Yleisten kirjastojen neuvosto pöytäkirja 2/2015

Kokousaika:                   
Torstai 5.11.2015 klo 9.00 – 16.45
Perjantai 6.11.2015 klo 9.00 - 13.30
Kokouspaikka:      
Hämeenlinnan pääkirjasto, Musiikkisali

Esityslista

Torstai 5.11

9.00 – 10.00
Aamukahvit ja rupattelua

1. Kokouksen avaus

• Puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen ja Hämeenlinnan kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen toivotti osallistujat tervetulleiksi.

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

• Sektorikokous 4.11.2015
• Puheenjohtaja kertoi Kansalliskirjaston vetämästä kirjasektorien tapaamisesta. Yleisten kirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen, Kansalliskirjaston ja yliopistokirjastojen yhteisessä sektorikokoontumisessa keskusteltiin alan yleistilanteesta. Eniten keskustelua ja huolta herätti tämän hetkinen taloustilanne, joka ei ole hyvä millään sektorilla. Kansalliskirjastolla on meneillään rekrytointikielto, mikä heijastaa tilanteen vakavuutta. Koha kiinnosti kirjastoja kovasti. Muistiot ovat luettavissa Kansalliskirjaston sivulla.
• - linkki
   
• Painovapauden 250-juhlavuosi "Oikeus tietää – oikeus sanoa"
  Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto kertoi mediaväen ottaneen yhteyttä kirjastoihin ja pyytäneen osallistumaan painovapauden 250 v. juhlavuoteen. Painovapaus on ensimmäinen sananvapauden puolesta tehty päätös ja siksi varsin sopiva myös kirjastoväen juhlan aiheeksi. Tuula piti mediaa hyvänä liittolaisena kirjastoille ja sai YKN:lta luvan valmistella yhteisen vastauksen mediaväelle yhteistyöstä. Kentällä päätetään oman osallistumisen tapa. Chydenius-instituutissa on valmisteltu juhlavuoden kiertävä näyttely, jota esimerkiksi voidaan pystyttää myös kirjastoihin.
  - linkki

• BTJ:n sopimus
  YKN:ltä pyydettiin lausuntoa  BTJ:n luettelointisopimuksen päätyessä (31.8.2016) optiovuoden käyttösopimukseen. BTJ:lle pitäisi optiovuoden käyttämisestä ilmoittaa 27.11. mennessä. YKN kehotti tekemään näin ja totesi, ettei muitakaan vaihtoehtoja ole. Kirjastot allekirjoittavat erilliset sopimuksensa itse.

3. Todettiin YKN-kokouksen läsnäolijat

• YKN:n jäsenet ja varajäsenet näkyvät ajantasaisesti osoitteessa
  - http://www.kirjastot.fi/neuvosto/jasenet/
   
• Läsnä, Keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja suurten kaupunkien edustajat:
  Tuula Haavisto (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Hanna Martikainen, (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Päivi-Linnea Pötry (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Asko Hursti (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Mikko Paajala (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki) 6.11., Pirkko Lindberg (Tampere), Ulla-Maija Maunu (Turku), Marita Ahola (Vaasa), Anna-Mari Rantala (Vantaa)
  Poissa:
  Espoon, Kajaanin ja Oulun edustajat
   
• Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
  Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva), Jaana Sopanen (Joroinen), Ari Koistinen (Suomussalmi), Kaija Viskari (Riihimäki) 5.11., Satu Kinnari (Toholampi), Pirkko Oinonen (Kivijärvi), Katariina Kupiainen (Kotka) 5.11., Eija Leivo (Inari), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Ulla-Maija Kivi (Alavieska), Maarit Kuusela (Siilinjärvi), Kirsi Lähde (Orimattila), Heidi Enberg (Raasepori), Tiina Salo (Raisio)
  Poissa:
  Pohjois-Karjalan ja Satakunnan edustajat
   
• Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
  Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  Erikoiskirjastovirkailija Anna-Maija Ahola, Riihimäen kaupunginkirjasto (5.11.)
  Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto (5.11.)
  Projektityöntekijät Lasse Saraste ja Roni Poussu, Hämeenlinna (5.11.)
  Osastonjohtaja Jarkko rikkilä, Tampereen kaupunginkirjasto (6.11.)
  Osastonjohtaja Ilkka Marjanen, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto (6.11.)
  Johtava pedagoginen informaatikko Lea Kuusirati, Helsingin kaupunginkirjasto (6.11.)
  Johtava suunnittelija Matti Sarmela, Kirjastot.fi (6.11.)
   
• Läsnä sihteerinä:
  Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori (Yleisten kirjastojen keskuskirjasto)
   
• Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä:
  Suunnittelija Nina Granlund, Kirjastot.fi

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.

• Todettiin kokous päätösvaltaiseksi, paikalla 34 edustajaa, poissa 4 edustajaa
• Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Inkeri Jurvanen ja Mikko Paajala. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

5. Esityslistan hyväksyminen

• Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja pyysi mahdolliset kommentit ja muutokset siihen kokouksen osanottajilta. Muutama ilmoitusasia lisättiin esityslistalle ja todettiin Rauha Maarnon esittelyn peruuntuminen ja samalla aikaistettiin viimeinen hanke-esittely heti Jarkko Rikkilän esityksen perään.

6. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja uusien jäsenten ja varajäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2016 - 2017

• YKN:n puheenjohtajan valinta (tämän kohdan käsittelyn aikana kokousta johti Tuula Haavisto)
  Taustaa: YKN:n puheenjohtajan Rebekka Pilppulan ensimmäinen kaksivuotiskausi on päättymässä, Rebekka on uudelleen valittavissa vuosiksi 2016 - 2017. Työvaliokunta käsitteli lokakuun kokouksessaan puheenjohtajan valintaa ja yksimielisesti ehdottaa syyskokoukselle, että Rebekka Pilppula valitaan puheenjohtajaksi uudeksi kaksivuotiskaudeksi 2016 -2017.
  
  Valittiin YKN:lle puheenjohtajaksi kaudeksi 2016 - 2017 Rebekka Pilppula
   
• Erovuorossa työvaliokunnasta:
  Jaana Tyrnin 2+2 kaudet päättyvät, joten Jaana tilalle on valittava uusi jäsen kaudeksi 2016 – 2017
  Tiina Salon ensimmäinen kaksivuotiskausi päättyy, uudelleen valittavissa kaudeksi 2016 – 2017.
  
  Valittiin 2 jäsentä työvaliokuntaan kaudeksi 2016 - 2017:
  Kirjastotoimenjohtaja Liisa Asiala, Orivesi
  Kirjastotoimenjohtaja Tiina Salo, Raisio 
  
  Työvaliokunnan varajäsenen Eija Leivon ensimmäinen kaksivuotiskausi on päättymässä, uudelleen valittavissa kaudeksi 2016 – 2017.
  
  Valittiin kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo, Inari varajäseneksi työvaliokuntaan kaudeksi 2016 - 2017
  
  Työvaliokunnan varajäsen Seija Laitinen-Kuisma on vuorotteluvapaalla syksyyn 2016 asti.
  
