Pöytäkirja 1/2012

Yleisten kirjastojen neuvoston logo Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen 1/2012 pöytäkirja

Aika:            Torstai 19.4.2012 klo 12.00 – 17.00 ja perjantai 20.4.2012 klo 9.00 – 15.00
Paikka:        Pasilan kirjasto, auditorio

YKN 19-20.4.2012

Jonas Tanan ottamia valokuvia voit katsella täältä

Ohjelma: Torstai 19.4.2012 

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen klo 12.00

2. Neuvoston kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten kirjaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen

Edellisen kokouksen jälkeen neuvoston kokoonpanossa on tapahtunut seuraavat muutokset:

  • Kanta-Häme: Kaija Viskari Riihimäeltä on valittu varsinaiseksi jäseneksi ja Maarit Järveläinen-Kannisto varajäseneksi.
  • Keski-Pohjanmaa: varsinainen jäsen valitsematta, kun Eeva-Liisa Kullberg on siirtynyt eläkkeelle.
  • Keski-Suomi: Pekka Termonen Kannonkoskelta on valittu varsinaiseksi jäseneksi ja Jari Eskelinen Pihtiputaalta varajäseneksi.
  • Kymenlaakso: Katariina Kupiainen Kotkasta on valittu varsinaiseksi jäseneksi.
  • Lappi: Eija Leivo Inarista on valittu varsinaiseksi jäseneksi ja Kyösti Satokangas Kolarista varajäseneksi.

Todettiin Keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen ja alueiden edustajat. Läsnä olivat seuraavat edustajat:

Keskuskirjasto, maakuntakirjastot ja suurten kaupunkien edustajat 

Läsnä: Maija Berndtson (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Johanna Vesterinen (Jyväskylä), Erkki Romppainen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Päivi Parviainen 19.4. ja Leena Priha 20.4. (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Pirkko Lindberg (Oulu), Paula Kauppila (Pori), Terttu Lehtola (Porvoo), Pasi Rantanen (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Tuula Haavisto (Tampere), Inkeri Näätsaari (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa), Jaana Tyrni 19.4. ja Oili Sivula 20.4. (Espoo), Tuulikki Aho (Vantaa),

Maakunta-alueiden edustajat 

Läsnä: Marja Huuhtanen (Imatra), Marita Hakala (Lapua), Jaana Sopanen (Joroinen), Ari Koistinen (Suomussalmi), Kaija Viskari (Riihimäki), Ritva Martikainen (Veteli), Pekka Termonen (Kannonkoski), Katariina Kupiainen (Kotka), Marko Ojala (Ylöjärvi), Ulla Sweins-Haustein (Mustasaari-Korsholm), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Raija Seppänen (Haukipudas), Ullamaija Hirvonen (Iisalmi), Kirsi Lähde (Orimattila), Helena Kuivasniemi-Lehti (Luvia), Antti Karhos (Karkkila), Kari Pohjola (Salo).

Poissa: Lapin maakunta-alueen edustus 

Läsnä luennoitsijoina 19.4.: Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen (Opetus- ja kulttuuriministeriö), sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen (Uudenmaan Ely-keskus), suunnittelija Aija Laine (Turun kaupunginkirjasto), toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto, suunnittelija Leila Sonkkanen (Helsingin kaupunginkirjasto) ja pääsuunnittelija Ari Rouvari (Kansalliskirjasto)

Läsnä sihteerinä 19.4 ja 20.4.: neuvoston sihteeri, johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta 

Läsnä Kirjastot.fi:stä 19.4. ja 20.4.: Nina Granlund kokousmuistiinpanoja tekemässä, Päivi Litmanen-Peitsala valtakunnallista tiedotusta silmälläpitäen, Matti Sarmela oman esityksensä 20.4. yhteenvetoa varten ja Jonas Tana Kirjastot.fi:stä valokuvaajana.

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi, kun läsnä oli kaikista mahdollisista edustajista yli puolet. Paikalla oli 38 edustajaa, poissa 1 edustaja.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Karhos (Karkkila) ja Helena Kuivasniemi-Lehti  (Luvia). Päätettiin, että pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

4. Esityslistan hyväksyminen

Alkuperäinen kokousedustajille etukäteen jaettu esityslista hyväksyttiin sellaisenaan.

5. Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset sekä raportti: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011

Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen kertoi OKM:n tuoreimmat kuulumiset.

Ensin Barbro kertoi kuntauudistuksen tilanteesta: kuntia on maassa vielä 336 ja hallitus kuntaministerin ajamana haluaa lisää kuntaliitoksia. Kunnat ovat antaneet huhtikuussa lausuntonsa kuntaliitoksista. Ennen ensi syksyn kuntavaaleja ei kuitenkaan paljon tällä saralla tapahdu. Barbro kertoi myös Hallinto- ja kuntaministerin keskushallinnon uudistushankkeesta siirtää kaikki ministeriöt yhden viraston alle. Mallia on haettu Ruotsista.

