Helppolukuinen pitkä proosa on toki yksi suunta, mutta vaihtoehtojakin on.
Ensimmäinen mikä tulee mieleen, on jatkaa sarjakuvien parissa, mutta laajentaa myös länsimaisiin ja etsiä sekä mangasta että länsimaisesta sarjakuvasta nimenomaan sarjakuvia, jossa tekstillä on iso osuus.
Toinen hyödynnettävä juttu voisi olla etsiä kiinnostavaa lyhytproosaa, kuten raapaleita tai novelleja. Monelle lukijalle, joille sisältöjen hahmottaminen on hankalaa tai lukunopeus ylenmääräisen hidas, pitkä, rönsyilevä sisältö on turhauttavaa.
Kolmas ajatukseni on sisältö edellä meneminen, siis sellaisten teosten etsiminen, jossa aihepiiri kiinnostaa niin, että esimerkiksi mahdollista lukemisen hitauteen liittyvää turhautumista on helpompi sietää.
Paljon on toki kiinni siitä, minkä tyyppisiä lukemisen ongelmat ovat ja mihin ne liittyvät. Ehkä tässä on jo tehty kaikenlaista tutkimusta, ja olette tuen piirissä, jos se on tarpeelliseksi osoittautunut, mutta ellette, niin_suosittelen ehdottomasti_. On todella tärkeää, että ongelmat selvitetään. Ystävälläni kävi niin, että vanhemmat, joilla oli samantyyppisiä ongelmia jonkinlaisena normina (vaikka ehkä jollain tasolla olivatkin siitä tietoisia) eivät lähteneet ajoissa etsimään tukitoimiin, mikä johti teini-iässä tyttären burn-outiin ja psyykesairauskierteeseen. Myöhemmin aikuisiällä (likemmäs nelikymppisenä, kun ongelmat oli kroonistuneet ja siirtyneet varsin huolella neuropuolelta myös mielialapuolelle) diagnonoistiin sitten autismin spektri ja hahmotushäiriöt ja muut. Jos asiaan olisi tartuttu ja lähdetty selvittämään esimerkiksi mahdollisuuksia opiskella soveltavasti omaan tahtiin, tyttö saattaisi olla nyt unelma-ammatissaan eikä työkyvyttömyseläkkeellä. Kerron tätä tarinaa esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää vanhemman on tajuta lapsi omaksi yksilökseen, ja kuinka pitäisi huomata, että lapsen ja oman itsen yhteneväiset ominaisuudet eivät välttämättä ole normi tai ok, vaan voivat olla erityistukea tai hoitoa tai vaikkapa lääkitystä vaativa asia - vaikkei itse aikanaan olisi sitä apua saanutkaan.
Toivon että asiat menevät teillä molemmilla hyvin ja nautitte kesästä - sarjisten kanssa tai ilman. [:
Vuoden vanha kysymys, mutta vastaanpa silti.
Helppolukuinen pitkä proosa on toki yksi suunta, mutta vaihtoehtojakin on.
Ensimmäinen mikä tulee mieleen, on jatkaa sarjakuvien parissa, mutta laajentaa myös länsimaisiin ja etsiä sekä mangasta että länsimaisesta sarjakuvasta nimenomaan sarjakuvia, jossa tekstillä on iso osuus.
Toinen hyödynnettävä juttu voisi olla etsiä kiinnostavaa lyhytproosaa, kuten raapaleita tai novelleja. Monelle lukijalle, joille sisältöjen hahmottaminen on hankalaa tai lukunopeus ylenmääräisen hidas, pitkä, rönsyilevä sisältö on turhauttavaa.
Kolmas ajatukseni on sisältö edellä meneminen, siis sellaisten teosten etsiminen, jossa aihepiiri kiinnostaa niin, että esimerkiksi mahdollista lukemisen hitauteen liittyvää turhautumista on helpompi sietää.
Paljon on toki kiinni siitä, minkä tyyppisiä lukemisen ongelmat ovat ja mihin ne liittyvät. Ehkä tässä on jo tehty kaikenlaista tutkimusta, ja olette tuen piirissä, jos se on tarpeelliseksi osoittautunut, mutta ellette, niin_suosittelen ehdottomasti_. On todella tärkeää, että ongelmat selvitetään. Ystävälläni kävi niin, että vanhemmat, joilla oli samantyyppisiä ongelmia jonkinlaisena normina (vaikka ehkä jollain tasolla olivatkin siitä tietoisia) eivät lähteneet ajoissa etsimään tukitoimiin, mikä johti teini-iässä tyttären burn-outiin ja psyykesairauskierteeseen. Myöhemmin aikuisiällä (likemmäs nelikymppisenä, kun ongelmat oli kroonistuneet ja siirtyneet varsin huolella neuropuolelta myös mielialapuolelle) diagnonoistiin sitten autismin spektri ja hahmotushäiriöt ja muut. Jos asiaan olisi tartuttu ja lähdetty selvittämään esimerkiksi mahdollisuuksia opiskella soveltavasti omaan tahtiin, tyttö saattaisi olla nyt unelma-ammatissaan eikä työkyvyttömyseläkkeellä. Kerron tätä tarinaa esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää vanhemman on tajuta lapsi omaksi yksilökseen, ja kuinka pitäisi huomata, että lapsen ja oman itsen yhteneväiset ominaisuudet eivät välttämättä ole normi tai ok, vaan voivat olla erityistukea tai hoitoa tai vaikkapa lääkitystä vaativa asia - vaikkei itse aikanaan olisi sitä apua saanutkaan.
Toivon että asiat menevät teillä molemmilla hyvin ja nautitte kesästä - sarjisten kanssa tai ilman. [: