Aika: 09.12.2019 klo 10.15 alkaen
Paikka: Kirjastot.fi-kokoushuone, Pasilan kirjasto
Paikalla:
Katri Vänttinen, puheenjohtaja
Tiina Helamaa, Erikoiskirjastot
Malin Hollmén, FSBF
Juha Hälinen, yleiset kirjastot
Satu Ihanamäki, AVI
Susanna Kinnari, Amkit
Leena Kinnunen, yleiset kirjastot
Kristiina Kontiainen, AVI
Lassi Lager, Kansalliskirjasto
Juha Manninen, Kirjastoseura
Tuomas Pelttari, musiikkikirjasto
Johanna Laurila, VAKE
Nina Granlund, VAKE (sihteeri)
Matti Sarmela, VAKE (varapuheenjohtaja)
Tuomas Aitonurmi, VAKE (esittelemässä verkkosivustojen käytön seurantaa)
Aija Laine, VAKE (esittelemässä ensi vuoden toimintaa)
Riitta Taarasti, VAKE, Kirjastokaista (esittelemässä ensi vuoden toimintaa)
Poissa:
Kaisu Kesonen, yliopistokirjastot
1 Kokouksen avaus
Varapuheenjohtaja Matti Sarmela avasi kokouksen, puheenjohtaja Katri Vänttinen tuli paikalle toisesta kokouksesta kuulumiskierroksen aikana.
2 Kuulumiskierros
Malin Hollmen kertoi FSBF:n uutisia. FSBF on tehnyt selvityksen koulutuksesta, rekrytoinnista ja työstä ruotsinkielisissä kirjastopalveluissa. Selvityksen pohjalta aiotaan esittää toivomuksia ruotsinkielisen kirjastoalan koulutuksen tuottajille. Kirjastojen koulutustarpeista on keskusteltu AKE-kirjastonjohtajien tapaamisessa. FSBF järjestää seuraavan kirjastopäivätapahtumansa Biblioteksdagar toukokuun 14.-15. Yhdistys etsii myös osa-aikaista toiminnanjohtajaa ja lehden toimittajaa. Malin toivoi myös ideoita digituen järjestämiseen. Todettiin, että digitukisivusto julkaistaan vuoden vaihteessa.
Lassi Lager toi Kansalliskirjaston kuulumiset. Hän suositteli Tietolinja-lehteä, joka sisältää ajankohtaiset uutiset Kansalliskirjastosta. Tilastoinnin järjestäminen on ajankohtainen, KITT on toiminnassa vielä ensi vuoden, mutta sen jälkeen tilastointi on järjestettävä toiselle alustalle. Asiaa selvitetään. VIOLA on siirretty Melindaan, samoin ARTO. Myös Helmet, Koha- ja Sata-kirjastot löytyvät Melindasta, samoin ISBN:ien ennakkotiedot. Finna voi hyvin ja laajenee. Finnaa käsitellään kohdassa 4.
Leena Kinnunen yleisistä kirjastoista viesti Rovaniemen kuulumisia. Pohjoisessa avataan omatoimikirjastoja, kirjastoautotoiminnan suunnitelmat näyttävät hyviltä, koska koko maan kirjastoautotoiminta on saanut miljoonan euron tuen OKM:stä. AKE-toiminnan käytäntöjä kehitetään edelleen. Nimenomaan koulutusten koordinaatio on tällä hetkellä keskiössä. Myös AKE-koordinaattorien koulutuksiin ollaan osallistumassa. Digituki-hanke on ensi vuoden ajan keskeisellä sijalla, niin kuin muissakin yleisissä kirjastoissa.
Nina Granlund kertoi Makupalat.fi:n, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja tiedonhaun kokonaisuuden Kirjastot.fi:ssa keskittyvän ensi vuonna tietopalvelun tasoon, osaamiseen ja erityisesti relevanttien lähteiden tuntemukseen. Tietopalvelun taso ei ole itsestään selvyys kirjastossa. Jos kirjaston työntekijät eivät tunne, eivät osaa tunnistaa tai etsiä relevantteja tiedonlähteitä, rapautuu pohja pois erittäin merkittävältä osalta kirjaston ammattiosaamista. Erityisesti ymmärrys siitä, että Makupalat.fi on tiedonhaun työkalupakki, johon nimenomaan kerätään hyviä tiedonlähteitä, olisi saatava nykyaikaiselle tasolle. Keskustelut internetin järjestämisestä ja yleishakemistoista ovat menneisyyttä. Tietopalvelu ja laadukkaiden tiedonlähteiden opastus kansalaisille mainitaan erityisesti myös kirjastolaissa kirjaston tehtäviksi.
