Kokousaika ja -paikka:
keskiviikko 17.11.2021 klo 9.30–16.00
torstai 18.11.2021 klo 9.30–14.00
Joensuu, Microsoft Teams-yhteys ja lähikokous
Klo 9.30–10.00
Etäyhteys avattiin ja tekniikan toimivuus testattiin.
1. Kokouksen avaus ja käytännön asiat
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä (Oulu) avasi kokouksen kello 10.00. Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja ohjeisti osallistujia ja esiintyjiä hybridikokouksen käytäntöihin liittyvissä asioissa.
Joensuun kaupungin tervehdys
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen lausui kokoukseen osallistuville tervetuliaissanat.
Joensuu haluaa olla idän houkuttelevin keskus. Vertailtaessa suomalaisia kaupunkeja käy ilmi, että Joensuussa onkin suhteellisesti eniten opiskelijoita. Joensuussa on 77 000 asukasta, opiskelijoita 20 000. Joensuu on kaupunki, jossa saa olla rauhassa omannäköisensä. Arvoina täällä korostuvat ympäristöstä huolehtiminen, yhdenvertaisuus, rohkeus ja kestävyys. Lapset ja nuoret huomioidaan Joensuussa tarjoamalla heille turvallinen ja perheystävällinen elinympäristö. Joensuulaiset ovat aktiivisia kansalaisia, jotka ottavat hanakasti kantaa erilaisiin kaupungin esittelemiin muutossuunnitelmiin. Jos Joensuun torilla kysyy kuulumisia, saa varautua kuuntelemaan pitkän tovin elämänkertomusta.
Kulttuuri eri muodoissaan luo kaupungille runsaasti tarttumapintoja ja harrastusmahdollisuuksia tarjotaan riittävästi. Joensuu on urheilukaupunki, mutta on kuitenkin turhaa vääntöä, kumpi on tärkeämpää: urheilu vai kulttuuri. Koronan jälkeen ihmiset on saatava jälleen liikkeelle ja osallistumaan eri aktiviteetteihin kautta linjan. Kulttuurin arvostuksesta kertoo se, että kirjastopalvelut mainitaan erikseen strategiassa, omana lukunaan. Kirjastopalvelut takaavat kansalaisille mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Jouni Pääkkölä (Oulu), Susan Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Marja Huuhtanen (Lappeenranta), Sylvia Staven (Mikkeli), Siina Vieri (Pori), Malin Holmen (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsi Länsikallio (Seinäjoki), Niina Salmenkangas (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku)
Läsnä, varaedustajat:
Anna Pakka (Vaasa) Anna Rantala (Vantaa)
Poissa:
Ritva Nyberg (Espoo), Sanna Bondas (Vaasa), Heli Ronkainen (Vantaa)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Johanna Laakso (Kurikka), Tarja Frilander (Pieksämäki), Taina Hyvönen (Kuhmo), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Risto Heikkinen (Laukaa), Evan Seppä (Pyhtää), Virva Jakkula (Posio), Leena Toivonen (Valkeakoski), Linnea Engblom (Maalahti), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Tuija Sirviö-Lappalainen (Iisalmi), Katja Komonen (Hartola), Anni Tormas (Eura), Milla Kuronen (Hanko)
Läsnä, maakunta-alueiden varaedustajat: Jesse Lindström (Imatra)
Poissa: Laila Uusitalo (Aura), Kaisa Myllymäki (Rautjärvi), Jaakko Lind (Salo)
Läsnä, puheenjohtaja ja valmistelijat: Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä (Oulun kaupunginkirjasto), kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula (Turun kaupunginkirjasto), viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala (Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä)
Läsnä sihteerinä ja tekniikasta vastaavina: Vesa Liminka, AKE-informaatikko, Joensuun kaupunginkirjasto Leena Purma, kirjastonhoitaja, Joensuun kaupunginkirjasto, Hanna Hyttinen, kirjastonhoitaja, Joensuun kaupunginkirjasto
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
- Leena Aaltonen, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
- Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
- Suvi Sivulainen, Helsingin kaupunginkirjasto
- Raisa Laitala, Oulun kaupunginkirjasto – Rovaniemen kaupunginkirjasto
- Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
- Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
- Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
- Tuomas Pelttari, Turun kaupunginkirjasto
- Johanna Vesterinen, Varastokirjasto
- Sari Puustinen, Turun yliopisto
- Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
- Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto
- Jonna Toukonen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
- Laura Tyysteri, Turun kaupunginkirjasto
- Katri Vänttinen, Helsingin kaupunginkirjasto
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Marja Huuhtanen ja Suvi Pirnes-Toivanen.
4. Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin muutoksitta.
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Työvaliokunta (2020–2021) tuo esityksen Yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi 2022–2023 esitettiin Päivi Savinainen (Kuopio), varapuheenjohtajaksi Nina Sipola (Rovaniemi). Kannatettiin ja valittiin.
- Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmään (KUMEA) valittiin Sini Neuvonen (Espoo), Anna Viitanen (Turku) ja Jarmo Loet (Jyväskylä).
- Sisällönkuvailuryhmään valittiin Mari Ekman (Rovaniemi), Leena Vainikainen (Pori)
- Kuvailustandardiryhmä (Kusti) valittiin Marjut Puominen, Helsingin kaupunginkirjasto
- Musiikkiaineiston kuvailun asiantuntijaryhmä (Muusa) valittiin: Ilona Heinonen, Tampereen kaupunginkirjasto, Anu Sormunen, Jyväskylän kaupunginkirjasto, Tommi Viitamies, Helsingin kaupunginkirjasto
- Finna-konsortion ohjausryhmään valittiin Matti Sarmela (Helsinki), varajäsen Jouni Pääkkölä (Oulu)
- Valtakunnalliseen tilastoryhmään valittiin Joni Rahja (Kalajoki), Jarkko Nevalainen (Siilinjärvi)
- FinElibin ohjausryhmään valittiin Virva-Nousiainen-Hiiri (Helsinki), varajäsen Leena Toivonen (Valkeakoski) ja Hanna Martikainen (Jyväskylä), varajäsen Salla Palmi-Felin (Lahti)
- Varastokirjaston johtoryhmään esitettiin Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu) ja Jouni Pääkkölä (Oulu)
- Työvaliokunnan (vuodet 2022–2023) jäseniksi valittiin Susan Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Siina Vieri (Pori) ja Päivi Litmanen-Peitsala (Helsinki).
- Työvaliokunnan varajäseniksi valittiin Niina Salmenkangas (Tampere) ja Marja Huuhtanen (Lappeenranta).
- Airut-hankkeen rukkasryhmään valittiin Matti Sarmela (Helsinki)
- Kuntien yhteinen e-kirjasto -ohjausryhmään valittiin Päivi Savinainen (Kuopio)
Lausunnot
Yleisten kirjastojen neuvoston lausunto Kansallinen lukutaitostrategia 2030. Lukutaitostrategian onnistuminen ja toteuttaminen tulee vaatimaan resursointia ja kuntakohtaisten erojen tasoittamista.
Muut asiat
Mikäli on tarvetta lisäkappaleille Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025 -asiakirjasta, yhteys Päivi Litmanen-Peitsalaan.
Katariina Laurinen Espoosta on lähettänyt tutkimuskyselyn kirjastojen johtajille ja esihenkilöille. Tutkimus koskee yleisten kirjastojen johtajien ja esihenkilöiden käsityksiä organisaatiosta ja organisaation kehittämisestä. Näkemyksiä kirjasto-organisaatiosta ja sen kehittämisestä.
6. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen
Esitys koostuu seuraavista osa-alueista:
- Demokratian edistäminen kirjastoissa
- Kansallinen lukutaitostrategia
- Kirjastojen rahoitus
- Muut asiat
Mistä puhumme, kun puhumme demokratian edistämisestä kirjastoissa? Tässä kohdin on hyvä palauttaa mieleen laki yleisistä kirjastoista ja pohtia, mitä lailla tavoitellaan ja halutaan edistää? Lain tavoitteena on muun muassa edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin sekä helpottaa tiedon saatavuutta ja käyttöä. Lisäksi mainitaan tavoitteeksi aktiivisen kansalaisuuden, sananvapauden ja demokratian edistäminen ja vahvistuminen. Toinen tärkeä muistettava asia on kuudes pykälä, eli mitkä ovat yleisen kirjaston tehtävät? Niitä ovat muun muassa monipuolisen ja uudistuvan kokoelman ylläpito, lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.
Valtakunnallinen väestökysely
Kysely Kirjasto demokratian vahvistajana toteutettiin syyskuussa AVI:n toimesta. Tulokset on julkaistu 12.11.2021.
Seuraavassa on keskeisiä poimintoja kyselystä:
Kirjasto on kaikille – tämä korostuu vastaajien kesken aidosti tärkeänä asiana, jota on tärkeää ylläpitää.
Fyysinen kirjastotila on tärkeä – kirjasto ei voi olla vain verkossa. Kaikki kirjastot eivät taivu muutoksiin, kuinka kunnat kykenevät pysymään samantasoisesti muutoksessa mukana?
Kirjasto tiedon välittäjänä ja lukemisen edistäjänä – kyselystä käy ilmi, että kirjasto onnistuu tässä hyvin. Tiettyä rapautumista kuitenkin havaittavissa pitemmällä ajanjaksolla, joten asian suhteen on oltava hereillä. Kirjastoilla on merkittävä tehtävä muun muassa auttaa pysymään kärryillä paikallisessa päätöksenteossa ja välittää siitä tietoa.
Mahdollisuus pyytää ja saada apua henkilökunnalta – kirjasto ei ole olemassa ilman käytettävissä olevaa, osaavaa henkilökuntaa. Tiedon luotettavuuden arvioinnissa tai avoimessa tiedossa henkilökunnan roolia ei pidetty niin suurena, mutta esimerkiksi kokoelmien suhteen asiantuntevuus nousee tärkeäksi.
Kirjasto on ”yksilöiden näyttämö” – yhtenäisyyden rakentamisen roolia ei kenties nähty niin oleellisena kirjaston tehtävänä. Ihminen kokee kirjastossa olevansa ennemmin yksilö kuin yhteisönsä jäsen.
Mitä viestejä Kansallinen lukutaitostrategia antaa kirjastoille?
Rakenteellista kehittämistä ja kuntien yhteistyötä tarvitaan, jotta kuntien yhteinen e-kirjasto edistyy. Opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteiseen e-kirjastoon liittyvät kysymykset ovat näkyvissä muun muassa tekijäkentän ja tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Monikielisen kirjaston viestintä on tavoittanut opetuspuolen hyvin eri kunnissa. Kirjastoja tarvitaan etenkin monikielisen kirjaston aineiston välittämisessä. On hyvä muistaa, että monikielinen kirjasto on ylimääräinen resurssi, jolle ei voi ulkoistaa monikielisen aineiston hankintavastuuta, jos omassa kunnassa on runsaasti monikielistä väestöä.
Lukeva kunta -verkostojen kautta kunnissa on syntynyt paljon ammatillista verkostoitumista. Lukutaitostrategian kannalta kirjaston, koulun ja varhaiskasvatuksen ammatillinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Monilukutaito-osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä lukemaan innostaminen tarvitsevat uusien menetelmien ja käytäntöjen rohkeaa kokeilemista. Lukutaito-ohjelmalle konkretisoidaan toimintaohjelma, jossa Piia Lumme toimii vastuu- ja yhteyshenkilönä.
Kirjasto- ja kuntarahoituksen uudistamiseen valmistautuminen liittyy kuntakentän tulevaisuustyöhön. Rahoitusrakenteen nykyinen malli on, että kirjastojen perustoiminnan rahoitus tulee valtiovarainministeriöltä, yleiskatteellisena valtionosuutena. Kirjastojen kehittämisrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Kirjastojen kehittämisrahoituksessa on kaksi momenttia: 1) Valtion talousarviomomentti, jossa ovat mukana AKE-toiminta, VAKE-toiminta osittain ja KK:n palvelut. 2) Rahapelitoiminnan tuottomomentti, jossa ovat mukana erityistehtävät, hankeavustukset ja eri kirjastoseurat.
Valtion talousarvioesitys 2022
Yleisiä kirjastoja koskevat budjettimäärärahat ovat vuoden 2021 tasolla. Rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen kompensoidaan vuoden 2022 osalta. Rahapelitoiminnan tuotot vähenevät edelleen 2023. Valtiosihteerityöryhmä on asetettu selvittämään vuotta 2024.
Muut asiat
Hallituksen esitys näkövammaisten kirjastoa koskevaa lakiuudistusta on valmistunut 16.11.20121. Kirjaston nimeksi ehdotetaan Saavutettavuuskirjasto Celia. Kirjaston tehtäviä ja kirjaston roolia saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana tarkennetaan. Yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ja aineistojen lainaus- ja käyttökielto sekä käyttösäännöt ovat mukana hallituksen esityksessä. Lakiesitys on tulossa lausuntokierrokselle, tarkoitus saada se voimaan 1.1.2023.
7. Puheenvuorokierros, Valtakunnallinen kehittämistehtävä, työryhmät, hankkeet
Digimediapalvelu -hankkeen seuraava vaihe – yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston kehittäminen. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto ja Suvi Sivulainen, projektipäällikkö
Yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston kehittämisen rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Helsingin kaupunginkirjasto koordinoi hanketta. Toivotaan, että hanke jatkuisi vielä vuonna 2023 kehitys- ja käynnistystyön osalta. Hankkeen taustalla on vuoden pituinen selvitysvaihe. Rekrytointien kautta hankkeelle haetaan kokonaisuudessaan viittä henkilöä. Kirjastojen verkostoyhteistyössä on mukana Seija Laitinen-Kuisma. Teknologia-asiantuntijana toimii Joona Pennanen ja projektipäällikkönä Suvi Sivulainen. Viestinnän ja kustannusalan verkostotyön tekijät ovat vielä haussa. Ohjausryhmä on tiivis ja siinä on jäseniä kuntaliitosta, kirjastoista, kirjailijakentältä ja Suomen kustannusyhdistyksestä. Asiantuntijaryhmät on muodostettu teknologian, kirjastojen ja muiden tarvittavien tahojen toimesta. Verkostoyhteistyötä tehdään eri toimijoiden kesken ja keskustelu- ja viestintätilaisuuksia järjestetään aktiivisesti.
Yhteistyö on erittäin tärkeää hankkeessa ja sen tarkoituksena on avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Liiketoimintaketjut ovat pitkiä ja monimutkaisia, kirjastot tarvitaan mukaan aktiiviseksi toimijaksi digimediaekosysteemiin.
Suvi Sivulainen kertoi muodostamista yhteistyökuvioista. Hankkeen yhteistyöselvityksiä on tehty palvelukonsepti- ja lisenssimalliselvitysten osalta. Keskustelunavaukset on tehty kirja- ja lehtialalle. Digimediahankkeen selvitysten yhteenveto ja suositukset on julkaistu 30.6.2021. Julkaisu on kirjastot.fi -sivuilla.
Digimediaekosysteemistä saadaan toimiva uudella yhteistyöllä kuntien, kirjastojen ja koko mukana olevan ekosysteemin kanssa. Erityisen mainittavaa on kirjaston/ kuntien organisoitumismallin löytäminen ja yhteisten etujen tunnistaminen sekä yhteisten toimintamallien luominen. E-aineistojen saatavuus vaihtelee ja digimurroksen haasteisiin on kyettävä vastaamaan yhdessä. Kirjastot ja kaupallinen kenttä voivat toimia yhdessä verkostoyhteistyönä. Tavoitteena onkin keskustelun avaukset muille ekosysteemin toimijoille, fokuksessa erityisesti lisensioinnin kehittäminen ja hybridilisenssin testaaminen.
