Kokouspaikka: Lappeenrannan pääkirjasto, Lappeenranta
Kokousaika: 22. - 23.4.2026
Kaupungin tervetuliaissanat: kulttuurijohtaja Anu Talka
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Avattiin kokous klo 10.03 ja todettiin läsnäolijat.
Läsnä, pysyvät edustajat
Katri Vänttinen (Helsinki, paikalla vain torstain)
Heli Huotakoski (Hämeenlinna)
Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)
Jenni Hakanen (Joni Rahjan tilalla, Kajaani)
Susann Forsberg (Kokkola)
Marko Niskapohja (Kouvola, paikalla vain keskiviikon)
Johanna Vuorinen (Päivi Peiposen tilalla, Kuopio)
Pirita Rautavuo (Lahti)
Marja Huuhtanen (Lappeenranta)
Maiju Harju (Pori)
Malin Hollmén (Porvoo)
Nina Sipola (Rovaniemi)
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki)
Niina Salmenkangas (Tampere)
Kaisa Hypén (Rebekka Pilppulan tilalla, Turku)
Sanna Bondas (Vaasa)
Miika Miettunen (Ritva Nybergin tilalla, Espoo)
Poissa, pysyvät edustajat
Pia Kontio (Mikkeli)
Jouni Pääkkölä (Oulu)
Rauha Maarno (Vantaa)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat
Etelä-Karjala: Johanna Oosi (Taipalsaari)
Etelä-Pohjanmaa: Maria Kanervikkoaho (Alajärvi)
Etelä-Savo: Marjut Vainio (Rantasalmi)
Kanta-Häme: varajäsen Minna Linna (Hattula)
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi)
Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen (Keuruu)
Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää)
Lappi: Noora Mustajoki (Kittilä)
Pirkanmaa: varajäsen Suvi Oksanen-Baker (Parkano)
Pohjanmaa: Maria Kronqvist-Berg (Mustasaari, ke-iltapäivästä alkaen)
Pohjois-Karjala: Pia Viitala (Ilomantsi)
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki)
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi)
Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki)
Satakunta: Anni Tormas (Huittinen)
Uusimaa: Merja Lonkainen (Lohja)
Varsinais-Suomi: Aino Mykrä (Raisio)
Poissa, maakuntien edustajat
Kainuu
Muut läsnäolijat
Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, VAKE
Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, VAKE
Sihteerit: Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto, AKE ja Noora Oluikpe, Lahden kaupunginkirjasto, AKE
Tekninen tuki: Leo Mäenpää, Lappeenrannan kaupunginkirjasto
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen
Todettiin kokous päätösvaltaiseksi ja hyväksyttiin päivitetty esityslista sellaisenaan.
3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
3.1. Kuvailuryhmien edustajat
Kuvailustandardiryhmä (Kusti)
Työryhmään kaivataan erityisesti edustajaa Quria-kirjastoista.
Tässä vaiheessa kokousta ei löytynyt edustajaa kuvailustandardiryhmään.
Asiaan palattiin seuraavana päivänä ja valittiin Kirsi Savolainen Lappeenrannan kaupunginkirjastosta.
Edustajat kaudella 2026–2027:
• Saijamari Pakkala, Tampereen kaupunginkirjasto
• Kirsi Savolainen, Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Toimijakuvailuverkosto (TOIKU)
Työryhmään kaivattaisiin erityisesti ruotsinkielistä edustajaa.
Toimijakuvailuverkostoon ei löydetty toista edustajaa tässä vaiheessa eikä myöhemminkään kokouksen aikana.
Edustaja kaudella 2026–2027:
• Katri Syrjälä, Tampereen kaupunginkirjasto
3.2. FinELib-konsortion ohjausryhmä
Valittiin yleisten kirjastojen edustajan varajäsen FinELib-konsortioon Salla Tammen tilalle. Ehdotettiin Seija Laitinen-Kuismaa, joka ei ole käytettävissä. Ehdotettiin edustajaa Porvoosta, joka ei ollut käytettävissä.
Asiaan palattiin seuraavan päivän kokousohjelmassa. Valittiin Ritva Nikola Oulusta varajäseneksi.
• Jäsen: Hanna Martikainen, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki
• Varajäsen: Ritva Nikola, Oulun kaupunginkirjasto
3.3. Kansalliskirjaston johtokunnan jäsenten ja varajäsenten nimeäminen tulevalle kaudelle 2026–2030
Yleisten kirjastojen neuvoston edustajat 2022–2026
• Varsinainen jäsen: kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen, Helsingin kaupunki
• Varajäsen: palvelupäällikkö Asko Autio, Turun kaupunginkirjasto
Työvaliokunta on esittänyt Kansalliskirjastolle YKN edustajiksi kaudelle 2026–2030:
• Varsinainen jäsen: kirjastotoimenjohtaja Päivi Peiponen, Kuopion kaupunginkirjasto
• Varajäsen: kirjastopalvelujohtaja Suvi Pirnes-Toivanen, Joensuun seutukirjasto
Jäsenet vahvistetaan seuraavassa Helsingin yliopiston hallituksen kokouksessa.
3.4. Edustajan nimeäminen Celian yhteistyöryhmään
Celialta saatu tieto: Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Celian johtokunnan tilalle perustetaan yhteistyöryhmä. Ryhmällä ei ole päätösvaltaa, mutta sen tehtävä on selkeä: toimia strategisen vuoropuhelun, ennakoinnin ja yhteisen suunnan kirkastamisen foorumina. Tavoitteena on varmistaa, että Celian tehtävä ja vaikuttavuus säilyvät vahvoina ja kehittyvät myös uudessa toimintaympäristössä.
• Valittiin: Jaakko Tiinanen (Kauniainen).
