Celian tehtävään kytkeytyy merkittävä yhteiskunnallinen vastuu. Yhdenvertaisuus, osallisuus yhteiskunnassa ja tasa-arvo, jotka ovat keskeinen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ovat meidän työssämme ovat arkea. Teemme äänikirjoja, pistekirjoja ja muuta saavutettavaa kirjallisuutta henkilöille, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta lukivaikeuden, vamman tai sairauden vuoksi. Pyrimme toiminnallamme edistämään yhdenvertaista lukemista ja sitä kautta lisäämään osallisuutta yhteiskunnassa.
Oman kirjakokoelman lisäksi teemme aktiivista yhteistyötä kirjastojen, oppilaitosten ja hoivasektorin toimijoiden kanssa, jotta palvelumme tavoittaisi kaikki sitä tarvitsevat. Samaan aikaan edistämme saavutettavien kirjojen tekemistä kaupallisten kustantajien suuntaan, jotta yhä useampi digitaalinen kirja olisi jo syntyessään saavutettava.
Toimintamme perustuu lakiin, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Koska Celiassa on samaan aikaan ollut käynnissä myös strategiatyö, olemme pohtineet toimintaamme useasta näkökulmasta. Osa tätä kokonaisuutta on, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyvät Celiassa.
Kestävän kehityksen tavoitteiden valinta
Kannustusta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden pohdiskeluun on tullut myös ylempää. Celia on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen erikoiskirjasto ja virasto – siis osa valtionhallintoa – ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 on saanut valtionhallinnossa erityistä huomiota viime aikoina. Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti virastot ovat alkaneet tehdä vastuullisuusraportointia ja miettiä omaa toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Keväällä 2021 perustimme Celiassa työryhmän miettimään, mitkä ovat toimintamme kannalta keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet, jotka kirjataan vastuullisraporttiin. Celiassa oli jo aiemmin käyty vapaamuotoista keskustelua siitä, miten Celiassa toteutetaan kestävää kehitystä ja mihin pyritään. Silloin mietittiin, lähestytäänkö asiaa Green Officen näkökulmasta vai tarkastellaanko asiaa kokonaisvaltaisemmin. Celian johdossa nähtiin tarve kokonaisvaltaiselle tarkastelulle. Myös Valtiokonttorista tullut ohjeistus yhdessä uunituoreen julkisen hallinnon strategian kanssa ohjasivat pohdintaa siihen suuntaan. Valtiokonttori oli ohjeistanut virastoja valitsemaan YK:n listasta 3-5 kestävän kehityksen tavoitetta, joita ne toteuttaisivat. Celian vastuullisuustyöryhmä laati oman ehdotuksensa, joka käsiteltiin johtoryhmässä. Prosessin jälkeen Celian listaus kestävän kehityksen tavoitteista näyttää tältä:
- Hyvä koulutus
- Eriarvoisuuden vähentäminen
- Ilmastotekoja
- Yhteistyö ja kumppanuus
Millä perusteella kestävän kehityksen tavoitteet valittiin?
Kaksi ensimmäistä kestävän kehityksen tavoitteistamme kumpuaa suoraan Celian lakisääteisistä tehtävistä. Celia tekee saavutettavia oppi- ja kurssikirjoja, jotta mahdollisuus hyvään koulutukseen toteutuu myös silloin, kun lukeminen tuottaa erityisiä haasteita näkövamman, lukivaikeuden, tarkkaavaisuushäiriön, motorisen sairauden tai vastaavan syyn takia. Lisäksi Celia pyrkii edistämään saavutettavuutta myös niissä oppimateriaaleissa, joita Celia ei tee, kuten esimerkiksi kustantajien digioppikirjat ja tai opettajien omat opetusmateriaalit. Hyvä koulutus nähdään väylänä yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja tasa-arvoon.