Yhteistyötä tehdään, koska käyttäjä on ykkösprioriteetti ja käyttäjäkokemus halutaan uudelle tasolle. Digimediahankkeen selvitysvaiheessa on toteutettu käyttökokemuskonsultin selvitys ja tarjolla olevien alustojen käytettävyys- ja käyttökokemustestaukset. Virtuaalityöpajoista on saatu hyviä tuloksia. Käyttäjäkokemuksen laadun varmistamiseksi on selvää, että sisältöä on oltava riittävästi, kirjastolaisten asiantuntemuksen hyödyntämiseen on tehtävä mahdolliseksi ja kaikille yhteinen digikirjastotunnus tehtävä saataville.
Hanke jakautuu useaan osaprojektiin: sisällöt, yhteinen e-kirjasto ja teknologia. Rekrytoinnit ovat nyt menossa ja pilotteihin pyritään pääsemään vuoden 2022 loppupuolella.
Kommentoitiin, että hanketta on viety hyvin eteenpäin. Hankkeen etenemisestä toivotaan taas kevään kokouksessa katsausta. Todettiin, että näin ison hankkeen vieminen vaatii rohkeaa rahoituksenhakua. Hanke on kuitenkin jo niin pitkällä, että tulee varma olo sen etenemisestä. Kysymys vanhentumassa olevista sopimuksista esitettiin. Pyritään avaamaan palvelut joululahjaksi 2022. Ohjausryhmän jäseneksi valittiin Päivi Savinainen Kuopiosta.
Virva Nousiainen-Hiiren ja Suvi Sivulaisen esitys (pdf)
Pohjoisen eKirjasto -hanke, hanketyöntekijä Raisa Laitala, Oulun kaupunginkirjasto – Rovaniemen kaupunginkirjasto
Pohjoisen eKirjasto on Oulun ja Rovaniemen yhteishanke, joka käsittää koko Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhdenvertaiset e-aineistopalvelut ja lisätä sisältöjen määrää. E-aineistojen kysyntä on kasvanut jatkuvasti. Laajeneminen toteutetaan OKM:n rahoittamana ja konseptoidaan alueelliseen eKirjastoon liittymisen malli.
Toiminta-alueella on yhteensä 59 kuntaa ja noin 150 toimipistettä. Mukana 4 kimppaa ja yksi itsenäinen kirjasto. 5 Finna-verkkokirjastoa ja 5 kirjastojärjestelmää.
Hankkeen tuottamat edut kirjastoille ovat kustannustehokkuus, laajempi palvelukokonaisuus ja monipuolisemmat kokoelmat. Yhteistyötä jaetaan ja käytetään verkostomaista työskentelyä. Pohjoisen eKirjastossa on keskitetty hallinnointi muun muassa sopimusten, markkinoinnin ja aineiston valinnan osalta. Tärkeitä arvoja ovat lisäksi ekologisuus ja yhdenvertaisuus.
Asiakas on keskiössä. Tarkoitus on luoda maantieteellinen saavutettavuus, yhdenvertaisuus, laajemmat kokoelmat ja yleensä palveluiden sujuva käyttö. Verkoston rakentamisessa korostuu yhdessä kehittäminen, jossa on kolme porrasta:
- Henkilöstön osallistaminen (tehtiin kyselyllä, saatiin runsas osallistuminen)
- Asiakkaiden osallistaminen (työpaja Tonnin palikat, jossa pääsi itse pelinappuloilla muodostamaan omat toiveensa rahojen sijoittamisesta aineiston hankinnassa)
- Verkoston osallistaminen (kaksi kyselyä eKirjastoa rakentaville työryhmille). Kyselyissä nousi esiin vahvana se, että oma kulutustottumus heijastuu myös toiveisiin kirjaston e-aineistopalvelujen suhteen. Tuloksia ja materiaalia on tulossa jakoon kirjastot.fi -sivustolle.
Verkoston kokemusten selvittäminen on tärkeää, sillä verkostot toimivat jatkossa eKirjaston kehittämisessä. Verkoston toimintaa arvioidaan myös hankkeen päätyttyä.
Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot huolehtivat yhteistyösopimuksesta ja Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivistä. Oulun ja Rovaniemen kaupunginkirjastot asettavat vastuuhenkilöt organisointiin, Vastuuhenkilöt ovat Liisa Tastula ja Ritva Nikola. Asiantuntijaryhmät koostuvat Finna-ryhmästä, tiedotusryhmästä ja aineistonvalitsijoista. Finna- ja tiedotusryhmän jäsenet tulevat kimpoista. Aineistonvalinta on keskitetty tietyille henkilöille, jotka seuraavat muun muassa varausjonoja ja tekevät hankintaa tarpeen mukaan.
Henkilöstön kouluttaminen ja säännöllinen tiedottaminen ovat tärkeitä. Kaikki markkinoivat markkinointisuunnitelman mukaisesti ja kaikilla on selvillä vastuualueet ja tehtävät. Kurssi eKirjastosta on tulossa Liboppiin ja webinaari on kehitteillä.
Keskusteltiin, että raha liikkuu hankkeessa yhteistyösopimuksen ja esimiespäivien keskustelujen mukaisesti. Ylläpitokuluja on jonkin verran, mutta enemmän menee sisältöihin. Kommentoitiin, että hanke on vaikuttava, kattaen lähes puolet Suomen pinta-alasta. Myös digimediahanke voisi saada Pohjoisen hankkeelta jotain uutta opittavaa ja digimediahankkeen kanssa käydäänkin paljon keskusteluja.
Finna-palveluympäristö, kehittämispäällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Todettiin aluksi, että Finnan palvelukokonaisuus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Yhteistyötä jaetaan finna.fi:n (asiakkaat, aineistontarjoajat), alustapalvelujen (kirjastot, museot, arkistot) ja jatkokäytön palvelujen (rajapinnat, aineistojen välittäminen Europeanaan) kesken.
Käynnit Finnassa ovat kasvaneet vuoden 2018 31 miljoonasta vuoden 2020 44 miljoonaan. Kasvu on ollut hurjaa ja käyttäjäkokemusindeksi 2016-2021 osoittaa, että myös tyytyväisyys palvelun käyttöön on ollut nousussa.
Finnaa käyttää yli 90% yleisistä kirjastoista, tuotannossa olevia yleisten kirjastojen Finna-näkymiä on 24. Uusina Finna-kirjastoihin ovat tulleet tai tulevat Vanamo-kirjastot, Fredrika-kirjastot, Vaasan kaupunginkirjasto ja Joki-kirjastot. Piki-kirjastot tulee tuotantoon alkuvuonna 2022 ja Helmet testaa näkymää keväällä 2022.
Kyselyn perusteella löydettävyys on hyvä, 94% vastaajista kertoi löytäneensä etsimänsä. aktiivisuuslukemat ovat suhteellisen hyvät, vähintään kerran viikossa palvelua käyttää 34%. Yleisten kirjastojen arvosana on 8,4. Vapaa-aikaan ja harrastuksiin käytettävä aika Finnassa korostuu selkeästi.
Finnan painopisteitä 2021 linjatessaan konsortioryhmä teki päätöksen, että tärkeimpiä painopistealueita ovat perusominaisuuksien vahvistaminen, hallintaliittymän kehitys, aineiston sujuva käyttö, tieteentekijät ja Finna.fi:n konsepti. Finna.fi:n konsepti liittyy kuratoidun sisällön julkaisualustaan. Finnan kehityskohteita on pitkä lista, joista mainintana esimerkiksi mobiilikäytön parannukset, avoimien julkaisujen tarjonnan kasvaminen ja komponentin parannukseen liittyvä teosavain. Käyttöön olisi mahdollista ottaa varastokirjastotilauslomake, pelit-aineistotyyppi ja 3D-kuvat.