Seuraavaksi Barbro kertoi viimeisimmistä kirjastonkäyttötilastoista 2011. Sekä käynnit kirjastossa että lainausluvut ovat lievässä nousussa. Kirjaston käyttö on edelleen maailman huippuluokkaa Suomessa. Barbro pohti myös kirjaston yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mitattavuutta. Neuvoston kokouksen osanottajat keskustelivat lainojen, lainan uusintojen, kirjastotapahtuminen tilastoimisesta sekä aukiolotuntien vertailukelpoisuudesta kirjastojen kesken. 

Barbro jatkoi kertomalla lyhyesti KDK:sta. Kilpailutuksen kautta ehdolle valittu Primo-ohjelmisto ei soveltunut asiakasliittymäksi ja asiakasliittymän kehittämistä päätettiin jatkaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.

Barbro mainitsi vielä erikseen Hankerekisterin. Kirjastot saivat onnistuneesti vietyä sinne hankkeensa, joihin halusivat rahoitusta. Muutenkin Hankerekisteri näyttää toimivan hyvin.

Lopuksi Barbro kertoi kansainvälisestä yhteistyöstä EBLIDAssa.

Barbron esitys verkossa

Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen ELY-keskuksesta jatkoi puhumalla vasta valmistuneesta raportista: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011.

Kristiina kertoi, että kyselyyn, joka on arvioinnin pohjalla, vastattiin aktiivisesti. Muutos edelliseen vastaavan tutkimukseen ei ole suuri: kirjastojen peruspalvelujen taso on hyvä ja niihin ollaan tyytyväisiä.

Erityisesti Kristiina nosti esiin elektronisen aineiston hankinnan ja lainauksen. Molempien määrä on pieni ja muutenkin ovat edelleen sivuroolissa yleisissä kirjastoissa. Syinä tähän pidettiin mm. määrärahojen riittämättömyyttä, aineiston vähyyttä ja yksipuolisuutta, asiakkaiden kiinnostuksen puutetta sekä aineiston vaikeaa käytettävyyttä. Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kristiina totesi, että nimenomaan verkkoaineiston tarjontaa ja lainausta olisi ensiarvoisen tärkeää pyrkiä kehittämään ja mainitsi, että asiasta on tekeillä valtakunnallinen selvitys: Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin. 

Kokoukseen osallistujat keskustelivat mm. FinELibistä ja elektronisista aineistoista, joita yleiset kirjastot sitä kautta tilaavat. Ne ovat yleisissä kirjastoissa varsin vajaassa käytössä. Osa keskustelijoista olikin sitä mieltä, että aineistot ovat lähtökohtaisesti sellaisia, jotka eivät kiinnosta yleisten kirjastojen asiakkaita.

Todettiin myös, että yleisten kirjastojen tulisi selvittää paremmin, millaisia niiden asiakkaat ovat, mitkä ovat heidän toiveensa ja tarpeensa. Nuorten saavuttaminen edellyttää verkkoaineistojen aktiivisempaa tarjoamista ja se tulee tehdä jotenkin toisin, houkuttelevasti.

Kristiinan esitys verkossa

6. Toimintasuunnitelma 2012 – 2016, osa 1
http://www.kirjastot.fi/neuvosto/toimintasuunnitelma/

Puheenjohtajan johdolla käytiin läpi toimintasuunnitelman pääkohtia ja yhdessä pyrittiin löytämään käytännön toimintalinjauksia ja tekoja.

TS 1. Toiminnan kehittäminen

Kehittämistä on meneillään paljon, keskiössä: Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin, Kansallinen metatietovaranto, Kirjastojärjestelmäratkaisut, Hankerekisteri ja Kestävä kehitys kirjastoihin.

Neuvosto keskusteli aukiolotunneista ja niiden mittaamisesta. Aukiolotunnit erilaisissa kirjastoissa tarjoavat eri asioita käyttäjille, samoin niiden kustannukset poikkeavat toisistaan. Olisikin tärkeää mitata sitä, mitä aukiolotunnit merkitsevät käyttäjän kannalta saavutettavuudessa ja tilojen tehokkaan käytön kannalta. Aukiolotunti-käsitteen purkaminen esimerkiksi analysoimalla, mitkä palvelut ovat aukiolotunnin aikana asiakkaan käytössä, tuntui neuvoston jäsenten mielestä tehtävältä, joka kannattaa selvittää.

Tapahtumien tilastointi herätti myös keskustelua. Tapahtumia tilastoidaan, mutta hyvin erilaisin käytännöin. Lisäksi tapahtumien tilastointi on varsin monitahoinen tehtävä. Keskustelussa nousi esiin myös muiden järjestämät tilaisuudet kirjaston tiloissa. Eivätkö ne yhtä hyvin ole tilastoitavia tapahtumia?

Osa kirjastoista on koonnut tapahtumaoppaita sekä tapahtumien tilastoinnin oppaita. Tuula mainitsi, että ainakin Tampereella, Rovaniemellä ja Turussa on koottu tällaiset oppaat.

Neuvosto päätti selvittää valtakunnallista mallia edellä mainittuja oppaita hyväksikäyttäen.

TS 2. Aineiston saatavuus

Varastokirjasto on siirtymässä Kansalliskirjaston alaisuuteen. Yleisten kirjastojen kannalta tärkeää, että hyvä yhteistyö jatkuu Varastokirjaston kanssa ja että palvelut säilyvät maksuttomina. 

