Kokoustiedot
Kokousaika: 23.2. klo 9.00 – 15.00
Kokouspaikka: etäkokous, MS Teams
Kokouksen puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Etäyhteydet: Anna-Maria Malm, anna-maria.malm@hel.fi
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kaksi vuotta sitten kirjastot elivät nousukautta. Lainaus- ja kävijämäärät olivat kasvussa, tapahtumia järjestettiin paljon ja uusi kirjastolaki oli konkretisoitunut toiminnaksi. Sitten tuli äkkipysähdys poikkeusoloineen. Toiminnan alasajosta kuitenkin noustiin, keksittiin uusia tapoja toimia ja kehitettiin myös kokonaan uutta toimintaa. Siirryttiin siis uuteen nousukauteen, ja viime vuosi oli jo toimintatilastojenkin mukaan kaikilla mittareilla kasvava.
Kirjastonkäyttötavat ovat muuttuneet korona-aikana. Asiakkaat ovat omatoimisempia ja mm. varausten määrä on pysynyt korkealla. E-aineistojen käyttö jatkaa myös kasvuaan. Henkilökunnan työn tekemisen tavat ovat myös muuttuneet, mm. etätyö ja etäkoulutukset ovat tulleet osaksi työtä. Henkilökunta on kokenut korona-ajan toisaalta opettavana, mutta myös kuormittavana aikana. Työhyvinvointiin tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomioita myös konkreettisin teoin.
Ilon hetkiä on kuitenkin ollut myös korona-ajan keskellä. Digimediahankkeen jatkohanke on saanut rahoituksen, kirjastot ovat saaneet paljon näkyvyyttä mediassa ja AVIn väestökysely nosti esille kirjastojen merkityksen kansalaisille.
Tiedotusasia, Aija Laine
Osaamisen kehittämisen haastattelututkimuksen jatkotutkimus on käynnistymässä. Tutkimuksen kohteena on nuorten kirjastotyöntekijöiden kokemukset ja odotukset kirjastotyöstä. Aihe päätettiin YKN:n kokouksessa marraskuussa 2021. Tutkimussuunnitelma ja kyselypohja ovat valmiit. Tutkimus voitaisiin kohdistaa AKE-alueittain siten, että mukana olisi 2-3 profiililtaan erilaista AKE-aluetta maantieteellinen kattavuus huomioiden.
Kokous totesi, että tutkimus on tarpeellinen ja se on luontevaa toteuttaa AKE-alue jaon pohjalta. Mukaan toivotaan niitä AKE-alueita, jotka eivät olleet mukana haastattelututkimuksessa, kaksikielisyys ja maantieteellinen kattavuus huomioiden. Aija keskustelee vielä AVI-tarkastajien kanssa tutkimusalueiden valinnasta, jotta saadaan mahdollisimman hyvä otos valtakunnallisesti, ja on yhteydessä tämän jälkeen alueisiin tutkimuksen käynnistämisen suunnittelussa.
OKM:n puheenvuoro, Leena Aaltonen
Uusi rahoitusmalli koskien rahapelituotoilla rahoitettavia yleishyödyllisiä toimintoja on valmistunut, ja yhteisymmärrysmuistio on luettavissa verkossa. Uusi rahoitusmalli astuu voimaan 1.1 2024.
AKE-avustusten rahoitustaso vuodelle 2022 on vuoden 2021 tasolla. Avustusesitykset on tehty hakemusten kanssa yhtenäisesti. Avustushakemukset oli laadittu hyvin, ja ne ilmensivät selkeästi tavoitteellista toimintaa.
AKE-avustusta ei voi käyttää kansainväliseen opintomatkatoimintaan, sillä ne eivät kuulu AKE-toiminnan piiriin. KV-rahat kanavoidaan aluehallintovirastojen kautta, joten matka-asioissa kannattaa aina olla yhteydessä AVI:oon. Aluehallintovirastoilla on hyvät verkostot ja yhteydet kansainvälisesti, erityisesti Pohjoismaihin, joten näitä verkostoja kannattaa hyödyntää. AVIt suunnittelevat ja toteuttavat opintomatkoja.
Kehittämishankkeiden ja AKE-toiminnan koordinointi on tärkeää, jotta AKE-toiminnassa voidaan huomioida hankkeiden mahdollisesti synnyttämä alueellinen koulutustarve. Kaupunginkirjastolla voi olla kuitenkin myös omia hankkeita, joihin liittyy koulutusta. Mikään ei ole mustavalkoista, ja keskustelua on käytävä tapauskohtaisesti. AVI-avustuksella toteutettava alueellinen koulutus hyväksytään hankkeen kustannukseksi, jos koulutussisällöt eivät ole päällekkäisiä aluehallintoviraston, tai alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston tarjoamien koulutusten kanssa. Lisää tietoa hankerahoituksen käytöstä löytyy esim. dokumentista UKK – mihin avustusta voi käyttää?
AKE-toiminnan arvioinnissa tavoitteena on toiminnan kehittäminen. OKM:n korkeakouluharjoittelija kokosi viime vuoden lopulla alueiden toteuttamaa arviointia yhteen. Näistä selvisi, että vuosien aikana on tehty jo paljon erilaista toiminnan arviointia. Erityisesti on arvioitu osaamisen kehittämistä. Kehittämiskohteena on myös tunnistettu se, miten osaamista jaetaan työyhteisössä, ja tämän pohdintaa kannattaa jatkaa.
Ruotsin kielen osaamisen vajaus nousee esille eri alueilla. Kaikessa toiminnassa pitäisi olla luontevasti kaksikielisyys läsnä, ja molempien kotimaisten kielten yhdenvertainen asema toiminnassa on huomioitava. Alueellinen yhteistoiminta nousee alueiden arvioinnissa myös hyvin esille. Pienten kirjastojen erilaisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, ja tätä voisi vielä vahvistaa. Alueilla on myös kartoitettu viestintää. AKE-toiminnan tavoitteiden viestimistä kannattaakin vielä kirkastaa.
Ehdotus vuoden 2022 toiminnan arvioinnista: suunnitteilla Grand Tour kierros, jossa OKM ja AVI vierailevat jokaisella AKE-alueella osallistumalla johonkin alueelliseen tapahtumaan. Tämän lisäksi yhteinen keskustelutapaaminen AKE-toiminnasta ja sen kehittämisestä. Ajankohtana ensi syksy.
Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaustyö on käynnissä.
Valtioneuvoston Afrikka-strategian toimintasuunnitelmat ovat tekeillä.
Lukutaitostrategian toimeenpanon valmistelu käynnissä.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Mika Mustikkamäki
Toiseen valtioneuvoston hakukierrokseen saatiin 98 avustushakemusta, joista kaksi vedettiin pois. Rahoitusta esitetään 80 hankkeelle. Lukemisen edistäminen on suurin rahoitettava teema. Muita teemoja mm. kirjaston vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja sananvapaus, sekä jatkuva oppiminen. Päätöksiä ja ratkaisuja avustuksista tehdään maaliskuun aikana.
Aktiivisia hankkeita on käynnissä n. 230 kpl. Puoleen hankkeista on tehty jatkoaikapäätös, suurin syy jatkoajalle korona-aika. Hakemusmäärien laskeva trendi liittyy myös selvästi korona-aikaan.
AVI:jen osaamisen kehittämisen teemoissa on vahva hyvinvointipainotus. Muita teemoja ovat jatkuva oppiminen, demokratia ja moninainen kirjasto. Kuukausittaiset hankekahvit jatkuvat, ja niissä nostetaan esille sitä, mitä on opittu hankkeissa ja jaetaan hankeoppeja. Johtamissarjaa jatketaan, ruotsinkielisellä puolella jo kevään aikana. Peruspalvelujen arvioinnin julkaisu ilmestyy kesällä, ja syksyllä on tulossa koulutustilaisuuksia tähän liittyen. Koulutusta toteutetaan laajasti, koulutustilaisuuksien lisäksi tulossa mm. blogikirjoituksia ja julkaisujen syventämistä eri menetelmillä.
Nykyinen tilastotietokanta-alusta ei vastaa enää kaikkiin tulevaisuuden tarpeisiin, eikä visualisointityökalu ole myöskään saavutettava. Visualisointi toteutetaan kokonaan uudelle alustalle ja sisällöllinen selvitystyö tilastoinnista tehdään kevään 2022 aikana. Syksyllä tehdään tekninen vaatimusmäärittely selvityksen pohjalta, ja toteutus myöhemmin ostopalveluna.
AVI:n kirjastotoimen strategiatyö on käynnissä. Strategiassa on neljä kärkialuetta: lukutaito, jatkuva oppiminen, demokratia ja kestävä kehitys.
Tänä vuonna tulossa ylimääräinen avustushaku, jonka kärkenä on lukutaito ja polarisaatiokehityksen estäminen. Hausta viestitään lähiaikoina kirjastoille.
KV-toiminta on AVI:ssa osa osaamisen kehittämistä, ja liittyy AVIn päämääriin ja tavoitteisiin. KV-toiminnan vuoden 2020 suunnitelmat peruuntuivat, ja tänä vuonna ei vielä ole suunnitella lentäen tehtävää opintomatkaa tilanteesta johtuen. Sen sijaan tulossa on virtuaalimatka, josta tiedotetaan pian lisää. On hyvä sisäistää, että KV-toiminta voi olla myös muuta kuin opintomatkoja, esim. yhteisiä webinaareja ja virtuaalimatkoja. Kestävän kehityksen periaatteet on huomioitava myös KV-toiminnassa. Nordic Libraries Annual järjestetään marraskuussa Helsingissä.
Mika Mustikkamäen esitys (pdf)
Valtakunnallisten työryhmien tilanne:
ÅKE –ryhmä, Susanne Ahlroth, Anneli Haapaharju ja Jan Nyström
Yhteistyöryhmän edustajat on juuri valittu kaksivuotiskaudelle 2022 – 2024.
Tänä vuonna jatkuvat HallÅke- ja ÅKEj- treffit, joista Unga Vuxna tapaaminen on jo toteutunut, ja se sai aikaan vilkasta ja hyvää keskustelua aiheen tiimoilta. Huhtikuussa tulossa Påskrim och påskkrim, ja syksyksi on suunniteltu kaksi tapaamista. Webinaareja on tulossa keväällä kaksi ja syksyksi suunnitteilla myös kaksi webinaaria. Liboppiin on puolestaan tuotettu ruotsinkielisiä verkkokursseja.
Bokkarusellen oli suuri menestys, jolla oli paljon seuraajia myös kouluista ja varhaiskasvatuksen puolelta. Tapahtuma järjestettiin kolmena iltapäivänä, ja siinä oli mukana 17 vinkkaaja eri kirjastoista. Vinkkausvideot löytyvä Kirjastokaistalta.
Syksyyn on suunnitteilla vinkkausta kielisaarekekouluille, joita on 15 eri puolilla maata. Kyseessä on Kuntaliiton hallinnoima hanke, jossa halutaan tukea kielisaarekekouluja. Kirjaston merkitys on tärkeä, ja kirjastoilta on toivottu nimenomaan kirjavinkkausta. Erte on mukana toiminnassa ja yhteistyötä tullaan tekemään myös näiden alueiden lanu-ryhmien kanssa kirjallisuuden saatavuuden tukemiseksi.
Kansallinen kielistrategia on julkaistu ja se löytyy verkosta. ÅKE-ryhmään oltu yhteydessä liittyen kaksikieliseen tiedotukseen. Koko väestöön kohdistuvista hankkeista ja toiminnasta on tiedotettava myös ruotsiksi. Esimerkiksi sivuston, hankkeen ym. tiedotuksessa on otettava huomioon kaksikielisyys, joka on osa saavutettavuutta. Ruotsinkielinen tiedotus tavoittaa myös huomattavasti paremmin muut Pohjoismaat, mikä on tärkeää yhteistyön ja KV-toiminnankin näkökulmasta.
Liboppi, toimituskunnan puheenjohtaja Laura Tyysteri
Toimituskunnalla on kaksi varapuheenjohtajaa, jotka ovat Anneli Haapaharju ja Pasi Kangas.