Finna-visiossa 2025 mainitaan, että tavoitteena on tarjota paras käyttökokemus, tiedonsaannin ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Yhdessä saavutamme enemmän, kun tavoittelemme päämäärää tarjota kulttuuri- ja tiedeaineistoja älykkäästi ja osallistavasti kaikkien käyttöön. Finna on KAM-sektorin digitalisaation ydin. Tästä esimerkkinä luotiin katsaus Finna-palveluympäristöstä, joka kattaa sisäänsä esimerkiksi kulttuuriperinnön digitoinnin, avoimen tieteen, rajapintapalvelun, lisensoidun digimedian ja yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston. Niin ikään älykkäämpi tiedonhaku, personoitu käyttökokemus, aineiston suosittelu, kaukopalvelun kehittäminen ja KAM-sektorin edunvalvonta kuuluvat digitalisaation ytimeen.
Keskusteltiin digitasoja määrittelystä, onko esimerkiksi suomi.fi -kirjautuminen jossain vaiheessa mahdollista myös Finnan kautta. Aivan varmuutta tästä ei ole, mutta ainakin se toisi mukanaan muita varmistuksia, kuin kirjastokortti ja PIN-koodi -yhdistelmä.
Tekijäoikeustyöryhmä, viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
YKN Tekijänoikeusryhmä perustettu toukokuussa 2021. YKN:n työvaliokunnan kanssa on sovittu käytännöksi muun muassa:
- Kuntaliiton ja tekijänoikeusjärjestöjen neuvotteluja varten kuvaus siitä, mitä toimintaa varten kirjastot tarvitsevat mahdollisuuden käyttää tekijänoikeuksien alaisia teoksia lukemisen edistämisen ja tiedonhaun tukemisen kannalta.
- Suositus kirjastoille verkkotoimintaan liittyen lupakäytäntöjen sekä käyttöoikeuksien selkeästä ilmaisemisesta verkkoon vietävien tallenteiden osalta.
- Esitys siitä, miten kirjastojen työntekijöiden osaamista tekijänoikeuksiin liittyvien kysymysten osalta nostetaan.
- Seuranta tekijänoikeuslain uudistuksen valmistelusta ja mahdollisen YKN:n lausunnon valmistelu.
Kevään jälkeen tekijänoikeusryhmä on:
- Valistanut kenttää siitä, että sitaattioikeudella ja toissijaisella käytöllä esittämistilanteessa on mahdollista puhua teoksista.
- Pitänyt kolme webinaaria kuviin liittyvistä käyttöoikeuksista ja vaikuttanut siihen, että kansikuvien käytöstä saatiin selkeä linjaus.
- Osallistunut neuvotteluihin Sanaston, Kopioston ja Kuntaliiton kanssa.
- Laatinut tekijänoikeuslain luonnosta koskevan YKN:n lausunnon.
- Laatinut ehdotuksen suositukseksi kirjastojen verkkoon vietävien videoiden käyttöoikeuden merkitsemisestä.
- Pohtinut tekijänoikeuksiin liittyviä haasteita ja meneillään olevia erillisiä neuvotteluja muun muassa kuvan ja tekstin käyttöoikeuksista tavallisessa kirjastotyössä.
Kirjasto tulkitaan samanlaiseksi toimijaksi, kuin kaupallinen toimija. Kirjaston halutaan lisensioituvan. Syitä tähän ovat ainakin kulttuurialan talousahdinko, kuluttajakäyttäytymisen muutos, kirjan tuotantotapojen ja myyntikäytäntöjen muutos, nopeat ja vääristyneet someviestit ja kirjastoissa työskentelevien heikko tekijänoikeuksien tuntemus. Kirjaston asema tekijänoikeuslaissa on myös heikosti tunnistettu ja teosten tekijät tuntevat huonosti kirjastojen vaikutukset omiin tuloihinsa.
Kirjallisuus on päiväperho. Äänikirja ja e-kirja nousevat vauhdilla kaupallisessa markkinassa. Kirjallisuuden pitkä häntä tarkoittaa nykyisin noin 5 vuotta vanhaa teosta. Kustantajien mainonta kohdistuu uusimpiin kirjoihin ja suosittelualgoritmit poimivat esiin tuottoisimpia teoksia. Tämä kaikki edellä mainittu saattaa johtaa siihen, että kuluttaja ei kohta törmää 5 vuoden takaiseen teokseen.
On hyvä tiedostaa, että lainaussuositus tarkoittaa aina rahaa kirjailijan kukkaroon. Kirjavinkkaus on myös mainostamista. Kirjastoalalla on opittava puhumaan rahasta. Muutakin uudistusta on tehtävä, kuten europanostusten laskeminen työtuntihintoina, neuvottelujen markkinalogiikan omaksuminen ja sen näyttäminen kunnassa euroina, kuinka työpanoksemme tukee muita sektoreita. Kysymys tässä vaiheessa on, minkälaisilla työtunneilla voisi olla laskennallinen hinta neuvottelutilanteessa? Kirjastot tukevat kirja-alaa perustoiminnallaan, mutta nyt pitäisi vielä maksaa takakansi ja tekstit erikseen.
YKN voisi kenties 1) ottaa käyttöön suosituksen verkkoon tehtävien tallenteiden merkinnästä, 2) perustaa työryhmän, joka a) kartoittaa käyttöoikeussopimukset esim. kansikuvien osalta b) pystyy tuottamaan suosituksen IPR-oikeuksia koskevien sopimuspykälien osalta c) tutkii sopimusketjun solmukohdat. Kolmantena kohtana voisi olla perustaa työryhmä nro. 2, jonka tehtävänä olisi koota yhteen kirjastojen talousvaikutukset kirja-alan/ kunnan ekosysteemille euroina.
Kirjastoala tarvitsee nyt juridista apua tekijänoikeusneuvontaan ja vision siitä, mitä tarvitaan 5 vuoden päästä tekijänoikeuksien osalta. Perustelut siitä, miksi meille pitää antaa poikkeamia, voisi ilmaista euroina. Kilpailuvalttimme on siinä, mitä kukaan muu kirjamarkkinassa ei voi tehdä. Kirjasto on kuitenkin kirja-alan suurin mainos- ja markkinointitoimisto: toimemme tuovat rahaa tekijöille ja tulevaisuutta alalle. Neuvotteluissa voimme aina muistuttaa, että kirjasto edistää lukemista ja kirjallisuutta.
Keskusteltiin, että neuvotteluja on syytä jatkaa tärkeässä kysymyksessä lukemisen edistämisen ja tekijänoikeuksien vaatimuksen välisen ristiriidan purkamisessa. Kysymykset menevät työvaliokuntaan käsittelyyn.
Päivi Litmanen-Peitsalan esitys (pdf)
Metatietoryhmä, palvelupäällikkö Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
YKN perusti metatietoryhmän 2020. Noin kymmenhenkinen jäsenistö kattaa kaikki kirjastojärjestelmät, alueet ja lisäksi ruotsinkielisen alueen. Asiantuntijaryhmät toimivat aktiivisesti. Kuvailutyöhön ja sen ongelmiin liittyvän kyselyn tuloksia esiteltiin YKN:lle sekä Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmälle. Esitys metatietoryhmän toiminnasta on pidetty Kirjastoverkkopäivillä 2020. Kuvailun ekosysteemiä on käyty läpi eri näkökulmista sekä eri järjestelmien toimintalogiikoita suhteessa Melindaan. Metatietovarantojen liikkumiseen on kaivattu parannusta.
