Keskuskirjastokokous 3.2.2011

Paikka: Helsingin kaupunginkirjasto, Pasila, Auditorio (2. kerros)
Osoite: Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9 ( kartta )

Keskuskirjastokokoukseen ilmoittautui 68 osallistujaa, jotka melkein kaikki saapuivat paikalle. Kokouksessa oli paikalla myös Kirjastokaista kuvauskameroineen ja valokuvia otti Jonas Tana. Osa esityksistä videoitiin ja osaa esiintyjistä haastateltiin tauoilla. Nämä kaikki ovat katsottavissa Kirjastokaistalla ja linkit esityksiin / haastatteluihin löytyvät alla olevasta kokousmuistiosta powerpoint-esitysten ohessa. Kokouksesta tehdyt videot on myös koottu yhteisen osoitteen alle:
http://www.kirjastokaista.fi/tag/11562/keskuskirjastokokous2011 

Valokuvia voi katsella täältä.

Ohjelma

10.00 - 10.15 Aamukahvit

10.15 - 10.20 
Tilaisuuden avaus

Maija Berndtson, Kirjastotoimen johtaja Helsingin kaupunginkirjastosta avasi Keskuskirjastokokouksen aamukahvien nauttimisen jälkeen klo 10.15. Avajaissanojen lisäksi kerrottiin lyhyesti Keskuskirjastokokousten tarkoituksesta rakentaa kirjastojen välistä yhteistyötä ja tarjota keskustelufoorumi kirjastoasioiden kehittämiseen. Ajatuksena on myös, että kokoukset antaisivat tietoa ja tukea kirjastojen ajankohtaisten asioiden käsittelyssä sekä päätösten teossa. Kokouksessa puhetta johti johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori.

10.20 - 10.35 
IFLA 2012

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä kertoi, miten Suomessa 11.-16.8. 2012 järjestettävän IFLA-konferenssin valmistelut sujuvat. Konferenssin järjestää IFLA, sen apuna toimivat kansallinen komitea sekä konferenssitoimisto. Suomessa IFLA-konferenssi on järjestetty kerran aiemmin vuonna 1965 Porthaniassa, Helsingissä.

Suomalaisten tehtävänä on järjestää kongressin käytännön toimet, avajais- sekä kulttuuriohjelma, kirjastovierailut sekä vapaaehtoiset työntekijät. Suomen kansallisen komitean puheenjohtajana toimii Maija Berndtson, varapuheenjohtajana Sinikka Sipilä, koordinaattorina Kristina Virtanen sekä viestintävastaavana Päivi Litmanen-Peitsala.

IFLAan liittyvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä Kristina Virtaseen. Vapaaehtoisia on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 200. Osanottajia konferenssissä on tavallisesti noin 3000-4000. Suomen konferenssi esitellään Puerto Ricossa tänä vuonna.

Kristina Virtaselta on tiedusteltu yhteismatkaa Puerto Ricoon. Hän pyytää kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Sinikka Sipilä on ehdolla IFLAn puheenjohtajaksi. Suomen kirjastolaisten kannatusta tarvitaan!

IFLAn omat Suomen konferenssia koskevat verkkosivut:
http://www.ifla.org/ifla78

Suomen omat IFLA 2012 verkkosivut:
http://www.ifla2012.fi/

Sinikan esitys verkossa.

Sinikan esitys Kirjastokaistalla.

10.35 - 10.50 
Kirjastolehden Asiakaslehti

Kirjastolehden uusi päätoimittaja Ira Koivu kertoi, että Kirjastolehti uudistui helmikuun alussa. Lehdestä toimitetaan nyt kaksi eri versiota, asiakaslehti ja ammattilaislehti. Asiakaslehti on suunnattu kirjaston asiakkaille. Kirjastoammattilaisille asiakaslehden väliin on nidottu ammattilaislehti. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Ammattilaisille toimitetaan myös vuosijulkaisu vuoden lopussa.

Asiakaslehti pyrkii tuomaan kirjastoja ja kirjastoasiaa lähelle kaikkia suomalaisia. Lehden numeroissa on teemat. Sekä lehden toimittajien että kirjastoväen toivomus on, että asiakkaat löytävät lehden ja sen kautta saavat laajemman kuvan siitä, mitä kaikkea kirjastot ovat.

Ira Koivun esitys verkossa.

Ira Koivun esitys Kirjastokaistalla.

10.50 – 11.30 
Ajankohtaista: KDK, Yhteisluettelo, YKN-strategia ja Hankerekisteri

KDK-kuulumiset

Kristina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta valaisi KDK:n asiakasliittymän edistymistä. Ensimmäinen pilotointi alkaa olla loppuvaiheessa. Rajapintojen liittyvät neuvottelut Axiellin kanssa on käyty ja saatu aikaan sopimus: haravointirajapinnasta tulee kaikille avoin, asiakaspalvelurajapinnoista on neuvoteltu Axiellin kanssa sopimukset kirjastoille. Auroran sopimus on lopullinen, Libran, Pallaksen sekä Origon sopimukset ovat voimassa vuoden 2013 loppuun.

KDK:ssa ei ole toistaiseksi omaa julkaisujärjestelmää. Drupal-pohjaisen julkaisujärjestelmän sopivuutta tutkitaan parhaillaan. Sen kehittämisessä ovat mukana Turun maakuntakirjasto, Kansalliskirjasto sekä Kirjastot.fi.

Kristina kertoi, että pilotoinnin toiseen vaiheeseen otettiin vastaan ilmoittautumisia viime vuoden lopussa. Ilmoittautuneita tahoja oli noin sata. Näistä selvitetään, keillä on tekniset edellytykset osallistua. Kesäkuun alussa ilmoitetaan, ketkä ovat mukana. Kolmanteen vaiheeseen pyritään pyytämään ilmoittautumiset vuoden 2011 syksyllä.  Osallistujille toteutetaan keskitetty tuki Kansalliskirjastossa.

Kristiinan esitys verkossa.

Kristiinan esitys Kirjastokaistalla.

Yhteisluettelo

Yhteisluettelotyöryhmän loppuraporttia esitteli kokousväelle Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Seija toimi yhteisluettelotyöryhmän puheenjohtajana apunaan 7 kirjastoalan ammatttilaista ympäri Suomea. Yleisten kirjastojen neuvoston yhteisluettelotyöryhmän raportti aiheesta on juuri julkaistu.

Työryhmä totesi raportissaan, että yhteisluettelosta olisi suuri hyöty sekä verkkopalveluiden tuottamiselle että luettelointityölle. Luettelointityö keskittyisi ja tästä seuraisi suuri hyöty sekä työjärjestelyissä että laadun yhtenäistymisessä. Luettelo toimisi myös KDK:n taustajärjestelmänä. Yhteisten verkkopalveluiden tuottaminen olisi helpompaa. Lisäksi haun tekeminen sekä aineiston paikantaminen tulisivat olemaan käteviä. Asiakas siis hyötyisi sekä välillisesti että suoraan.

Yhteisluetteloa on Suomen kirjastoväki kaivannut jo pitkään. Yhteisluettelon toteutumisessa on luonnollisesti paljon haasteita. Näitä nähdään yhteistyökulttuurin luomisessa, sitoutumisessa, sopimusten tekemisessä sekä tekniikassa.  Yhteisluettelon edellytyksinä nähdään kansallinen taustaorganisaatio, kansallinen rahoitus sekä toimiva ohjausjärjestelmä. Taustaorganisaatio olisi Kansalliskirjasto.

