Pöytäkirja 1/2015

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2015

Kokousaika:                   
Torstai 16.4.2015 klo 11.00 – 17.00
Perjantai 17.4.2014 klo 10.00 – 13.00
Kokouspaikka:
Jyväskylän kaupunginkirjasto, Pieni luentosali
Yhteystiedot:
Vapaudenkatu 39 - 41, 40100 Jyväskylä

Torstai 16.4

Tilaisuus alkoi aamukahvilla ja rupattelulla, jonka aikana YKN:n edustajat saapuivat ympäri Suomea. Junaliikenne hieman takkuili, mutta vartin yli yksitoista kokous pääsi alkamaan.

1. Kokouksen avaus ja Jyväskylän kirjaston puheenvuoro

Puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen, jonka jälkeen Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma toivotti kaikki tervetulleiksi Jyväskylään.

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

  • Kohan eteneminen
    Rebekka Pilppula:
    Pohjois-Karjalassa Kohalle kuuluu hyvää ja parhaillaan mukaan on tulossa uusia kirjastoja: Ilomantsi. Lieksa ja Nurmes.
    Virpi Launonen:
    Koha-Suomi etenee. Ohjausryhmä on kokoontunut monta kertaa ja käyttöönottoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat, joskin monta tärkeää asiaa on vielä ratkaisematta, esimerkiksi pitäisikö Koha-Suomen taustalla olla konsortio, yhdistys vai säätiö. Kokonaissuunnitteluun liittyvää rahoituspäätöstä odotellaan vielä.
     
  • Melinda ja Piki-kirjastot
    Pirkko Lindberg Tampereen kaupunginkirjastosta kertoi, että Tampereen aineistotietokannan siirto Melindaan toivon mukaan etenee lähiaikoina. Luetteloinnin keskittäminen Tampereelle aiheutti keskustelua lähikunnissa. Kansalliskirjastossa on aikeena rakentaa malli yleisille kirjastoille siitä, miten mm. luettelointi tulisi järjestää tehokkaasti ja niin, että laatuvaatimukset tulevat täytetyiksi. Samalla siellä tutkitaan luetteloinnin kytkemistä hankintaan, joka on yleisille kirjastoille välttämätöntä, mutta ei ole ollut korkeakoulukirjastoissa samassa asemassa.
     
  • Kirjan vuosi 2015
    Kirjanvuosi.fi sivustolla on kirjastojen käyttöön soveltuvia Kirjan vuosi 2015 -logoja ja muita materiaaleja. Siellä voi myös ilmoittaa omista tapahtumistaan.
    http://www.kirjanvuosi.fi/
     
  • Seniorsurf
    - http://www.vtkl.fi/fin/etusivu/

    Päivi Litmanen kertoi, että Vanhustyön keskusliitto kokoaa ja tekee netin käytön opastusmateriaaleja. Heidän ajatuksissaan ovat erityisesti ikääntyneet verkon käyttäjät, mutta aineistot soveltuvat hyvin myös muiden käyttöön. Nyt verkosta löytyy muun muassa verkkopankkien ohjeistusta.
    - http://www.vtkl.fi/document/1/1728/0258183/Verkkopankkien_kaytto.pdf
    VTKL:n "Seniorit surffaa - nettiopastaja auttaa -hanke" tulee tuottamaan seuraavan vuoden aikana runsaasti aineistoa verkko-opastajien käyttöön. Odotettavissa on myös linjauksia ja ohjeita sekä sopimuksia vapaaehtoisten vertaisopastajien  työn tiimoilta. Sivustoa kannattaa seurata muulloinkin kuin SeniorSurfin suunnitteluaikana.
    - http://www.vtkl.fi/fin/kehitamme/seniorit_surffaa_nettiopastaja_auttaa/
    Muistattehan, että SeniorSurf on jälleen 6.10.2015. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt!
    - SeniorSurf-päivän ohjeet

  • Turvallisuusviuhka
    Tuula Haavisto esitteli Helsingin kaupunginkirjastossa toteutetun turvallisuusviuhkan. Viuhkaan on koottu asiakaspalvelun riskitilanteita sekä ratkaisuja ja toimintamalleja näihin tilanteisiin. Viuhkassa on muun muassa neuvoja aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen. Näitä ohjeita voidaan käyttää myös muissa kirjastoissa. Keskuskirjasto valmistautuu painamaan turvallisuusviuhkan ohjeet valtakunnalliseen käyttöön. Jakelu tapahtuu maakuntakirjastojen kautta. Yhteyshenkilönä toimii Erkki Lounasvuori.
    - Kuva turvallisuusviuhkasta
     