Yleisten kirjastojen tiekarttaa kohti Kansalliskirjaston metatietovisiota on suunniteltu ja tämä on koettu olevan tärkein tehtävä. Metatietovisiossa on keskeistä muun muassa:
- Laadukas ja rikas metatieto
- Standardit ja yhteiset käytänteet
- Yhteiskäyttöiset metatietovarannot
- Metatiedon yhteen toimivuus
- Työnjako
- Automaation kehitys kuvailutyössä
Metatietovision toteuttaminen vaatii yleisiltä kirjastoilta muutoksia kuvailun infrastruktuuriin ja rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Metatietovision tavoitteet antavat suuntaa muutoksille. Metatietovirtojen optimoinnin vuoksi tarvitaan uudelleen ajattelua ja muutoksia kuvailun ekosysteemissä. Linkitetyn datan malli on tulossa, jolloin muuttuu kuvailun logiikka. Muutoksiin varautuminen on helpompaa yhdessä muiden kanssa ja yhteistyössä Melindan kanssa. Yhteistyöverkossa toimimalla on mahdollisuus saada oma ääni kuuluville.
Melindan tallennusalustan kehitystyö on alkamassa: tässä on mahdollisuus kytkeä siihen yleisten kirjastojen metatietotyön ja -virtojen uudelleenorganisointi ja käynnistää selvitysprojekti. Yleisten kirjastojen kuvailuyhteistyön tiekartan aikajana ulottuu vuodesta 2021 vuoteen 2030. Metatietovisio sijoittuu puoleen väliin, vuoteen 2025.
Selvitysprojektilla tavoitellaan kokonaiskuvan selkiyttämistä ja tahtotilan kirkastamista. Projekti vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja osapuolten sekä intressiryhmien sitouttamista. Tämä koskee kirjastokimppoja, yksittäisiä kirjastoja, järjestelmätoimittajia ja metatiedon tuottajia. Muutosten paikallisia vaikutuksia on arvioitava ja on perehdyttävä jo olemassa oleviin toteutusmalleihin. Suuri kysymys on sitten Suomen mallin konkretisointi ja toteutussuunnitelma.
Projektinjälkeinen aika koskee ennen kaikkea kuvailutyön koordinointia ja niiden näkökulman edustamista kuvailun ekosysteemissä.
Keskustelussa oli, että nyt on hetki vaikuttaa, ettei momemtum ehdi mennä ohitse. Työryhmä on ollut erinomainen selvitystyössä, mutta se ei voi enempää jatkaa. Nyt on tärkeää se, kuinka saadaan tuotua esiin, että tämä asia on aivan välttämätöntä esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden löydettävyyden kannalta. Kuinka saada ulkokehä ymmärtämään asian suuri arvo? Ratkaisu tähänkin voisi olla, että aineistot löytyvät tulevaisuudessa samasta paikasta. Esitettiin, että myös hintalappu on tärkeä merkityksen selkeyttämiseksi.
Musiikkiaineistojen varastointityöryhmä, kirjastonhoitaja Tuomas Pelttari, Turun kaupunginkirjasto
Työryhmä aloitti keväällä 2020. Jäseniä eri kirjastoista sekä Varastokirjastosta ja Kansalliskirjastosta. Musiikin varastointiselvitys on tehty vuonna 2017. Turun kaupunginkirjasto testasi CD-aineistojen datasiirtoa Aurorasta Melindaan LowTag-menetelmällä, kun se otettiin käyttöön Vaskin ja Varastokirjaston välillä. Valtakunnallinen varastointi hyödyttää, koska keskittäminen auttaa vähemmän kiertävän aineiston hallinnassa. Varastointi on vastuuta, koska kuratoitu aineisto varastoidaan itseohjautuvasti; sisältövastuu on aina lähettäjällä.
Vasta pieni osa pystyy hyödyntämään keskitettyä varastointia. Varastoinnista seuraa se, että kirjastoissa täytyy keskittyä siihen, mitä on kokoelmien hoito. Varastointi lisää yhteistyötä ja harkintaa. Esimerkiksi Tampere ottaa vastaan ja välittää Kangasalan aineistosiirtoja Varastokirjastoon. Tampere ei pienennä varastokokoelmiaan. Harkinta on usein sitä, että mennään sisältö edellä, eikä niinkään numerot mielessä.
Koha-kirjastojen tilanne varastoinnin suhteen on, että hyvää kehitystä on näkyvissä. Ouka-kirjastoissa tarvitaan vielä resursseja aloittamiseen, Vaski on puolestaan käynnistänyt LowTag -menetelmän uudestaan nopean Aleph-yhteyden avulla.
Kun katsotaan, mihin varastoinnissa on päästy, huomataan, että nuottien osuus on kasvanut 10%, LP-levyjen- 27% ja CD-levyjen 63%. Varastokirjastossa kuvailua tekee 1-4 henkilöä. Käsittely varmistetaan tavoiteajassa ja musiikinkuvailun määrää säädellään sen mukaisesti. Musiikkiaineiston lähettäminen sovitaan aina ensin lähettämistä Kuopioon.
Miten turvataan paikallisten ja seudullisten musiikkikokoelmien syvyys, laatu ja laajuus 10-15 vuoden päästä? Lainattavien aineistojen uudistaminen on meidän kaikkien vastuulla. Samoin lainattavien aineistojen maksuton varausmahdollisuus. Kirjastoja pyritään auttamaan musiikkiaineistojen varastoinnissa ja saavutettavana pysymisessä huomioiden tulostavoitteet. Työryhmä toimii tässä hyvin koordinoivana yhteistyökumppanina.
Keskustelussa mainittiin, että työ on pitkälle käytäntöjen sopimista eri kirjastojen kesken. Mikäli haluaa osaksi varastointia, niin otetaan asia esille ja yhdessä sovitaan kaikki käytännöt. Varastokirjaston tilanne säilyy koskemattomana niin, että ei olla huolimattomia kentällä vaan tehdään asiat oikein. Todettiin, että AKE-rahoituksella ei kokoelmatyötä kuitenkaan voida tehdä.
Kokous päättyi klo 16.05
Torstai 18.11.2021
Klo 9.30–10.00
Etäyhteys avattiin ja tekniikan toimivuus testattiin.
8. Airut-Varastokirjaston kaukolainauksen kehittämishanke, kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen, Varastokirjasto
Varastokirjaston kaukolainauksen kehittämishankkeen tausta on Linnea2-konsortiossa. Konsortion tehtävänä on hallita Voyager-kirjastojärjestelmää. Voyagerin käyttö loppui vuonna 2019. Voyagerissa oli UB-toiminto, joka mahdollisti aineiston varaamisen ja lainaamisen konsortion kirjastojen kesken. Konsortio purkautui ja tämä toiminto menetettiin. Varastokirjaston merkitys kaukolainauskeskuksena on kuitenkin merkittävä, ja täten luonteva menetelmän jatkaja. Tavoitteena on saada aineisto asiakkaalle ilman hidasteita.
Jyväskylän kaupunginkirjaston Shokkiuutinen-hankkeen tuloksena valmistui Järjestelmäriippumattoman kaukolainamallin esitutkimus. Hankkeen toisen projektin tuloksena syntyi VATI, eli Varastokirjastotilaus.
Airut-hankkeen tavoite Varastokirjaston aineistoon kohdistuvan kaukolainauksen sujuvoittaminen ja tämän toteutus. Tilanne tällä hetkellä on, että hankerahoitus on saatu OKM:ltä, se on käytettävissä vuoden 2022 loppuun. Seuraavaksi on tehtävä ohjaus- ja rukkasryhmän kokoaminen, hankesuunnittelijan rekrytointi, tavoitteiden määrittely, tiedotus ja viestintä, sekä muu fasilitointi.
Hanke lähtee käyntiin 1/2022. Hankkeessa mukana Varastokirjasto, Kansalliskirjasto, kirjastosektorit, järjestelmätoimittajat sekä muut toimijat. Hankkeeseen yritetään liittää Kopioston ja Varastokirjaston meneillään olevat neuvottelut artikkelitoimituksista suoraan henkilöasiakkaalle.