VAKE:n viestintäsuunnittelijan sijainen Johanna Laurila esitteli itsensä. Johanna aloitti elokuussa. Hänen ensimmäinen, varsin mittava projektinsa on kartoittaa Kirjastot.fi-palveluiden ja erityisesti Kirjastot.fi-emosivuston tunnettavuutta ja käyttöä osana Kirjastot.fi-konseptiuudistusta.
Susanna Kinnari toi Amkit-konsortion uutisia. AMKIT-konsortiossa on meneillä kirjastojärjestelmävaihdoksia. Voyager on vaihtunut KOHAaan tai vuoden 2020 aikana Almaan. Kreodi, ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti, täytti 20 vuotta.
Satu Ihanamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi, että kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kehittämistoimintaan tähtäävät valtionavustushakemukset on jätetty 2.12. mennessä ja niiden käsittely alkaa. Niitä seulotaan teemoittain. Kirjastoille myönnettävien avustusten summasta on leikattu puoli miljoonaa euroa, joten rahaa on vähemmän jaettavana. Tammikuun alussa alkaa yleisten kirjastojen toimintatilastojen syöttäminen tilastot.kirjastot.fi:hin.
Juha Manninen esitteli Kirjastoseuran toimintaa. Kirjastoseura on tyytyväinen siitä, että digiohjelmaehdotus on saanut tuulta alleen ja digituen järjestäminen on kaikkien kirjastojen tehtävälistalla ensi vuonna. Koulutusten koordinointi on ollut pitkään kirjastoväen toiveena, sekin on edennyt hyvin. Kirjastoseura edistää myös valtakunnallista e-kirjastoa. Seuralla on edustus EU:ssa Eblidan kautta ja Minna von Zansen valittiin IFLAn hallitukseen. Titta Baer on jäänyt eläkkeelle. Pirjo Soininen aloittaa työt Kirjastoseurassa hänen jälkeensä. Kirjastopäivät järjestettiin kesällä Helsingissä ja ne menestyivät hyvin. Kirjastoseura alkaa työstää uutta strategiaa ensi vuoden alussa. Edellinen on käytössä vuoden 2020 loppuun asti.
Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen AVIsta lisäsi AVIen ajankohtaisista, että kirjastotilat ovat tänä vuonna arvioinnin kohteena. Kuten Satu jo mainitsi, hankeavustukset tulevat käsittelyyn ja jaettavaa rahaa on 20 % vähemmän. Kirjastoautojen saama avustus tosin lisää kokonaisavustuksen määrää. Kansainvälistä matkarahaa ei enää jaeta. AKE-koordinaattorien koulutusta ollaan tarjoamassa.
Musiikkikirjastojen edustaja Tuomas Pelttari toi kuulumisia musiikkikirjastotoiminnasta. Musiikkikirjastot.fi-sivuston toimittajana Tuomas tekee tiivistä yhteistyötä Kirjastot.fi-sisältöpalvelujen toimittajien kanssa. Musiikkikirjastoyhdistys piti Tampereen Metsossa perinteisen musiikkikirjastojen seminaarin. Kevään kokouksessa käytiin laadukas paneelikeskustelu Kuuluuko asiakkaan ääni kirjastossa? Se löytyy tallenteena Kirjastokaistalta. Yhdistys on ottanut kantaa kirjastojen musiikkiaineistojen saatavuudesta. Huolta aiheuttavat monet toimet, kuten esimerkiksi Espoon kirjaston päätös lopettaa lainattavien musiikkitallenteiden hankinta vuonna 2021. Musiikkikirjastot tekevät yhteistyöstä Yle Areenan kanssa, tarkoitus on saada RSO:n livestriimit kirjaston asiakkaiden ulottuville. Seuraava kevätseminaari järjestetään Tampereella 24.4.2020.