  Valittiin vs. kirjastotoimenjohtaja Hanna Martikainen, Jyväskylä sijaiseksi Seija Laitinen-Kuisman vuorotteluvapaan ajaksi
  
  Ykn:n varapuheenjohtajan valinta kaudeksi 2016-2017
  Jaana Tyrnin kausien päättyessä YKN:lle on valittava uusi varapuheenjohtaja työvaliokunnan jäsenten keskuudesta
  
  Valittiin YKN:n varapuheenjohtajaksi kaudeksi 2016 - 2017 kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg, Kokkola

7. Nimityksiä ja ehdokkaita kirjastoalan ammatillisiin työryhmiin

• Nimitys
  Kirjastot.fi:n ohjausryhmä kausi 2016 – 2017, YKN valitsee 2 jäsentä edustamaan yleisten kirjastojen kenttää
  
  Valittiin verkkopalvelusuunnittelija Juha Hälinen Jyväskylästä ja projektipäällikkö Leena Kinnunnen Rovaniemeltä
   
• Nimitys
  Vaikuttavuuden arviointiryhmä 1.1.2016 – 31.12.2018, ilmoitus Markku Laitiselle 23.11. mennessä. Nykyiset edustajat ovat Maija Saraste ja Erkki Lounasvuori eivät asetu ehdolle
  
  Valittiin kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Ahola Vaasasta ja erikoissuunnittelija Jouni Juntumaa Helsingistä
   
• Nimitys
  Finnan konsortioryhmään kaudeksi 2016 – 2017 jäsen ja varajäsen, nykyiset jäsenet Erkki Lounasvuori ja Matti Sarmela ovat käytettävissä
  
  Valittiin varsinaiseksi jäseneksi johtava suunnittelija Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä ja varajäseneksi johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Yleisten kirjastojen keskuskirjastosta
   
• Ehdolle
  YKN: Varastokirjaston johtokunta 1.3.2016 – 28.2.2019, pitäisi löytää nais- ja miesehdokas 31.12.2015 mennessä, nykyinen jäsen Asko Hursti ei asetu ehdolle
  
  Valittiin ehdokkaiksi Varastokirjaston johtokuntaan kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Joensuusta ja kirjastoimenjohtaja Asko Rossi Porvoosta
   
• Kokousväelle tiedoksi:
  YKN Työvaliokunnan kokous nimesi 8.10.2015 kokouksessaan
  
  Piktogrammiryhmään Anu Hakarin Tampereen kaupunginkirjastosta
  - Asko Rossi ehdotti Piktogrammiryhmään Jouni Malmborgia Porvoosta
  - Ulla-Maija Maunu ehdotti Piktogrammiryhmään Kaija Valikaista Turusta
  
  Kuvailustandardien kansalliseen kehittämisryhmään kaudeksi 2016 – 2017 Kaisa Hypénin Turun kaupunginkirjastosta

8. 101 kirjaa

• Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala esitteli Yleisradion ja kirjaston yhteistyötä 101 kirjaa -kampanjassa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Yle on suunnitellut kirja-aiheisen ohjelman, jossa esitellään kullekin itsenäisyyden vuodelle merkittävä teos. Teosten ympärille rakentuu myös muuta ohjelmaa sekä Internet-sivusto. Kirjastot osallistuvat hankkimalla teoksia lainattaviksi, mieluiten myös e-kirjoina, sekä järjestämällä muuta ohjelmaa, esittelyjä sekä näyttelyitä aiheista. Teoslista julkistetaan tammikuussa 2016. Käytännön järjestelyt sekä uusintapainosten, hankintojen sekä e-kirjalisenssien osalta ovat vielä kehitteillä. Pohdittiin, haettaisiinko yhteisten materiaalien ja markkinoinnin rahoittamiseen avustusta YKN:n nimissä. Puheenjohtaja piti tätä hyvänä ajatuksena.

9. Hanke-esittely 1

• ”Kirjasto ihan pihalla”
  Erikoiskirjastovirkailija Anna-Maija Ahola, Riihimäen kaupunginkirjastosta esitteli Riihimäellä jo kolmena vuotena järjestettyä Kirjasto ihan pihalla –tapahtumaa. Tapahtuman kehittely sai alkunsa siitä, että kirjastolla ajateltiin, että olisi hyvä, jos kirjasto tulisikin ulos ihmisten luo kauniina kesäpäivänä. Lisäksi haluttiin tehdä kirjastoa tutuksi niillekin riihimäkeläisille, jotka eivät käyttäneet kirjaston palveluita. Näin sai alkunsa suunnitelma siitä, että kirjaston puistoon järjestetään tapahtuma, johon kirjasto järjestää esiintyjiä, esittelyjä ja yhteistä toimintaa, kahvitarjoilun, poistokirjamyyntiä, kirjavinkkausta, yllätyskirjakasseja, kasvomaalausta, askartelua sekä muuta mukavaa yhdessä oloa. Budjetti pidettiin hyvin pienenä, koska rahaa ei suuremmin ollut. Yhteistyöllä sekä vapaaehtoisilla esiintyjillä saatiin aikaan jo hieno ohjelma. Kaupungin virastojen keskeinen yhteistyö toi puisto-osastolta väkeä vetämään siementen ja herneiden istutusta, kiinteistöyksikkö lainasi kalusteita, liikuntavirasto toi paikalle liikuntavaunun, josta sai lainaksi liikuntavälineitä sekä opastajan, joka kertoi liikuntapalveluista ja liikunnasta. Nuorisoasiainkeskus toi paikalle musiikki- ja äänentoistovälineet. Tapahtumaa mainostettiin sekä lehdissä että netissä, siihen tuotettiin esitteitä ja opasteita. Tapahtuman kesto on ollut noin 3 tuntia. Tapahtumasta on tullut niin suosittu, että sitä aiotaan jatkaa tulevinakin vuosina. Erityisesti tähdätään ensi vuoteen, joka on Riihimäen kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlavuosi.
  
  Anna-Maijan esitys verkossa

10. Yleisten kirjastojen suunta 2016 -2020

• Puheenjohtaja Rebekka Pilppulan johdolla käytiin läpi strategiatyöryhmän valmistama paperijulkaisu (luonnos) yleisten kirjastojen käyttöön nimellä Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020. Kansalaisen kirjasto – Olennainen osa suomalaista osaamista.

• Yleisten kirjastojen strategiaan tarvittiin päivitys ja nyt se on valmistunut. Sen nimeksi tuli Yleisten kirjastojen suunta. Suunta siksi, koska se sisältää paljon käytännön ehdotuksia kirjastoille toteutusmahdollisuuksiksi. YKN:lle esiteltiin luonnos, joka oli työstetty niin valmiiksi, että kovin suuria muutoksia siihen ei enää ollut odotettavissa. Paperisen version lisäksi suunnasta on tulossa myös verkkoversio. Kokousväki tarkasteli suuntaa ja käsitteli joitakin kohtia sekä teki muutaman tarkennus- ja parannusehdotuksen.