Ensi vuosi ei välttämättä riitä kaiken toteuttamiseen, mutta sitten on mietittävä hankkeen jatkamista edelleen seuraavana vuonna. Hanke on suuri, joten apuja otetaan vastaan eri muodoissa.
Keskusteltiin, että hankkeen suunnitelmat ovat suuret ja ne tulisivat toteutuessaan mullistamaan käytäntöjä. Ohjausryhmään YKN voisi esittää yhden henkilön ja hänelle varajäsenen. Ohjausryhmäläisen etu voisi olla isojen kokonaisuuksien ymmärtäjä ja henkilö, jolla on päätösvaltaisuutta. Rukkasryhmään sopisi tekninen osaaja.
Musiikkiaineistojen varastoinnin näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen. Musiikkia lainataan paljon ja hyvää yhteistyötä on jo tehty.
Ohjausryhmään ehdotettiin Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Hanna Martikaista. Varajäseneksi Kaisa Hypén. Rukkasryhmään ehdotettiin Matti Sarmelaa.
Johanna Vesterisen esitys (pdf)
9. Pandemia -tutkimuksen ja sen kirjastoja koskevien tulosten esittely, erikoistutkija Sari Puustinen, Turun yliopisto
Tutkimushankkeessa selvitettiin koronan vaikutuksia vapaa-ajan palveluiden tuotantoon ja käyttöön sekä tulevaisuuden näkymiä ja haasteita pandemian jälkeen. Tutkimus tehtiin viime helmikuusta kesään ulottuvalla jaksolla, viimeistely tehtiin syksyllä. Tutkimuksessa olivat mukana Turun tulevaisuudentutkimuskeskus, Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö ja Helsingin kaupunkitietoyksikkö.
Pääjulkaisu Koronan vaikutukset vapaa-ajan palveluiden ja tilojen käyttöön löytyy täältä. Tutkimus rakennettiin kumuloituvan tiedon varaan. Kukin vaihe rakentui edellisten vaiheen tulosten päälle. Tutkimuksen kolme vaihetta olivat haastattelut, kyselyt ja yhteensä 9 työpajaa.
Haastattelujen keskeisistä tuloksista voidaan todeta, että vapaa-ajan palveluilla merkittävä rooli. Yhteisöllisen kokemuksen tuottajana palveluilla on suuri rooli. Toimialan tavoitteena on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin, aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden tuottaminen. Pandemia nosti esiin palvelujen uuden arvostuksen, sillä usein niihin suhtaudutaan itsestään selvyytenä. Vapaa-ajan palvelut tuottavat myös peruspalveluita, kuten kirjasto- ja liikuntapalveluita. Monet ovat riippuvaisia esimerkiksi kirjastojen nettiyhteyksistä.
Pandemia pani monet käytännöt uusiksi. Palveluja ryhdyttiin korvaamaan verkkovälitteisillä. Omat haasteensa toi myös siirtyminen etätyöskentelyyn. Pandemian häviäjiä voi todeta olevan lapset ja nuoret, vanhukset, vähäosaiset, digisyrjäytyneet ja yksinäiset. Varsinaisesti voittajia ei olekaan, mutta joillekin digivalveutuneille liikuntarajoitteisille pandemia on avannut uuden mahdollisuuden osallisuuteen etäyhteyksien kautta.
Pandemian vaikutukset digitalisaatioon näkyi pakotettuna digiloikkana. Fyysiset palvelut korvautuivat digitaalisilla tai organisoitiin paremmin digitalisaation avulla. Kaikkia palveluja ei kuitenkaan voi, eikä pidä, korvata digitaalisina. Monella työpaikalla digitalisaatio luo uusia työnkuvia tai jopa ammatteja. Huomionarvoista on, että hybridisti tuotetut palvelut tuottavat lisäkustannuksia. Pandemia toi esille jaetun tilan suuren merkityksen. Kaikille avoin tila lisää yhteiskunnallista koheesiota, luo turvallisuuden tunnetta ja parantaa erilaisuuden sietämistä. Myös ulkoilureittien merkitys on korostunut uudella tavalla.
Pandemiakysely toteutettiin huhtikuussa 2021, vastaajia oli yhteensä 4400. Kyselystä voi todeta, että paljon vastauksia saatiin Turusta, Helsingistä vähemmän. Oulun vastaajien keski-ikä oli korkein, Tampereen matalin. Vastaajista 90% käytti kirjastoja. Käyttötavoista tärkeimpinä näkyi peruslainaus, mutta myös tunnelmalla ja arkkitehtuurilla oli merkitys, kuten myös ihmisten tapaamisella. Kirjastoon kaivattiin jo huhtikuussa takaisin ja takaisin aiottiinkin palata heti, kun mahdollista. Selvää oli, että kirjastoon halutaan päästä itse fyysisesti paikalle.
E-kirjojen ja e-äänikirjojen käyttö oli kyselyn mukaan runsasta korkeasti koulutetuilla, lapsiperheillä ja naisilla. Toimeentulovaikeuksia kokevat, yksinhuoltajat, nuoret ikäluokat, korkeasti koulutetut ja naiset kokivat kirjaston käytön kaikkein tärkeimmäksi. 60% vastaajista toivoi, että kirjastot tarjoaisivat etäasioinnin tukea. Etenkin alle 30-vuotiaat vastaajat toivoivat ylipäänsä tukea kirjastossa asioimiseen. Suuri osa etätapahtumiin osallistuneista oli kiinnostunut niistä myös pandemian jälkeen.
Kirjastopalvelun kehittäminen tapahtui sarjatyöpajoissa. Toteutettiin kolme peräkkäistä työpajaa edeten lineaarisesti pandemiasta tulevaisuuteen suuntaamiseen. Ensin katsottiin, miten pandemia muutti kirjastopalveluita. Sen jälkeen muodostettiin käyttäjäpersoonat ja luotiin palvelupolut tulosten pohjalta. Muodostettiin viisi persoonaa, joille palvelupolut luotiin: äiti, maahanmuuttaja, lukiolainen, eläkeläinen, digipalveluiden käyttäjä. Kolmannessa työpajassa luotiin katsaus kirjastojen lähihistoriaan sekä tulevaisuuden näkymiin neljän megatrendin valossa: ekologinen kriisi, teknologian kehitys, väestön ikääntyminen ja väestön monimuotoistuminen. Megatrendien haasteet kirjastoille on kirjoitettu raporttiin.
Keskustelua herätti edelleen jatkuvat pandemian haasteet. Todettiin, että hankkeen materiaalia on paljon, tarkoitus on julkaista siitä vielä tieteellisempää tekstiä. Jatkoa muutoin ei ainakaan tässä vaiheessa ole tiedossa. Digitalisaatiota koskevaa tietoa on julkaistu, mutta se koskee muita palveluita kuin kirjastoja. Julkaisut ovat nähtävillä Turun yliopiston sivuilta. Todettiin, että pandemiatutkimusten tuloksia voi jakaa eteenpäin.
10. Osaamisen kehittäminen kirjastoissa –haastattelututkimus, erityissuunnittelija Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Haastattelututkimuksessa oli 34 haastateltavaa neljältä eri AKE-alueelta. Haastateltavat edustivat eri ammattiryhmiä ja eri-ikäisiä henkilöitä. Vapaamuotoinen teemahaastattelu, kirjaston kentän ajatuksia osaamisen kehittämisestä. Ykkösosio oli osittain kasvokkain, kunnes alkoi pandemia. Kakkososa tehtiin sitten etänä. Haastatteluteemoja oli monia, liittyen esimerkiksi koulutustoiveisiin, työssäjaksamiseen ja valtakunnallisten palvelujen käyttöön sekä toiveisiin liittyen valtakunnalliseen kehittämiseen.