Kokousväki pohti taas kerran musiikin varastointia ja ylipäätään musiikkikirjastotoiminnan tulevaisuutta. Yksi päällimmäisistä huolista on se, että musiikin luettelointitietoja häviää, kun kirjastot poistavat musiikkiaineistoa ja lähettävät Varastokirjastoon, jossa luetteloinnin kuvailutaso on alhaisempi. Tämä on huono asia: jo tehtyjä luettelointitietoja ei saisi päästää häviämään, sillä kirjastojen aineistonkuvailu on varsinkin musiikkiaineiston suhteen huomattavan ansiokasta ja ainutlaatuista.

Tarvitaan selvitys musiikkikirjastotoiminnasta ja musiikin varastoinnista.

TS 3. Kokoelmavarastosta kohtaamispaikaksi

Toimintasuunnitelman tätä otsikkoa pidettiin huonona, koska se aliarvioi kirjakokoelmaa, vaikka toisaalta ymmärrettiinkin että se on tarkoituksellisesti provokatiivinen. Päätettiin, että lisätään lainausmerkit sanan kokoelmavarasto ympärille.

Tämän otsikon alle haluttiin lisätä palvelukonsepti, joka on merkittävä osa kirjastotoimintaa. Lisäksi todettiin, että käsite palvelukonsepti olisi hyvä avata.

Palvelukonsepti- ja tapahtumaesimerkkikirjastoja on jo niin paljon, että toimintasuunnitelmaan päätettiin valita muutama valaisemaan, mitä niillä tarkoitetaan. Esimerkkitapauksina voisivat olla: Turun kaupunginkirjasto, Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjasto, Oulun ”Proaktiivinen kirjastonhoitaja”, Jyväskylän ”Keskipisteessä asiakas” sekä Tampereen ”Metso lentää!”

TS 4. Markkinointiosaamisen vahvistaminen

Kirjastojen yhteistä markkinointia hoitava Kirjastot.fi:n Päivi Litmanen-Peitsala keskittyy tällä hetkellä elokuun IFLA-kokouksen järjestelyihin. IFLA-kokouksen jälkeen kirjastojen yhteisen imagon kehittäminen ja niiden yhteinen markkinointi nousevat keskeiselle sijalle Päivin toiminnassa. Uudistuvasta kesän alussa julkistettavasta kirjastohakemistosta tulee tärkeä kirjastojen markkinoinnin väline.

TS 5. Verkostoituminen

YKN:n toimintasuunnitelmaan päätettiin lisätä esimerkeiksi uudentyyppisiä yhteistyökumppaneita: Tampereen Finlaysonin tehtaalle perustettu avoin oppimis- ja innovaatioympäristö Demola (http://demola.fi/ ) sekä Jyväskylän ja Helsingin yhteinen yhteistyökumppani Niilo Mäki -instituutti. Demolassa opiskelijat luovat uusia sovelluksia kirjaston tuotteisiin, Niilo Mäki –insituutin kanssa kirjasto pyrkii toimimaan erilaisten oppijaryhmien apuna.

Lisäksi huomattiin, että neuvoston toimintasuunnitelman tekstistä puuttuu riittävän painokas maininta yhteistyöstä kunnan sisällä. Sitä kirjaston toiminnassa on paljon ja se on hyvin olennainen osa kirjastojen yhteistyöverkostoa. Edelleen tekstiin lisätään yhteistyö yliopistojen sekä korkeakoulujen ja Ylen kanssa.

TS 6. Rutiinitoimintojen automatisointi

Rutiinitoimintojen automatisointi herätti kokousväessä kiinnostuksen ylipäätään kirjaston työprosessien analysointiin. Merkittävänä pidettiin nimenomaan työprosessien muutoksen analysointia. Esimerkiksi toivottiin, että laadittaisiin kokonaisuus itsepalvelutoiminnoista (esim. varausten itsepalvelunouto, itsepalvelupalautukset palautushyllyihin jne.) Tämän osion otsikkoa ehdotettiin myös muutettavaksi: Rutiinitoiminnoista asiantuntijatyöhön.

Tämän toimintasuunnitelman kohdan asiat vaativat tarkempaa analysointia. Päätettiin siirtää työvaliokunnan pohdittavaksi.

TS 7. Ammattimaisen johtajuuden ja esimiestyön vahvistaminen

Moni kirjasto on järjestänyt esimieskoulutusta, esim. Helsingissä on koulutettu lähikirjaston johtajia. Kokouksessa tuli ilmi, että monella paikkakunnalla käydään kunnan järjestämissä yhteisissä esimieskoulutustilaisuuksissa. Tätä pidettiin tärkeänä, koska kirjaston esimiehenä työskentely ei poikkea muiden alojen esimiestyöskentelystä ja yleinen koulutus on näin ollen hyödyllisempää. Mainittiin myös muutosjohtajuuden koulutuksen tarpeellisuus.

Pohdittiin myös, tulisiko YKN:n antaa jonkinlainen viesti kirjastoalan koulutusta tarjoaville oppilaitoksille esimieskoulutuksen suhteen. Kirjastoalalle on tällä hetkellä vaikeuksia saada esimiehiä. Todettiin kuitenkin toisaalta, että kirjastoalan koulutusta tarjoavilla paikkakunnilla kirjastoissa työskentelevät esimiehet käyvät kouluttamassa oppilaitoksissa jo nyt. YKN:n lausunnon laatiminen jäi harkittavaksi.