  Pohdittiin, luotaako suunta tarpeeksi tulevaisuuteen. Toisaalta todettiin, että toimenpide-ehdotukset ovat hyviä, joillekin ne ovat jo toteutuneet, joillekin ne ovat vielä tulevaisuutta. On tärkeää, että kaikille löytyy joitain hyviä tapoja pysyä mukana kirjaston suunnassa, kaikkien ei ole tarkoitus keskittyä jokaiseen ehdotettuun kohtaan. Päätettiin myös tehdä versio, josta puuttuvat toimenpide-ehdotukset. Tätä versiota esitellään päättäjille (jos tarvitaan lyhennelty versio) sekä käytetään kirjastojen työpajoissa, joissa mietitään, miten arvoja voidaan toteuttaa omassa kirjastossa.

  Keskusteltiin pitkään, onko hyvä, että toimenpiteiden verbimuoto on passiivissa. Aktiivisuus toisi erityyppisen lähestymisen, se saattaisi kuulosta sujuvammalta ja dynaamisemmalta, mutta lopulta tultiin siihen tulokseen, että passiivimuoto toi tekstiin yhtenäisyyttä ja selkeyttä, jonka ansiosta oli helppoa tunnistaa toimenpide-ehdotukset. Päätettiin olla tyytyväisiä passiiviin.

  Toivottiin, että arvojen, tavoitteiden sekä toimenpiteiden tekstin grafiikkaa selkeytettäisiin niin, että selvästi huomaisi, että on kyse kolmesta eri asiasta. Sivulle 9 toivottiin arvoviuhkaa, jossa kaikki arvot näkyvät kerralla yhdessä kuviossa. Tätä pidettiin hyvänä ideana. Toivottiin, että tasa-arvoa käsittelevään kohtaan lisätään suunnitelma kirjastojen yhteisen e-kokoelman luomisesta. Tämä päätettiin lisätä. Ehdotettiin ja päätettiin myös, että s. 5 lainaus kirjastolaista vaihdetaan lainaukseksi perustuslaista (16§), koska kirjastolakia ollaan juuri uusimassa ja sen muoto tulee muuttumaan. Myös viittaus Kuntaliiton Sivistyksen suunta visio vuodelle 2020 vaihdetaan uusittuun Sivistyksen suunta vuodelle 2025:een. Päätettiin myös korvata s. 11 teksti Vahvistetaan kirjastoautotoimintaa  muodolla Vahvistetaan liikkuvaa kirjastotoimintaa, kuten kirjastoautotoimintaa. Samassa kohdassa lisätään aukioloaikojen suunnitteluun sana sijainti eli Suunnitellaan aukioloajat ja sijainti asiakkaiden tarpeiden mukaan.

  Toivottiin kommentointimahdollisuutta verkkoversioon. Mahdollista on myös toteuttaa powerpoint-esityksiä, roll-uppeja sekä muuta materiaalia. Suomenkielinen versio suunnasta valmistunee tämän vuoden loppuun mennessä. Muunkieliset käännökset teetetään sen jälkeen.
  
  Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020, Luonnos verkossa
  
  Hyväksyttiin Yleisten kirjastojen suunta 2016 -2020 yhteisen käsittelyn kautta tulleilla muutoksilla

11. RDA-info

• Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta kertoi kertoi RDA:n tilanteesta. RDA on kuvailutapana laajempi ja käytännöllisempi nykyaikana, se on alun perin kehitetty nimenomaan verkkoon sopivaksi. Kuvailussa on jaoteltu toimijat, aiheistot ja aiheet funktionaalisen luetteloinnin mallin mukaisesti. Säännöt määrittelevät, mitä metatietoa tallennetaan ja miten ne ryhmitellään. Erityisenä vahvuutena pidetään kuvailutiedon linkitettävyyttä. RDA on jo käytössä monin paikoin, myös Euroopassa (Britannia, Hollanti, saksankieliset maat). Kansalliskirjasto on siirtymässä RDA-ohjeiston käyttöön vuoden 2016 alussa. Kirjastot, arkistot ja museot ottavat RDA-pohjaisen kuvailun käyttöönsä omien päätöstensä mukaisesti. Kirjastojen osalta sektorikohtaiset päätökset olisi tehtävä viimeistään syksyllä 2016. Pidetään järkevänä, että Melinda-kirjastot siirtyvät RDA-pohjaiseen kuvailuun vuoden 2016 aikana. Marc21 on RDA:n kanssa yhteensopiva, joten sen käyttöönotto on Marc21-pohjaisten formaattien kohdalla yksinkertaista. Suurimmat muutokset kuvailussa koskevat musiikin kuvailua.

  Lisensseistä ja niiden maksuista on kysytty paljon. RDA-toolkit-lisenssi tulee olla jokaisella toolkit’iä käyttävällä, mutta Kansalliskirjasto selvittää, voidaanko lisenssi hankkia keskitetysti.

  Käyttöönotto vaatii tukea ja koulutusta. Näitä järjestää Kansalliskirjasto. Nina Hyvönen kertoi, että projektipäällikkö Marja-Liisa Seppälään voi ottaa yhteyttä RDA-asioissa. Hän suositteli seuraamaan RDA-tiedotussivuja, http://wiki.helsinki.fi/display/RDA/RDA-tiedotussivut sekä esitteli termistöt, jotka ovat avoimesti käytettävissä verkossa, http://rdvocab.info/.
  
  Ninan esitys verkossa

12. Hanke-esittely 2

• Pelitilabunkkeri / Lasse Saraste ja Roni Poussu
  Lasse Saraste ja Roni Poussu esittelivät Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan,  Hämeenlinnan lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen ja kirjaston yhteistyönä toteutuvan pelitilabunkkeri-projektin. Pelitoiminta lähti alkuunsa siitä, että seurakunta alkoi järjestää tietokoneita ja pelitoimintaa seurakunnan tiloissa n. 6 vuotta sitten. Kaupunki tuli mukaan toimintaan hyvin pian. Tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä sekä saada paljon pelaavat nuoret sosiaaliseen tilanteeseen mukaan. Samoin pyrittiin valistamaan vanhempia pelaamisesta, sen haitoista ja hyödyistä. Pelitapahtumissa selkeänä linjana ja etuna on se, että nuoret ovat keskipisteenä tapahtumassa. Siinä toimitaan nuorten ehdoilla, mutta aikuiset ovat kuitenkin mukana sekä pelaamassa että ohjaamassa nuoria positiivisella tavalla. Positiivisesta ohjaamisesta Lasse antoi seuraavia esimerkkejä: nuoret saavat itse päättää syödäänkö sipsejä vai porkkanoita tai laitetaanko karkit erilliselle karkkipöydälle vai koneen viereen. Näin he käytännössä huomaavat itse, kumpi on loppujen lopuksi hyödyllisempää tai mukavampaa oman olonkin kannalta. Nuoret ovat itse valinneet kokeiltuaan terveellisemmät vaihtoehdot. Tapahtumissa ovat syrjiminen, trollaaminen sekä kiusaaminen kiellettyjä. Lisäksi kiinnitetään huomiota pelien sisältöön, ikärajoihin, tietoturvallisuuteen sekä peliaikoihin. Tietokonepelien lisäksi näissä sosiaalisissa tapahtumissa pelataan roolipelejä, korttipelejä, lautapelejä ja leikitään. Pelit käydään hyvässä hengessä, tappion kokemusta opetetaan käsittelemään, ketään ei syytellä.