  • Kirja: Kirjaston kuolema
    "Kirjaston kuolema" niminen teos kirjaston tulevaisuudesta on julkaistu. Sen ovat toimittaneet Suomen Kirjastoseuran ja Suomalaisen tieteellisen kirjastoseuran puheenjohtajat Jukka Relander ja Jarmo Saarti. Teoksen artikkelien kirjoittajina ovat kotimaiset ja kansain­väliset kirjastoalan asiantuntijat.
    - http://avain.net/julkaisut/tietokirjat/kirjaston-kuolema.html
     
  • Tietoarkkitehtuuri
    Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä kertoi, että tekeillä on kokonaiskuva kirjastojen tietoarkkitehtuurista. Sitä tullaan esittelemään YKN:ssä myöhemmin.

Kokouksen järjestäytyminen
3. Todettiin Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) kokoonpanossa tapahtuneet muutokset ja läsnäolijat

  • YKN:n jäsenet ja varajäsenet näkyvät ajantasaisesti osoitteessa:
    http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/jasenet#.VTh-4PPyXIU
    Sihteeri toivoi, että saisi heti tiedon, kun maakuntakirjastokokouksissa valitaan uusia jäseniä YKN:ään.
     
  • Läsnä, Keskuskirjasto, maakuntakirjastot ja suurten kaupunkien edustajat:
    Tuula Haavisto (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Erkki Romppainen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu),  Asko Hursti (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Salla Erho (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Aart de Heer (Turku), Marja Mikola (Vaasa), ja Jaana Tyrni (Espoo) 
    Poissa: Kuopion ja Vantaan edustajat
  • Läsnä, Maakunta-alueiden edustajat
    Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva), Jaana Sopanen (Joroinen), Ari Koistinen (Suomussalmi), Mikko Paajala (Kannus), Pirkko Oinonen (Kivijärvi), Katariina Kupiainen (Kotka), Eija Leivo (Inari), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Lea Tserni-Puittinen (Lieksa), Eila Ainali (Kalajoki), Kirsi Lähde (Orimattila), Heidi Enberg (Raasepori), Tiina Salo (Raisio).
    Poissa: Kanta-Hämeen, Pohjois-Savon ja Satakunnan edustajat

  • Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä)
    Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri vastuualueen johtaja Hannu Sulin (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
    Projektipäällikkö Susanna Sandell (Turun kaupunginkirjasto)
    Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto)
    Suunnittelija Anu Jäppinen (Helsingin kaupunginkirjasto)
    Johtava suunnittelija Matti Sarmela (Kirjastot.fi)
    Palvelupäällikkö Hanna Martikainen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
    Kirjastoasiain erityisasiantuntija Johanna Selkee (Kuntaliitto)
    Kirjastonhoitaja Virpi Viiru (Saarijärven kaupunginkirjasto)
    Palvelupäällikkö Taina Ratia (Turun kaupunginkirjasto)
    Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala (Kirjastot.fi)

  • Läsnä sihteerinä
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori (Keskuskirjasto)

  • Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä
    Suunnittelija Nina Granlund (Kirjastot.fi)

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.

  • Todettiin kokous päätösvaltaiseksi, paikalla 35 jäsentä, poissa 5.
  • Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Eila Ainali ja Salla Erho, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

5. Esityslistan hyväksyminen

  • Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja pyysi mahdolliset kommentit ja muutokset siihen kokouksen osanottajilta.
    Muutoksia ei tullut.
     
  • Lisäys: Kirjastot.fi:n ohjausryhmä tarvitsee uuden yleisten kirjastojen jäsenen Soile Kokkosen tilalle.
    Valittiin Kirjastot.fi:n ohjausryhmän jäseneksi projektipäällikkö Susanna Sandell Turun kaupungin kirjastosta. Toimikausi vuosi 2015.

6. Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin vastuualueen johtaja Hannu Sulin kertoi aluksi uudesta virastaan OKM:ssä ja siihen liittyvistä tehtävistä. Kirjastoasiat kuuluvat kokonaisuuteen, mutta eivät enää samalla painoarvolla. Hannun aikaisempi virka tulee hakuun myöhemmin tänä vuonna.

