Tiedonhaun opastuksessa pyrimme antamaan yleisopastuksen tiedonhaussa. Mikäli etsit oman kirjastosi aineistoa tai ohjeita oman verkkokirjastosi käyttöön, sinun kannattaa etsiä niitä verkkokirjastostasi. Suurin osa kirjastoja löytyy Finna.fi:stä, Finna-kirjastojen hakuohje. Kirjastojen verkko-osoitteet ovat haettavissa myös Kirjastohakemistossa.
Yksinkertainen vai monipuolinen haku
Voit tehdä haun yhdellä hakusanalla tai yhdistelemällä hakusanoja. Siinä vaiheessa, kun yksi hyvä lähde on löytynyt, voit etsiä viitteitä muista lähteistä sen lähdeluettelosta ja linkeistä.
Tarkan hakukäsitteen lisäksi kannattaa pohtia myös laajempia käsitteitä. Kun etsit tietoa Ranskan suuresta vallankumouksesta, voit laajentaa hakua etsimällä hakusanoilla Ranska ja vallankumoukset tai Ranska ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Ideoita löydät Yleisen suomalaisen ontologian YSOn lisäksi myös kirjastojen kymmenluokituksesta (luokituksia Ykl, Hklj). Ranskan historian kohdasta löytyy alaluokka uusi aika. Jos olet etsimässä kirjaston tietokannasta hakusanalla Ranskan suuri vallankumous, voit jatkaa selaamista esimerkiksi luokan Uusi aika (ykl 96.12) sisällöistä tai yhden löydetyn teoksen asiasanoilla, esim. Ludwig XVI. Näin löytyneitä hakusanoja voi käyttää myös verkon tiedonhaussa.
Laajemmissa käsitteissä apuvälineistä on hyötyä. Esimerkiksi käsitteen kemikaalit kuvauksesta saa melko hyvän kuvan eri näkökulmista ja aihekokonaisuuksista, joita siihen liittyy:
- Yläkäsite: aine
- Alakäsitteet: biokemikaalit, maatalouskemikaalit, teollisuuskemikaalit
- Assosiatiiviset käsitteet: allergeenit, altisteet, kemialliset yhdisteet, vaaralliset aineet, ympäristömyrkyt
- Kuuluu ryhmään: 18 Luonnonsuojelu. Ympäristönsuojelu. Ympäristö. Jätteet, 30 Kemianteollisuus. Keraaminen teollisuus. Lasiteollisuus. Muoviteollisuus. Kumiteollisuus
Moni näistä johtaa eteenpäin ja auttaa tiedon jäsentämisessä ja haussa.
Boolen operaattorit
Boolen operaattoreista on apua hakujen laajentamisessa ja rajoittamisessa verkon hakukoneissa, kirjastojen aineistotietokannoissa ja useimmissa erikoistietokannoissa.
Hakusanojen yhdisteleminen Boolen operaattoreilla toimii näin (muoto ja kieli kannattaa tarkistaa):
- and, ja merkitsee sitä, että molemmat hakusanat esiintyvät tuloksissa. Haku Ranska ja vallankumous tarkoittaa, että sivussa tai asiasanoissa on mainittu sekä Ranska että vallankumous. Useimmiten and-operaattoria ei tarvitse kirjoittaa, se on oletusarvona haussa.
- or, tai laajentaa hakua. Se ottaa mukaan kaikki lähteet, joissa esiintyy yksi tai useampi hakutermeistä. Haulla Ranska tai vallankumous saadaan esiin tuloksia, joissa esiintyy sana Ranska ja tuloksia, joissa esiintyy sana vallankumous tai molemmat. Tulosjoukko on suurempi kuin edellisellä haulla.
- not, ei, - sulkee pois jonkin käsitteen. Ranskan vallankumous -suuri rajaa pois suuren vallankumouksen tuloksista, jolloin hakutuloksissa näkyvät muutkin Ranskan vallankumoukset.