Juha Hälisen yleisen kirjaston ajankohtaiset uutiset tulivat Jyväskylästä. Digitukea on järjestetty ja sitä varten on muokattu muun muassa digiajokortti. Keski-kirjastot ovat siirtymässä Finna-verkkokirjastoon, prosessiin liittyvät valmistelut ja tehtävät ovat työllistäneet Keski-Suomen kirjastoissa. Myös Jyväskylän alueella ovat omatoimikirjastot lisääntyneet.
Puheenjohtaja Katri Vänttinen esitteli lyhyesti Helsingin ajankohtaisia asioita. Helsingissä on hyvä vire, Oodi menestyy ja myös muissa kirjastoissa kävijöiden määrä on kasvanut. Helsingin kaupunginkirjasto on valmistellut hanketta, jolla edistetään e-aineistojen yhdenvertaista saatavuutta yleisissä kirjastoissa. Helsinki on jättänyt OKM:lle hankehakemuksen joulukuun alussa. Hankkeen tavoitteena on selvittää yleisten kirjastojen digimediapalvelukonseptia, sen toteuttamismahdollisuuksia niin teknologian, lisenssimallien kuin kustantajien ja välittäjien kiinnostuksen kannalta. Myös Helsingissä panostetaan digitukeen. Koko henkilökunta koulutetaan: heille tarjotaan luento ja sen lisäksi he suorittavat Ylen digitreenien tehtäviä.
Tiina Helamaa erikoiskirjastoista kertoi, että erikoiskirjastoissa vaihdetaan kirjastojärjestelmää, koska Prettylibin käyttö loppuu. Erikoiskirjastojen neuvostossa on juuri vaihtunut kokoonpano.
3 VAKE:n toiminnan painopisteet 2020
Matti Sarmela esitteli VAKE:n toimintasuunnitelmaa vuodelle 2020. Kirjastolain mukaan Yleisten kirjastojen toiminnan tasapuoliseksi tukemiseksi valtakunnallisella kehittämistehtävällä toteutetaan yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Valtakunnallinen kehittämistehtävä on organisoitu Helsingin kaupunginkirjastossa Valtakunnallisille kehittämispalveluille. Se toimii yhteistyössä kaikkien kirjastojen ja kirjastoalan toimijoiden kanssa.
Toiminnan painopisteitä vuonna 2020 ovat mm. kansallinen yhteistyö, Finna-ekosysteemi, Kirjastot.fi-konseptiuudistus ja viestinnän kehittäminen.
Toimintasuunnitelma-esitys (pdf)
Finna-verkkokirjastoesitys (pdf)
3.1 Yleisesittely ja ajankohtaiset
Matti esitteli VAKE:n rakennetta, talousarviota ja avustushakemuksen pohjaa. Digituki ei sisälly VAKE:n toimintaan, sillä on oma rahoitus, joka myönnettiin 2018 kahdeksi vuodeksi. Merkittävin muutos suunnitelmassa on se, että VAKE:n teknisen tiimin resursseja pyritään lisäämään kolmannen koodarin rekrytoinnilla. Tällä hetkellä teknisen tiimin resurssivaje hidastaa palveluiden kehittämistä.
- Matti nosti esiin muutamia kohtia Finna-yhteistyöstä. Sisältöjen näkyminen Finnassa edellyttää niiden indeksointia Finna.fi-indeksiin. Näkyminen hakutuloksessa, Finna-luokkahuoneessa tai Finna-suosikeissa (kirjautuneille) edellyttävät indeksointia. Siksi Kirjastot.fi-sisältöjen indeksoiminen Finnaan on kiireisten tehtävien listalla. Se vaatii rajapintatyötä VAKE:ssa sekä metadatan tarkennusta joissakin palveluissa. Myös AOE.fi eli avoimet oppimisympäristöt, löytyvät jatkossa myös Finnan kautta. AOE.fi avataan maaliskuussa. Olisi erittäin tärkeää, että Kirjastot.fi-sisältöpalvelut näkyisivät myös siinä.