  Pelitoiminnan kohderyhmä ovat 13-18 -vuotiaat nuoret. Nuoremmat eivät ole vielä tässä toiminnassa mukana peli-ikärajojen vuoksi. Toimintaan liittyy myös osana ammattilaisten kouluttaminen pelaamisen suhteen. Näitä ammattilaisia ovat kuraattorit, terveydenhoitajat ja myös kirjaston henkiökunta.

  Käytännössä pelibunkkereita on kaksi, vanhempi seurakunnan tiloissa, ja uudempi, joka avataan marraskuun pelipäivän yhteydessä Hämeenlinnan pääkirjaston alakerrassa. Sen sisustuksen ovat suunnitelleet ja seinät maalanneet nuoret itse. Inkeri esitteli kokousvieraille bunkkerin. Bunkkeri on pelikäytössä nuorille kolmena iltana viikossa, muina iltoina siellä järjestetään muita tapahtumia, esim. seniorien ja mammojen peli-iltoja sekä koodipajoja.
  
  Lassen ja Ronin esitys verkossa

13. Logistiikkaselvitys

• Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kirjaston logistiikkaselvityksen tuloksia. Logistiikkaselvityksen päämääränä oli selvittää, miten saadaan henkilökunnan työskentelyn kohteita järkeistettyä. Suuri määrä työaikaa kuluu aineiston käsittelyyn ja siirtelyyn kirjastosta sekä osastolta toiseen. Päätettiin selvittää, miten tämä siirtelyyn, merkkaamiseen sekä laputtamiseen käytettyä aikaa voitaisiin vähentää. Toimenpiteinä testataan keskuslajittelijaa, kokoelman kellutusta, varausten poimimista uuden materiaalin joukosta jo hankintaosastolla, varausten itsepalvelunoutoa, kuljetusreittien ja –ajoitusten uudelleen suunnittelua, kopioinnin ja tulostamisen itsepalvelua sekä tilavarausten itsepalvelua sekä käteisen vastaanottamisen vähentämistä kirjastojen toimipisteissä (36 kirjastosta 10:een).
  
  Raportti löytyy selvityksestä löytyy Kirjastot.fi:n KirjastoPron kohdasta Julkaisut (http://www.kirjastot.fi/julkaisut),
  suora linkki http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Logistiikkaselvitys%20-%20Nykytilan%20kuvaus.pdf.

14. IFLA 2015

• Kirjastotoimenjohtaja Pirkko Lindberg toi terveisiä tämänvuotisesta IFLAsta, Etelä-Afrikasta, Kapkaupungista. Pirkko kuvaili tunnelmia Afrikasta. Hän kertoi työntekijöiden innokkuudesta ja ystävällisyydestä sekä totesi, että monet ongelmat ovat hyvin erilaisia kuin täällä meillä. Hän oli käynyt seuraamassa Public Library Section’in esityksiä, joista hän esitteli muutamia. Australiassa on pohdittu e-kirjojen hankintaa ja lainaamista. Asiat ja ongelmat sinänsä olivat varsin tutun kuuloisia, mutta tietenkin oli todettava, että englantilaisella kielialueella aineistoa on aivan toisella tavalla saatavana kuin täällä meillä. Etelä-Afrikan kirjastosta oli esitys tietotorityyppisistä projekteista, työn ja työnhaun opastuksia ynnä muuta käytännön asiaa. Tsai design studio esitteli mielenkiintoisia innovaatioita kirjastosuunnitteluun sekä kirjastosisustuksen suunnitteluun. Projekti oli toteutettu myös Etelä-Afrikassa.  Zürichissä oli pohdittu lähikirjastosysteemiä ja sitä, onko aika ajanut siitä ohitse. Sielläkin oli tutkittu kirjaston sijaintia kaupallisten palveluiden yhteydessä sekä hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Pirkko esitteli myös 1001 libraries to see before you die –sivua IFLAn Public Libraries Section’in sivulla ja kehotti viemään sinne oman kirjaston tiedot, https://1001libraries.wordpress.com/

15. Hanke-esittely 3

• Nyt hihat heilumaan –laatuhanke
  Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen esitteli kokousväelle Nyt hihat heilumaan –hanketta, joka oli Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kirjastojen yhteishanke ja jonka teemana oli mediakasvatus ja joka tähtäsi sekä aikuisväestön tietoteknisten taitojen kohentamiseen että koululaisten medialukutaidon edistämiseen. Ideana oli pyrkiä konkreettiseen toimintaan. Hankkeen yhteydessä luotiin konsepti, joka olisi helppo toteuttaa myös muualla.

  Lahdessa toteutettiin mediakasvatustapahtuma Järkee vai ei?, jonka keskeisenä tähtäimenä oli käsitellä Internetin ansoja, kiusaamista, tietoturvaa, itsensä suojaamista, nuorten oikeuksiin sekä velvollisuuksiin mm. taloudellisessa näkökulmassa. Lisäksi aiheiksi sisällytettiin päihdekasvatusta. Toteutuksena olivat peli-illat kerran kuussa, peli-iltoja oli eri-ikäisille, myös k-12 peli-iltoja. Niihinkin oli osallistunut aikuistakin väestöä, mikä oli mukavaa. Nuorten Some-neuvoston tuottaa kirjastolle materiaalin siitä, mitkä ovat nuoria kiinnostavia palveluita.

  Kouvolassa tuotettiin vinkkivideoita sekä työpajoja sekä kulttuuripolkutyyppisiä kirjastopolkuja.

  Hämeenlinnassa toteutettiin myös monentyyppisiä tapahtumia. Seniorien vertaisopastus tietokoneen ja netin käytössä oli menestys, opastajat olivat tyytyväisiä ja saivat hyvää palautetta sekä uskoa omiin taitoihinsa, opastettavat tutustuivat omiin työvälineisiinsä sekä tutustuivat verkon palveluihin. Molemmat ryhmät saattoivat tutustua uusien, tarpeellisten palveluiden käyttöön ja tulivat kirjastoon, jonka muutkin palvelut olivat näin esillä. Henkilökohtainen opastus soveltui varsin hyvin tämän ryhmän käyttöön. Kirjaston osuutta olivat mainonta, tilojen tarjoaminen käyttöön, opastajien ohjaaminen sekä läsnäolo tapahtumissa.

  Toinen Hämeenlinnassa toteutettu palvelu oli henkilökohtaisen opastuksen tarjoaminen, jossa kirjaston henkilökunta antoi henkilökohtaista opastusta asiakkaalle ajan varauksella. Opastusta annettiin tabletin, tietokoneen ja netin peruskäytössä, kirjaston e-aineistojen opastuksessa ja lukuohjelmien lataamisessa sekä sähköisessä asioinnissa.

  Kolmas toteutus koski e-aineistojen näkyvyyttä kirjastotilassa. Niitä tuotiin esille roll-upeilla, e-logolla, viireillä, julisteilla ja t-paidoilla. Hyllyihin niihin kohtiin, joista löytyisi teos, joka on e-kirjana kirjaston kokoelmassa, upotettiin muovitettu merkki, jossa on e-kirjan tiedot sekä QR-koodi. E-pisteisiin sijoitettiin tabletteja, joita asiakkaat saivat käyttää. Läsnä oli myös opastaja, jolta sai halutessaan apua.

