Kommentoi vastausta

Tuskinpa.
Nykyään, kun suunnilleen kaikki mahdollinen on seksualisoitu, on ehkä vaikea uskoa, että menneinä aikoina lyyra on ollut nimenomaan hengen, siis ihmisen sielun, symboli (vastakohtana ruumiillisuudelle). Suomalaisille tuttu ylioppilaslakin lyyra kuvastaa juuri näitä henkisiä pyrkimyksiä.

Lyyrastahan se koko kirjallisuudenlaji, lyriikkakin (so. runous) on saanut nimensä!