Haastatteluista selvisi, että työtehtävät ovat laajoja, paljon tehdään kaikkea mahdollista osana kirjastotyötä. Huomionarvoista on, että myös hyvinvoinnin ja terveyden tehtäviä on liukunut kirjastopuolelle. Osaaminen voi jäädä ohueksi, kun tekeminen jakaantuu moneen osaan. Kirjaston roolin muutos kuvastui ja selvästi oli näkyvillä ison ja pienen kirjaston erot. Esimerkkejä työtehtäväkokonaisuuksista olivat vaikka se, että kirjastonjohtaja voi vastata todella monista asioista, kulttuurimatkoista kotiseutumuseon hoitamiseen. Virkailija voi puolestaan vinkata kaikki koululuokat alakoulusta yläkouluun ja tehdä hyllyttämistä.
Koulutustarjonnan ja toiveiden osalta tuli selväksi, että AKE-toimintaa oltiin tyytyväisiä. Etenkin pedagoginen osaaminen näkyi koulutustoiveissa, mutta myös työhyvinvointi ja vuorovaikutusosaaminen nousivat esiin. Pienet kirjastot korostivat omien kokousten tärkeyttä. Opinto- ja tutustumismatkojen sekä lähikoulutusten rooli on edelleen tärkeä. Toisaalta koulutusta koettiin olevan jo liikaakin. Toisenlaiseen ympäristöön pääseminen esim. koulutukseen on joidenkin vastausten mukaan kuin lomalle pääsisi.
Motivoivia tekijöitä haastattelujen mukaan olivat esihenkilön kannustus, työyhteisön toimintakulttuuri, kollegojen tapaaminen ja ajatustenvaihto. Estävinä tekijöinä koettiin kiire, työyhteisön ja kunnan asenteet, työympäristö tai kunnan oma koulutustoiminta.
Positiivisia työn muutoksia tuli esiin paljon, etenkin vanhemman polven osalta. Toisaalta tekniikan koetaan vähentäneen vuorovaikutusta, aivan kuten omatoimisuuden asiakaskontakteja. Tiedonhallinnan kokonaisuus on jo vähän kyseenalaistettu, että kuinka paljon voi arjessa voi käyttää aikaa viestintään. Työn muutoksissa korostui, että aika menee ihan muuhun kuin asiakaskontaktiin ja henkilöresurssien riittämättömyys on iso haaste.
Osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta puhuttaessa, sen soveltaminen kokonaisuuteen on tärkeää. Osaaminen on aina osa isompaa kokonaisuutta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi koulutukseen on joskus hyväkin mennä oman lokeron ulkopuolelle. Oppimisen soveltaminen käytäntöön vaatii kuitenkin aikaa.
Jatkopohdintana voi miettiä, että mistä kiire syntyy? Onko jotain, mistä voitaisiin luopua? Tiedonhallinnan kannalta jokaisen tulisi tahollaan miettiä, miten viestitään ja miten viestitulvaa voidaan vähentää. Oleellista on priorisointi siitä, mitkä asiat ovat juuri minulle tärkeitä. Kenties nuoret ammattilaiset haluavat tehdä heti kaikkea, ja tämä voi muodostua taakaksi. Työn merkityksellisyys koettiin haastatteluissa nimenomaan asiakkaiden kautta.
Jatkotutkinnan teemoja voisivat olla ainakin ammattikuva, merkityksellisyys, työhyvinvointi sekä johtaminen ja esihenkilötyö. Olisi hedelmällistä tutkia aihetta nuorten työntekijöiden kautta ja verrata sitä jo olemassa olevaan tuloksiin vanhemman väen vastaavaan aineistoon.
Keskustelussa oli, mistä saadaan vetovoima kirjastoalalle tulevaisuudessa ja mihin kirjastotyö on muuttumassa. Suunta-asiakirja antaa tästä myös vastauksia. Kirjastoalan koulutuksia pitäisi voida muuttaa tukemaan esimerkiksi osaamista koulumaailmassa. Nuorten alalle tulevien koulutus ei kuitenkaan kata kaikkea, vaikka ehkä niin luullaan. Vanhemmilla ammattilaisilla on ollut jo aikaa sopeutua muutokseen. Vuoropuhelun avaaminen koulutuspuolelle on nyt tärkeää. Nuorten ammatti-identiteetin ja koulutuksen tarjoaman ristiriidan selvittämisestä voisi lähteä liikkeelle.
11. Yleisten kirjastojen konsortio, puheenjohtaja esittelee
AKE:n ja VAKE:n kanssa keskustelua on jo käyty. Konsortion toiminta on aloitettu 2014. Toiminta on keskittynyt metatietoprosesseihin ja e-aineistoihin. Toiminta perustuu Helsingin kaupunginkirjaston ja kuntien (kunnan kirjasto) välisiin sopimuksiin. Konsortion pyrkimys on ollut päästä laaja-alaiseen kirjastoyhteistyöhön. Yleisten kirjastojen konsortion tavoitteet on määritelty kirjastot.fi:n sivuilla.
Perustetaan alueilta työryhmä, joka keskustelee kilpailutuksista FinElibin kanssa. FinElibiltä tälle vihreää valoa. Neuvostosta halutaan kuitata työskentelylle työryhmä. Työryhmätyöskentely ei ole AKE- tai VAKE-työtä. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Oulun kaupunginkirjastosta Ritva Nikola. Muut työryhmän jäsenet ovat Liisa Tastula (Rovaniemi), Jimmy Pulli (Vaasa), Liisa Rossi (Kuopio), Saimi Kallio (Lahti), Ari Moilanen (Joensuu), Maarit Helén (Tampere), Kaisa Hypén (Turku) ja Tove Selkälä (Porvoo).
Keskusteltiin Yleisten kirjastojen konsortion organisoitumisesta tulevaisuudessa. Yksi ryhmä voisi pohtia uutta mallia, ja konsortio voisi hoidella jo meneillään olevat asiat. Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä esitti, että valmistellaan siirtymäkausi, jossa joko 1) päivitetään uudet ohjeet konsortiolle sen roolista, tai 2) sovitaan käytännön osalta jotain muuta.
Keskustelua jatkettiin ja todettiin, että tarpeen olisi ryhmä, jossa käydään tilanne läpi sen osalta, mikä on konsortion tilanne nyt. Pienemmän ryhmän kautta voidaan kirkastaa tilannetta ja miettiä uudelleen organisointia.
Todettiin, että pieni ryhmä voisi miettiä organisoitumista, joka on erillinen konsortiosta ja kuntien yhteisestä e-kirjastosta. Ryhmä jatkaa pohdintaa ja linjauksia sen suhteen, mihin nyt ollaan menossa. Ryhmään valittiin Rebekka Pilppula (Turku), Virva Nousiainen-Hiiri (Helsinki), Katri Vänttinen (Helsinki), Jouni Pääkkölä (Oulu) ja Salla Palmi-Felin (Lahti). Ryhmä pitää ensimmäisen kokouksen tammikuussa 2022.
Kuntien ei kannata toistaiseksi itse purkaa YKK-sopimuksiaan, vaan odottaa YKN:n ohjeita
12. Yleisten kirjastojen tilastotietokannan kehittäminen, kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto, kirjastotoimen ylitarkastaja ja Jonna Toukonen, Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Tilastotietokannan omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja siitä vastaavat aluehallintovirastot. Tilastotietokanta on kattava ja pitkäjänteinen. Tilastojen lähtökohtana kirjastolaki ja kirjastojen toiminnan ja palveluiden kuvaaminen suhteessa siihen: tavoite on kirjastojen arviointi ja kehittäminen.
Tietokannassa on haasteita muun muassa alustan toiminnassa, eikä sen tekninen taso ei vastaa enää nykytarpeita. Lisäksi tietokannan saavutettavuusvaatimukset eivät täyty eikä visualisointia voida tehdä toimialakohtaisesti. Tarkastus on käsityötä, joka saattaa aiheuttaa virheitä. Kuitenkin on hyvä huomioida, että nykyinen alusta kestää teknisesti vielä useita vuosia.