  Lapsille tarjottiin eskareiden media-aamuja, joissa katseltiin elokuvia, mutta käytiin läpi myös muita elokuvan herättämiä ajatuksia, pukeuduttiin rooliasuihin ja juteltiin elokuvan tunnelmista. Vähän isompien, 2.-3. –luokkalaisten kanssa tehtiin kirjatrailereita työpajoissa. Niissä oppilaat tekivät trailerit 2-4 hengen ryhmissä lukemastaan kirjasta. Trailerit ladattiin lopuksi kirjastojen Youtube-kanavalle ja pidettiin elokuvaensi-ilta. 8. -luokkalaisten mediapajassa keskusteltiin median luomasta ihmisen ihannekuvasta siten, että nuoret etsivät aineistoa netistä ja aihetta sen jälkeen käsiteltiin keskustelemalla.

  Inkeri kertoi kokemusten olleen hyviä. Erityisesti hän suositteli vertaistuen käyttämistä, tällöin resurssien vähyys kirjastossa ei estä toimintaa ja sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyy.
  
  Inkerin esitys verkossa

16. Kirjastojen yhteinen viestintä ja markkinointi, materiaalipankki ja piktogrammit

• Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala esitteli kirjastojen yhteisen viestinnän suunnitelmaa. Kirjastojen tunnistettavuus sekä fyysisesti ympäristössä että virtuaalisesti verkossa on melko heikkoa, tunnukset ja logot ovat monenkirjavia ja joskus myös vaikeasti tulkittavia. Hienoja esimerkkejä kirjastojen yhteisestä tunnettavuudesta löytyy esimerkiksi Alankomaista, joissa kirjastolla on yhteinen logo,  jota käytetään sekä verkkosivuilla että kirjastorakennuksissa, kirjastojen palveluissa sekä fyysisesti että esim. mobiilisovelluksissa. Ideaali olisikin, että myös suomalaisille kirjastoille luotaisiin yhteinen logo, jota käytettäisiin sekä verkossa, fyysisessä tilassa että palveluissa. Sille täytyisi hakea samanlaista mieluiten standardoitua asemaa. Päivi esitteli monia yhteisiä merkkejä Hannun vaakunasta ulkoilun ja urheilun opastemerkkeihin.

  YKN päätti, että aloitetaan sillä, että luodaan yhteinen merkki merkitsemään kirjastoa ja sen palvelua. Päivi alkaa selvitellä asiaa, ehdotukset hyväksytetään YKN:n työvaliokunnassa. Päätettiin myös, että merkissä olisi hyvä olla symbolit kirjastojen tunnusmerkillisimmistä palveluista, kirjasta ja vapaasta verkosta. Lisäksi on hyvä tutkia, mitä kansalaiset ymmärtävät kirjastoksi, mitkä ovat kirjaston ydinpalvelut. Yhteisiä palveluita on myös syytä markkinoida, joten markkinointimateriaalia tulee suunnitella ja toteuttaa. Kirjastot.fi hakee projektin läpiviemiseksi rahoitusta.
  
  Päivin esitys verkossa

17.00
Vierailu Sibeliuksen syntymäkotiin

• Kokousväki siirtyi kokouspäivän jälkeen Sibeliuksen syntymäkotiin, jossa oli lyhyt talon esittely ja laadukas pianotaitelija Tuomas Nikkasen konsertti.
  - linkki

20.00
Iltatilaisuus

• Iltatilaisuus pidettiin Raatihuoneella, ohjelmassa syömistä ja paikallisten taiteilijoiden tuottamaa viihdettä.

Perjantai 6.11, klo 9.00 alkaen

17. Musiikkiosastot tänään

• Osastonjohtaja Jarkko Rikkilä Tampereen kaupunginkirjastosta antoi YKN:lle katsauksen musiikkikirjastotoiminnan tämän hetken trendeistä. Musiikkiosastojen katoamista on ennustettu, kun materiaali on siirtynyt helposti saavutettavaksi verkkoon, mutta Jarkon esitys valotti kokousvieraille, kuinka palvelut ovat kehittyneet myös kirjaston tilassa. Kirjastot lainaavat edelleen nuotteja ja musiikkikirjoja samalla tavalla kuin ennenkin, äänitteiden lainaaminen on jonkin verran hiipunut. Eri formaatit, kuten vinyylilevyt ja c-kasetit ovat vielä musiikkiosastojen materiaalin joukossa ja ne ovatkin nostaneet jälleen suosiotaan. Musiikinkuuntelu Naxoksen kautta on lisääntynyt. Musiikkiosastojen tapahtumien kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti. Musiikin tiedonhaku on varsiin haastavaa, joten kirjaston palveluna on musiikin tietopalvelu on hyvin tarpeellinen. Tiedonhaku on usein vaikeaa ja kysymyksiin ei välttämättä enää osata vastata muualla kuin kirjastoissa. Musiikin tiedonhaku onkin kirjastojen kehittämisalueiden listalla. Lisäksi uudenlaiset palvelut, kuten soitonopetus (esim. Rockway.fi –ohjelmiston avulla) ovat saaneet sijaa ja käyttäjäkuntaa kirjastossa. Myös musiikkivinkkaus on kovasti suosiossa.

  Jarkko kiteyttikin esityksensä lopuksi nelikenttään musiikkikirjaston menestystavat: kokoelman tulee olla monipuolinen ja ennakkoluuloton, yhteistyökumppanit sekä artistit houkuttelevat kävijöitä, digitaaliset aineistot ja palvelut ovat tärkeitä. Viimeistelevinä tykötarpeina Jarkko mainitsi innostuksen, tekemisenhalun, rohkeuden ja monialaisen osaamisen.

  Musiikkivarasto
  Musiikkivarastosta on nyt tehty esitys, jossa ehdotetaan että musiikkivarasto perustettaisiin Kuopion varastokirjaston yhteyteen. Haetulla avustuksella perustettaisiin varaston kokoelma Kuopioon ja palkattaisiin kirjastonhoitaja musiikkivarastoon.

  Kokousväen mielestä tämä oli hyvä suunnitelma. Mietittiin, mistä kokoelmat siirrettäisiin. Jarkko arveli niiden tulevan pääasiallisesti suurista musiikkikirjastoista, kuten Vantaa ja Tampere.

  Mietittiin myös muuta musiikkitoimintaa kirjastoissa ja todettiin, että tarvittaisiin sellainen musiikin verkkopalvelu, joka toteutettaisiin samantyyppisesti kuin esim. Kirjasampo kaunokirjallisuuden sisällön avaajana, pohjana vaikkapa Fono.fi ja Musiikkikirjastojen kokoelmat ja palvelut.
  