    Hannu jatkaa kirjastolain uudistamistyöryhmän puheenjohtajana. Uudistamistyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 15.4.2015. Kirjastolain uudistamisesta tullaan järjestämään alueellisia kokouksia ja työpajoja. Kirjastolain uudistamisen tiedotussivut:
    http://okm.fi/OPM/Kirjastot/vireilla_kirjastot/kirjastolaki/index.html?lang=fi

    YKN kyseli maakuntakirjastojen asemasta, lukumäärästä, kirjastorakentamisesta ja uudesta kirjastolaista. Kirjastojen rakentamisen rahoitus siirtyy kuntien vastuulle kokonaan, maakuntakirjastojen asemasta voi varmasti sanoa vain sen, että alueellinen toiminta on tarpeen ja sitä kehitetään joka tapauksessa. Oletettavasti maakuntakirjastojen lukumäärä kuitenkin laskee.

    Hannun puheenvuoron yhteydessä neuvostossa keskusteltiin sähköisten julkisten palvelujen opastamisesta. Monet virastot lakkauttavat fyysiset palvelunsa ja siirtyvät verkkoon. Fyysinen palvelu ja opastaminen jäävät kirjastojen varaan, usein kirjaston henkilökunnalle. Muutamien kuntien lakimiehet ovat tutkineet sitä, missä menevät rajat siinä, missä asioissa kirjaston henkilökunta voi opastaa palveluissa. Muun muassa asiakkaiden pankkiasioiden hoitaminen käytännön tasolla ja Kela-korvausanomukset ovat jo sen tason palvelua, että sekä asiakkaiden tietosuoja että vastuu palvelun asiantuntevuudesta ovat koetuksella. YKN toivoi virallista kannanottoa ja linjanvetoa tähän asiaan.

Hanke-esittely 1 (Kymenlaakso)
7. E-aineiston näkyvyys

  • Kirjastotoimenjohtaja Merja Sali Kouvolan kaupunginkirjastosta esitteli Kymenlaaksossa Amk:in kanssa toteutettua Living Lab –projektia kirjaston e-aineiston näkyvyyden parantamiseksi. Amk:in opiskelijat jakoivat asiakkaat eri ryhmiin ja suunnittelivat sen jälkeen ryhmille soveltuvaa e-aineistojen mainontaa ja esittelyä. Asiakasryhmiksi valittiin seniorit, opiskelijat sekä aikuisväestöstä matkustavat aikuiset ja maahanmuuttajat. E-aineistojen tämän hetkinen tuntemus testattiin haastatteluin, samoin asiakasryhmien tarpeet. Näiden pohjalta opiskelijat tekivät ehdotuksia aineiston esittelyyn. Tuloksena olivat mm. testauspisteet, joissa e-aineistoja saisi testata ja niiden käyttöön saisi opastusta, kuvallinen käyttöliittymä, jossa ohjeet olisivat yksiselitteisessä, selkeässä muodossa vailla pitkiä tekstejä. Ehdotettiin mainoksen näköisiä ohjeita kirjanmerkkeihin, lainauskuitteihin sekä mainostauluja. Matkustaville aikuisille todettiin sopiviksi palveluiksi sisältöihin liittyvät asiat: karttahaut, kuvahaut, asiakkaan sijainnin tunnistamisen mukaan.

    Kaiken kaikkiaan projektin lopputuloksena voitiin todeta, että e-aineiston tuntemus asiakkaiden keskuudessa on hätkähdyttävän huono. Tämä johtuu markkinoinnin puutteesta ja osittain käytettävyysongelmista. Tärkeätä olisi kuitenkin saada yksinkertaiset, lyhyet ja kuvitetut ohjeet aineiston käyttöön ja aineiston olemassaolo näkyväksi kirjastotilassa ja sen ulkopuolellakin.