3.5. Yleisten kirjastojen lukutaitotyöryhmän nimeäminen
Kirjastojen lukutaitotyötä koskeneen AVI:n peruspalveluarviointi, kansalliseen lukutaitostrategiaan liittyvät hankkeet kunnissa ja Suomen kirjastoseuran laatimat lukutaitotyön suositukset ovat nostaneet keskusteluun kirjastojen lukutaitotyön ja sen määritelmän. LVV:n koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa keväällä 2026 katsottiin tarpeelliseksi tarkastella kirjastojen lukutaitotyötä ja YKN otti tehtäväkseen nimetä yleisten kirjastojen lukutaitotyöryhmän.
Työryhmän toimeksianto
• Luoda yhteistä ymmärrystä kirjastojen lukutaitotyöstä
• Määritellä OPH:n julkaiseman Lukutaitotyön sanaston pohjalta se, mitä lukutaitotyön käsitteellä tarkoitetaan kirjastokontekstissa ja millainen on kirjastojen lukutaitotyön sanasto.
Lukutaitotyöryhmä
Aiemmin valitut edustajat eri organisaatioista:
• Anu Ojaranta, LVV, vetäjä
• Mervi Heikkilä, Seinäjoen Erte
• Johanna Selkee, Kuntaliitto
• Lotta-Sofia La Rosa, OPH
• Suomen kirjastoseuran edustaja, Anna Roos (Inari)
AKE/VAKE-kirjastojen edustajat (1–2):
• Valittiin: Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
Yleisten kirjastojen edustaja (1):
• Valittiin: Sanna Ahola (Lappeenranta)
3.6. Yleisten kirjastojen metatietotyöryhmän ja metatietovision ohjausryhmän nimeäminen
Kohti metatietovisiota -projektin päättyessä päättyy myös ohjausryhmän työ. Pyydetään YKN:ää nimeämään johtajatason työryhmä seuraamaan metatiedon ekosysteemissä tapahtuvia muutoksia ja arvioimaan niiden vaikutuksia yleisille kirjastoille.
Esitetään, että työryhmässä jatkavat Rebekka Pilppula (Turku), Jouni Pääkkölä (Oulu), Kaisa Hypén (Turku), Matti Sarmela (VAKE) ja Nina Hyvönen (Kansalliskirjasto). Ehdotettiin lisättäväksi myös aiemmin mukana ollut Niina Salmenkangas (Tampere). Hyväksyttiin tämä kokoonpano.
Esitetään, että myös metatietoryhmä jatkaa toimintaansa, ja luo ymmärrystä kuvailu- ja metatietonäkymistä yleisissä kirjastoissa ja tuo kuvailun asiantuntijaryhmien työskentelystä tietoa kentälle, YKN Metatietoryhmä.
Päätettiin, että metatietoryhmä jatkaa toimintaansa entiseen malliin.
4. Varastokirjasto uudessa organisaatiossa / Tomi Rasimus (paikalla) ja Ville Kajanne (etäyhteydellä), Kansallisarkisto
Varastokirjastoyksikkö on osa Kansallisarkistoa, joka aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa virastouudistuksen myötä. Pääjohtajana on Päivi Happonen. Varastokirjasto on Toimitus- ja tuotantopalveluiden alla, joita johtaa Juha Lakkala.
Varastokirjastoyksikössä on 7 tietopalvelusihteeriä ja yksikön johtaja Tomi Rasimus. Päätehtävinä ovat kaukolainat ja jäljennepalvelu sekä vastaanotetun aineiston kuvailu. Tällä hetkellä työjonossa arviolta n. 1,5 vuoden kuvailutyö.
Kauko- ja jäljennepalvelu tulivat maksullisiksi 1.3.2026. Palvelujen maksullisuus selvitettiin osana virastouudistusta. Kirjastot perivät kaukolainoista maksuja perustuen postituskuluihin. Jäljennepalvelun maksullisuutta perustellaan mm. tulostuskustannuksilla.
Tomi Rasimus esitteli tammikuussa 2025 kirjastoille tehdyn kyselyn tuloksia, joista nousi huoli palveluiden maksullisuuden vaikutuksista palveluiden käyttöön. Maksu säädettiin siitä huolimatta. Kirjastoja laskutetaan palvelujen käytöstä puolivuosittain.
Ville Kajanne toimii digitoinnin ohjauksen ja säilytystilojen yksikössä. Erilaisia isoja toimipaikkoihin liittyviä hankkeita on käynnissä. Monista toimipaikoista tullaan luopumaan kustannussyistä. Toimitilastrategiaan on kirjattu tulevaisuuden toimintoja ja linjat työntekoon.
Tammikuussa toiminnassa oli pieni katkos. Siirtymäaika oli helmikuussa. Vastaanoton periaatteet päivitettiin maaliskuussa. Kajanne esitteli periaatteet. Musiikkiaineistojen vastaanotto on ruuhkautunut ja keskeytetty toistaiseksi. Muitakin aineistoja on reilusti yli vuoden edestä työjonossa.
Varastokirjaston kokoelmapolitiikka määritellään myöhemmin uudelleen, kun siirtymävaihe on selkeämmin ohi. Lähivuosina Varastokirjaston tiloihin tulee todennäköisesti muitakin toimijoita. Kirjastoaineiston vastaanottomääriä seurataan tarkasti.
Kysyttiin, miten maksullisuus on vaikuttanut kaukolainojen tilaamiseen. Ensimmäisen kuukauden aikana kaukolainojen tilaaminen väheni 68 %. Olisi hyvä tarkastella, miten AKE-kirjastojen kaukolainojen määrä on puolestaan noussut.
Keskustelussa todettiin, että maksullisuuden osalta ei tehty valtakunnallista vaikutusten arviointia kirjastojen kaukolainauksen kokonaisuuden näkökulmasta. Päätöksessä ei ole huomioitu kirjastojen toimivan tiiviissä yhteistyössä, eikä sitä, kuinka paljon kirjastot kaukolainoja tarjoavat. Muutos lisää painetta AKE-kirjastojen rahoitukseen, koska AKE-kirjastot kompensoivat nyt Varastokirjaston aiempia palveluita.
Kommentoitiin, että Varastokirjaston kokoelmapolitiikan laatiminen pitäisi tehdä vakaassa yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. Tavoitteena pitää olla, ettei yleisten kirjastojen tarvitse alkaa kasvattaa omia varastojaan muutosten takia. Yleisten kirjastojenkin pitää miettiä omat kokoelmapolitiikat uudelta kannalta, kun Varastokirjastoon ei voi enää turvautua yhtä isosti kuin ennen.
5. Celia-kirjaston palvelut / Anki Mölläri (paikalla)
Anki Mölläri esitteli Saavutettavuuskirjasto Celian ajankohtaisia. Celia yhdistyi Kansallisarkistoon 1.1.2026. Celia on organisaatiossa oma osaamisalueensa, niistä pienin. Celian toiminta jatkuu kuten ennenkin, laki ei ole muuttanut tavoitteita.
Celian kehittämistavoitteita: Selkiytetään saavutettavien oppimateriaalien työnjakoa niitä tuottavien toimijoiden välillä. Jäljellä olevia CD-asiakkaita tuetaan, jotta saataisiin heidätkin verkkopalvelujen piiriin. Lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi toivotaan, että saataisiin kirjastotyöntekijät yhä vahvemmin mukaan edistämään saavutettavan kirjallisuuden käyttöä. Selkiytetään rekisteröintiprosessia. Lisätään vieraskielistä kokoelmaa.
Uusia tavoitteita:
• Selvityksessä ovat myös Kansallisarkiston kirjastojen (3 kpl) järjestelmien yhtenäistäminen
• Finnan käyttöönoton mahdollisuudet
• Tekoälyn hyödyntäminen kirjatuotannossa
• Toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen
• Maksullisten palvelujen lisääminen ja lisää ulkopuolista rahoitusta kehittämistyölle
• Celia.fi-verkkosivun yhdistyminen osaksi Kansallisarkisto.fi. (Celianet.fi säilyy erillisenä)
• Tekijänoikeuslain muutosten vaikutusten arviointi
Celian strateginen yhteistyöryhmä nimetään 11.5. mennessä: vuoropuhelun ja yhteistyön foorumi, ei päätöksentekoelin.
Tavoitteena perustaa myös asiakaspaneeli.
6. Riksu lukevaksi -hanke / Henna-Riikka Sokka, Riihimäki (etäyhteydellä)
Hankeaika on 1.8.–31.5.2026. Tavoitteena on muodostaa lukutaitoverkosto, johon kuuluvat kirjasto, varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio. Myöhemmin toiveena on saada mukaan myös muita, kuten kotoutumispalvelut, nuorisopalvelut, avoimet hyvinvointipalvelut ja seniorityö.
Hankkeessa on järjestetty monenlaista lukutaitoon liittyvää toimintaa. Lupa lukea -toiminta aloitettu kouluissa eli joka päivä luetaan 10 minuuttia. Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti kirjastolla on Kirjaston salaseura -kerho. Kirjafestareilla houkutellaan kirjastoon uutta väkeä lukemisen äärelle.
Hankkeessa on tehty kyselyt kolmelle eri ikäryhmälle lukutaitoon liittyen, joihin on saatu yli 900 vastausta. Huoltajien vastauksista kävi ilmi, että vanhemmat toivovat lapsilleen enemmän lukemiseen liittyviä sisältöjä.
Lukutaitoverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Vielä pohditaan, miten keskustellut asiat viedään käytäntöön tapaamisten välillä. Keskusteleminen on ollut tärkeää, jotta kaikilla olisi käsitys siitä, mitä lukutaitotyö on ja mikä on sen tavoitteena. Riihimäellä määritellään tällä hetkellä, millaista on arjen lukutaitotyö kirjastossa. Lukutaitosuunnitelma kirjoitetaan dokumentiksi. Esitys jäi ajan puitteissa hieman kesken, mutta diat toimitetaan osallistuneille.
7. Vaikuttava kirjasto – hyvinvointivaikutukset näkyviksi / Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto, AKE (paikalla)
Lahden kaupunginkirjaston luotsaaman hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kirjastojen hyvinvointivaikutuksista, testata niiden mittaamiseksi kehitettyä mittaristoa ja löytää valtakunnallisestikin hyödynnettävissä oleva konsepti vaikutusten näkyväksi tekemiseen. Mukana on 12 kirjastoa Lahden AKE-alueelta. Tutkimusosion kilpailutuksen voitti MDI, jonka laatima mittaristo valmistui maaliskuussa 2026.
Esiteltiin mittaristo, joka sisältää valmiista tietolähteistä poimittavia mittareita, asiakaskyselyn sekä kysymyksiä kirjaston itsearviointiin. Näistä oli tulosteita osallistujille tutustuttavaksi.
Hankkeessa on tehty tiedonkeruu toiminta-alueen kirjastoissa, jolloin päästiin testaamaan asiakaskyselyä. Käyttäjäkyselyn selkeydestä on saatu hyvää palautetta vastaajilta. Tärkeä havainto on ollut, että hyvinvointivaikutuksista puhuminen lisää yhteistä ymmärrystä. Yhteisen mallin arvo onkin erityisesti tulosten tulkinnassa, yhteisessä keskustelussa ja kehittämistoimissa.
Mittaristoa pilotoidaan kirjastoissa, ja hanke jatkuu vielä vuoden 2026 loppuun saakka.
Esityksen jälkeen kiiteltiin, että hankkeessa on lähdetty selvittämään kaikkia koskevaa teemaa ja mukana on ollut monen kokoisia kirjastoja. Huomautettiin, että kirjastojen hyvinvointivaikutusten ISO-standardi on monimutkaisempi kuin Lahden malli.
8. Valtakunnallinen tekoälyhanke / Anneli Haapaharju (etäyhteydellä)
Anneli Haapaharju esitteli Helsingin kaupunginkirjaston (VAKEn) hanketta. Hankkeessa kehitetään yleisten kirjastojen henkilökunnan osaamista tekoälyn käytössä ja hyödyntämisessä osana yleisten kirjastojen toimintaa ja asiakaspalvelua. Lisäksi edistetään vastuullisia ja eettisiä tekoälyn käyttötapoja. Hankkeessa luodaan myös toimintamalleja asiakkaille suunnatuille tekoälyä hyödyntäville palveluille.