Libopin käyttö on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2021 uniikkeja käyttäjiä oli 1651, kirjautumisia yli 13 000 ja rekisteröityneitä käyttäjiä n. 2200. Viime vuoden suosituimmat kurssit olivat Lastenkirjastotyön sisältöpakki, Digituki kirjastoissa ja YKN:n digitaitosuositukset. Tilastojen valossa nähdään, että tieto Libopista on saavuttanut hyvin kirjastokentän ja myös pienistä kunnista on käyttäjiä. Uudistuksia on viime vuonna tehty toimintasuunnitelman mukaisesti, mm. saapumissivu on uudistettu kaksikielisyys huomioiden, tekninen ylläpito on kilpailutettu, uusia kursseja lisätty, sekä viestinnän suunnittelua ja linjausta on tehty.
Tänä vuonna jokaiselle AKE-alueelle on tulossa pääkäyttäjä, jolla on suora yhteys tukipalveluihin. Kirjautumista ja kursseille pääsyä selkeytetään, tilastointia tarkennetaan, ja tavoitteena on myös AKE-aluekohtaiset tilastot. Sisällöntuotannon apuvälineitä on tulossa, samoin osaamismerkkien käytön linjausta.
Uusia kursseja on tullut, ja tulossa tänä vuonna, mm. Kohti kokoelmatyötä, Nuortenosastolle! ja Kirjastot ja demokratia –kurssi.
Viestinnän suunnittelun osalta on tulossa uusi logo, jonka pohjana on nykyinen logo. Yhtenäinen esittelyteksti ja banneri myös tulossa käytettäväksi kaikkien AKE-kirjastojen sivuille, sekä Kirjastot.fi- sivustolle. Tietosuojaseloste on myös tulossa Liboppiin.
AKE-toiminnan arviointi, Juliaana Grahn ja Jarkko Rikkilä alustavat keskustelun
Kirjastolaki muodostaa AKE-toiminnan peruskehyksen ja määrittää tavoitteet. Näitä tavoitteita ovat mm. toimialueen kirjastojen toiminnan vahvistuminen ja osaamisen kehittäminen, yhteistoiminnan edistäminen ja kirjastojen välinen yhteistyö. AKE-alueilla on tehty jo paljon, mutta tehtävää löytyy edelleen. Toiminnan arvioinnin kohderyhmä on laaja. Abstraktia tavoitetta on kuitenkin saatu kirkastettua.
Toiminnan arviointia voi tehdä määrällisin mittarein, sekä laadullisten arvioiden avulla. Määrällisiä mittareita ovat esim. osallistujamäärät. Mutta tähdätäänkö isoihin osallistujamääriin, vai onko pienemmillä osallistujamäärillä enemmän vaikuttavuutta toiminnassa? Muita määrällisiä mittareita ovat esimerkiksi tiimien ja työryhmien määrät, työkiertoon osallistuvien henkilöiden määrä, vertaisoppijat, verkkokurssit ym. Laadulliset mittareita ovat puolestaan esim. koulutuspalautteet. Arviointia tehdään kuitenkin kentällä jatkuvasti osana työtä. Toiminnan merkitystä monitoroidaan ja seurataan osana toimintaa.
Toiminnan on oltava pitkäjänteistä, mutta myös ketterää. Määrä ja laatu eivät ole toisiaan pois sulkevia. AKE-toiminnassa on valmius strategisen toiminnan ohella myös muutoksiin, jos tilanne sitä vaatii.
AKE-arviointia voidaan tarkastella myös eri merkitystasoilla, joita ovat yksilöllinen, paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen taso. Näitä kaikkia voidaan arvioida eri tavoilla ja eri ajanjaksoilla.
AKE-arviointi on orgaanista, jossa ei ole olemassa oikeata, tai väärää tapaa tehdä arviointia. Työ on käytännön ohjaamaa. Olennaista on ymmärtää kirjastolaki ja ymmärtää se konteksti, joka määrittää AKE-toiminnan tavoitteet ja sisältää toiminnan arvopohjan.