TS 8. Verkkotyö, kansallisesti merkittävät kirjastohankkeet ja yhteiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut

Tämä toimintasuunnitelman kohta on laaja, eikä sitä ehditty juurikaan käsitellä. Keskustelua herätti, miten Kansallisen metatietovarannossa eli yhteisluettelossa huomioidaan yleiset kirjastot ja yleisten kirjastojen asiakkaiden tarpeet.

TS 9. Medialukutaito

Kirjastossa pyritään selvittämään ja edistämään medialukutaidon eri osia.

TS 10. Innovatiivisuus ja rohkeus

Käyttäjät halutaan saada aktiivisemmin mukaan kirjaston palveluiden kehittämiseen. Asia siirretään pohdittavaksi työvaliokunnalle. 

7. Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanke
http://sahkoisetsisallot.kirjastot.fi/

Suunnittelija Aija Laine Turun kaupunginkirjastosta ja toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta kertoivat valtakunnallisen Sähköiset sisällöt kirjastoihin –hankkeen edistymisestä.

Aija kertoi hankkeen taustasta ja sen strategisista linjauksista. Hankkeen päätehtävät ovat luoda yhteinen e-aineistostrategia yleisille kirjastoille, tuoda kirjastot esille e-aineistojen markkinoille, kirjastojen infrastruktuuritarpeiden selvittäminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Yhteinen strategia on tarpeen yhteisten tavoitteiden määrittelemisen vuoksi. Strategia myös määrittelee kirjastojen roolin digitaalisessa toimintaympäristö ja antaa pohjan käytännön toiminnalle e-aineistojen suhteen.

Aijan esitys verkossa

Virva keskittyi esityksessään siihen, miten hanke on edennyt ja mitä käytännön toimenpiteitä on tehty tai suunnitteilla. Sähköiset sisällöt on aktiivisessa yhteisstyössä FinELibin kanssa, päässyt osaksi eReading-hanketta, muutamien kustantajien kanssa on avattu neuvotteluyhteydet sähköisistä aineistoista, tanskalaisen BibZoomin kanssa neuvoteltu, yleisten kirjastojen hankintakonsortion aktivoiminen tähän käyttöön (mm. sen sääntöjen muuttaminen)  ym.

Virvan esitys verkossa

8. Ajankohtaisia valtakunnallisia hankkeita, lyhyet tilannekatsaukset

  • Keskustakirjasto
    http://keskustakirjasto.fi/
    Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi lyhyesti, missä mennään Keskustakirjaston suunnittelussa. Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 16.4.2012. Kilpailutyöt ovat kaikkien nähtävillä 10. – 16.5.2012 Bunkkerissa.

    Neuvosto otti positiivisen kannan siihen, että Keskustakirjasto olisi maan yleisten kirjastojen yhteinen kärkihanke valmistauduttaessa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin. Teemana on kansalaisuuden tukeminen, jossa sekä kirjastotilat että aineisto ja ammattitaitoinen apu ovat tärkeitä elementtejä; vastaavasti kansalliskirjasto ajaa juhlavuoden ohjelmaan kansallisen kulttuuriperinnön digitointia
  • Makupalat linkkikirjasto
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi, että pitkään jatkunut Hämeenlinnan kirjaston Makupalojen ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjaston yhdistäminen alkaa olla loppusuoralla. Beta-tuotantovaiheeseen on tarkoitus mennä kesällä 2012.
  • 3K, Kestävä kehitys kirjastoissa
    Suunnittelija Leila Sonkkanen Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi hankkeen nykyvaiheesta. Valtakunnallinen kysely on tehty ja tulosten analysointiseminaari pidetty. Suunnitteilla on verkkojulkaisu ja näkyvä esilläolo IFLAssa elokuussa 2012.
    Leilan esitys verkossa
  • Kaukopalveluselvitys 2012
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi meneillään olevasta Kaukopalveluselvityksestä. Edellisestä selvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Kaukopalveluselvitykseen liittyy toukokuussa toteutettava kaikille yleisille kirjastoille suunnattu kysely. Kyselyn tulosten analysointi on kesällä ja syksyn 2012 aikana Kaukopalveluselvitys 2012 valmistuu.
    Erkin esitys verkossa
  • Kansallinen metatietovaranto eli yhteisluettelo
    http://wiki.helsinki.fi/display/Metiva/Kirjastojen+yhteinen+metatietovaranto
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi, miten hanke on edennyt. Syksystä 2011 lähtien yleisillä kirjastoilla on ollut yhteinen työryhmä Kansalliskirjaston kanssa suunnittelemassa, miten edetään. Tässä vaiheessa on selvillä, että Kokkolan kaupunginkirjasto aloittaa pilotoinnin vielä tänä keväänä ja myöhemmin mukaan tullevat Piki-kirjastot. Aikataulu, ennen kuin kaikki yleiset kirjastot ovat mukana kansallisessa metatietovarannossa, on pitkä. Mukaanpääsyn edellytys on, että kirjastolla on käytössä Marc 21-formaatti.
    Erkin esitys verkossa
  • UKJ, Uuden kirjastojärjestelmän valmistelu 
    http://wiki.helsinki.fi/display/UKJValmistelu/Home
    Kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto kertoi nykyvaiheesta. UKJ on laaja hanke, joka on jakaantunut useisiin työryhmiin. Parhaillaan työryhmät työskentelevät erikseen ja syksyyn mennessä kukin työryhmä jättää oman esityksensä, jotka sitten Kansalliskirjaston toimesta kootaan kokonaisesitykseksi. Tähtäimessä on saada yleispäteviä ohjeita, vaatimusmäärittelyjä ja riskien hallintaa kirjastoille, kun ne suunnittelevat kirjastojärjestelmän vaihtoa. Taustalla voi nähdä myös yhteisen kirjastojärjestelmän kaikille kirjastosektoreille, mutta siihen lienee pitkä ja mutkainen matka ja ainakin yleiset kirjastot tietävät sidonnaisuutensa omaan kuntaansa.   
  • KDK, Kansallinen Digitaalinen Kirjasto
    http://www.kdk.fi/
    Tietojärjestelmäpäällikkö Ari Rouvari Kansalliskirjastosta kertoi KDK:n etenemisestä. Primo-ohjelmistosta jouduttiin loppuvuodesta 2011 luopumaan, kun pilotoinnin aikana selvisi, että se ei täytä riittävän hyvin asiakasliittymälle asetettuja vaatimuksia. Tilalle tuli avoimen lähdekoodiin ohjelmistokehittelytyökalut. Asiakasliittymä aiotaan toteuttaa VuFind-ohjelmistolla.
    Arin esitys verkossa
     