  • Merjan esitys verkossa

Yhteinen strategia
8. Yleisten kirjastojen (neuvoston) strategia 2015 – 2019
YKN-strategian vielä rakenteilla oleva versio jaettiin osallistujille esityslistan mukana
- Linkki

  • Puheenjohtaja Rebekka Pilppula kertoo, miten strategian päivitys on edennyt. Päivitystyön myötä strategia on muuttumassa Yleisten kirjastojen strategiaksi tai suunnaksi, ei siis enää Yleisten kirjastojen neuvoston strategia. YKN näytti muutokselle vihreätä valoa. Edellinen strategia toimi hyvin kirjastotyön kehittämisen pohjana, uuteen versioon päivitetään ajankohtaisia asioita. Siitä jätetään pois mittariosa, koska mittaaminen on monisyinen asia ja painopiste on yhä enemmän siirtymässä kirjastotyön laadullisiin arviointeihin.

    Neuvosto keskusteli strategiasta ja totesi, että sen luonne on antaa konkreettisia ohjeita henkilöstölle. Siitä syystä siinä käsitellään arvoja ja sitä, miten niitä toteutetaan kirjastoissa arjen töissä. Keskusteltiin myös siitä, että päivitetty versio on suunnattu ennen kaikkea kirjastolaisille ja siksi päättäjät tarvitsevat heille suunnatun version, samoin kuin edellisenkin strategian kohdalla tehtiin. Toivottiin, että tehokkuus ja taloudellisuus mainittaisiin, sillä näiden kohdalla kirjastoalan yhteistyön merkitys korostuu. Haluttiin, että sana sivistys näkyisi tekstissä. Pohdittiin, tulisiko kunnan roolin näkyä strategiassa. Kunta on rahoittaja, mutta lisäksi viime aikoina kunnan palveluita on alettu korostetusti kanavoida asukkaille kirjastojen kautta. Kuntaliiton strategiasta "Sivistyksen suunta vuoteen 2025" keskusteltiin myös ja sitä pidettiin hyvin tehtynä.

    Keskustelun lopuksi strategian päivitystyöryhmä toivoi lisää kommentteja, joita voi lähettää sähköpostilla Päivi Litmanen-Peitsalalle ja Erkki Lounasvuorelle.

13.00 – 14.00 Lounastauko

Yhteistyö
9. Ison Omenan palvelutori – uusi tapa palvella

  • Jaana Tyrni Espoon kaupunginkirjastosta kertoi Matinkylän Ison Omenan palvelutorista. Tulevan metropysäkin myötä kävijämäärät Isossa Omenassa lisääntyvät paljon ja kohennusremontin yhteydessä kirjaston tilatkin muuttuvat. Ne sijaitsevat kauppakeskuksessa yhteisissä tiloissa samassa kerroksessa muiden julkisten toimijoiden, terveyskeskuksen ja neuvolan kanssa. Kirjaston tilat on sijoitettu niin, että lasten osasto on neuvolan kanssa yhteisissä tiloissa, aikuisten osaston lehdet terveyskeskuksen yhteydessä. Näin asiakkaat saavat kirjaston palveluja silloin, kun ovat hoitamassa muita asioitaan, ostoksilla ja käydessään vaikkapa lääkärin vastaanotolla. Suunnitelmat näyttivät edustavilta ja neuvoston mielestä idea tilan jakamisesta eri puolille oli varsin hyvä.

    Jaana esitteli myös Paja-toimintaa, jossa asiakkaat saavat toteuttaa erityyppisiä toimiaan. Pajassa tuotetaan käsityötä, tietotekniikka-asioita, yritystoimintaa ynnä muuta. Pajatyöskentelyä on järjestetty Tapiolassa, Kirjasto Omenassa ja Sellossa. Saman aiheen parissa työskentelevät voivat tukea toisiaan ja ihmiset ovat saaneet tilaisuuden luoda verkostoja Pajassa. Toiminnasta on tullut hyvin suosittua. Lisätietoja Paja-toiminnasta voi kysyä Jaanalta.