Hankkeessa on tehty kysely kirjastojen tekoälyosaamisesta ja koulutustarpeista. Kyselyyn on vastannut yli 570 kirjastoammattilaista. Vastauksista ilmenee, että tekoälyä on hyödynnetty eniten viestinnässä, tekstityössä ja tiedonhaussa. Ympäristövaikutukset ja eettisyys nousivat vahvasti esiin.
Hankkeessa on jo aloitettu tuottaa webinaarisarjaa suomeksi ja ruotsiksi sekä säännöllisiä AI-kahveja, joiden tallenteet tulevat Kirjastokaistalle. Hanke on mukana TIEKE:n Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla -hankkeessa, ja OKM:n kanssa on käynnistetty keskustelu tekoälyn osaamislinjauksista.
Hankkeelle on avattu verkkosivut, johon on koottu hankkeen järjestämät tilaisuudet ja muuta ajankohtaista tietoa. Esittelyn jälkeen kommentoitiin, että tekoälyosaamisen kehittämistä ei voi ulkoistaa vain tälle hankkeelle, vaan kirjastoissa on tärkeää ottaa asioita keskusteluun. Kysyttiin myös, millaiset työkalut kirjastoammattilaisen kannattaa tarkistaa. Ympäristökuormitukseen toivottiin koulutusta, ja tällaista on tulossa hankkeesta.
9. Kirjastojen peruskorjaushankkeet: Oulu, Lappeenranta ja Kittilä
9.1. Oulu
Heidi Karhu (etäyhteydellä) Oulun kaupunginkirjastosta esitteli keskustakirjasto Saaren remonttia.
Asiakkaita osallistettiin suunnitteluun monin tavoin, mm. Kohti keskustakirjastoa -kysely asiakkaille vuonna 2020, Oulun yliopiston Unilabs-kaupunkipelillä ja opiskelijoiden palvelumuotoiluryhmän kautta. Nimestä järjestettiin nimikilpailu asiakkaille, ja Saari valikoitui nimeksi.
Taloa alettiin tyhjentää vuoden 2022 alkupuolella, ja kirjasto siirtyi väistötiloihin Pekurin kauppakeskukseen, jossa käytössä oli huomattavasti pienemmät tilat. Kokoelmia levitettiin kaupungin ja kimpan muihin kirjastoihin, jottei niitä tarvinnut pakata.
Arkkitehti- ja pääsuunnittelun tekivät JKMM Arkkitehdit Oy.
Kirjasto aukesi remontin jälkeen 24.11.2025 asiakkaille. Vuonna 2026 Oulu juhlii Kulttuuripääkaupunkivuotta, joka on myös Lukevin kulttuuripääkaupunki -teemavuosi. Kirjastopäivillä pääsee tutustumaan kirjastoon.
Esittelyn jälkeen kysyttiin, pysyivätkö alkuperäiset kalusteet. Paljon entisöitiin. Vanhat kirjahyllyt eivät kestäneet purkua, joten rungot jouduttiin uusimaan. Artekin kalusteita kunnostettiin ja palautettiin uusiin tiloihin.
9.2. Lappeenranta
Marja Huuhtanen (paikalla) Lappeenrannan kaupunginkirjastosta esitteli Lappeenrannan Parvi-pääkirjaston peruskorjausta.
Vuonna 1974 valmistunut betonirakennus on Erkki Pasasen suunnittelema. Talon aiempaa henkeä on haluttu säilyttää. Peruskorjauksessa on kuitenkin lisätty ikkunoita, joten ulkoakin kirjasto on erinäköinen kuin aiemmin. Monikerroksinen keskusaula on jäänyt ennalleen.
Parven taideteippaukset ja kuvitukset ovat Irina Raskin ja Teemu Heikkisen käsialaa. Myös vanhoja taideteoksia on säilytetty ja kunnostettu.
Suunnittelutyö alkoi jo vuonna 2016. Vuonna 2020–2021 toteutettiin Mist’ sie haaveksit? -asiakaskysely. Väistötiloihin IsoKristiinan kauppakeskukseen siirryttiin 2022. Purkuvaiheessa urakka keskeytyi rahoitusongelmien vuoksi. Suunnittelu ja kilpailutus aloitettiin alusta ja siihen kului vuosi.
Lisärahoitus saatiin vuonna 2024. Suunnitelmien muutokset aiheuttivat lisäkuluja ja -töitä. Parvi avattiin yleisölle 10.12.2025.
Vuonna 2026 jatketaan keskeneräisyyksien, puutteiden ja virheiden korjaamista sekä varastojen tyhjentämistä. Käytössä on ollut kellutusvarasto, koska isot muutokset useamman kirjastopisteen remonttien ja sulkemisten vuoksi olisi aiheuttanut liian massiivisia poistoja, joten aineistoa varastoitiin sen sijaan.
Suunnittelun tavoitteena olivat energiatehokkuus, esteettömyys ja akustiikan parantaminen. Kaikuisuus oli aiemmin iso ongelma. Kattoikkunat uusittiin ja katolle asennettiin aurinkopaneelit. Pysäköintihallista saatiin uusi suora yhteys kirjastoon ja myös hissit uusittiin.
Asiakaskyselyitten päällimmäiset toiveet olivat kahvila, Saimaan ja luonnon näkyminen tiloissa sekä porraskaiteiden ja pallotuolien säilyttäminen. Valmistuskeittiöstä jouduttiin luopumaan, mutta jäljelle jäi asiakaskeittiö. Kahvilayrittäjää ei ole löytynyt, mutta kahvilatoiminta on alkanut pop up -tyylillä.
Kirjaston tiloihin on saatu myös muita toimijoita, kuten kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkki ja digitaalisen osaamisen tuki- ja kehittämisyksikkö Eduks. Uusia tiloja ja toimintoja ovat innoverstas, ompelupaja, varattavat työtilat ja avovarasto. Tilavaraukset ovat lähteneet hyvin käyntiin ja kokoontuminen on yhteisöllistä ja vireää.
