaa olla yhteydessä Erteen. Lisätietoa avustuksista löytyy osoitteesta http://aviavustukset.fi/ .  Avustuksia kannattaa tutkia laajemminkin, esimerkiksi nuorisotoimessa on kiinnostavia avustuksia, joissa kirjasto voisi olla kumppanina mukana. AVI:t järjestävät hankeinfoja alueellisesti, jotka ovat avoimia kaikille. Avustukset haetaan ja selvitykset tehdään sähköisessä asiointipalvelussa.

26.10 järjestetään Miljoonat jakoon –webinaari. Aamupäivän osio on yhteinen kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. Iltapäivällä jakaudutaan toimialaryhmiin, joissa aiheina valtionavustustoiminnan ideat, käytännöt ja kysymykset. Nordic Libraries Annual – Kirjastot ja kestävä kehitys järjestetään 5.- 6.11.

Opintomatkoja ei tänä vuonna järjestetä. Koulutuksia on tarjolla runsaasti, tiedot löytyvät Kirjastot.fin koulutuskalenterista ja avi.fi - verkkosivuilta. Digitaalinen saavutettavuus koulutuspäivä onnistui erinomaisesti ja teema jatkuu marraskuussa aiheella Sosiaalinen saavutettavuus. Tiedonlähdetyöpajat jatkuvat ja Kirjastotila 2020 – tallenteet ovat katsottavissa Kirjastokaistalla. Lisäksi tulossa on Kirjastoautojen hankinta – koulutuspäivä. Etäjohtamiseen ja -pedagogiikkaan tulossa myös koulutusta.

Harrastamisen Suomen malli: päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastaminen koulupäivän yhteyteen. Ensimmäinen valtionavustusten hakukierros järjestetään marraskuussa. Kirjastojen toivotaan lähtevän tähän myös mukaan, jotta lukutaito ja lukeminen saadaan mukaan harrastuksiin. Merja Kummala-Mustonen on mukana AVIn edustajana Harrastamisen Suomen mallissa.

Aluehallintovirastot tekivät syyskuussa päätöksen, että yli 50 hengen yleisötilaisuuksia saa järjestää sisätiloissa ja rajoitetuissa ulkotiloissa, jos osallistujien turvallisuus pystytään takaamaan. Kunnat voivat tarvittaessa tehdä paikallisia rajoituksia, mikäli tautitilanne niin edellyttää.  Tartuntatautilakia uudistetaan ja siitä on lausuntokierros menossa. AVI on antanut lausuntonsa lakiuudistukseen. Ajankohtaista tiedotusta kannattaa seurata AVI:n viestintäkanavilta, ja yhteyttä voi aina ottaa AVI:oon.

Annelin esitys, pdf

Ryhmäkeskustelut, jako kolmeen ryhmään.

Miten kevät sujui poikkeusoloissa, vaikutukset AKE-toimintaan?

AKE-toiminta syksyllä, poikkeustilan jatko, miten AKE-toiminta jatkuu alueilla?

Suunnitelmat ensi vuodelle ja toiminnan painopisteet?

Ryhmäkeskustelujen purku

Ryhmä 1: Joensuu, Kuopio ja Lahti

Miten kevät sujui poikkeusoloissa, vaikutukset AKE-toimintaan?

Joensuussa keskeytettiin heti palkanmaksu, myös osalta AKE-työntekijöistä. Koulutukset keskeytettiin ja siirrettiin syksyyn. Etäyhteyksien käyttöä edistettiin ja järjestettiin mm. johtajien kahvitilaisuuksia etänä.