Eriarvoisuutta vähennämme tarjoamalla monipuolista kirjallisuutta heille, joille ei löydy saavutettavaa kirjallisuutta muualta. Resurssiemme rajoissa huomioimme erilaiset lukemisesteet ja tarjoamme pääsyn tiedon ja tarinoiden äärelle silloin, kun painetulle tekstille tarvitaan vaihtoehto. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että kirjallisuutta tuottavat tahot huomioisivat nykyistä paremmin saavutettavuuden. Haaveena on, että jonain päivänä saavutettavuus olisi osa kirjallisuuden valtavirtaa. Mutta haaveilun ohella on oltava realisti: esimerkiksi pistekirjoja eivät kaupalliset toimijat tule todennäköisesti tekemään.
Toimintaamme kytkeytyvät tiiviisti erilaiset hankkeet ja kumppanuudet sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaniemme lista on pienelle organisaatiolle varsin suuri: yleiset kirjastot, korkeakoulukirjastot, oppilaitokset, hoivakodit, kotimaiset ja ulkomaiset järjestöt, muiden maiden vastaavat erikoiskirjastot, valtionhallinnon muut toimijat… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ilman aktiivista yhteistyötä olisi kuitenkin mahdotonta tavoittaa kaikki, jotka apuamme tarvitsevat. Siksi erilaiset kumppanuudet ja yhteistyön muodot ovat Celialle ja palvelumme käyttäjille tärkeitä.
Vastuullisuusraportin neljästä tavoitteesta oikeastaan vain ilmastoteot on ihan uusi. Celiassa on ymmärretty, ettemme ole erillinen saareke, jota ilmastonmuutos ja sen seuraukset eivät kosketa. Jokaisen yksilön ja organisaation on yritettävä mahdollisuuksiensa mukaan pienentää ilmastokuormitusta. Celiassa aiotaankin kehittää tuotantotapoja, jakelukanavia ja tilaratkaisuja kestävämpään ja ekologisempaan suuntaan. Celian kirjojen takia ei kaadeta metsiä, mutta ääni- ja pistekirjojen tuotantokaan ei ole vailla hiilijalanjälkeä. Siksi on tarpeen selvittää mahdollisuuksia ekologisempaan tuotantoon ja jakeluun esimerkiksi sähkönkulutuksen osalta. Toisaalta Celian toimitilat sijaitsevat Iiris-talossa, jossa on investoitu ilmastotalkoisiin ja tuotetaan osa sähköstä aurinkopaneeleilla.
Vaikka Celian kirjat eivät ole paperia, paperia on pyöritelty meilläkin. Aiemmin tuotannonohjauksen tukena olivat tietojärjestelmien lisäksi paperitulosteet. Tuotannonohjausjärjestelmän vaihduttua vuoden 2020 alussa teimme kuitenkin ison loikan paperittomaan toimistoon. Tuotannonohjauksessa ei enää liikutella turhaan lippusia ja lappusia, vaan bittejä tietokannassa. Muutosta helpotti koronapandemia ja siirtyminen etätyöhön, jonka jälkeen kukaan ei enää haaveillut vanhoista hyvistä ajoista tulosteineen.
Myös sopimuskumppaneiltamme edellytämme toimimista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ei olisi eettisesti kovin vankalla pohjalla, jos emme odottaisi vastuullista toimintaa myös niiltä tahoilta, joiden kanssa teemme sopimuksia.
Tavoitteista konkretiaan: kestävä kehitys kirjaston arjessa
Kestävä kehitys ei ole vain strategioita ja raportteja. Tavoitteet on vietävä käytäntöön. Henkilökunta on saatava mukaan. Tavoitteista on tehtävä niin olennainen osa arkea, että kestävän kehityksen huomioiminen on itsestään selvää. Mitä siis seuraavaksi? Mitä olemme jo tehneet Celiassa ja mitä pitäisi tehdä?
Hallinnon tasolla seuraava askel on miettiä mittareita, joiden avulla arvioimme kestävän kehityksen tavoitteidemme toteutumista. Sitä työtä ollaan vasta aloittelemassa. Monenlaista muuta on kuitenkin jo tehty, ihan ruohonjuuritasolla.