Luontoteema tuotiin suunnitteluun tarinallisena kaupunkilaisten kotipesänä. Eri kerrokset on nimetty: pohja, juuret, tyvi, runko ja latva. Varattavat tilat on nimetty tunnettujen lappeenrantalaistaustaisten mukaan, kuten työtila Hynyne (Jouni Hynynen). Tapatumasali Heikki (Heikki Hietamies) jäi suunniteltua pienemmäksi, mutta se on ohjannut järjestämään isommat tapahtumat Lainaussali Lailassa (Laila Hirvisaari).
Asiakaspalaute on ollut hyvää ja kävijäluvut ovat jopa tuplaantuneet. Avaamisen jälkeen kävijöitä jopa 3000 kävijää päivässä. Esteettömyystyöryhmä ihastui kirjastoon. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Syitä harmiin on ollut mm. opiskelupaikkojen vähäisyys ja satusali leikkipaikkana. Opiskelupaikkoja on lisätty ja tilattu lisää pöytiä.
Peruskorjauksesta opittiin, että talotekniikka vie paljon tilaa, eikä sitä ole välttämättä helppoa saada toimimaan. Ilmastoinnin kanssa on ollut ongelmia. Käyttäjän rooli suunnittelussa olisi tärkeä. Jos käyttäjä ei ole ehtinyt olla mukana suunnittelussa, suunnittelu ei välttämättä onnistu kunnolla. Olisi parempi, jos korjausprojektille olisi yksi ylimääräinen, hanketta päätyönään tekevä henkilö.
Marja Huuhtasen esitys.
9.3. Kittilä
Noora Mustajoki (paikalla) esitteli pienen kirjaston hanketta, Kittilän uutta kirjastoa. Kittilässä on ollut kirjastotoimintaa 150 vuotta. Vanha kirjasto on vuonna 1973 valmistunut tasakattoinen rakennus, jonka laajennusosa otettiin käyttöön vuonna 1991. Tasakaton ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, ja remonttitarpeita on selvitetty vuosien varrella monessa vaiheessa, mietitty myös monitoimitalohanketta.
Tällä hetkellä kirjasto toimii väistötilassa ja uuden kirjaston suunnittelu on käynnissä. Palvelumuotoilija Anni Hapuoja (Et May) on ollut mukana suunnittelussa. Remontin hankesuunnitelma saatiin valmiiksi, mutta kilpailutus keskeytyi, koska alettiin epäröidä, onko kannattavaa remontoida vanhaa. Päätettiin, että rakennetaan uusi kirjasto, joten hankesuunnittelu on tehtävä uudestaan. Valtuusto on luvannut kirjastolle 1000 neliötä.
Suunnittelu on aloitettu kirjastolaki mielessä: tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Sijaintipaikka on päätetty sekä se, että rakennetaan erillinen rakennus, ei monitoimitaloa. Työ alkaa keväällä 2027, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on avajaiset Kittilä-päivänä 2028. Sopimusarkkitehti on Rovaniemeltä.
Päätettiin kokous keskiviikon osalta. Ohjelman jälkeen järjestettiin Lappeenrannan kirjaston esittelykierros halukkaille.
10. OKM ajankohtaiset / Leena Toivonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö (etäyhteydellä)
VM antoi 26.2. oman ehdotuksen OKM:n hallinnonalan kehykseksi 2027–30. Kehysriihi on myös pidetty. Julkisen talouden suunnitelmaa 2027–30 käsitellään 30.4. valtioneuvoston yleisistunnossa.
Tekoälyhankkeelle voisi olla tarpeen saada jatkoa, tästä keskustellaan VAKE:n kanssa.
Demokratiaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa kirjastoja koskee erityisesti toimenpide 18: “vahvistetaan yleisten kirjastojen roolia kansaisyhteiskunnan vuoropuhelun rakenteena”. Tähän liittyy esim. yhteiskunnallisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja osallistavien toimintatapojen kehittäminen ja turvallisemman tilan periaatteet.
Kulttuuripoliittinen selonteko on Suomen tärkein valtakunnallinen kulttuurialan strategia. Toimeenpanosuunnitelmassa kirjastoihin liittyy mm. toimenpide 43: “Vahvistetaan kirjastojen roolia eri väestöryhmiä tavoittavan kulttuuriosallisuuden edistäjinä ja kirjastopalveluiden tarjoajina”.
Eduskunta on pitänyt tärkeinä saavutettavuutta, tekijöiden toimentuloa, kansallista kulttuuriperintöä, lasten kulttuuria ja nuorten osallisuutta. Keskeinen teema myös kriisinkestävyys ja luovien alojen talouden kasvu. Toimeenpanosuunnitelman julkaisun jälkeen Kulttuurikierros kiersi koko maassa. Suomen 110-juhlavuoteen halutaan kerätä 110 suomalaista kulttuuritekoa. Toivotaan kirjastojen esimerkkejä tähän.
Markus Leikolan selvitys kirja-alasta julkaistiin kokouspäivänä 23.4. Selvitys sisältää myös ehdotuksia kirjastoista, jotka kannattaa käydä läpi ja ottaa keskusteluun. Tarkoitus on järjestää pyöreän pöydän keskustelu tästä.
Kulttuurilehtien tilaustuki on suunnattu alle 200 000 asukkaan kunnille. Vuoden 2026 rahoitus käytettiin lähes kokonaan. Käynnistetään kierros 2027 tilauksia varten.
Kansalliset mediakasvatuslinjaukset julkistetaan Mediakasvatusfoorumissa 27.5.
Hankintalaista on hallituksen esitys. Esitys on muotoiltu siten, ettei omistusvaatimus koskisi pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalveluita. Edellytyksenä on, ettei sidosyksikön liikevaihto ylitä miljoonaa euroa vuodessa.
Parlamentaarinen työryhmä on asetettu pohtimaan kuntien tulevaisuutta. Tavoitteena on muodostaa yhteistä kuvaa siitä, miten kuntapohjainen järjestelmä pystyy kestävästi ja vaikuttavasti turvaamaan toimivat palvelut kuntalaisille myös tulevaisuudessa.
Digitaalisen kompassin päivitetty selontekoluonnos on kommentoitavana lausuntopalvelussa 28.4. saakka. Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin ensimmäinen päivityskierros on syksyllä. EU-tasoisen kirjastoalan OMC-työryhmän raportti on viimeistelyssä, julkistetaan syksyllä 2026. Anu Ojaranta (LVV) on OKM:n nimeämä edustaja työryhmässä.
Kirjastoalan väestökysely valmistui ja kirjasto sai erinomaiset arviot toiminnastaan. Kirjastoihin luotetaan. Nousi myös esille asioita, joita olisi hyvä pohtia, kuten syy olla käyttämättä kirjaston palveluja (esim. etäisyys, ikään ja terveyteen liittyvät syyt) ja myös ratkaisuja niihin. On varmistettava, että kokoelmat, palvelut ja aukioloajat ovat sellaiset, että ne palvelevat asiakkaita.Jotkut asiat, joissa kirjastoilla on paljon potentiaalia, esim. yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemukset, eivät vielä näy täysin asiakkaiden kokemuksissa. Demokratiaohjelman toimenpiteet liittyvät näihin.
Keskusteluosuudessa pohdittiin LVV:n väestökyselyä ja lainaajien sosioekonomisen taustan vaikutuksia kirjaston käyttöön. Pohdittiin myös LVV:n toiminnan alkamista. Uusi virasto ja keskustelu valtion säästöistä herättää huolta. Toivotaan, että LVV:n kirjastotoimen merkittävä työ hankeavustuksissa, tilastoissa ym. saa jatkoa.
Kiiteltiin kattavaa katsausta, jossa on paljon erilaisia taustapapereita linjaamassa asioita ja toimenpiteitä. Kysyttiin, näkyykö budjettiriihessä, että joihinkin asioihin tulisi kohdennettua rahoitusta. Pitäisikö kirjastoalan tuoda voimakkaammin esille se, että myös peruspalveluihin tarvitaan rahaa? Tekoälyosaamishankkeen tulisi jatkua, joten jos siihen on saatavilla rahoitusta, se varmasti otetaan vastaan.
Kulttuuripoliittisen selonteon joihinkin toimenpiteisiin on tulossa rahoitusta, ja kannattaa muistaa myös kehittämisraha valtionavustuksiin, jota voi hakea myös strategisiin hankkeisiin. Nyt lukutaito- ja demokratiahankkeet ovat olleet rahoituksen painopisteinä. Kunnat päättävät itse peruspalveluihin suunnatuista rahoista. Koska kirjastopalveluihin ei ole korvamerkittyä rahaa, vaikuttaminen oman kunnan sisällä on tärkeää.
Leena Toivonen toi esiin myös tekoälyn mahdollisuudet, esim. vastikään uutisoitu kunnasta, joka pystyi säästämään kuukausien työajan joitakin päätöksiä tekoälyavusteisesti tekemällä. AKE-kirjastot ovat yksi toimija, jolle kannattaa viestiä, millaiset teemat olisivat tärkeitä osaamisen kehittämisen kannalta.
110-vuotiaan Suomen lahjoihin oli esitetty E-kirjastoa. Kysyttiin, olisiko hyvä nostaa kirjastoja yhdistäviä asioita, vai mieluummin yksittäisiä kunnan kirjastoja. Vastattiin, että molemmat käyvät.
Parlamentaarisen työryhmän työ kiinnostaa. Talous pohdituttaa paljon. Cuporen selvityksessä on korostunut kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Kirjastot ovat jo tehneet paljon yhteistyötä, esim. kirjastokimpat ja yhteiset kirjastoautot.
Leena Toivosen esitys.
11. Kansalliskirjaston kuvailun ajankohtaiset / Katri Riiheläinen (paikalla), Marja-Liisa Seppälä ja Matias Frosterus (etäyhteydellä)
Metatieto ja kuvailu on kirjastotyön ja tietojärjestelmien perusta: riittävä kattavuus, laadukkuus ja yhteismitallisuus tärkeää. Kansalliskirjasto on pyrkinyt viime vuosina vaikuttamaan kirjastoalan koulutuksen eri tahoihin, jotta kuvailu huomioitaisiin jokaisella koulutustasolla.
Tällä hetkellä pohditaan tekoälyn ja muunkin automaation vaikutusta. Vielä tekoäly ei pysty tekemään kuvailutyötä, mutta siitä toivotaan apua mm. väheneviin resursseihin. Isoja kysymyksiä ovat erityisesti tekijänoikeudet, helppo integrointi ja tarkoituksenmukaisuus.
Kuvailussa pitää pohtia, mikä on se kohta, jossa tekoäly aidosti hyödyttää ja antaa lisäapua. Tällä hetkellä työn alla on bibliografisen kuvailun tekoälyavusteisuus. Käytössä on paikalliset kielimallit, jolloin tekijänoikeuskysymykset ovat ratkaistavissa.
Haasteita ovat resurssien väheneminen, osaamisvaatimusten nousu, kirjastoissa käytettävien järjestelmien kirjo sekä Melindan tilanne. Kansalliskirjaston johto käy keskusteluja ja seuraa järjestelmien kypsymistä ja toiveena on, että jokin niistä voisi olla tuleva Melindan alusta. Toivotaan, että tänä vuonna pystytään tekemään arvio jatkosta. Yleisille kirjastoille tämä on järjestelmäpuolelta haaste.
Linkitetty data on yksi mahdollisuus, joka vastaa kenties paremmin joihinkin haasteisiin. Tekoälyavusteisuus on toinen mahdollisuus. Kansalliskirjasto pitää mahdollisuutena myös kirjastosektorit ylittävää yhteistyötä kuvailussa. Toiveena on saada lisää laatua ja säästää resursseja. Yhteiset säännöt, ohjeet ja käytänteet mahdollistavat keskustelut. Erityisesti linkitetyssä datassa tärkeää käyttää samoja standardeja ja sanastoja. Kansainvälisten kuvailusääntöjen noudattaminen ilman kansallisia sovellusohjeita johtaisi monitulkintaisuuteen.
Yhteistyö on tärkeää, jotta kaikki kirjastosektorit osallistuvat päätöksentekoon ja tuovat omaa näkemystään yhteistyöhön. Kuvailuyhteistyön kaudella 2026–2027 kiinnitetään erityistä huomiota edustajan ajankäyttöön ja varmistetaan, että käytetty työmäärä on huomioitu tekijän omassa kirjastossa.
Viisi asiantuntijaryhmää ylläpitää kuvailuohjeita, toimivat tulkkina kansainvälisiin standardeihin ja vastaavat kirjastolaisten lukuisiin kysymyksiin, sekä kehittävät tulevia ympäristöjä.
Esiteltiin RDA-kuvailusääntöjen tilannetta. Jo vuosia on pitänyt ottaa käyttöön uudistunut RDA:n käyttöohje. MARC 21 -pohjaisia sovellusohjeita päivitetään. Työ on loppusuoralla. Uusien RDA-pohjaisten kansallisten termien käyttöönotto on kesken, metatietosanastoa päivitetään. Tekeillä on selkeytetty versio RDA-kuvailusääntötekstistä.
Kansalliskirjaston kuvailupolitiikkaa on päivitetty. Kansalliskirjastossa tehdään paljon taustatyötä ja valmistellaan muutoksia. BIBFRAME-sovellusohjeet laaditaan kuvailustandardityöryhmässä.
Kirjastoilla pitää olla hyvä kuva siitä, mitä he kaipaavat järjestelmiltä. Kirjastojärjestelmien elinkaari on melko pitkä, siirtyminen BIBFRAMEen tulee ajankohtaiseksi nyt hankittujen järjestelmien kanssa. Tästä syystä suositukset ovat tärkeitä, vaikka tieto on vielä vaillinaista. Suositukset löytyvät sekä tekstimuodossa että tiiviimpänä taulukkona, käännetty myös englanniksi, koska hankintaa pitää usein tehdä englanniksi.
Kansalliskirjasto on laatinut tiiviin tietopaketin linkitetystä datasta kirjastoissa. Toiveissa saada parin sivun paketti pian julkaistua, jossa vastataan keskeisimpiin peruskysymyksiin ja lisätään linkkejä syvempää tutustumista varten.
Suomalaisiin kuvailun käytänteisiin ja suomalaisen kuvailudatan tarpeisiin suunniteltu BIBRAME-sovitus BFFI päivitetään vastaamaan BIBFRAME 3.0:aa. Linkitetyn datan toimijakuvailutietomalli pitäisi olla julki syksyllä. Kansainvälinen kehitys kulkee samoihin suuntiin BFFI:n kanssa, mikä on positiivista ja helpottaa Kansalliskirjaston työtä.
Keskusteluosuudessa tuotiin esille riittämättömyyden tunne sen osalta, ettei yleisistä kirjastoista ole helppoa löytää osaajia työryhmiin. Pyydettiin kertomaan, mitä työryhmätyöskentely vaatii työntekijältä. Kansalliskirjastosta vastattiin, että jokainen osallistuu oman kirjastonsa lähtökohdista käsin, ja puhutaan muutamista tunneista kuukaudessa. Työryhmissä toimitaan käytännön tasoilla eli osallistumista ei kannata pelätä. Työ tunnetusti antaa paljon omaan työhön ja monet ovat huomanneet, että tehtävät ovat tuttuja.
12. Kohti metatietovisiota: projektien tavoitteista ja tuloksista / Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto (paikalla)
Kaisa Hypén esitteli Kohti metatietovisiota -projektia ja jatkohanketta, joiden edistymistä on esitelty useissa YKN-kokouksissa. Hankkeille on ollut YKN:n toimeksianto ja OKM:n rahoitus. Hallinnoijana toimii Turun kaupunginkirjasto; asiantuntijana YKN:n asiantuntijaryhmä. Vuoden 2022 YKN:ssä todettiin, että “tärkeää olisi, että parhaat osaajat tekisivät työtä keskistetysti, järjestelmäriippumattomalla mallilla”.
Selvitysvaiheen raportti on julkistettu, ja jatkoprojektin raportti valmistuu.
Selvitysprojektissa (2022–2023) tarjottiin mahdollisuuksia keskusteluun kirjastoille ja kimpoille. Käytiin tutustumassa Ruotsin kuvailun infrastruktuuriin. Tavoitteena kuvailun nykytilan ja nykyisten metatietovirtojen kuvaus, tavoitetilan määrittely ja skenaarioiden luonnostelu.
Laadittiin kaavio Ruotsissa käytössä olevasta toimintamallista, jota voisi pitää tavoitetilana, ja tehtiin kolme skenaariota muutokseen varautumisesta.
1. Järjestelmien päivitys- ja vaihtoprojekti, ei kuvailutyön rakenteellisia uudistuksia
2. Melinda-kirjastot kuvailevat Melindan uutta kuvailualustaa käyttäen ja metatieto kulkee vain Melindasta paikalliskantoihin
3. Metatietoa on vain keskitetyssä metatietovarannossa ja paikallisesti hallinnoidaan vain item-tason tietoja, lainauksen- ja kokoelmanhallintaa.
Lähdettiin tavoittelemaan 3-skenaariota. Yleisillä kirjastoilla tarve päivittää tai vaihtaa kirjastojärjestelmää, joten lähinnä 1 on toteutumassa.
Projekti päättyy, kehitys jatkuu. Iso kuva on, että suomalainen linkitetyn kirjastodatan tietomalli on kehitetty ja sen yhteentoimivuus kansainvälisesti on varmistettu. Muilta osin ratkaisut eivät ole edenneet, koska Kansalliskirjaston resursseja on leikattu ja Melindan alustan korvaavaa järjestelmää on vaikea löytää, joten nykyisellä Aleph-alustalla toimitaan vielä useita vuosia. Ei visiota siitä, millaista kansallisen tason kuvailun organisointimallia tulevaisuudessa tavoitellaan.