  • Jaanan esitys verkossa

Kirjastojärjestelmäesittely
10. Vaski-Finna
- https://vaski.finna.fi/

  • Projektipäällikkö Susanna Sandell Turusta esitteli Turun Vaski-Finnan tilannekatsauksen. Vaski-Finnan beta-versio on julkaistu alkuvuodesta. Palvelussa on toistaiseksi ollut maltillisesti kävijöitä. Sen saama palaute on pääasiallisesti hyvää. Vaski-Finnaa on kiitetty selkeydestä ja helposta käytettävyydestä, kritiikkiä ovat saaneet tietyt puutteet (uutuuslistat). Tavoitteena on, että Vaskin julkaisualustassa tuotetut sisällöt näytettäisiin Vaski-Finnassa syötteiden avulla. Myös valtakunnallisesti tuotettuja sisältöjä (Kirjastohakemisto, Kirjasampo, Kysy kirjastonhoitajalta) tuotaisiin Vaski-Finnaan syöttein. Asiakas käyttäisi siis vain yhtä sivustoa – Vaski-Finnaa.  Vaskin pohjalta on tarkoitus luoda Finnaan monistettava konsepti yleisten kirjastojen käyttöön: hakuliittymänä toimii Finnan haku, kirjastojen sivut luodaan samantyyppisesti kuin Vaskin, mahdollisimman kevyesti samaan ympäristöön. Vaski siirtyy käyttämään pelkästään Finnaa vuoden loppuun mennessä. 
     
  • Susannan esitys verkossa

Kuvailutieto
11. Kuvailutieto on yleisten kirjastojen hanke painottuen yhteistyöhön kirja-alan toimijoiden kanssa, kuvailukeskuksen perustamiseen ja Melindaan osallistumisesta.

  • Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri ja suunnittelija Anu Jäppinen esittelivät neuvostolle, miten kuvailutietoprosessin kehittäminen ja valtakunnalliseen luettelointikeskuksen perustaminen ovat edenneet. Anu esitteli kaaviota, jossa kuvataan kuvailutietoprosessin tavoitetilaa, jossa kuvailutiedot kerätään kustantajilta ja toimitetaan rikastettavaksi valtakunnalliseen kuvailukeskukseen ja sieltä kirjastoihin sekä Melindaan. Rikastetut kuvailutiedot voidaan edelleen toimittaa kirja-alan toimijoille, mm. kirjakauppoihin. Virva ja Anu esittelivät prosessin kulun ja vastuutoimijat sekä aikatauluja. Neuvoston väkeä kiinnosti tietää, millaisia maksuja järjestelystä tulee yleisille kirjastoille ja kenelle ne maksetaan. Lisäksi kiinnosti, miten luettelointitietueiden rikastaminen organisoidaan.

    Anu kertoi myös siitä, että automaattista indeksointia testataan. Kuvailuja tehdään automaattisesti kirjan lievetekstien, nimekkeiden, tekijöiden ja kustantajien tekstikentistä. Neuvostoa kiinnosti sekin, miten paljon tällainen prosessi säästää aikaa ja tekijäkustannuksia. Testit ovat alkuvaiheessa, mutta jonkinasteinen puoliautomattinen indeksointi, jossa luetteloijalle tarjotaan koneellisesti tuotettuja kuvailutermejä valittavaksi, on tulevaisuudessa todennäköinen.

    Otettiin myös esiin kilpailutus: mikäli joku yksityinen järjestää samantyyppistä kuvailutietojen tuottamista, tuleeko palvelu kilpailuttaa kansallisen kuvailukeskuksen toiminnan kanssa.

  • Virvan esitys verkossa
  • Anun esitys verkossa

Kahvitauko kera musiikin

Tiedolla johtaminen
12. Työpaja: Tilastot johtamisen työkaluina
- http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/

  • Iltapäivän viimeinen tunti kului työpajan merkeissä. Johtavat suunnittelijat Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori esittelivät tiedolla johtamisen välineitä. Matti esitteli eri näkökulmia kirjaston toiminnan sekä vaikuttavuuden analysointiin ja mittareihin, Erkki puolestaan esitteli juuri julkaistun tilastotietokannan visualisoinnin. Erkki korosti, että tilastojen soveltaminen ei ole vaikeata, täytyy kuitenkin olla pohjalla jokin asia, mihin etsii vastausta. Kokousväki jaettiin neljään työryhmään, joiden tehtävänä oli etsiä vastauksia tilastotietokannasta ennalta laadittuhin kysymyksiin. Tilastotietokannan visualisointi todettiin toimivaksi ja arveltiin, että päättäjille on sen avulla helpompi esittää asiansa. Ryhmätyö sinänsä osoittautui hieman haasteelliseksi iltapäivän loppuhuipennuksena.
     
  • Matin esitys verkossa

19.00
Iltatilaisuus

  • Tilaisuus pidettiin Jyväskylän kaupungintalon holvikellarin ja Tyrmän tiloissa osoitteessa Vapaudenkatu 32. Tarjolla oli buffet ja elävästä musiikista vastasi jyväskyläläinen Kirjastomiehet.