Yhteisessä keskustelussa nostettiin esille kehittävän arvioinnin konsepti ja dialoginen kehittäminen, joka lähtee liikkeelle alueen tarpeista. Jokaisella alueella on pohdittava, mikä on alueen kirjastojen tilanne ja mitä siellä tarvitaan. Arvioinnissa on otettava huomioon myös AKE-toiminnan henkilömäärä, sekä resurssit alueella. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen ulottuvuus ovat tärkeitä. Pragmaattinen toiminta on kuitenkin toiminnan ydin. Vaikuttavuuden arviointi on aina problemaattista. Vaikuttavuus on usein toteutunut, vaikka sitä ei pystyttäisi suoraan osoittamaan.
Kommentoitiin myös, että AKE-toiminnan rikkaus on se, että arvioinnit ovat erilaisia johtuen myös erilaisista alueista.
Oman työn tekemisen ja sen merkityksen pohdinta osoittaa vahvaa ammattilaisuutta. Kullakin AKE-kirjastolla on oma toiminta-alue, ja sen toiminta on suunnattu tälle alueelle. Yhteistyötä taas tehdään verkostoissa. Yhtä muottia toiminnalle ei ole, vaan jokaisella AKE-toimijalla on omat painopisteensä.
Juliaanan ja Jarkon esitys (pdf)
AKE-kirjastojen, ERTEn ja VAKEn kuulumiset: vuoden 2022 toiminnan tavoitteet ja painopisteet
ERTE
Kesällä toteutetaan lukukampanjat perheille ja lapsille, sekä nuorille ja varhaisnuorille. Kampanjat tehdään yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa. Lukulystit 9. – 11.11 yhteistyössä Tampereen kanssa, pääteemana lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys. Tulossa ns. tarjotinmalli yhteistyön pohjaksi toisen asteen kanssa. Perhelukeminen myös teemana, eli miten kirjastot voivat tukea pienten lasten kielen kehitystä. Lisäksi tulossa pienten kirjastojen lanu-ihmisten etätapaamisia.
Joensuu
Joensuu on resursseiltaan pienempien AKE-alueiden joukossa, joten toiminnassa keskitytään yhteen kantavaan teemaan per vuosi, maksimissaan kahteen. Tänä vuonna on kaksivuotinen teema, joka on asiakaspalvelu. Toinen on henkilökunnan digiosaamisen kehittäminen. Joensuussa ei ole ollut omaa AKE-henkilöä, joka kouluttaisi digiasioita alueella, nyt tähän on rekrytoitu henkilö. Tähän teemaan liittyen tehdään yhteistyötä myös Kuopion AKEn kanssa.
Kuopio
Kuopiossa toiminnan pohjana on kirjastolaki ja kehittävän arvioinnin ajatus. Jokaiseen toimintaan on otettu kehittävä arviointi mukaan ja arviointia toteutetaan erilaisin tiedonkeruumenetelmin. Esimerkiksi pienryhmäkeskusteluja on käyty alueen kirjastojen kanssa, joka lisää alueen kirjastojen tuntemusta ja syventää yhteistyötä. Vuosittain toiminnassa on harkitut teemat, joita käsitellään vuoden aikana. Alueen tarpeet on tärkeää huomioida. Tänä vuonna teemana on kirjaston rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi tämän vuoden toiminnassa mm. lanu-vinkkikahvien sarja, Savon johtajien etäkahvit, Digiä tunnissa ja Digiluuri. Yhteistyötä tehdään paljon IS-AVIn ja Joensuun AKEn kanssa.
Lahti
Lahdessa kattoteemana on tänä vuonna Kaikkien kirjasto: yhdenvertaisuus osaamisen kehittämisen kattoteemana. Miten palveluja voitaisiin kehittää huomioiden vielä paremmin kaikki asiakasryhmät? Teema näkyy kaiken AKE-toiminnan sisällöissä ja se käynnistettiin yhdenvertaisuus- koulutuksilla. Koulutusten tarkoituksena on tarjota työkaluja yhdenvertaisuuden tukemiseen ja ennakkoluulojen ja syrjivien käytäntöjen tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Tulossa on myös mm. Jokakirjastolaisen aineistotieto – webinaarisarja, jossa tuodaan esille kaikkien asiakasryhmien kannalta relevantit aineistot. Kaikkien kirjasto – etäkahvit ovat myös käynnistyneet, aiheina mm. yhdenvertaisuus, moninaisuus, kiusaaminen ja kulttuurihyvinvointi.