Ohjelma: Perjantai 20.4.2012

9. Perjantaipäivän kokouksen avaus

Puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen. Tässä yhteydessä todettiin muutaman henkilön vaihto: Päivi Parviaisen tilalla Leena Priha Lappeenrannasta ja Jaana Tyrnin tilalla Oili Sivula Espoosta. Mervi Heikkilä Seinäjoelta oli poissa.

Läsnä luennoitsijoina 20.4.: projektipäällikkö Kristina Virtanen (Helsingin kaupunginkirjasto), kirjastonjohtaja Ari Mäkiranta ja suunnittelija Olli-Antti Kivilahti (Joensuun seutukirjasto) ja johtava suunnittelija Matti Sarmela (Kirjastot.fi).

Puheenjohtaja totesi, että edellisenä päivänä oli keskusteltu monesta asiasta, joissa toivottiin YKN:n kannanottoa. Puheenjohtaja pyysikin kokousväeltä tukea, että YKN:lle annettaisiin vahvempi valtuus toimittaa kannanottoja yleisten kirjastojen nimissä. Tämä hyväksyttiin.

10. IFLA 2012, Helsinki

Projektipäällikkö Kristina Virtanen ja viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertovat viimeisimmät kuulumiset Suomen IFLA-konferenssin valmistelujen etenemisestä.

Kristina aloitti kertomalla, että konferenssiin ilmoittautuneita tähän mennessä on jo 531 eri puolilta maailmaa. Kristina olettaa, että ilmoittautumisia tulee vielä paljon juuri ennen kuin mahdollisuus ilmoittautua alemmalla hinnalla päättyy.

Konferenssin ohjelma on jo lähes kokonaisuudessaan verkossa, posterien hyväksynnät ovat tulleet, kongressin esite on vielä tekeillä. Osallistuminen konferenssiin on muuttunut siten, että on mahdollista ilmoittautua yhden päivän tai koko konferenssiajan lisäksi myös kahdeksi, kolmeksi, neljäksi tai viideksi päiväksi.

Avajaisten ohjelma on lähes valmis. Luvassa on perinteisesti musiikkia ja puheita. Ohjelman kesto on noin 1,5 h. Kulttuuri-illan tapahtuma järjestetään Wanhaan Satamaan. Ohjelmalle on varattu kolme tuntia aikaa. Tapahtumassa on suomalainen ruokapöytä –valokuvanäyttely sekä Vuoden kaunein kirja –näyttely. Ruokailu järjestetään monessa pisteessä ja tilassa taustalla esitetään vanhoja matkailuelokuvia Suomesta.

Messukeskuksessa toivotaan Libraries.fi –osastolle esiintyjiä. Messukeskuksen käytävälle pystytetään roll-uppeja. Noin 50 on ilmoittautunut, lisää mahtuu vielä. Sekä Libraries.fi-osastoon osallistujia että roll-uppien pystyttäjiä pyydetään ilmoittautumaan YKN:n sihteerille, Erkki Lounasvuorelle, toukokuun alkuun mennessä.

Päivi suositteli kirjastoille IFLAn Facebook-sivujen tykkäämistä ja niiden seuraamista, Libraries.fi:n englannin kielisten uutisten seuraamista ja uutisten aktiivista ehdottamista sekä Kirjastot.fi:n ammattikalenterin tiedotteiden tilaamista kirjaston sähköpostiosoitteeseen, jotta ne tavoittaisivat mahdollisimman monta lukijaa.