Kuopiossa ei ollut palkanmaksun keskeytystä, tai lomautuksia heti alkuun. Myöhemmin tuli lomautuksia, mutta eivät koskeneet AKE-henkilöstöä. Kokouksia ja koulutuksia toteutettiin etänä. Poikkeusajan etäkahvit olivat suosittuja, jopa yli 100 osallistujaa tilaisuuksissa. Johtajakahvit jatkuivat ja viestintää toteutettiin aktiivisesti. Vankiloihin ei kevään aikana päässyt, mutta toimitettiin esim. suosituslistoja ja pidettiin muuten yhteyttä. Toteuttamatta jäi esim. yhteiset työpajat, verkostoitumistilaisuudet ja opintoretket. Ryhmäytyminen haasteellista etänä, mutta digimahdollisuuksia hyödynnetty hyvin, Digihanke oli tärkeä. Kuopiossa myös henkilöstövaihdoksia.

Lahdessa siirrettiin myös paljon koulutuksia etätoteutukseen, sekä siirrettiin syksyksi. Etäkahvitilaisuuksia järjestettiin, ja alueellista Liboppia päästiin testaamaan kahdella kurssilla. Lahdessa oltiin etätöissä, ja viestintää tehtiin aktiivisesti. Etäosallistumiseen innostuminen kasvanut suuresti.

AKE-toiminta syksyllä, poikkeustilan jatko, miten AKE-toiminta jatkuu alueilla?

Joensuussa AKE-työntekijät vierailevat alueen kirjastoissa. Koulutusta järjestetään Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa osittain etänä, osittain lähikoulutuksena. Webinaareihin osallistumiseen innostus kasvanut kaikkialla. Etäkahvit jatkuvat kirjastoissa. Kuopiossa toteutetaan osaamistarpeiden kartoitus.

Suunnitelmat ensi vuodelle ja toiminnan painopisteet?

Joensuun ensi vuoden teemoja ovat kokoelmat ja sisällöt, mm. kokoelmien esittely, puheviestintä, vuorovaikutus, esiintyminen, digitaalisen aineiston hallitseminen, digitaitojen ylläpitäminen, e-aineistojen käyttö (e-aineistot kouluyhteistyössä ja asiakaspalvelussa) ja aineistojen näkyvyys. Toteutetaan myös tutustumismatka Kuopion varastokirjastoon. Pääsääntöisesti panostetaan puolipäiväisiin koulutuksiin, sekä etäkoulutuksiin.

Kuopiossa teemoina tulevaisuuden työelämä ja työelämätaidot, työhyvinvointi, erilaiset ihmiset työyhteisössä, tapahtumatuotanto ja markkinointi, myös kirjastolain näkökulmasta, tapahtumatuotanto järjestöjen kanssa, kulttuurinen vuoropuhelu, kirjastoista kansanvallan foorumeita, sekä kuntapäättäjille lobbaus. Lisäksi tehdään osaamistarpeiden kartoitusta, ja digihankkeelle jatkoa. AVI:n kanssa toteutetaan yhteisiä koulutuskokonaisuuksia mm. strateginen näkökulma tulevaisuuteen (trendit ja mustat hevoset) ja ennakointi. Koulutukset pääsääntöisesti etäkoulutuksia.

Lahdessa ympäristöteema, kirjasto kansalaisyhteiskunnan foorumina, demokratia, digihankkeen jatko ja asiakaspalvelun, mediakasvatuksen ja sisältökokonaisuuden teemoja, jotka vielä täsmentyvät.

Digihankkeen jatko mietinnässä kaikilla, joten valtakunnallinen koonti, esim. Päivi L-P:n palaverit ovat hyvä ajatus. Digihankkeen teemoilta on tuotettu monenlaisia materiaaleja (esim. koulutustallenteet), joita olisi hyvä saada hyötykäyttöön. Myös kirjaston roolista digitukija olisi hyvä muistutella, ja tämän roolin selkiyttäminen myös kuntapäättäjille tärkeää. Digitaidot tarpeen sisällyttää myös tehtävänkuviin. Lahdessa toivottu kaupunkitasoista suunnitelmaa ja yhteistä suunnittelua, maakunnallisella tasolla selvitystyö on alkamassa.