Työryhmän mukaan yhteisluettelo olisi järkevintä suunnitella niin, että Kansalliskirjasto toimittaa pohjan luettelolle ja uudet luettelointitietueet ostetaan siihen. Luettelon täytyy sisältää Fennica ja sen täytyy toimia poimintaluetteloinnin lähteenä. Lisäksi tarvittaisiin kansallinen sosiaalisen metadatan palvelu, samanlainen kuin ruotsalaisten Öppna biblioteket. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että luettelointitietueiden tulee olla kirjastojen omistuksessa ja että yhteisluettelo tulee avata vapaaseen kansalaiskäyttöön.

Seijan esitys verkossa.

Seijan esitys Kirjastokaistalla.

YKN-strategia

Tuula Haavisto Tampereen kaupunginkirjastosta kertoi, että YKN:n strategian kirjastoversiosta on valmistunut pdf-versio, jonka hän esitteli kokousväelle. Pdf-esite saikin kiitosta miellyttävästä ja inspiroivasta ulkoasustaan. Erityisesti Tuula esitteli kirjaston arvoja, jotka on avattu selkeäksi tekstiksi esitteessä. Hän vertaili strategiaa maabrändityöryhmän raporttiin ja havaitsi, että moni raportissa esiintyvä asia onkin jo strategiassa nostettu esiin. Strategian painettu versio on vielä tilauksessa, mutta verkkoversio on esillä esim. KirjastoWikissä. Se on toteutettu kolmella kielellä.

Tuulan esitys verkossa.

Tuulan esitys Kirjastokaistalla.

Ykn-strategia verkossa:

YKN-strategia, kirjastoille suunnattu versio

Suomeksi
Ruotsiksi
Englanniksi

Hankerekisteri

Sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki Rovaniemeltä kertoi, että ELYjen pyynnöstä toteutettavaa Hankerekisteriä ollaan sekä suunnittelemassa että toteuttamassa. Hankerekisteriä tarvitaan, jotta hankkeiden suunnittelijat saisivat tietoonsa, onko samanlaista hanketta aiemmin tehty tai ollaanko mahdollisesti samaa asiaa jo tekemässä muualla. Samalla katsotaan järkeväksi koota tietoa onnistumisten lisäksi myös epäonnistumisista muille tekijöille, jotta he voisivat ottaa mallia hyvistä kokemuksista ja välttää huonoja.

Hankerekisteri toteutetaan drupal-alustalla ja sinne on tarkoitus viedä ELYjen rahoittamien hankkeiden lisäksi myös muita hankkeita tarpeen ja harkinnan mukaan. Sisältö on jonkin verran vielä auki, mutta raamit kehittyvät vauhdilla. Hankerekisteri-sivujen demoversio näytettiin keskuskirjastokokouksen osallistujille.

Sadun esitys verkossa.

Sadun esitys Kirjastokaistalla.

Hankerekisterin verkko-osoite ei ole vielä julkinen.

11.30 – 12.00 
Kirjastotyö ja maahanmuuttajat / Monikulttuurinen kirjastotyö

Turun Amk:ssa monikulttuurista kirjastotyötä tutkinut ja toteuttanut projektipäällikkö Leena Aaltonen esitteli kirjaston monikulttuurisuustarpeita ja niiden toteutumista. Kirjastojen peruspalveluun kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryhmille suunnatut palvelut. Monikulttuurinen kirjasto edistää monin tavoin maahanmuuttajien sopeutumista ja helpottaa heidän elämäänsä ja arkeaan. Monikulttuurisuus tulisi näkyä kokoelman ja palvelun tarjoamisen lisäksi myös kirjastossa työntekijöiden keskuudessa. Maahanmuuttajia tulisi näkyä kirjastojen henkilökunnassa.

Tällä hetkellä pääsy opiskelemaan ja työllistyminen kirjastoon koetaan hyvin vaikeiksi. Tiellä on monia esteitä, joiden ylipääsyyn pyritään nyt löytämään keinoja. Tänä keväänä on mm. perustettu Monikulttuurinen työryhmä Kirjastoseuraan. Maahanmuuttajista kirjastotyössä voi lukea uusimmasta Kirjastolehdestä 1/2011.