- Fraasi merkitään yleensä sitaattimerkkien väliin. Tällöin sanojen pitää esiintyä tuloksessa juuri tuossa järjestyksessä peräkkäin. ”Ranskan suuri vallankumous” haulla saadaan tuloksia, joissa sanat esiintyvät juuri tuossa muodossa.
Myös sanan katkaisua voi käyttää, silloin haulla vallankumou* saadaan kaikki tuolla alulla löytyvät sanat eli mm. vallankumous kaikissa taivutusmuodoissa. Sanan keskellä voi usein useamman merkin korvata * ja yhden merkin kysymysmerkillä, jolloin esimerkiksi haulla Mar?a saadaan tulokseksi Maria, Marja, Marta. Useissa tietokannoissa (esim. kirjastojen aineistohaut) rajausmahdollisuuksia tarjotaan hakutuloksessa. Näiden avulla hakua voi jatkaa eri suuntaan, laajentaa niin että saat enemmän lähteitä taikka supistaa niin, että niitä tulee vähemmän.
Tiedonlähde
Kun olet etsinyt ja löytänyt tietoa, tarkista, ovatko tiedonlähteet sellaisia, joita voi käyttää eli ovatko ne riittävän luotettavat ja löytyykö niistä tieto, jota lähdit hakemaan. Tiedonlähteiden sisältöä voit arvioida tiedon osuvuuden lisäksi myös sen mukaan, kuka tiedon on julkaissut (virallinen taho, harrastelija), kuinka tuoretta ja ajantasaista tieto on, missä se on julkaistu (jos kyseessä on esim. artikkeli), kuinka moni siteeraa tai näyttää käyttävän juuri tätä tiedonlähdettä.
Lista asioista, jotka ovat avuksi lähdettä arvioitaessa:
-Sisältö
- Aiheen käsittelyn laajuus ja syvyys.
- Käsittelyn tarkoitus, pätevyys, luotettavuus, oikeakielisyys.
- Ajankohtaisuus, ajantasaisuus.
- Verkkomateriaalissa edellisten lisäksi:
- päivitys, jatkuva ylläpito.
- Linkkien asiaankuuluvuus.
- Linkkien toimivuus.
-Julkaisutiedot
- Kirjoittajan auktoriteetti, asema ja pätevyys.
- Taustaorganisaatio.
- Yhteystiedot.
- Käyttöoikeudet, tekijänoikeudet.
-Ulkoasu
- Ulkoasun arviointi voi auttaa verkkosivujen arvioinnissa, sekava tai vanhahtava ulkoasu voi merkitä sitä, että sisältö on esim. vanhentunutta. Näin ei kuitenkaan aina ole, joten ensisijainen arviointi on tehtävä muilla tavoin.
-Viittaukset
- Kirjallisuus tai artikkelit, joihin viitataan, ovat asiallisia (julkaisijat, tekijät asiallisia).
- Verkkosivuilla kirjallisuus, artikkelit tai muut verkkosivut, joihin viitataan.
- Linkkien toimivuus.
Jos haun tuloksista ei löydykään sopivaa materiaalia, on pohdittava aihetta ja käytettyjä hakukäsitteitä tai hakutapoja uudelleen. Hakukäsitteitä voi vaihtaa etsimällä synonyymejä, laajempia tai suppeampia käsitteitä. Myös haun kieltä voi vaihtaa, jos pystyy lukemaan käyttämään hyväksi materiaalia muilla kielillä. Finto.fi:ssä löytyy vastaavia käsitteitä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hakuprosessi elää, voit joutua pohtimaan hakuja useamman kerran ja jos etsit tietoa laajempaan tutkimukseen, vaikka opinnäytteeseen, joudut hakemaan sitä lisää työn edetessä. Löytynyt tiedonlähde saattaa johtaa useaan uuteen lähteeseen. Hakurupeaman aikana kannattaa arvioida jo aiemmin löytämiään lähteitä uudelleen ja valikoida sopivimmat, jos materiaalia kertyy liian paljon. Muista myös aina päämääräsi. Jos et tee syvällistä tutkimusta, älä uppoudu keräämään liian suurta määrää tiedonlähteitä.