Kristinan esitys verkossa

11.  Hankkeita ympäri Suomea (n. 5 minuuttia per esitys)

  • Hankerekisteri
    http://hankkeet.kirjastot.fi/ 
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi lyhyesti Hankerekisteristä.  Erkki mainitsi Hankerekisterin olevan suosittu sivusto ja aktiivisessa käytössä. Hän totesi sen olevan mainio näyteikkuna myös kirjaston ulkopuolelle siitä, mitä kirjastossa tapahtuu. Hankerekisteri fasettirajauksineen ja hakuineen toimii myös hyvänä tiedonhakumallina kirjastojen aineistotietokannoille.
  • 5K-hanke
    http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/5k 
    Kirjastotoimenjohtaja Pekka Termonen Kannonkoskelta esitteli Kepri-kimpan lukukampanjahanketta. Ajatuksena on lukea vähintään 20 tuntia kirjallisuutta yhteensä 7 kuukauden aikana, lapsille luetaan tämän verran ääneen. Osallistujille jaetaan lukukuponki, johon merkintä lukemisen määrän eteneminen. Kampanjassa on useampia julisteita sekä muutakin rekvisiittaa. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
  • Kirjasto ihmisten keskellä
    http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kirjasto-ihmisten-keskell%C3%A4 
    Kirjastotoimenjohtaja Ullamaija Hirvonen Iisalmesta esitteli Iisalmen suunnitelmia kuljettaa kirjaston palvelut käyttäjien luo. Kirjasto tekee kyselyn sekä haastatteluja asiakkaille, joissa selvitetään sitä, millaisia palveluita kaivataan ja missä. Haaveena on myös saada kokoon kirjaston ystävät –ryhmä, joka osallistuisi kirjaston palveluiden kehittämiseen vakituisesti.
  • Jukolan itsepalvelukirjasto
    Hankerekisterissä
    Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen Hämeenlinnasta esitteli Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Jukolan kirjaston uutta ilmettä. Jukolan kirjasto on muutettu osittain itsepalvelukirjastoksi. Jukolan lähiökirjaston aukioloaikoja oli jouduttu supistamaan ja toiminta oli vähentynyt. Itsepalvelukirjaston myötä aukioloa pystytään lisäämään ilman henkilökuntaa. Alkuun Jukola on avoinna itsepalveluasiakkaille ma-to 8-22, pe-la 8-17. Henkilökunta on paikalla ma-to 12-19.

    Asiakkaita on opastettu kirjaston itsepalvelukäyttöön kädestä pitäen. Uusi palvelumuoto on aiheuttanut paljon sekä ihastusta että ihmetystä. Kirjastokortti on avain, jolla asiakas pääsee sisään kirjastoon. Hän myös poistuu kirjastosta kortilla. Tilaa valvotaan kameroin ja hälytyslaittein. Jukolan itsepalvelumalli herätti kokousväessä ihastusta. Hieman samantyyppistä palvelua on toteutettu muissakin kirjastoissa aamuaukioloaikojen lisäämisellä: asiakkaat päästetään kirjastoon kello 8, vaikka henkilökunta on vielä hoitamassa muita kuin asiakaspalvelutehtäviä.
    Inkerin esitys verkossa
  • Omppu-hanke
    Hankerekisterissä
    Kirjastotoimenjohtaja Pirkko Lindberg Oulusta kertoi, miten Omppu-projekti on lähtenyt käyntiin. Ajatuksena on, että kirjasto kokoaa Omppu-kokoelman, joka on suunnattu erityisryhmille. Ompun avulla edistetään tasa-arvoa ja kokoelman saavutettavuutta. Kokoelmalla on oma hylly, aineistossa on Omppu-tarrat. Lisäksi kirjasto on koonnut valmiita Omppu-kasseja, joista löytyy tavaraa ja kirjoja. Käyttäjä lainaa kassin sisältöineen. Kasseja on mm. päiväkotiryhmille ja alakoululaisille vaihtoehtoiseksi lukudiplomiksi.
    Pirkon esitys verkossa
  • Ala laputtaa –tempaus
    Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari Turusta kuvasi kokousväelle Turun kaupunginkirjaston Ala laputtaa! –kokeilua. Ala laputtaa –päivänä asiakkaat saivat laputtaa haluamiaan kohteita kirjastossa: kirjoja, hyllyjä, jopa kirjastonhoitajia. Tarralappuja oli kahden värisiä, punaisia ja vihreitä. Vihreät laput kertoivat tyytyväisestä kirjaston käyttäjästä. Lappuihin sai halutessaan kirjoittaa viestin. 

    Laputuspäivä on varsin onnistunut. Inkeri kertoi myös kyselystä Käytsä täällä usein? Kävi ilmi, että monet asiakkaat kävivät kirjastossa päivittäin, jotkut jopa useamman kerran päivässä, toiset tietenkin harvemmin. Myös sellaisia kävijöitä, jotka viipyivät kirjastossa todella pitkään, oli paljon. 