Leenan esitys verkossa.

Leenan haastattelu Kirjastokaistalla.
 

12.00 - 13.00 Lounasaika

13.00 - 13.45 
Keskustakirjasto kirjasto-osaamisen avainprojektina

Filosofian tohtori Klaus Oesch, joka on pohtinut kirjaston tulevaisuutta sekä tulevaisuuden kirjastoa Helsingin keskustakirjastoselvityksessä, esitteli kokousväelle näkemyksiään siitä, mihin suuntaan kymmenen vuoden aikana kirjastojen tulisi kehittyä. Hänen johtopäätöksensä pohjaavat yleisiin kehitystrendeihin yhteiskunnassa ja verkkomaailmassa. Teknologinen kehitys vaikuttaa suuresti myös kirjaston tulevaisuuteen. Kirjaston pitää pystyä tulemaan samalla tavoin asiakkaan kotiin, taskuun ja mukaan kuin muidenkin palveluiden.

Selvitystyönsä perusteella Oesch on havainnut, että kirjastoissa on monenlaista osaamista ja tietoa, mutta että se on hajautunut kovin monen tekijän käsiin. Yhteiset hankkeet olisivat tarpeen, jotta ne saisivat riittävän suuren voiman ja vaikutuksen. Lisäksi asiakkaat tulisi ottaa osallisiksi kehittämiseen. Suositut Googlen ja Applen palvelut ovat sisältölähtöisiä, kirjastojen olisi saatava sisällöt myös haltuunsa ja pyrittävä tuottamaan niitä asiakkailleen.

Kirjaston kehittämistyö tulisi organisoida uudelleen, hierarkkisista malleista tulisi siirtyä yhteisöihin. Esimerkkeinä yhteisömalleista Oesch antoi Demolan ja Protomon. Niihin voi tutustua seuraavissa osoitteissa:www.demola.fi ja www.protomo.fi .

Kokousväki pohti Oeschin puheenvuoroa. Todettiin, että paljon on tehty ja strategiakin on jo olemassa. Oltiin toisaalta kuitenkin myös sitä mieltä, että suhteissa ympäröivään maailmaan on kirjastolla vielä paljon tekemistä jäljellä. Keskusteltiin Helsingin ja Tampereen kaupunginkirjaston mobiililainaushankkeesta. Kiinnostuneita kirjastoja pyydettiin ilmoittautumaan mukaan.

Klaus Oeschin esitys ei ole saatavilla verkon kautta.

13.45 - 14.00
Nuorkirjastolaistoiminta

Projektityöntekijä Marjo Perälä Rovaniemeltä valaisi kokousväkeä siitä, mitä on nuorkirjastolaisuus. Itse käsite on syntynyt verkossa Facebook-ryhmän ympärille. Nuorkirjastolaisia yhdistää tarve reagoida kirjastoa ympäröivän maailman muutokseen kirjastotyössä sekä myös halu jakaa kokemuksia muiden alalle juuri tulleiden kanssa. Tosin käytännössä kaikki nuorkirjastolaiset eivät ole alalle juuri tulleita eivätkä nuoriakaan, mutta kommunikaatio muiden samanmielisten kanssa on asian ydin.  Luonnollinen paikka tällaiselle kommunikaatiolle löytyi Facebookista.

Keskinäisen kommunikaation lisäksi nuorten kirjastolaisten tähtäimessä on kirjastojen saavutettavuuden siirtäminen nuoren väen tai muuttuneen kommunikaation sekä teknologian kehitystrendeissä mukana liikkuvan väen ulottuville.  Marjo kertoi siitä, missä nuorkirjastolaiset ovat olleet mukana ja millaisia suunnitelmia heillä on.