Ryhmä 2: Oulu, Porvoo ja Rovaniemi

Miten kevät sujui poikkeusoloissa, vaikutukset AKE-toimintaan?

Rovaniemellä palkanmaksut keskeytyivät, jonka johdosta ei ehditty tehdä keväällä niin paljon AKE-työtä, vaan piti osallistua myös muuhun kirjastotyöhön. Digikoulutuksia ja johtajia tukevia koulutuksia järjestettiin.

Oulussa alku oli sekava ja työpäivät pitkiä. Sitten otettiin nopeasti loikka uuteen. Järjestettiin etäkahvitilaisuuksia ja etäkoulutuksia. Vankilakirjastotyö pysähtyi (vankiloihin ei saanut mennä), mutta alueellinen e-kirjasto oli vahvuus.

Porvoossa keskeytettiin myös palkanmaksu, mutta AKE-työntekijät olivat töissä. Koulutukset siirrettiin nopeasti verkkoon ja järjestettiin säännölliset etäkahvitilaisuudet, missä keskusteltiin muun muassa pandemiaan liittyvistä asioista. Etäkahvitilaisuuksissa ja koulutuksissa oli paljon osallistujia, henkilökunnalla oli suuri tarve vertaistuelle ja tiedolle.

AKE-toiminta syksyllä, poikkeustilan jatko, miten AKE-toiminta jatkuu alueilla?

Rovaniemellä on lisätty tiedotuskanavia. Muutamia lähikoulutuspäiviä järjestetään, lisäksi verkkokoulutuksia ja webinaareja. Johtajille koulutusta ja muille työntekijöille koulutusta haastavista asiakastilanteista, joissa käytössä tarinateatteri-menetelmä. Aluekierros suunnitteilla, jos tautitilanne sen sallii.

Oulussa syksyllä pelkästään etäkoulutuksia. Digiwebinaareja, ja lukuiloa lapsille – koulutusta, sekä Luova luokka, joka toteutetaan ehkä lähikoulutuksena.

Porvoossa sekä lähi- että etäkoulutuksia. Ei suunnitella uusia lähikoulutuksia, mutta keväästä siirrettiin koulutusta syksyyn. Elokuussa järjestettiin kirjastofillarointi Länsi-Uudellamaalla ja Uudenmaan kirjastojen kesäkokous Porvoossa. Lähikoulutuksina toteutettu mm. Erätauko-koulutus ja esillepano-koulutus, sekä laaja kirjallisuuskoulutus, joka jatkuu osittain lähikoulutuksena. Tiedonhaku, opastus- ja digikoulutuksia ja lukupiirejä etänä.

Suunnitelmat ensi vuodelle ja toiminnan painopisteet?

Oulussa teemat vielä osittain auki. Rovaniemellä koulutussuunnitelmaa päivitetään, mutta koulutukset ja teemat vielä auki. Liboppi-yhteistyö koetaan tärkeäksi. Porvoossa suunnitteilla uusi verkosto, ”Ikääntyneiden kirjastopalvelut”. Opintomatkoja uusiin kirjastoihin ja muihin kiinnostaviin kohteisiin suunnitteilla. Koulutusteemat, joita on toivottu: sisältöjen ja eri informaatiolähteiden tuntemus, varmuus asiakaspalvelussa ja esiintyminen, ohjaaminen ja opastus, oman työn tuunaus ja digitaalisten työkalujen hallinta. Suunnitteilla myös oma digiajokortti.

Ryhmä 3: Tampere, Turku ja Vaasa

Miten kevät sujui poikkeusoloissa, vaikutukset AKE-toimintaan?

Kevät oli kaikille raskasta aikaa, paljon ”tulipalojen sammuttamista”. Opittiin, että siirtyminen digitaalisiin palveluihin ja etäkoulutuksiin tärkeää, ja jatkuu edelleen. Etäosallistuminen koulutuksiin lisääntyi ja osallistujamäärissä olikin suurta kasvua.