Perjantai 17.4

Perjantaina esitysten järjestys meni uusiksi, mutta pöytäkirjassa ne ovat esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi kohta 18 jouduttiin peruuttamaan.

Hanke-esittely 2 (Keski-Suomi)
13. ”Kirjasto on OK!" Lisää virtaa nuortenkirjastotyöhön”

  • Nuorten kirjastoprojektia Saarijärven kirjastossa esitteli kirjastonhoitaja Virpi Viiru. Projektiin ryhdyttiin, koska nuoret koettiin vaikeasti tavoitettavaksi ryhmäksi kirjastossa, aikaa toisaalta ei tahtonut olla ja työntekijöille haluttiin tarjota mahdollisuus erikoistumiseen. Projektissa tarjottiin sanataideohjaajan opetusta koululaisryhmille. Opetus sai hyvän vastaanoton, nuoret kokivat elämyksiä, oppivat heittäytymään ja pääsivät pois koulusta. Toinen osa projektia oli kirjavinkkarin toiminnan mahdollistaminen. Kirjavinkkari kävi pitämässä kirjallisuuden esittelyä nuorille sekä loi genrelistat. Oppina projektista oli, että tämänkaltaiselle toiminnalle olisi tarvetta. Hyvä tapa organisoida se olisi seudullinen yhteistyö. Etätyön mahdollisuus on tämän tyyppisessä toiminnassa välttämätöntä. Neuvostossa kerrottiin, että oli kokeiltu etävinkkausta ja sekin oli osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi.
     
  • Virpin esitys verkossa

14. Kelluva kokoelma

  • Palvelupäällikkö Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta kertoi, miten Jyväskylässä toteutettu yhteiskokoelma toimii. Jyväskylässä yhteisen kokoelman juuret ovat jo monen vuoden takana ja kuntaliitosten yhteydessä sen toteutus laajeni. Yhteinen kokoelma säästää hankintakustannuksia ja mahdollistaa aineiston tehokkaamman kierron. Myös kuljetuskustannuksia säästetään ja uutta aineistoa saadaan paremmin näkyviin pieniinkin kirjastoihin. Kokoelmat elävät hyvällä tavalla. Aineisto hankitaan osittain suoraan yhteiskokoelmaan, osittain kirjastoihin, joista se muutaman käyttövuoden jälkeen siirretään yhteiskokoelmaan. Poistot tehdään yhteisvastuullisesti. Aineistotietokannassa kellutus näkyy niin, että niteet ovat yhteiskokoelman niteitä, mutta asiakas etsiessään aineistoa saa näkyviin teokset toimipisteittäin. Jyväskylässä on myös tutkittu markkinoilla olevia kokoelmanhallintasovelluksia ja ainakin yksi niistä näyttäisi soveltuvan hyvin kellutuksen hallinnan tarpeisiin.
     
  • Hannan esitys verkossa

15. Kuntaliiton kirjastopoliittiset tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle

  • Kirjastoasiain erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta esitteli neuvostolle Kuntaliiton toimintaa ja tehtäviä. Kuntaliitto voisi olla huomattavasti merkittävämpi yhteistyökumppani kirjastolle monin tavoin. Kuntaliitolla on tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa, jota voi käyttää hyväksi. Se tuntee kuntapäättäjien tavat toimia sekä sillä on väylät, joiden kautta se pystyy toimittamaan tietoa päättäjille. Kuntaliitolla on myös hyödyllisiä palveluita, mm. Kuntaliiton lakimies voisi olla avuksi sähköisten opastusten ja tekijänoikeuskysymysten ongelmien selvittämisessä. Johanna oli pannut merkille, että Yleisten kirjastojen strategiassa ei juuri mainita kuntaa. Hänen mielestään kuntien kanssa toimiminen kannattaisi kuitenkin tuoda paremmin näkyviin. Kirjastot toimivat kunnan sisällä ja saavat rahoituksensa sieltä.

    Johanna esitteli Kuntaliiton tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle, Vaikuttavat lähipalvelut –hanketta, osallistamisesitettä sekä Kuntaliiton strategiaa. Niissä kaikissa kirjasto on merkittävä edellytys demokratian toteutumiselle kuntalaisen arjessa.

  • Johannan esitys verkossa

Alueellinen kirjastotoiminta
16. ”Suuntaa vaan en kysellyt”: kaikki muuttuu..