Oulu
Oulussa kantavana teemana on kirjastojen tekemän hyvinvointiteeman sanoittaminen. Teemaa ovat erityisesti toivoneet alueen kirjastojen johtajat. Toukokuussa Kirjastossa tavataan - päivässä on myös hyvinvointiteema esillä, samoin Pohjoisen verkoston esihenkilöpäivillä ja alueellisilla etäkahveilla. Toiminnalla kannustetaan kaikkia hyvinvointi -teeman sanoittamiseen ja teeman esille nostamiseen. Miten kirjaston palvelut tuottavat asukkaille hyvinvointia? Taustalla hyödynnetään muita asiakirjoja, kuten YKN Suunta-asiakirjaa. Lisäksi tuotetaan myös materiaalia päättäjäviestinnän tueksi. Materiaali on tarkoitus laajentaa myöhemmin myös videoksi.
Porvoo
Porvoon toiminta pohjautuu vuoteen 2024 tähtäävään visioon. Keskiössä on uusimaalainen kirjastoihminen, joka osaa, uskaltaa, ymmärtää, haluaa ja jaksaa. Vuoden 2022 toiminnan keskiössä on viestintäkokonaisuus, joka on keskeinen myös kirjaston vaikuttavuuden kannalta. Teema sisältää koulutuksia ja etäkahvitilaisuuksia. Maaliskuussa on viestinnän inspiraatiopäivät, viestinnän suunnittelusta tulossa myös koulutuspäivä, eri viestintätyökalujen koulutuksia, selkokielikoulutusta, viestivä kirjastotila, verkkoviestinnän työpaja, päättäjäviestintää, sekä mahdollisesti kriisiviestintää. Kokonaisuudesta toteutetaan kurssi myös Liboppiin, sekä mahdollisesti käytännön opaskirja.
Rovaniemi
Rovaniemellä tehostetaan AKE-toimintaa alueella. Toiminnan tueksi on perustettu AKE-alueen ohjausryhmä, jossa on edustus eri kokoisista kirjastoista. Tavoitteena on alueen moninaisuuden huomioiminen, yhteistyön kehittäminen ja AKE-toiminnan vaikuttavuuden lisääminen, eli yhteinen ja yhtenäinen Lapin kirjasto. Kirjastokaverit-toiminta on aloitettu, siinä kaksi kirjastoa muodostavat kaveruussuhteen, tavoitteena vertaisoppiminen ja hyvien käytänteiden jako. Oulun ja Kainuun kanssa tehdään laajaa yhteistyötä, mm. pohjoisen e-kirjasto, yhteisiä työryhmiä, sekä yhteistä tiedotus- ja markkinointimateriaalia. Koulutusten painopisteitä on mietitty ohjausryhmän kanssa, yksi iso teema on työhyvinvointi, johon vastataan. mm. positiivisen psykologian verkkokurssilla. Työhyvinkoulutusta on tulossa myös esihenkilöille. Lapin kirjastopäivät myös tulossa ja syksyllä järjestetään myös lähikoulutuspäiviä.
Tampere
Tampereen teemoina ovat työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja ammatti-identiteetti. Ammatillisen identiteetin kukoistusohjelmat ovat starttaamassa. Keskiössä oman työn arvotus ja työn hallinta, osaaminen ja työhyvinvointi. Omasta työnhyvinvoinnista huolehtimalla voidaan auttaa asiakkaita voimaan hyvin. Keskeinen teema on myös pienten kirjastojen osaamisen kehittämisen tukeminen. Tähän tehtävään palkataan määräaikainen projektisuunnittelija, jonka tehtävänä on tukea pienten kirjastojen toimintaa. Tänä vuonna on tulossa myös julkaisu, jonka aiheena on kirjastojen hyvinvointityön näkyväksi tekeminen kunnissa. Muiden hyvien käytänteiden jalkauttaminen alueille jatkuu myös.