Quriaan siirtyminen tarkoittaa tällä hetkellä tippumista pois Melinda-yhteistyöstä. Samankaltaisia haasteita voi olla odotettavissa muiden vastaavien uusien järjestelmien integroitumisen kanssa. Yleisten kirjastojen kannalta metatiedon ekosysteemi on muuttumassa haastavammaksi.
Rakenne muutosten seurantaan: Metatietovisioryhmä nimetty, se koostuu kirjastonjohtajista ja arvioi muutosten vaikutuksia organisaatioiden tasolla. Metatietoryhmä koostuu käytännön kuvailutyötä tekevistä, ja siinä on edustus eri järjestelmiä käyttävistä. Keskeistä on seurata Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmän toimintaa ja tiedottaa siitä muita toimijoita.
Keskusteluosuudessa tuotiin esiin Matti Sarmelan ja Kaisa Hypénin pitkä, yli 20 vuotta kestänyt työ aiheen parissa. Kehitys etenee hitaasti. Melindan ja kuvailun ohjausryhmään kohdistuu painetta. Kysyttiin myös, voisiko Melindan alustanvaihto tehdä sen, että skenaario 3:sta tulisi vaihtoehto. Tuotiin esiin, että Oulun kaupunginkirjasto on saanut rahoitusta hankkeelle “Kohti yhteistä metatietoa – kuvailun tulevaisuus rakennetaan yhdessä”, jossa Koha-kirjastojen osalta organisoitaisiin kuvailutyötä parhaalla mahdollisella tavalla.
Kaisa Hypénin esitys.
13. Paneelikeskustelu: Lukutaitotyö kirjastoissa. Anna Kippola (Raahe, Lukuaskel-hanke), Mervi Heikkilä (Erte) ja Virpi Launonen (LVV).
Paneelikeskustelu käsitteli lukutaitotyötä kirjastoissa laajasti niin strategisesta, käytännöllisestä kuin osaamiseen ja resursointiin liittyvästä näkökulmasta.
Keskustelun alustivat Anna Kippola ja Riikka Rajala Suomen kirjastoseurasta, jotka kertoivat Lukuaskel-hankkeen tuloksista. Puheenvuorossa nousi esiin, että lukutaitopolitiikan linjaukset vaikuttavat kirjastoammattilaisten käsityksiin lukutaitotyöstä, mutta käsitteet, tavoitteet ja toimintamuodot sekoittuvat helposti.
Lukutaitotyön pysyvät rakenteet ovat vasta kehittymässä, erityisesti aikuisten osalta, ja kuntien väliset erot ovat suuria. Yhteinen haaste on löytää kirjastoille sopiva lukutaitotyön kieli, jota rakennetaan keskustelun ja yhteisen määrittelytyön kautta.
Paneelikeskustelun ohjasi Suvi Pirnes-Toivanen ja panelisteja olivat Anna Kippola, Mervi Heikkilä ja Virpi Launonen. Keskustelussa korostettiin, että kirjastojen lukutaitotyö ei ole teknistä lukemaan opettamista, vaan ohjausta, tulkintaa ja ymmärtämistä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
Monipuolinen lukutaito nähtiin laaja-alaisena kokonaisuutena, johon kuuluvat aineistojen äärelle ohjaaminen, lukuinnon herättäminen, kriittisyys ja osallisuuden tukeminen eri ikäryhmissä. Lukutaitotyö ei ole vain koulujen vastuulla, vaan edellyttää yhteistyötä useiden toimijoiden kesken. Kirjastoilla on erityinen rooli myös niiden aikuisasiakkaiden tavoittamisessa, joita muut rakenteet eivät tavoita. Työn kohdentaminen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja paikallisen toimintaympäristön tuntemus nähtiin keskeisinä.
Resursoinnin ja johtamisen näkökulmasta keskustelussa painotettiin tarvetta arvioida kriittisesti nykyisiä työtapoja ja työajan käyttöä. Lukutaitotyö nähtiin osana ydintehtävää ja asiakaspalvelua, ei erillisenä lisätehtävänä. Yhteinen näkemys oli, että uusia resursseja on harvoin mahdollista lisätä, joten ratkaisut löytyvät priorisoinneista, rakenteiden selkeyttämisestä ja tavoitteellisesta toiminnasta. Osaamisen kehittäminen, erityisesti pedagoginen ja pedagogiikkaa tukeva ote, edellyttää pitkäjänteisyyttä, esihenkilöiden aktiivista roolia ja monipuolisia oppimisen tapoja.
Keskustelussa tunnistettiin kipukohtia, kuten lukutaitotyön ristiriitaiset määritelmät ja epäselvä työnjako, mutta todettiin myös, että avoin keskustelu ja yhteinen jatkotyö (mm. YKN:n nimeämän työryhmän kautta) tarjoavat hyvän pohjan yhteisymmärryksen ja toimivien mallien rakentamiselle.
Kokouksen lopuksi:
Palattiin jäsenyyksien sopimiseen.
• Tiedoksi: Helsingin yliopiston hallituksen kokouksessa on nimetty Kansalliskirjaston johtokuntaan Päivi Peiponen ja varajäseneksi Suvi Pirnes-Toivanen.
• FinELib-konsortion ohjausryhmään valittiin Ritva Nikola Oulusta.
• Kuvailustandardityöryhmään (Kusti) kokoelmapäällikkö Kirsi Savolainen Lappeenrannasta.
• Toimijakuvailuverkostoon (TOIKU) ei saatu ehdotusta.
14. Päivän päätös ja seuraavan kokouspaikan julkistaminen
Seuraava YKN:n kokous järjestetään Seinäjoella marraskuussa, jossa on Apila-kirjasto ja Aallon kirjasto. Ajankohdaksi sovittiin 4.-5.11.2026.
Puheenjohtaja Niina Salmenkangas päätti kokouksen klo 13.31.