  Jarkon esitys verkossa

18. Hanke-esittely 4

• Avolava – Hämeenlinnan musiikkiosaston uudet toiminnat
  Hämeenlinnan kirjaston musiikkikirjastonhoitaja Ilkka Marjanen esitteli Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolle perustettua Avolava-toimintaa. Musiikkiosaston 30 –vuotispäivän kunniaksi avattiin musiikillinen toiminta osastolla. Keskelle osastoa raivattiin tilaa esiintyjille siirtämällä hyllyjä ja järjestämällä uudelleen tila. Esiintyjiä on saatu monenlaisia esim. etnomusikologin esitys kansanmusiikista ja nykyaikainen runolaulaja Sointuja kanteleesta –illasssa. Ajatuksena on pitää avolava avoimena musiikinharrastajille ja monen tasoisille esiintyjille matalan kynnyksen periaatteella. Samalla voidaan nauttia musiikin yhteisöllisyydestä ja yhteisestä kokemuksesta. Esitysten lisäksi pidetään yhteislaulutuokioita ja tanssi-iltoja. Myös musiikkivinkkaus ja musiikkitiedon jakaminen ovat tervetulleita. Samalla voidaan testata, millainen on kirjasto musiikin tuottajana ja musiikin tuottamisen tilana.

  Tulevaisuuden näkymissä olisi multisensorinen tila monikanavaiseen musiikinkuunteluun. Mikkelistä kerrottiin, että avoin lava –toiminta oli siellä jo laajentunut runonlausuntatapahtumiin, kirjallisuustilaisuuksiin sekä teatteritapahtumiin.
  
  Ilkan esitys verkossa

19. Ajankohtaista

• Maahanmuuttaja-aineistot
  Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertoi maahanmuuttaja-aineistojen kokoamisprojektista. Syksyn pakolaisaallon yhteydessä kirjastot reagoivat nopeasti palveluiden tuomiseen pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien tietoisuuteen ja ulottuville. Erityisesti tarpeen olivat vapaa verkko sekä verkkolehdet. Maahanmuuttajille tuotetaan esitteitä monilla kielillä kirjaston luonteesta ja palveluista. Monikielisen kirjaston sivut on siirretty Kirjastot.fi:n KirjastoPro-osioon ja materiaalipankkiin kootaan esittelyt ja esitesivut sekä muut materiaalit. Näiden kokoamiseksi yhteen paikkaan ja tuottamiseksi puuttuvilta osin on haettu OKM:n avustusta. Kirjastot.fi:n tuottama materiaali on suomenkielistä, sen kääntämisen eri kielille toimittaa Monikielinen kirjasto.

  YKN totesi myös, että maahanmuuttajien palveluiden kehittämisessä hyvä vertaisverkko on tarpeen. Siksipä materiaalit on viisasta kerätä materiaalipankkiin ja tapahtuma- ynnä muut konseptit Kirjastot.fi:n tapahtumapankkiin. Tuula Haavisto kertoi vielä, että Helsingin kaupunginkirjastolla aikoo kyselyllä tiedustella maahanmuuttajilta, millaisia aineistoja he kaipaavat käyttöönsä.
  
  - Monikielinen kirjasto
  - Materiaalipankki / Kirjastot.fi

• Opastuskysely
  Johtava pedagoginen informaatikko Lea Kuusirati Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi Kirjastot.fi:n kirjastoille tekemästä opastuskyselystä. Vastauksia kyselyyn saatiin 130. Kirjastoilta oli tiedusteltu opastusten aiheista, toiminnan organisoinnista ja suunnitelmallisuudesta, kuka oli opastuksista vastaava henkilö, opastettiinko ryhmiä vai yksilöitä, toimiko kirjastossa ulkopuolisia opastajia. Vastauksissa näkyi melko suuri hajonta. Opastuksia pidettiin paljon, niitä veti useimmiten kirjastonhoitaja, -virkailija tai vastaava, joissain kirjastoissa opastuksia vetivät myös ulkopuoliset toimijat, kuten kansalaisopistot, pankit, opiskelijat ja paikalliset yritykset. Aiheiksi lueteltiin Internetin käyttö, tietokoneen käyttö, mobiililaitteiden käyttö, sosiaalinen media, kuva- ja video-ohjelmistojen käyttö, mediakasvatus ja mediataidot. Myös pankkipalveluita, sähköisiä palveluita ja e-aineistojen käyttöä opastettiin, samoin verkkokauppa-asioissa, matkailuasioissa, Kelan palveluiden käytössä, TE-palveluiden käytössä neuvottiin kysyttäessä. Kirjastoissa annettiin sekä ryhmä- että yksilöopastuksia ja opastukset jakautuivat suhteellisen tasaisesti lasten, aikuisväestön ja senioreiden kesken.

  Kyselystä saadaan hyvää materiaalia kirjastojen asiakaspalveluiden ja toiminnan monipuolisuuden esittelyyn. Samoin siitä voidaan nähdä, millaisia palveluita asiakkaat kaipaavat ja mitä aiheita on syytä käsitellä edelleen, esim. teemapäivät (Seniorsurf), Ops-työhön osallistuminen, tiedonhaun ja mediakasvatuksellinen opastus.

  Lean mielestä selvästi oli havaittavissa, että kirjastojen opastustoiminnallinen tarvittaisiin teoreettista pohjaa, yhteinen selkäranka ja suunnitelma, josta selkeästi näkisi, mihin opastuksilla pyritään ja miten ne toteutetaan.
  
  Lean esityksen jälkeen kokouksessa keskustetiin, mitä nyt kerätyllä kyselyaineistolla pitäisi tehdä. Päätettiin siirtää opastuskyselyn tulosten jatkokäsittely ja kirjastopedagogiikan teorian edistäminen työvaliokunnalle.
  
  Lean esitys verkossa

• Celia-yhteistyön jatko
  Puheenjohtaja Rebekka Pilppula Pilppula totesi, että Celia-kirjaston palveluiden tuominen yleisten kirjastojen kautta asiakkaille on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaat ovat kiinnostuneita palvelusta. Yhteistyön sujuvamman toiminnan takaamiseksi Celia-kirjasto toivoo yleisten kirjastojen nimeävän yhteyshenkilöt toimintaa varten. Sovittiin, että maakuntakirjastot ilmoittavat Celiaan yhteyshenkilönsä nimen vuoden loppuun mennessä.
   
• Kansalaisaddressit
  Puheenjohtaja Rebekka Pilppula kertoi, että YKN:n lausuntoa kansalaisaddressien vastaanottamisesta kirjastoihin on muutettava. Olisi hyvä ohjata kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen verkkopalveluun, koska muuten osa aloitteista on kirjastossa paperilla allekirjoitettavina, osa ei, aloitteiden tekijöiden aktiivisuuden mukaan eikä tasapuolisesti. Verkkopalvelu löytyy täältä https://www.kansalaisaloite.fi/ .
  
  Paikallisaloitteita pidetään edelleen näkyvissä kirjastoissa erillisillä pöydillä. Todettiin, että YKN:n lausuntoa täytyy muuttaa ja työvaliokunta laatii siihen päivitetyn tekstin.
   
