Omien vanhempien teitittely tulee Paunosen artikkelissa esiin, kun hän selostaa v. 1976 järjestettyä valtakunnallista lomakekyselyä. Kotikielen Seura ja Postipankki toteuttivat puhuttelutapakilpailun, joka houkutteli kaikenikäisiä mutta eniten nuoria vastaajia.
Kaikista n. 30 000 vastaajasta lähes 8 prosenttia kertoi teitittelevänsä tai teititelleensä omia vanhempiaan. Ikäryhmittäin puhuttelu oli muuttunut odotetusti: 31 - 45-vuotiaista 11 % kertoi teitittelystä, 19 - 30-vuotiaista 5 % ja alle 19-vuotiaista (siis 1950-luvun lopulla syntyneistä ja nuoremmista) enää 2 %. Kaikissa ikäryhmissä teititeltiin isovanhempia merkittävästi yleisemmin kuin omaa äitiä tai isää.
-
Oma kokemus 1950-60-lukujen vaihteesta Pohjois-Suomen maaseudulta tukee tulosta. Sodan jälkeen syntyneistä melkein kaikki sinuttelivat vanhempiaan ja teitittelivät näidän vanhempia. Naapuristossa oli kuitenkin ainakin yksi perhe, jossa 1940- ja 50-luvuilla syntyneet lapset teitittelivät omia vanhempiaan.
Omien vanhempien teitittely tulee Paunosen artikkelissa esiin, kun hän selostaa v. 1976 järjestettyä valtakunnallista lomakekyselyä. Kotikielen Seura ja Postipankki toteuttivat puhuttelutapakilpailun, joka houkutteli kaikenikäisiä mutta eniten nuoria vastaajia.
Kaikista n. 30 000 vastaajasta lähes 8 prosenttia kertoi teitittelevänsä tai teititelleensä omia vanhempiaan. Ikäryhmittäin puhuttelu oli muuttunut odotetusti: 31 - 45-vuotiaista 11 % kertoi teitittelystä, 19 - 30-vuotiaista 5 % ja alle 19-vuotiaista (siis 1950-luvun lopulla syntyneistä ja nuoremmista) enää 2 %. Kaikissa ikäryhmissä teititeltiin isovanhempia merkittävästi yleisemmin kuin omaa äitiä tai isää.
-
Oma kokemus 1950-60-lukujen vaihteesta Pohjois-Suomen maaseudulta tukee tulosta. Sodan jälkeen syntyneistä melkein kaikki sinuttelivat vanhempiaan ja teitittelivät näidän vanhempia. Naapuristossa oli kuitenkin ainakin yksi perhe, jossa 1940- ja 50-luvuilla syntyneet lapset teitittelivät omia vanhempiaan.