Olen ollut alle 5-vuotias, kun olen nähnyt tv:stä tuon pahimman kohdan. Olin yksin, tiesin että jotain pahaa tapahtuu ja jollain tasolla myös, että millä tavoin. Olin järkyttynyt, mutta en tietenkään osannut puhua asiasta kellekään. Mielen perukoilla tämä yhä silti kummitteli.
Elokuvan käsikirjoittajasta ei voi sanoa mitään painokelpoista. Ja se herätti epäilyn kohtauksen alkuperästä ja tarpeen kysyä asiaa.
Inhoan sitä että sarjoissa ja elokuvissa nainen on pahanteon kohde, se aiheuttaa ahdistusta. Kun tätä elokuvaa katselin hypellen ja pahaa aavistamatta, ja siten tämä kohtaus rävähti silmille, menin ihan pois tolalta. Tärisin ja sydän hakkasi. Seuraavana päivänä oli pakko puhua tästä vanhasta traumasta työkavereille. Se jo vähän auttoi.
Mutta kiitos kirjastonhoitajan, tämä kohtaus asettui lopullisesti kontekstiinsa, ja sielu sai paremman rauhan. Erinomaista ja tärkeää palvelua, jota päättäjien tulisi oikeasti ymmärtää ja arvostaa! Kiitos! <3
Olen ollut alle 5-vuotias, kun olen nähnyt tv:stä tuon pahimman kohdan. Olin yksin, tiesin että jotain pahaa tapahtuu ja jollain tasolla myös, että millä tavoin. Olin järkyttynyt, mutta en tietenkään osannut puhua asiasta kellekään. Mielen perukoilla tämä yhä silti kummitteli.
Elokuvan käsikirjoittajasta ei voi sanoa mitään painokelpoista. Ja se herätti epäilyn kohtauksen alkuperästä ja tarpeen kysyä asiaa.
Inhoan sitä että sarjoissa ja elokuvissa nainen on pahanteon kohde, se aiheuttaa ahdistusta. Kun tätä elokuvaa katselin hypellen ja pahaa aavistamatta, ja siten tämä kohtaus rävähti silmille, menin ihan pois tolalta. Tärisin ja sydän hakkasi. Seuraavana päivänä oli pakko puhua tästä vanhasta traumasta työkavereille. Se jo vähän auttoi.
Mutta kiitos kirjastonhoitajan, tämä kohtaus asettui lopullisesti kontekstiinsa, ja sielu sai paremman rauhan. Erinomaista ja tärkeää palvelua, jota päättäjien tulisi oikeasti ymmärtää ja arvostaa! Kiitos! <3