Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakemistosta Kätkää löytyi 1800-luvulla eniten Alavudelta, joitakin Kuortaneelta, Ilmajoelta ja Lehtimäeltä. Vanhin merkintä lienee 1826 Enontekiöllä kuollut köyhä renki Mats Matthiasson Ketkesuando, joka lienee syntynyt noin vuonna 1762. Voidaan miettiä, kuinka todennäköinen on Kätkäsuvannon (Muonio) esiintyminen tässä varsinaisena sukunimenä, vai onko kyseessä kotipaikkaa osoittava nimi. Miehen syntymää ja kastetta osoittavia tietoja ei löytynyt.
Itse Kätkä nimenä lienee siis melko nuori, alkuperä on viitoitettavissa pohjoissaamen sanaan geatki (ahma). Hiski-hakemistoa vanhempaa tietoa on löydettävissä maakunta-arkistosta. Hiski ulottuu noin vuosiin 1750....1880 seurakunnasta riippuen, asiakirjoissa on paljon epäselvyyksiä ja aukkoja. Tiedot on kopioitu seurakuntien vanhoista ns. mustista kirjoista.
Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakemistosta Kätkää löytyi 1800-luvulla eniten Alavudelta, joitakin Kuortaneelta, Ilmajoelta ja Lehtimäeltä. Vanhin merkintä lienee 1826 Enontekiöllä kuollut köyhä renki Mats Matthiasson Ketkesuando, joka lienee syntynyt noin vuonna 1762. Voidaan miettiä, kuinka todennäköinen on Kätkäsuvannon (Muonio) esiintyminen tässä varsinaisena sukunimenä, vai onko kyseessä kotipaikkaa osoittava nimi. Miehen syntymää ja kastetta osoittavia tietoja ei löytynyt.
Itse Kätkä nimenä lienee siis melko nuori, alkuperä on viitoitettavissa pohjoissaamen sanaan geatki (ahma). Hiski-hakemistoa vanhempaa tietoa on löydettävissä maakunta-arkistosta. Hiski ulottuu noin vuosiin 1750....1880 seurakunnasta riippuen, asiakirjoissa on paljon epäselvyyksiä ja aukkoja. Tiedot on kopioitu seurakuntien vanhoista ns. mustista kirjoista.