    Turussa järjestettiin myös Library looks –tapahtuma. Asiakkaat saivat kuvata mielipaikkojaan kirjastossa ja kuvat koottiin kirjaston sivulle. Unelmien kirjasto –tapahtumassa kirjaston johtoryhmä liikkui asiakkaiden seassa keskustelemassa heidän kanssaan, millainen olisi unelmien kirjasto ja mitä palveluita asiakkaat kaipaisivat.
    Inkerin esitys verkossa
  • Tarinoita elämästä ja Laulun laineilla
    Palvelujohtaja Leena Priha, Lappeenranta Lappeenrannan kaupunginkirjastossa sekä lähikunnissa oli keskitytty ikäihmisten kirjastopalveluiden kehittämiseen. Siellä toteutettiin kaksi projektia, joiden kohderyhmänä olivat vanhukset Leena Priha esitteli Tarinoita elämästä - ja Laulun laineilla –hankkeita.  

    Laulun laineilla toimi musiikin avulla ikäihmisten virkistäjänä. Ajatuksena oli laulattaa heitä tutuilla lauluilla. Jotkut vanhuksista olivat jo melko muistamattomia ja huonokuntoisia, mutta tutut laulut toivat yhteyden muihin ihmisiin ja menneeseenkin. 

    Tarinoita elämästä järjesti ohjattua elämäkerran kirjoittamista ikäihmisille. Kirjoittaminen vaatii keskittymistä henkilöön ja yksilön kirjoituksen ohjaamiseen, joten hanke oli jonkin verran työläs järjestää ja toimi paremmin pienemmässä ryhmässä
    Leenan esitys verkossa

12. Tiedotus ja markkinointi: kirjastohakemisto

Päivi Litmanen-Peitsala esitteli pilotoitavana olevan kirjastohakemiston merkitystä kirjastojen markkinoinnin ja yhtenäisen toiminnan kannalta. Uusi kirjastohakemisto mahdollistaa kirjastojen profiloitumisen yhtenäiseksi toimijaksi: ei sadoiksi erillisiksi kirjastoiksi, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, vaan yhdeksi yleiseksi kirjastoksi, jonka kumppanuus koetaan arvokkaaksi.

Kirjastohakemisto sisältää yhteystietojen, aineistotietokantalinkkien ja aukioloaikojen lisäksi tietoa kirjastojen palveluista haettavassa muodossa. Erityisen merkittävää on, että kirjastohakemiston tiedot on helposti nostettavissa näkyviin mm. kirjastojen omille sivuille. Näin ollen kirjasto voi päivittää esim. aukioloaikansa kirjastohakemistoon ja ne päivittyvät samalla kirjaston omalle kotisivulle. Espoon kaupunginkirjaston sivulla on tällä hetkellä jo näkyvissä tällainen nosto, http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto oikeassa laidassa. Kun hakemisto julkaistaan, lähetetään kirjastoille pyyntö päivittää sinne tietonsa.

Kirjastohakemiston kautta tulisi olla mahdollista saada käyttöönsä yhteyshenkilölista, jolloin tiedottaminen esim. kustantajayhteistyöstä muuttuisi yksinkertaisemmaksi. Ylen kanssa Päivi on jo sopinut yhteistyöstä: kirjastojen on mahdollista saada käyttöönsä tieto esimerkiksi kirjallisuusohjelmista sekä niiden materiaalit ja linkit. Vastavuoroisesti Yleen yritetään saada kirjastojen aineistohaku sekä Kirjasampo näkyviin.

Päivin esitys verkossa

13. Avoin kirjasto 2013

Kirjastonjohtaja Ari Mäkiranta ja suunnittelija Olli-Antti Kivilahti esittelivät Joensuun seutukirjastossa toteutettavaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän selvitystyötä. Asiaa alettiin selvittää Joensuussa, koska kirjastojärjestelmän uusiminen alkoi olla ajankohtaista ja kaupallisen toimijan tarjous oli kallis.

Joensuulaiset testasivat Kohaa ja Evergreeniä. Nyttemmin testit ovat keskittyneet Evergreeniin, koska se on isojen kirjastojen käytössä ja kestää varmemmin suurta käyttöä. Hanketta on käyty esittelemässä vastikään ministeriössä ja se on saanut sieltä tukea. Syksyllä on edessä päätös siitä, jatketaanko avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän virittämistä käyttöön vai eikö. Tulevaisuutta ajatellen Evergreenin kääntäminen suomeksi kannattaa joka tapauksessa tehdä.

Avoimen lähdekoodin ohjelman tutkimiseen on monta syytä. Ensinnäkin se antaa ainutlaatuista valtaa kirjaston omaan järjestelmän kehittämiseen. Toisaalta kustannukset ovat vaatimattomammat. Uusien haasteiden katsotaan vaativan kirjastojärjestelmältäkin uusiutumiskykyä, joka on helpompi toteuttaa, jos ohjelma on avoimesti kehitettävissä. Toisaalta tällaisen ohjelman käyttäminen asettaa vaatimuksia: asiantuntevaa henkilökuntaa tulee olla ja mitä enemmän sitä on, sitä turvallisemmiksi käyvät ylläpito ja kehittäminen.

Kuulijat keskustelivat avoimen lähdekoodin eduista ja riskeistä. Lisäksi pohdittiin KDK:n asemaa kirjastojärjestelmien ja kirjastojen palvelusivustojen rinnalla tai korvikkeena. Todettiin, että sekä Joensuun hanke että toisaalta Rovaniemen kaupallisten toimijoiden vertailu ovat merkittäviä projekteja kirjastojen aineistojärjestelmien uusimisen kannalta. Myös UKJ-hanke tuonee valaistusta tähän monipolviseen asiaan.