Tampereella puolet henkilökunnasta siirtyi sotepalveluihin keväällä, joka oli monelle oppimisen paikka, mutta toi myös omaan työhön uutta näkökulmaa. Oma työn arvostus kasvoi. Kirjastoja oli haasteellista pitää avoinna, koska oli lomia ja karanteeneja. Samalla tapahtui digiharppaus ja virtuaalisten palvelujen käyttö kasvoi hurjasti. Koulutusten osallistujamäärä singahti 137% kasvuun verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aikaisemmin, koska etätöissä oli helpompi osallistua koulutuksiin. Virtuaalisia kohtaamisia järjestettiin, sekä muita erilaisia epämuodollisia tilaisuuksia.

AKE/ AVI -yhteistyö kehittyi eteenpäin ratkaisukeskeisten keskustelujen kautta, joista palaute oli positiivista. AVIjen ajankohtaiset keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, korona toimi yhdistävänä tekijänä.

Vaasassa alku oli järkytys, mutta sitten tapahtui nopea muutos virtuaaliseen toimintaympäristöön. Keväällä järjestettiin n. 60 koulutusta, joissa yhteensä 1400 osallistujaa. Koronan hyöty oli se, että pienissäkin kirjastoissa tapahtui digiloikka. Liboppia on myös otettu alueella käyttöön.

Turussa oli AKE-henkilöstön osalta tilanne auki siinä vaiheessa, kun korona alkoi. Samoin LS-AVIlla oli menossa vaihdos henkilökunnassa. Johtajien etäkahvitilaisuuksia järjestettiin, sekä tiedotusta tilanteesta tehostettiin. Paljon aikaa meni kaaoksen hallintaan. Etäkoulutukset alkoivat heti, ja kirjastojen henkilökunta löysi verkkokoulutukset. Liboppia kehitettiin ja laadittiin mediakasvatussuunnitelma.

Aluehallintovirastolla oli viikoittaiset katsaukset OKM:n kanssa. Pidettiin yhteiskokouksia, joiden kautta välitettiin alueellista tietoa myös ministeriön suuntaan.

AKE-toiminta syksyllä, poikkeustilan jatko, miten AKE-toiminta jatkuu alueilla?

Tampereella edetään toimintasuunnitelman mukaisesti, mutta koulutukset järjestetään etänä teamsin välityksellä.  Kehitetään yhteistyötä verkkoalustalla, jotta saadaan siitä hyödyt irti. Lähipäiviä on myös hieman mietitty.

Vaasassa etäkoulutukset ja kirjastojen kierrokset jatkuvat. Kokoelmaprojekti loppuu vuoden vaihteessa, tästä kokeilusta saatu hyviä tuloksia.

Turussa koulutukset jatkuvat etänä. Paljon toimintaa oli suunniteltu toteutettavaksi paikan päällä, joten näistä kaikista on muutoshakemus lähdössä (kiertävää laitteistoa, mentorointia työnkiertoon). Libopin käytäntöön tuomista tehostetaan.

Suunnitelmat ensi vuodelle ja toiminnan painopisteet?

Turussa suunnitelmat vielä kesken. Tulossa vertaisoppimista ja mentorointia, viestintää kehitetään, toteutetaan verkkokoulutuksia, sekä yhteisöllistä luovaa toimintaa.

Vaasassa palkataan kolmas htv AKE-työhön. Kokoelmaprojektin jatkoksi tulossa palvelumuotoilua.  ”Minä oppijana” – koulutukset jatkuvat, lisäksi medialukutaito aiheena.

Tampereella iso opintokokonaisuus on ASPA -ajokortti, joka on sisarkoulutus digiajokortille. Tiedonvälitys ja medialukutaito tulossa. Hakemukseen budjetoidaan tallenteiden tekstitykset. Lisäksi vertaisoppimista ja mentorointia tulossa, mutta siirtyy todennäköisesti eteenpäin tulevaisuuteen.