Kirjastona Celia voi muuttaa paitsi omia toimintatapojaan, myös jakaa kirjojensa kautta asiakkailleen tietoa kestävän kehityksen teemoista. Vuoden 2018 loppupuolella Celiassa alettiin koota lapsille, nuorille ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen suunnattua kestävän kehityksen kirjapakettia, joka lisäisi tietoa ilmastonmuutoksesta, ruokahävikistä, ekologisemmasta ruuan tuotannosta ja kierrätyksestä sekä antaisi vinkkejä ilmastoystävällisempään toimintaan. Lapset ja nuoret on nähty aktiivisina ilmastotoimijoina ja kouluissa annetaan paljon ympäristökasvatusta, johon Celia on halunnut tarjota materiaalia omalle kohderyhmälleen. Tällaisilla toimenpiteillä toteutetaan kaikkia Celian kestävän kehityksen tavoitteita: edistetään kouluttautumista, vähennetään eriarvoisuutta, tehdään yhteistyötä ja toteutetaan myös ilmastotekoja tarjoamalla pääsy asiaa koskevan tiedon äärelle.
Tämän vuoden elokuussa toteutettiin kestävän kehityksen hengessä Itämeri-teemaviikko, jolloin Celia vinkkasi Itämeri-aiheisia kirjoja blogissa, Instagramissa, Facebookin Kirjoja kaikille -ryhmässä ja Celianetin etusivulla. Kirjalista löytyy edelleen Celianetistä: Itämeripäivän kirjavinkit. Itämeri-teemaviikkoa ei suunnattu kuitenkaan vain Celian asiakkaille: omalle henkilökunnalle heitettiin ruokahaaste, jonka tavoitteena oli (ainakin) viikon ajan syödä kasvisruokaa ja kotimaista kalaa. Viikko huipentui, kun Itämeripäivänä 26.8. henkilöstö irtautui kirjojen parista viettämään vastuullisuuspäivää rantojen siivouksen sekä Itämeri-kävelyjen ja -tapahtumien merkeissä – koronatilanteen takia kukin tahoillaan, mutta silti yhteisönä. Kuvia Itämeri-hetkistä ja tunnelmista jaettiin kollegoille ja ainakin kyseisen päivän aikana lounaaksi valikoitui kasviksia ja kalaa. Myös Itämeren rantojen roskamäärä väheni monen jätepussin verran.
Uusin kestävän kehityksen teemaviikko järjestetään Luki-viikolla 4.-10.10., johon Celiakin tuottaa omille viestintäkanavilleen sisältöä. Teemme paljon yhteistyötä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa, joka on Luki-viikon pääorganisaattori. Melkein puolet Celian asiakkaista on nykyään henkilöitä, joilla on lukivaikeus, joten teema on meillä hyvin ajankohtainen. Viikon aikana pyrimme lisäämään omalta osaltamme tietoutta lukivaikeudesta ja Celian kirjojen käytöstä lukemisen tukena.
Ulospäin tehtävän työn lisäksi myös organisaation sisällä tapahtuu. Pyrimme lähitulevaisuudessa käynnistämään Ekotukihenkilö-toimintaa, joka vie meitä työyhteisönä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ideoita on jo heitelty vastuullisuustyöryhmässä: kokouksen kinkkuvoileivät voi vaihtaa kasviksiin, jokainen huolehtii asianmukaisesta kierrätyksestä niin etä- kuin lähityössäkin ja sekä kotikonttorilla että toimistolla voi vähentää valaistusta ja vedenkulutusta.
Kestävä kehitys näkyy siis Celian arjessa pieninä ja vähän isompinakin askelina. Se on henkilöstön osallistamista, tiedon jakamista, omien toimintatapojen muokkausta, asennekasvatustakin. Vähitellen kohti kestävämpää arkea ja ehkä myös parempaa maailmaa.
Rebekka Laaksonen
Celia
suunnittelija, vastuullisuustyöryhmän vetäjä