- Saavutettavuus-projekti jatkuu edelleen. Saavutettavuusseloste ja saavuttavuuspalautteen lähettämismahdollisuus on lisätty niihin Kirjastot.fi-palveluihin saavutettavuus on kunnossa. Muiden palveluiden saavutettavuuden korjaaminen jatkuu ensi vielä vuonna.
- Kirkannan datan siirto Suomi.fi-palvelutietovarantoon ei ole toistaiseksi edistynyt testaamista pidemmälle.
- Hankerekisterin tulevaisuus on ratkaistava vuoden 2020 aikana erityisestri julkaisualustan teknisen tuen päättymisen vuoksi. Koko yleisten kirjastojen hanketiedon hallinta siirrettäisiin mielellään AVI:lle.
- Fonon tulevaisuudesta keskusteltiin. Fonon sisältöjä tulee Melindaan, mutta Fono.fi jatkaa vielä toistaiseksi, koska se on käytetty palvelu, jonka sisältö on ainutlaatuista. Varsinaisesti Fono.fi:n tulevaisuutta ei ole vielä pohdittu, se aloitetaan YLE Arkiston kanssa 2020.
3.2 Sisältöjen käytön tarkempi seuranta
Kirjasammon toimittaja Tuomas Aitonurmi esitteli tapoja, jolla verkkopalvelujen sisällön käyttöä voi seurata. Vanhojen seurantatapojen (Google Analytics ja kävijälaskurit) rinnalle on käyttöön otettu React & Share –seurantapalvelu Kirjasampoon, Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, Kirjastokaistalle, Musiikkikirjastot.fi:n, Vuorosanoja-blogiin sekä Kirjastot.fi-sivuston Tiedonhaku-osioon. Seuranta mahdollistaa yksittäisten julkaisujen käytön tarkemman seurannan. Julkaisussa kävijöiden määrä tutkitaan, samoin se, mitä he sivulla tekevät ja kuinka kauan he viihtyvät siellä. Palvelussa voi myös seurata yhden julkaisun ajankohtaisuutta pidemmän aikavälin aikana. Niihin kertyy myös reaktioita sekä niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Tuomas kertoi lisäksi Kirjallisuuskirjeestä ja sen vastaanoton seurannasta, joka löytyy kirjeen ylläpidosta.
3.3 Kansallinen yhteistyö
Aija Laine avasi kansallisen yhteistyön suunnitelmia. Ensi vuonna kansallisen toiminnan keskiössä on osaamisen kehittäminen. AKE-kirjastot ottavat käyttöön Moodle-pohjaisen oppimisalustan, jota voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisissa, että myös alueellisissa koulutuksissa. VAKE osallistuu oppimisalustan toimituskuntaan (Aija Laine ja Riitta Taarasti). Yhteistyötä tehdään myös keväällä julkaistavan AOE.fi:n –palvelun kanssa.
3.4 Viestintä
Riitta Taarasti esitteli suunnitelmia ensi vuodeksi Kirjastokaistan osalta. Kirjastoille tuotetaan sisältöjä markkinointimateriaaliksi, toimituksellinen yhteistyö Kirjastot.fi:n sisältöpalvelujen kanssa jatkuu, samoin suosiota keränneiden Facebook-videoiden tuottaminen. Merkittäviä ovat myös alan koulutustaltioinnit. Riitan esitys (pdf)
Johanna Laurila kertoi VAKE-viestinnän muista suunnitelmista. Kirjastot.fi:n Pro-osion sisältö on alalle tärkeää, sitä kehitetään ja sitä tuodaan paremmin esiin. Viestintä toimii yhteistyössä eri palvelujen kanssa. Esitteitä on uusittu ja uusi Libraries.fi lanseerataan uudelleen. Educa-messut alkuvuodesta ovat merkittävä yhteistyötapahtuma sekä koulu- ja kasvatusalan ammattilaisten että Kansalliskirjaston kanssa. Konseptiuudistus Kirjastot.fi-sivustossa on meneillään, siihen syvennytään kohdassa 5 Työpajatyöskentely.