• Koha, Koha-Suomi
  Kirjastotoimen johtaja Virpi Launonen, Mikkelin kaupunginkirjastosta antoi katsauksen Kohan taustaorganisaation etenemisestä. Päädyttiin ratkaisuun, jossa 6 kirjastoa perustavat osakeyhtiö Koha-Suomen, johon myöhemmin mukaan liittyvät kirjastot voivat ostaa osakkeita. Koha-Suomi oy:n perustusasiakirjat olivat juuri nyt viimeisteltävinä, ne ovat jo käyneet kuntien sekä Kuntaliiton lakimiesten tarkastelussa. Osakeyhtiömuoto takaa Virpin mukaan sen, että järjestelmä pysyy kirjastoilla käytettävissä ja sitä pystytään myös kehittämään joustavasti. Keskusteltiin kilpailutuksesta. Todettiin, että koska kyseessä on osakeyhtiö, jonka osakkeita ostetaan, kilpailutusta ei tarvita.
   
• Vaski-Finna
  Seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu Turun kaupunginkirjastosta esitteli Vaski-Finnan tilannetta. Vaski-Finna on ollut käytössä tämän vuoden ja sen käyttö lisääntyy ja vakiintuu. Vuoden vaihteessa Areenasta luovutaan, jonka jälkeen Finnasta tulee ainoa käyttöliittymä Turun kirjaston aineistoihin ja palveluihin. Ulla-Maija kertoi, että pohjalla oleva VuFind päivitetään VuFind2:ksi keväällä 2016. Tällöin loputkin palveluista, joita tarvitaan ja tarjotaan, saadaan toimimaan Vaski-Finnassa.

  Ulla-Maija esitteli Vaski-Finnan tulevaa ulkoasua. Palvelussa ovat näkyvällä osalla valtakunnalliset palvelut, mm. Kirjasampo, Kirjastohakemiston aukiolo- ja yhteystiedot upotettuina sivulle, musiikkipalvelut Musiikkikirjastot.fi:stä, Kysy kirjastonhoitajalta sekä muita palveluita. Samanaikaisesti Turussa uudistetaan kaupungin verkkosivut, sieltä saadaan paikkatietoja, tapahtumakalenteri sekä uutisia. Turussa oltiin varsin tyytyväisiä Vaskin etenemiseen sekä järjestelmän toiminnan vakauteen ja nopeuteen. Joitain kysymysmerkkejä oli kuitenkin aavistuksina mielessä. Eniten huolestuttivat Kansalliskirjaston henkilöresurssitilanne sekä rahoituksen kehitys koskien myös Finnaan liittyvien yleisten kirjastojen tarvitsemia rajapintoja.
  
  Ulla-Maijan esitys verkossa

• eKirjasto
  Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi lyhyesti, mitä eKirjastolle kuuluu. Uusina ominaisuuksina eKirjastossa näkyvät aineistojen lainattavuus sekä varaustilanne. Tällä hetkellä ne ovat kirjastokohtaisia, koska e-aineistot hankitaan edelleen joka kirjastoon erikseen - e-aineistojen hankinnassa kannattaa jo nyt konsultoida konsortion kanssa. Pyrkimys on kuitenkin yleisten kirjastojen yhteinen e-kokoelma, jota voisi selailla ja lainata käyttöönsä eKirjaston kautta. Yhteinen kokoelma on kuitenkin iso kirjastopoliittinen kysymys, mutta kuitenkin ratkaistavissa oleva. Toteutuessan se toisi tasa-arvoisesti e-aineistot kaikkien kansalaisten käyttöön.
  
  http://ekirjasto.kirjastot.fi/
   
• Tilastotietokanta
  Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta kertoi, että nykyisen tilastotietokannan alusta vaihtuu samaan sovellusympäristöön kuin on ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoilla, nimeltään KITT2. Tilastopalvelun toiminnallisuudet uudistuvat sekä lomakkeet, joilla tilastot palveluun syötetään. Itse sisällöt pysyvät kuitenkin samoina tuttuina. Erkki kertoi, että lomake on juuri valmistunut ja se testaan AVI-tarkastajien kanssa ennen kuin kirjastot alkavat syöttää tilastojaan palveluun  vuoden 2016 alussa. Kirjastojen käyttäjätunnukset säilyvät samoina.
   
• Visualisointi ja raportointipalvelu
  Ajan puutteen vuoksi tätä kohtaa ei varsinaisesti käsitelty. Tiedoksi kuitenkin, että visualisointi on toteutettu sekä hankkeille että tilastoille, ja että Raportointipalvelukin on edennyt ja vielä tämän vuoden puolella kirjastot saavat siitä ensimaistiaiset.
  
  http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/
  http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/
  
  Raportointipalvelu / Matti Sarmela
   
• Digi.fi ja yleisten kirjastojen digiselvitys
  Johtava suunnittelija Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä kertoi Digi.fi:n kehityksestä. Vuonna 2015 saatiin yleisten kirjastojen digiselvitys valmiiksi. Siinä kartoitettiin, mitä aineistoja on digitoitu, mitä voitaisiin digitoida ja miten. Selvitys sisältää hyvät ohjeet toiminnan pohjaksi. Julkaisu löytyy Kirjastot.fi:n KirjastoPron julkaisut-osiosta, http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Digitointiselvitys300915.pdf.
  
  Suunnitelmina ensi vuodelle olisivat koulutuksen antaminen digitoinnissa kirjastoille, kotiseutukokoelmien avaaminen, kirjastojen ja koulujen yhteistyön tehostaminen, Digi.fi-sivuston kehittäminen interaktiiviseksi palveluksi sekä erityisesti yhtenäisten toimintamallien juurruttaminen kentälle.

  Yleisten kirjastojen tarpeellisuutta digitointiurakassa on kyseenalaistettu. Matti totesi, että yksittäiset kirjastot digitoivat paikallisia, tärkeitä aineistoja, joita Kansalliskirjasto ei digitoi. Paikallinen historia katoaa, jos sitä ei tallenneta. Digi.fi syntyi alun perin siksi, että digitoidut aineistot olivat hajallaan kirjastojen ja kaupunkien sivuilla, niitä ei löydetty eikä pystytty hyödyntämään riittävästi. Aineistot oli välttämätöntä koota yhteen paikkaan. Yhteistä sivustoa täytyy ylläpitää ja kehittää ja valtakunnallista tukea tarvitaan. Kysymykset tekijänoikeudesta sekä käyttäjien osallistamisesta digitointiin on järkevintä hoitaa keskitetysti. Rahoitusta Digi.fi:n toiminnalle tarvitaan. Puheenjohtaja pyysi YKN:n kannanottoa aiheeseen. YKN totesi, että yleisillä kirjastoilla on merkittävä osa paikallisten aineistojen digitoinnissa ja että digitoitujen aineistojen kokoamiseen ja säilytykseen tarvitaan valtakunnallinen toimija, joka on Kirjastot.fi. YKN:n työvaliokunta kirjoittaa aiheesta lausunnon.
  
  Matin esitys verkossa

• Kokonaisarkkitehtuuri
  Johtava suunnittelija Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä on mukana KDK-kokonaisarkkitehtuurin päivitystyötyöryhmässä. Matti kertoi, että päivitystyön pitäisi valmistua marraskuun aikana. Kokonaisarkkitehtuuri on strategian toimeenpanemista, monimutkaisuuden hallintaa sekä johtamisen työväline. Sen käytännön toteutukset näkyvät projekteina ja hankkeina, mutta myös päivittäisinä toimintamalleina ja palveluina. Tähtäiminä ovat saatavuus, yhteen toimivuus ja säilyvyys.

  Kirjastot kilpailevat asiakkaista muiden toimijoiden kanssa niin fyysisesti kuin verkossakin, siksi kirjastotilaan sekä digitaalisen kilpailukykyyn on panostettava suunnitelmallisesti. Kirjastosektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri puuttuu. Se taas mahdollistaisi yhteistyön ihan toisella tavalla: esimerkkinä Matti mainitsi tanskalaisen mallin, jossa on saatu aikaan yhteinen kirjastojärjestelmä koko maassa yleisten kirjastojen ja koulukirjastojen kesken.

  Kansalaisen palvelunäkymä (uusi Suomi.fi) on keskeinen osa kansallista palveluarkkitehtuuria. Palvelunäkymään pyritään integroimaan eri palvelut niin, että henkilö pystyy yhdestä näkymästä käyttämään ja tutkimaan julkisen hallinnon piiriin kuuluvia palveluitaan: asumiseen, terveyteen, äänioikeuteen, liikenteeseen sekä kirjastoon liittyviä asioita. Kirjaston näkyvyys väylässä on merkittävää. Tarkoituksena on antaa kirjastojen yhteystiedot Kirjastohakemistosta kansalliseen palvelutietovarantoon sekä luoda kansalaiselle mahdollisuus hallinnoida omia tietojaan vahvan tunnistautumisen kautta.  Kevyemmän tunnistautumisen toteuttamista Yle-tunnuksella tutkitaan parhaillaan. Yle-tunnusta saatetaan mahdollisesti pilotoida myös Kirjastot.fi-palveluissa. Vahvemman Finna-tunnistautumisen pilotiksi ehdotetaan Vaski-Finnaa.
  
  Matin esitys verkossa

20. Kuvailutiedon prosessit

• Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Helsingistä kertoi ajatuksiaan Keskuskirjaston projektista, jossa keskitytään kuvailutietojen prosesseihin ja niiden järkeistämiseen koko kirja-alan mitassa. Tiedonhakutavat ovat muuttuneet. Myös kuvailutiedon tulisi kehittyä nykyaikaisemmaksi ja muuttua kirja-alalla toimivien yhteiseksi prosessiksi joka tuottaa verkon muihin tietosisältöihin linkittyvää kuvailutietoa. Ympäristötekijät ovat muuttuneet - verkon mahdollisuudet, kokonaisarkkitehtuuri, yhteistyö muiden tekijöiden kanssa muuttavat väistämättä käytännön toimintamalleja. Kirjastojen on oltava kuulolla joka suuntaan.
  
  Tuula esitteli näkemyksiään yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta ja tarpeellisuudesta. Toteutuessaan Yleisten kirjastojen kuvailukeskus osallistuisi Kansalliskirjaston ja kustantajien kanssa kuvailutiedon tuottamiseen. Yleisten kirjastojen kuvailukeskus tuottaisi monenlaista hyötyä. Se  mm. vähentäisi kuvailuun käytettäviä henkilötyövuosia yleisissä kirjastoissa edelleen, Kansalliskirjasto saisi uutuusaineiston kuvailutiedot nopeasti Melindaan ja "kertarysäyksellä" jonkin ison tietokannan koko sisällön, tässä on keskusteltu Helmetistä, Automaattinen indeksointi otettaisiin käyttöön.
  
  Kuvailuprosessista on piirretty kuluvan syksyn aikana useita tietovirtamalleja yhdessä Kansalliskirjaston kanssa. Kuvailutietoprojekti painottaa tietovirroissa suoraviivaista mallia, jossa kustantajat tuottavat ennakkotiedot kuten tähänkin asti Onix-keskukseen. Yleisten kirjastojen kuvailukeskus rikastaa kuvailutiedon ja jakaa sen Melindaan ja yleisille kirjastoille. Yhteistyön nimissä rikastettu tieto siirtyy takaisin kustantajille ja kirjakaupoille sekä avoimena datana kaikille haluaville tahoille.
  
  Tuulan esitys verkossa
  
  Kirjastotoimenjohtaja Pirkko Lindberg Tampereelta piti puheenvuoron Tuulan jälkeen. Pirkko oli huolissaan ja hämmentynyt siitä, onko Tampereen kaupunginkirjaston pilotointi Melinda-yhteistyössä ollut turhaa. Tampereella on siirretty aineistotietokannan sisältö Melindaan, sen kuvailuja on korjattu ja hiottu, rajapinnat on luotu ja prosessi on saatu toimimaan jokseenkin hyvin. Nyt puhe yleisten kirjastojen kuvailukeskuksesta yksittäisten kirjastojen ja Kansalliskirjaston välillä herätti ihmetystä. Pirkko muistutti, että YKN:n linjaus tällä hetkellä on se, että yleiset kirjastot siirtyvät Melindaan. Pirkko kehotti YKN:ää ottamaan kantaa asiaan, koska kuvailukeskuskeskustelu aiheuttaa sen, että muut yleiset kirjastot eivät uskalla tällä hetkellä lähteä mukaan Melindaan.
  
  Tuulan esitys ja Pirkon kannanotto herättivät vilkasta keskustelua. Kuvailutiedon prosessin kartoitusta pidettiin hyvänä, myös kuvailukeskuksen perustamista pidettiin perusteltuna. Matti Sarmela huomautti, että kuvailutiedon prosessin uudistaminen on kansallinen linjaus ja hän lisäsi, ettei kuvailukeskus ole yksi talo, jossa kuvailua tehdään, vaan enemmänkin konsepti. Metatietovaranto tarvitaan joka tapauksessa. Tärkeää on kuitenkin se, kuka tiedon sinne tuottaa. Toisaalta pohdittiin sitä, mahtoivatko henkilötyövuosia koskevat laskelmat pitää paikkansa, koska hyvin harvassa kirjastossa enää oli henkilöitä, jotka tekivät vain luettelointia työkseen. Mervi Heikkilä Seinäjoelta toi esiin sen, että kuvailukeskuksessa puhutaan kirjamateriaalin kuvailusta. Tarvitaan lisäksi myös paikallisaineiston kuvailu, pelien kuvailua, musiikin kuvailu sekä elokuvien kuvailua. Näidenkin järjestämistä tulisi miettiä. Näitä kuvailuja tehdään tällä hetkellä paljon paikallistasolla.
  
  YKN piti keskustelua kuvailutiedosta merkittävänä. Puheenjohtaja esitti tiivistelmänä käydystä keskustelusta: Yleisten kirjastojen yhteisen kuvailukeskuksen toteuttamisesta käytännön tasolla tarvitsee konkreettisen selvityksen ja selvitystä tekemään kootaan edustajia useista yleisistä kirjastoista, Melindaan liittymistä selvitellään YKN:n Melindaryhmässä, Paikallisaineistojen kuvailu vaatii erityshuomion, Lisäksi kaupallisten toimijoiden roolit on selvitettävä. Päätettiin, että YKN keskustelee aiheesta näiden selvitysten pohjalta perusteellisemmin huhtikuun kokouksessa.

21. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous

• Päätettiin, että seuraava kokous pidetään 7.-8.4.2016 Rovaniemellä
   
• Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.30.