Arin ja Olli-Antin esitys verkossa (tulossa)

14. Yleisten kirjastojen kokonaisarkkitehtuuri

Viime aikoina ja myös Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa on käynyt yhä selvemmin ilmi, että yleisillä kirjastoilla pitäisi olla tiiviimpi yhteistyö, yhtenäisempi ilme ulospäin sekä enemmän yhteistä toimintaa. Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela esitteli näkemystään, millainen voisi olla yleisten kirjastojen oma kokonaisarkkitehtuuri verkkopalveluita kehitettäessä.

Alkuun Matti painotti kirjastojen aikaista aktivoitumista yhteisenä toimijana Internetissä. Ideana oli luoda yleisten kirjastojen yhteinen kotisivu tekemään kirjastoja näkyviksi yhtenäisenä joukkona. Vähitellen kirjastojen verkkotoiminta ja –sivut ovat kuitenkin eriytyneet ja yhtenäisyys on melko näkymätöntä. Uusi kirjastohakemisto voi olla eräs tapa kohottaa yhteistä profiilia, yhdessä toimivat palvelut myös.

Matti pohti, mikä voisi olla digitaalinen kirjasto. KDK täyttää jollain tavalla digitaalisen kirjaston tehtäviä, mutta yhtenäinen toiminta ja imago eivät vielä toteudu siinä. Matin mielestä digitaalisen kirjaston pitäisi olla todellinen kirjasto, ei vain hakuliittymä fyysisen kirjaston kokoelmaan tai palveluun.

Matin mukaan avainkysymyksiä ovat, miten kirjasto kytkeytyy muuhun digitaaliseen ympäristöön ja mikä on kirjaston tarjoama lisäarvo digitaalisessa ympäristössä liikkuvalle kirjaston asiakkaalle. Hän totesi, että kirjastolla on tarjota paljon lisäarvoa nimenomaan verkkoympäristössä. Kirjasto puolueettomana toimijana voi olla asiakkaalle korvaamattoman arvokas tiedonvälittäjä ja –arvioija. Kirjaston arvot sisältävät paljon sellaista, joka verkkomaailmassa jää kaupallisten toimijoiden jalkoihin, niiden tuominen esille on jo sinänsä merkittävä tehtävä. Kirjastolaissakin mainitut sivistykselliset, vuorovaikutteiset verkkopalvelut ovat olennainen palvelumuoto, joiden toteuttaminen verkossa on kirjaston tehtävä. Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin vielä melko pieni tekijä verkkomaailmassa. Sen tulisi siirtyä sinne, missä mahdolliset kirjastopalveluiden tarvitsijat liikkuvat. Facebook, Google ja Youtube ovat formaatteja, jotka ovat houkutelleet verkon käyttäjät pariinsa, kirjaston näkyvyys näissä on vielä liian pieni, mutta se on olennainen tekijä verkossa selviytymisessä.

Kirjaston keskeisiksi toimintatavoiksi Matti listaa myös kirjaston käyttäjien tarpeiden selvittämisen ja intressien toteuttamisen sekä kehittämisen avoimuuden ja rohkeuden. Metadatan hallinta on kirjastoille Matin mukaan elintärkeää. Kuvailu, sisällön avaaminen ja bibliografinen kontrolli ovat kirjaston ominta aluetta.

Erityisesti kokousväkeä innosti Matin kaavio yhtenäisen kirjaston osista. Siinä esiintyi aiemmista suunnitelmista poiketen kaksi yhteisluetteloa, KDK:n asiakasliittymä, paikallinen logistiikka, yhteinen verkkokirjasto, yhteinen e-kirjasto ja Some-pankki sekä näihin kaikkiin kytkettynä Kirjastot.fi-palvelut.

Yhteisluetteloista keskusteltiin pitkään. Mietittiin vastaako Lindan pohjalle luotu yhteisluettelo todellayleisten kirjastojen käyttäjien tarpeisiin. Onko nyt suunniteltu perinteisen bibliografisen tietokannan mallinen Melinda kestävä ratkaisu yhteisluetteloksi? Tarvitsisivatko yleiset kirjastot oman,joustavammin toimivan ja monipuolisemman yhteisluettelonsa? Tämä asia päätettiin selvittää Kansalliskirjaston kanssa mahdollisimman nopeasti.

Kaiken kaikkiaan Matin puheenvuoro otettiin vastaan keskustellen ja vaikuttuneesti. Perusajatuksena jäi edelleen selkeästi esiin se, että yleisten kirjastojen yhteisen tahtotilan tulisi päästä paremmin esiin ja YKN:n katsotaan olevan sopiva äänitorvi yleisten kirjastojen näkemysten julistamiselle.

Matin esitys verkossa

15. Toimintasuunnitelma 2012 – 2016, osa 2
http://www.kirjastot.fi/neuvosto/toimintasuunnitelma/ 

Puheenjohtaja koosti vielä toimintakertomukseen tehtävät muutokset ja lisäykset.

16. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.10

Tuula Haavisto
puheenjohtaja

Erkki Lounasvuori
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu:

Antti Karhos
Helena Kuivasniemi-Lehti