Marjon esitys verkossa.

Marjon esitys Kirjastokaistalla.

14.00 - 14.30 Päiväkahvit

14.30 - 14.50 
Opetusministeriön puheenvuoro

Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi kokousväelle Okm:n terveiset. Hän kertoi ministeriön valmistautuvan tulevaan hallituskauteen. Kirjastojen vaikuttavuustutkimus on valmistunut, Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi valmistunee maaliskuussa. Lisäksi Hannu kertoi, että Itä-Uudenmaan liitto on lakkautettu ja tilalla on nyt Uudenmaan liitto. Tämä merkitsee sitä, että Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntakirjastotehtävät on sulautettu yhteen. Uudenmaan maakuntakirjastotehtäviä ryhtyi hoitamaan Porvoon maakuntakirjasto. Hannu kertoi lyhyesti eri hankkeista sekä mainitsi, että maabrändityöryhmän tavoitteet kirjastoille ovat haastavat, mutta ehkä eivät mahdottomat toteuttaa.

Yleisten kirjastojen laatusuositus verkossa.

Hannun esitys verkossa.

14.50 - 15.30 
Viesti vahvemmaksi: 336 äänelle lisää yhteisiä nuotteja? Viestinnän ja markkinoinnin yhteistyöstä.

Viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:stä esitteli näkemyksiään kirjastojen markkinoinnin ja viestinnän yhteistyön parantamisesta. Maailma kehittyy ja kirjaston tulisi kehittyä sen mukana. Kirjastoa kyllä rakastetaan, mutta Päivi toi esiin sen, että kirjaston mielikuva pitää sisällään lähinnä ajatuksen rauhallisesta tilasta, josta saa lainata kirjan tai kävelysauvat.

Kirjaston monien muiden palveluiden yleinen tuntemus on heikkoa. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa kirjastojen yleisö paremmin sekä markkinoinnissa että muussakin viestinnässä. Kaiken kaikkiaan kirjastojen pitäisi saada viestinsä selkeämmäksi : esimerkkikuvissa Päivi näytti rakennuksia, joista ei selvinnyt, että talossa toimii kirjasto sekä verkkosivuja, joiden tuottajaa ei pysty kuin arvailemaan. Jo yhteinen kirjaston logo voisi tuoda suuren muutoksen.

Lisäksi kirjastojen pitäisi selvittää, mitä tapahtuu e-kirjamaailmassa ja tuottaa mobiilipalveluja. Kirjastot.fi tarjoaa vuonna 2011 kokoomasivun uutisista ja aiheista, jotka kiinnostavat ammattilaisia. Ajatuksena on koota myös tiedottajaverkosto sekä tehdä kirjastomarkkinoinnin kotimaan kierros. Kirjaston tulisi näkyä siellä, missä asiakas saattaisi kirjastoa tarvita. Esimerkkinä voidaan mainita Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu, jota aletaan tarjota verkossa näkyviin muuallekin kuin kirjaston sivuille, sinne, missä asiakkaalla herää tarve kysyä.

Päiviin voi ottaa yhteyttä: hän lupautuu tulemaan paikalle kouluttamaan sekä keskustelemaan kirjastojen palveluiden markkinoinnista.

Päivin esitys verkossa.

Päivin haastattelu Kirjastokaistalla.

15.30 - 16.00 Loppukeskustelu

Iltapäivän päätteeksi ei pitkää loppukeskustelua syntynyt. Päivi Litmanen-Peitsala ilmoitti, että Kirjastoseura yhdessä Kuntaliiton kanssa laatii kirjastoille ohjeet, miten tulee toimia, jos vaalien aikaan puolueet haluavat esittäytyä kirjastoissa. Ne tullaan toimittamaan YKN:lle käsiteltäviksi. Lopuksi puheenjohtaja kiitti kokousväkeä sydämellisesti ja toivotti kaikille hyvää kotimatkaa.