4 Muu kansallinen yhteistyö
Satu Ihanamäki kertoi tiedolla johtamisen verkostosta. Sen toiminta lähti käyntiin vuonna keväällä 2019. Verkoston tarkoitus on jakaa hyviä käytäntöjä ja esitellä tapauksia, jossa tiedolla johtamista on käytetty hyväksi kirjaston kehittämisessä. Toiminnasta tiedotetaan ja materiaalit löytyvät tiedolla johtamisen sivustosta.
Matti Sarmela syventyi Finna-yhteistyöhön. Hän esitteli Finnan visiotyötä 2021-2030. Finna-kokonaisuus muodostuu Finna.fi-palvelusta, alustapalveluista ja rajapintapalveluista. Visiotyössä hahmottui tiekartta Finna-ekosysteemin rakentumiselle. Finna-kokonaisuuden kulttuurinen ja organisatorinen merkitys on suuri ja visiotyössä pyrittiin nostamaan myös sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vision välitarkastelu tehdään 2025. Matti on YKN:n nimeämä jäsen Finna-konsortioryhmässä ja osallistui Finna-visiotyöryhmän työskentelyyn.
VAKE kehittää aktiivisesti yleisten kirjastojen kanssa kirjastojen omia Finna-näkymiä. Työssä keskitytään pala palalta kirjaston palvelusivuston rakentamiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Yhteisten työpajojen lisäksi toteutetaan työpajoja kirjastonkäyttäjien kanssa.
Metadatan ekosysteemi -hankkeen uutiset siirrettiin seuraavaan koordinaatioryhmän kokoukseen.
5 Kirjastot.fi-konseptiuudistus
Kirjastot.fi-emosivusto ja sen konsepti uudistetaan. Uudistustyön pohjaksi kootaan dataa ja aineistoja sivuston käytöstä ja käyttäjien tarpeista. Ensimmäiseksi Kirjastot.fi:ssä toteutettiin käyttäjäkysely, joka suljettiin juuri 9.12. Johanna Laurila kertoi tuoreeltaan muutamia huomioita kyselystä. Vastauksia saatiin n. 400. Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet antoivat hyvän arvosanan kokonaisuudelle, asiat eivät olleet heidän mukaansa liian sekavasti asetellut, tiedot löytyivät melko hyvin eikä tietoa ollut liian laajasti. Yksittäisissä avoimissa vastauksissa kuitenkin paljastui, että vastaajat olivat olleet vaikeuksissa tiettyjen osioiden kanssa. Syvällisempi analyysi kyselystä julkaistaan myöhemmin.
Konseptisuunnittelua varten tehdään myös syvähaastatteluja. Koordinaatiotyöryhmä osallistui tällaiseen syvällisempään analyysiin työskentelemällä työpajassa. Työpajan veti konseptisuunnittelussa avustavan Futuricen edustaja. Läsnä olleet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmiltä kysyttiin, miten he käyttävät Kirjastot.fi-sivustoa, mitä he sieltä etsivät ja mitkä ovat heille tärkeimmät palvelut.
Futuricen yhteenveto työpajasta (pdf)
6 Koordinaatioryhmän toiminnan kehittäminen
Koordinaatioryhmän työskentelytapoja pyritään muuttamaan. Ryhmä piti työpajatyöskentelyä hyödyllisenä ja antoisana tapana osallistua Kirjastot.fi-palveluiden kehittämiseen. Konkreettinen tekeminen ja keskustelu asioista antavat enemmän kaikille osallistujille. Pidettiin suositeltavana, että kokousmateriaaliin tutustutaan jo ennen kokoukseen saapumista. Tämän vuoksi materiaalia ei ole tarpeen käydä läpi niin laajasti kuin tähän asti on tehty. Ryhmää voitaisiin konsultoida kokousten välissäkin. Koordinaatioryhmän sivulta puuttuu kuvaus siitä, mikä ryhmän tarkoitus on. Ryhmän kuvaus ja merkitys lisätään sivulle.
7 Muut asiat
Päätettiin, että kevään kokouksen aikaa ruvetaan etsimään hyvissä ajoin, jotta saadaan useampia kuin yksi vaihtoehto tarjolle kokousajoiksi.
8 Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00.