Turku
Vuoden 2022 kehittämisteemana on Uudet ilmiöt tutuksi kirjastossa. Teema tuo tutuksi asiakkaille uusia teknologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tavoitteena on kehittää kirjastojen tapahtumatarjontaa ja siihen liittyvää yhteistyötä. Idea on saanut alkuunsa kirjastonjohtajien kehittämispäivästä. Yhteisellä teemalla tiivistetään myös alueen kirjastojen tapahtuma- ja viestintäyhteistyötä, ajantasaistetaan kirjaston imagoa, myös uuden luotettavan tiedon tarjoajana. Valmiita tapahtumapaketteja tuotetaan yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Näin saadaan kaikenkokoisiin kirjastoihin laadukkaita tapahtumia mahdollisimman valmiina. Lisäksi pilotoidaan myös kehittävää arviointia osana kokonaisuutta.
Vaasa
Vaasassa jatkuu palvelumuotoilun työpaja, joka alkoi keväällä 2021 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Työpajoissa tehdään tutuksi palvelumuotoilua ja sen työtapoja. Esille ovat nousseet vahvasti omatoimikirjastot, sekä markkinointi ja viestintä. Miten viestitään selkeästi omatoimikirjastoa käyttäville asiakkaille eri toimintoja. Kaksikielisyys on vahva osa Vaasan AKEn toimintaa ja se näkyy kaikessa toiminnassa. Virtuaalivierailuja järjestetään myös tänä vuonna, tulossa vierailut Saksaan, Portugaliin ja Englantiin. Henkilövaihdoksia on ollut AKE-toiminnassa, myös kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajan vakanssi on tulossa hakuun, samoin palvelupäällikön virka tulossa hakuun.
VAKE
Tämän vuoden tavoite on erityisesti se, kuinka Kifi-palvelujen teknistä kehittämistä viedään eteenpäin. Kehittämisvelkaa on kertynyt, ja palveluja pitää karsia, jotta kehittämistä pystytään tekemään. Ylläpidettäviä palveluja on tällä hetkellä 24, ja runsas palvelutarjonta vie paljon resursseja. Tänä vuonna suljetaan mm. Aparaattisaari ja Frank-monihaku. Tilastojen visualisointi siirtyy AVI:lle, Fono.fi tietojen päivittyminen päättyi 14.1, sen korvaa uusi musiikki- Finna. Työn alla on uusi Kirjastot.fi sivusto, Kirjastohakemiston käyttöliittymäuudistus, Makupalat.fi –uudistus, Kifin tuottaman datan näkyminen Finnassa, Kirjasammon uudistukset, sekä Koha-kirjastojen mukaan tulo raportointipalveluun. Lisäksi tehdään saavutettavuuskorjauksia ja evästetoimintoja nykyisiin palveluihin.
Käytännön tiedotusasioita, Päivi Litmanen-Peitsala
Kirjastot.fi uudistus on työn alla ja siihen liittyen tärkeä aihe on se, miten saadaan kaikki kirjastoalan tieto entistä paremmin jakoon. Kaikkien on hyvä muistaa, että on olemassa valtakunnalliset välineet tiedotukseen, kuten uutiset, ammattikalenteri ja valtakunnallinen someviestintä. Vuoden aikana pyritään rakentamaan välineitä käytettäväksi AKE-sivuilla, esim. bannerit ajankohtaisten ja valtakunnallisten asioiden tiedotuksesta. Valtakunnallisia hankkeita suunniteltaessa pitäisi samalla suunnitella myös tiedotus, joten kannattaa olla jo heti suunnitteluvaiheessa yhteydessä Kifin viestintään. Saavutettavuus on huomioitava kaikessa viestinnässä, lähetettäessä esim. materiaalia Kifin sivuille on sen oltava saavutettavassa muodossa.
Päivi Litmanen- Peitsalan esitys (pdf)
Kokouksen päätös ja seuraava kokous
Seuraava kokous syksyllä on tarkoitus pitää lähikokouksena ja pääpaino on yhteisellä keskustelulla. Jotta kokous vastaisi AKE-kirjastojen toiveita, asialistaa on hyvä rakentaa yhdessä. Kaikkien AKE-kirjastojen kannattaa esittää ajatuksia siitä, mitä kokousaiheita halutaan käsitellä yhdessä syksyllä.