AVI hakee ensi vuodelle määrärahaa tilastotietokannan määritystyötä varten. Rahoitus kattaa selvitystyön ja henkilön palkkaamisen. Tietokannan teknisiä tarpeita ovat yksinkertainen rakenne, avoimet rajapinnat ja visualisoinnin toteutus. Ensin on tehtävä kuitenkin sisällöllinen selvitystyö.
Tilastointiin on tulossa muutoksia. Miksi ja miten tilastoindikaattoreita muutellaan? Muutosten taustalla on pyrkimys seurata aikaa, kirjastolakia ja valtakunnallista kirjastopolitiikkaa. On otettava iso kuva fokukseen. Muutostyössä pyritään silti siihen, ettei indikaattorien määrä kasvaisi; keskeiset aikasarjat on säilytettävä. Tämä on useiden näkemysten sovittelua.
Uudistuksia on tulossa tilojen osalta siihen, että jako pää- ja sivukirjastojen osalta poistetaan. Varattavissa olevista tiloista merkitään, tarjotaanko niitä ja ovatko ne maksuttomia. Kokoelmien suhteen poistoja ei enää kysytä, e-kirjojen osalta ilmoitetaan kunnittain tarjolla oleva määrä. Konsortio laatii tästä ohjeet. Saatuja kaukolainoja ei kysytä, lähetettyjen määrä kysytään AKE- ja VAKE-kirjastoilta sekä kokoelmiin painottuvaa erityistehtävää hoitavilta. Käyttäjäkoulutuksen osalta tuntimäärät poistetaan, määrä ja osallistujat jäävät. Lukemista ja kirjallisuutta edistävät tapahtumat kysytään yli ja ali 18-vuotiaiden osalta. Samoin tiedonhankinnan ja digitaalisen lukutaidon koulutukset. Tapahtumista kuitataan kirjaston päävastuullisena järjestämät tapahtumat yli ja alle 18-vuotiaille. Uutena tarkasteltavana asiana tulee kestävä kehitys, jossa seurataan kirjalainan hiilijalanjälkeä ja fyysisen käynnin hiilijalanjälkeä. Kestävän kehityksen mukaiset indikaattorit saadaan mukaan kaavalla, joten niitä ei tarvitse itse syöttää.
Keskustelussa kysyttiin, onko otettu kantaa etätapahtumiin? Asiasta on kyllä keskusteltu, mutta toistaiseksi virtuaalitapahtumat jäävät pois. Huomio kannattaisi kohdistaa ennemmin digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Kommentoitiin, että e- ja suoratoistot ovat räjähtäneet, markkinoinnin puoli on nyt tärkeää. Pohdittiin, olisiko tilastojen kannalta hyvä muotoilu ”asukkaan käytettävissä olevat e-aineistot”?
Lisäksi kommentoitiin, että nykyinen tietokantakin saadaan lähes saavutettavaksi. Lopuksi todettiin, että lähes joka työpöydällä on nykyään välineet, joilla tehdä kattavaa tiedonjalostusta.
13. Yhteinen oppimisalusta Liboppi , informaatikko Laura Tyysteri, Turun kaupunginkirjasto –alueellinen kehittämistehtävä
Liboppi on yleisten kirjastojen verkko-oppimisympäristö osoitteessa liboppi.fi. Täydennyskoulutuskursseja tarjotaan kaikille, kursseja voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Libopissa on valtakunnallisia kaikille avoimia kursseja sekä jokaisen AKE-alueen omia kursseja. Liboppi on luotu Turun digihankkeessa vuonna 2019, kaikkien AKE:jen käyttöön se otettiin vuonna 2020. Valtakunnallinen sisällöntuotanto lähti käyntiin 2021.
Tavoite on, että kaikki kirjastolaiset tuntevat Libopin ja osaavat käyttää sitä. Tällä hetkellä siellä on yli 2000 käyttäjää. Käyttäjäksi voi rekisteröityä kuka tahansa, kurssille pääseminen vaatii kurssiavaimen.
Teknistä ylläpitoa tekee Turun AKE, tekninen tuki tulee viime kädessä myös Turusta, mutta tässä ovat mukana lisäksi muut AKE-alueet.
Valtakunnallista sisällöntuotantoa koordinoi toimituskunta, joka vaihtuu kahden vuoden välein. Sisällöntuotantoa käytännössä tehdään paljon hankkeissa, yhteistyökumppaneiden avulla ja ostettuna. Oppimisalustan kehittämistä linjaa toimituskunta ja Turun AKE. Valtakunnallinen viestintä kulkee VAKE:n, eli käytännössä Kifin kautta. Kukin AKE jakaa omalla alueellaan kurssiavaimia; tähän on tulossa myöhemmin yhtenäiset käytännöt. Tiedotus ja alueelliset sisällöt hoitaa jokainen AKE alueellisesti.
2021 julkaistuja kursseja:
- Finnan perusteet
- Lastenkirjastotyön sisältöpakki
- Lukulux
- Omatoimipalvelut
- Pelikasvatus
- Selkokielen perusteet
- YKN: digitaitosuositukset
- Bibliotekens marknadsföring
- Infokurs i lättläst
- Mediekunskap för bibliotekarier
Tulossa 2021 ja 2022:
- Kokoelmatyö
- Nuortenkirjastotyö
- Kirjastot ja demokratia
- Saavutettavuus
Muuta ajankohtaista ovat ulkoasun uudistus, yhtenäinen visuaalinen ilme viestinnässä myös Libopin ulkopuolella, kirjautumisen virtaviivaistuminen ja tilastoinnin tarkentaminen. Ulkoasun uudistus koskee vain etusivua, sisältöä aletaan uusia ensi vuoden puolella. Libopin käyttöön on saatavilla tukimateriaalia YouTubessa ohjevideoilla. Siellä on myös tallenne Kirjastolaisen aarrearkku -tapahtumapäivästä.
Kursseihin liittyvät työpajat ja opintopiirit voisivat toimia osana AKE:n koulutustarjontaa.
14. Ifla – yleisten kirjastojen (Suomi) valitut edustajat ja osastot, kirjastopalvelujohtaja Katri Vänttinen
Suomen kirjastot ovat maailman huippua. Kuinka pidämme ne sellaisina ja miten jaetaan tietoa itsellemme, kuntapäättäjille ja maailmalle? Kansainvälinen toiminta on yksi keino. Iflan jaostoihin on äänestetty seuraavia henkilöitä:
- Public Libraries: Heidi Karhu (Oulu), Juha Manninen (Turku)
- CPDWL: Jarkko Rikkilä (Tampere)
- ENSULIB: Harri Sahavirta, puheenjohtaja (Helsinki)
- MetLib, Metropolitan Libraries: Katri Vänttinen (Helsinki)
Kansainvälistä näkökulmaa arkeen ja vinkkejä kv-vierailuihin, hankkeisiin, yms. voi kysyä Antti Saulilta.
Seurantaan voi ottaa seuraavia somekanavia: FB: Public Libraries Finland, Twitter: @PubLibFin
Kirjastoseura ja AVI:n kontaktit, kanavat ja tapahtumat ovat tärkeitä seurattavia. KV-asioiden kuulumisten vaihtopalaverien kuulumiset voi lukea osoitteessa: kirjastot.fi/uutiset.
15. Loppukeskustelu, seuraavan kokouspaikan ja -ajan päättäminen
Tammikuussa YKN:n puheenjohtajan paikka siirtyy Päivi Savinaiselle (Kuopio), varapuheenjohtajaksi Nina Sipola (Rovaniemi).
Seuraava kokous pidetään Helsingissä, Porvoo hoitaa sihteerin tehtävät. Ajankohta kokoukselle on alustavasti 27.–28.4.2022. Helsinki varmistaa vielä ajankohdan.
Kokous päättyi kello 14.00.