Lähdekritiikistä löytyy lisää tietoa mm. Makupalat.fi-kokoelmassa Faktat ja mediakritiikki.
Verkkotiedonhaku
Google on hyvä aloituspaikka etenkin, jos ei tiedä, mistä tietoa kannattaa etsiä. Googlessakin on mahdollista tehdä tarkennettu haku ja käyttää erikoishakuja: kuvahaku, karttahaku ja tieteellisten tekstien haku Google scholar.
Erittäin käyttökelpoinen aloituspaikka on Finna.fi. Finna hakee kirjastojen, arkistojen sekä museoiden aineistoista. Sen avulla löytyy kirjallisuutta, artikkeleita, viitteitä ja kokotekstiaineistoja, kuvia, elokuvia, videoita.
Makupalat.fi:tä kannattaa käyttää. Makupalat.fi on kirjastojen tuottama rajoitettu ja valikoitu kokoelma tietosisällöltään painokkaita verkkosivuja, joten relevantin materiaalin löytäminen on helppoa. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksiin kannattaa tutustua.
- Finna.fi
- Makupalat.fi
- Kysy kirjastonhoitajalta -haku
- Kysy kirjastonhoitajalta -asiasanat
- Google scholar
- Google tarkennettu haku
Aineistotietokannat
Jos etsii kirjallisuutta ja painettuja teoksia, kannattaa tutkia kirjastojen aineistotietokantoja. Tämä on helppoa Finnassa. Tiedot Suomessa julkaistusta materiaalista löytyvät Fennicasta. Myös kirjakauppojen ja divarien hakuja kannattaa tutkia. Yksittäisten kirjastojen tietokannat löytyvät Kirjastohakemiston yhteystiedoista ja Finna-kirjastojen osalta myös Finnasta.
- Finna.fi
- Yleisten kirjastojen aineistot Finnassa
- Finnan hakuohje
- Fennica Finnassa
- Worldcat
- Makupalat.fi antikvariaatit
- Kirjastohakemisto
- Finnan kirjastot
Erikoistietokannat
Tietoa kannattaa hakea erikoistietokannoista, joita tuotetaan asiantuntijaorganisaatioissa. Tietokantoja löytyy Tiedonhaun opastuksen kohdasta Tietokantoja ja hakemistoja sekä Makupalat.fi:stä. Vinkkejä löytyy myös Finna-kirjastojen Tiedonhaku-sivulta. Lehdet kannattaa muistaa tiedonlähteinä (HS Aikakone, Digi.kansalliskirjasto.fi). Kirjastoissa on lisäksi käytössä maksullisia erikoistietokantoja (esim. HS Aikakone, EBSCO, Oxford Music Online, Naxos Music Library, Rakennustieto, Netmot).
- Tietokantoja ja hakemistoja
- Makupalat.fi
- Finna-kirjastojen tiedonhakusivu, esim. Outi-Finna
- Digi.kansalliskirjasto.fi Sanomalehdet
- Digi.kansalliskirjasto.fi Aikakauslehdet
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuuden haun ykköslähde on Kirjasampo.fi. Kirjasammossa kaunokirjallisuutta on kuvattu monipuolisin asiasanoin, niitä käyttämällä löytää aineistoa hyvin. Palvelussa on myös suosittelua ja aiheenmukaisia kirjahyllyjä sekä muita lähteitä kaunokirjallisuuden ja kirjailijatiedon etsintään. Finna.fi:stä, Kirjastot.fi:n Kirjallisuus-sivulta sekä Makupalat.fi:stä kannattaa myös etsiä. Kansainvälistä kaunokirjallisuuden sisältöä voi hakea esim. Goodreads'issä.