  • Kirjastotoimenjohtaja Asko Rossi Porvoon kaupunginkirjastosta esitteli alueellisen yhteistyön muotoja ja kehitystä. Pohjana tutkinnalle on toiminut Maija Berndtsonin esiselvitys. Asko otti kantaa alueellisten kirjastojen lukumäärään, alueellisen toiminnan vapaaehtoisuuteen ja siihen velvoittamiseen, alueellisen toiminnan organisointiin sekä kirjastohallinnon selkeyttämiseen. Asko esitti toiveen, että kaikki kirjastot saataisiin saman hallinnon alle, jolloin yhtenäinen kirjastopolitiikka ja hallinto helpottuisivat ja yhteistyö eri sektoreidenkin välillä muuttuisi helpommaksi. Alueellinen yhteistyö voisi olla suunnitellumpaa ja ohjatumpaa, kehittäminen keskitetympää. Kirjastoilla Uudellamaalla ovat toiveina yhteinen kirjastokortti ja yhteiset käyttösäännöt, asiakkaiden toiveita olisi syytä kuulla. Uuden kirjastolain valmistelussa heitä tulisi yrittää lähestyä monin tavoin ja heidän käyttäytymistään tulisi analysoida eri näkökulmista.
     
  • Askon esitys verkossa

”Missä kulkee raja”
17. Kirjastot ja verkkopankin käytön opastus

  • Helsingissä ollaan laatimassa ohjeistusta.
    - info

    Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto kertoi, että Helsingissä on selvitetty, missä raja sähköisen asioinnin opastuksessa kulkee. Usein kirjaston asiakaspalvelutehtävissä törmää nykyään tilanteisiin, joissa pitäisi auttaa asiakasta tekemään asioita, joita asiakkaan tietosuoja ei periaatteessa salli (pankki-, vero-, terveys-, sosiaalipalvelut). Myös työntekijän ja kirjaston vastuu tietyissä tilanteissa arveluttavat. Tästä syystä monissa kaupungeissa on ryhdytty tutkimaan sitä, mitkä tehtävät ovat kirjastolle ja opastukseen soveltuvia ja missä kohdin asiakkaan olisi kyettävä joko hoitamaan asia itse tai saatava apua asiantuntijalta, esimerkiksi Kelasta. Monissa pienissä kunnissa kirjasto on viimeinen julkinen palvelu, jossa on henkilökuntaa auttamassa asiakkaita ja monia kunnan muita tehtäviä hoidetaan kirjastossa esim. yhteispalveluna. Helsingissä on laadittu henkilökunnan ja asiakkaiden avuksi esite "Asiakasopastus kirjastossa", jossa vedetään käytännön rajat esim. verkkopankin käytön neuvonnassa.

    YKN:ssä todettiin, että olisi syytä kartoittaa eri kuntien kirjastojen tapa toimia sekä yhteistyömuodot, joita monilla kirjastoilla kunnan muiden toimijoiden kanssa on. Päivi Litmanen-Peitsala lupautui tekemään kyselypohjan, jonka lähettää kirjastoille. Saadun kartoituksen pohjalta voidaan päätellä, miten opatusasiaa tulisi lähteä määrittelemään.

  • Tuulan esitys verkossa

11.00 – 11.30 Kahvitauko

Musiikki elää ja voi hyvin
18. Musiikkiosastot tänään

  • Tämä esitys peruuntui osastonjohtajan Jarkko Rikkilä Tampereen kaupunginkirjastosta ollessa estynyt saapumaan paikalle.

Hanke-esittely 3 (Lappi)
19. Inaria tarinoin

  • Kirjastonjohtaja Eija Leivo Ivalosta kertoi hankkeesta, jossa kirjasto oli mukana keräämässä haastatteluja ja muisteluita Inarin historiasta. Rahoitus saatiin Eu:sta maaseudun kehittämisavustuksena ja hanke kesti 2 vuotta. Tavoitteena oli äänitearkisto, johon on kerätty suullista kertomaperinnettä Lapista, Inarin historiasta ja elämästä. Arkisto julkistettaneen kesän kirjastopäiviin mennessä. Hankkeessa on ollut yksi päätoiminen tekijä. Eija kertoi, että kun tarinoita alettiin kerätä, syntyi kansanliike, ja materiaalia on todella runsaasti. Äänitearkisto kiinnostaa myös kouluja. Eija painottikin, että hankkeesta on ainakin käynyt selville, että paikallisuus on erittäin vahva kirjaston liikuttaja. Kirjaston kannattaa panostaa paikallisuuteen ja paikallisen aineiston keräämiseen. Neuvostossa todettiin myös, että Digi.kirjastot.fi –alustalle on mahdollista ja suotavaa kerätä paikallisaineistoja. Aija Laine Digi:stä tutkii parhaillaan tekijänoikeudellisia ja muita käytännön hankalia kysymyksiä tällaisten projektien suhteen. Eija esitteli demoa Inari-äänitearkistosta, materiaali oli varsin kiehtovaa.