- Kirjasampo
- Kirjasammon linkit kirjallisuuden tiedonhakuun
- Finna.fi:n tarkennettu haku
- Kirjastot.fi:n kirjallisuus
- Makupalat.fi kirjallisuus-kokoelma
- Makupalat.fi kirjallisuuden tutkimus ja kirjailijat
- Makupalat.fi kirjailijahakemistot
- Kirjastokaistan kirjallisuusohjelmat
- Kirjastot.fi:n kirjallisuuskirje
- Goodreads
Lastenkirjallisuus
Sivupiiri (Kirjasampo) sisältää kuvauksia lastenkirjoista, joten sieltä on hyvä tehdä lastenkirjallisuushakuja. Sivupiiristä voi myös etsiä lukuvinkkejä ja suosituksia. Lastenkirjainstituutin tietokannoista kannattaa etsiä satuja, loruja, kirjallisuutta ja tutkimuskirjallisuutta.
Finna.fi:stä voi löytää lasten runoja ja loruja samalla tavoin kuin runoja muutenkin. Useimmiten loruja kuitenkin löytää painetuista lorukirjoista: Tiitiäisen tarinoita, Tiitiäisien satupuu, Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas, Lasten kultainen riimikirja. Monet lorut ovat peräisin aapisista. Satuja on myös usein selailtava satukirjoista: Anni Swanin sadut, Hanhiemon satulipas, Grimmin sadut, Perrault’n sadut, Suomen lasten eläinsadut.
- Lastenkirjainstituutti, Onnet, Koivu ja tähti ja Kolmen tähden tietoa lasten ja nuorten kirjoista, Lukemo.
- Sivupiiri
- Kansalliskirjaston digitoituja aapisia
- Lastenkirjainstituutin Suomalaisia aapisia - kuvauksia
- Makupalat.fi aapiset,
- lastenkirjallisuusbibliografioita,
- lastenkirjallisuustietokantoja,
- lastenkirjallisuus - tiedonhaku
- Kirjastot.fi:n kirjallisuuskirje
Musiikki
Musiikkitiedonhakuun hyvä aloituspaikka on Finna.fi, joka sisältää kirjastojen aineistotietokantojen tietojen lisäksi kansallisdiskografian sekä osan Fono.fi:n tiedoista. Siellä on myös Viola, kansallisdiskografia, jossa on tiedot kotimaisista nuoteista ja äänitteistä.
Yleisradion Fono.fi:tä kannattaa käyttää, kun etsii tietoa kappaleiden säveltäjistä, esittäjistä, sanoittajista ynnä muusta. Fono.fi:n sisällöt eivät kuitenkaan tällä hetkellä päivity, koska sen sisältöä ollaan siirtämässä uuteen käyttöliittymään.
Musiikkikirjastot.fi sisältää musiikkitiedonlähteiden ja musiikkivinkkejä ja artistien ja levyjen esittelyä sisältävien levyhyllyjen lisäksi apua musiikkitiedonhakuun. Makupalat.fi:n musiikki-osasta löytyy runsaasti materiaalia.
- Viola Finnassa
- Fono.fi
- Musiikkikirjastot.fi
- Musiikkikirjastot.fi-levyhyllyt
- Musiikkikirjastot.fi:n tiedonhaun avuksi
- Makupalat.fi musiikki-kategoria
- Makupalat.fi-kokoelma Musiikkia etsimässä
Tiedonhaun uutiskirje
Tiedonhaun lähteitä voi seurata Kirjastot.fi:n Tiedonhaun uutiskirjeestä. Siinä esitellään kuukausittain hyviä tiedonlähteitä vaihtuvasta aiheesta. Sisältö tukeutuu erityisesti Kirjastot.fi:n tiedonhaun sisältöihin: Makupalat.fi:n ja Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun.
Kirjastot.fi tuottaa myös Kirjallisuuskirjettä, jossa voi seurata kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.