Julkishallinnollista tietoa verkossa
20. Tarkkailija

- https://www.etarkkailija.fi/app/index.html#/index

  • Nina Granlund Kirjastot.fi:sta esitteli Tarkkailijan, http://etarkkailija.fi, toimintaa. Tarkkailija indeksoi julkishallinnon julkaisuja kattavasti ja tarjoaa näin hyvän väylän etsiä tietoa, joka tähän saakka on ollut vaikeasti löydettävissä ja hajallaan. Tarkkailija käy nykymuodossaan läpi yli 400 julkisen tiedontuottajan aineistoja. Tarkkailijaan voi myös virittää itselleen vahdin seuraamaan aiheita, jotka ovat kiinnostavia. Parhaiten Tarkkailija toimii alueellisesti rajattuna.
     
  • Ninan esitys verkossa

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi
21. Kohti vuotta 2017

- http://suomi100finland.fi/etusivu

  • Kirjastot.fi:n viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertoo suunnitelmista. Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi kaavaillaan mm. yhteistyötä Ylen kanssa. Yle toimittaa sarjan itsenäiselle Suomelle merkittävästä kirjallisuudesta. Kirjastokaista tuottaa ohjelmia näiden aiheiden ympäriltä. Sarjan sisältö julkistetaan myöhemmin tänä kesänä. Myös näiden sisältöjen ympärille voisi rakentaa kirjastojen digitointiprojekteja.

22. Lausunnot ja kannanotot

  • YKN:n ja Keskuskirjaston nimissä annettiin 11.3.2015 lausunto ISO 2789 standardin suomennoksesta.
    Käännöstä ei pidetty onnistuneena kankean kieliasun vuoksi. Lausunnossa ei kuitenkaan vaadittu uutta suomennosta, vaan ehdotettiin korjauksia vain tiettyihin yleisiä kirjastoja sivuaviin kohtiin .
  • Kirjastolakikeskustelua käydään Twitterissä #uusikirjasto.

  • Päivi Litmanen Peitsala ilmoitti, että pedagogisten informaatikkojen ja mediakasvatusvastaavien kokoontuminen järjestetään kohtapuoliin. Pirjo Sallménilta Kirjastot.fi:stä ja Lea Kuusiradilta Helsingin kaupunginkirjastosta tulee kutsu.

  • Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmatyöryhmä oli pyytänyt lausuntoa YKN:ltä musiikin varastoinnista. Valtakunnallisen musiikkivaraston puuttuminen on pitkään ollut ongelma ja sitä on YKN:ssäkin käsitelty muutamaan kertaan. Tällä hetkellä ollaan paikallisten varastojen varassa ja suurin paikallinen musiikkivarasto toimii Vantaan kaupunginkirjastossa. Varastokirjastoon musiikkiaineistoa ei saada sijoitettua, asiaa on tutkittu useaan kertaan. Tamperelaiset haluaisivat selvittää, mitä vaatisi yleisten kirjastojen yhteisen musiikkivaraston perustaminen. Neuvostossa ehdotettiin, että musiikkivarastotoiminta hajautettaisiin eri paikkakunnille, esimerkiksi maakuntakirjastoihin. Näin luotaisiin eräänlainen kelluva musiikkivarasto. Päätettiin, että asiasta keskustellaan OKM:n kanssa (rahoituksen puolesta) ja Tampereen musiikkiosastolla (selvityksen toteutuksen suhteen).

23. Kokouksen päättäminen

  • Kokous päätettiin klo 13.10.
  • Seuraava YKN-kokous järjestetään Hämeenlinnassa. Alustavasti päiviksi sovittiin 5.-6.11.2015