Monikielinen kirjasto selvitti vuoden 2020 lopulla Suomessa harvinaisia kieliä puhuville asiakkaille suunnattuja kirjastopalveluita, niiden nykyistä tilaa ja kehittämismahdollisuuksia.
Selvityksen lähtökohtana oli ajatus siitä, olisiko Monikielisen kirjaston kokoelmien osittainen ja pysyvä hajasijoittaminen kenties mahdollinen tapa kehittää aineiston helppoa saatavuutta. Tällä hetkellä kokoelmat sijaitsevat Helsingin Pasilan kirjastossa ja niistä lähetetään siirtokokoelmia kirjastoihin eri puolille maata. Kyselyllä, joka lähetettiin maan kaikille yleisille kirjastoille Helmet-kirjastoja lukuun ottamatta, selvitettiin kirjastojen näkökulmasta vieraskielisten asiakkaiden palvelun tarvetta. Lisäksi kartoitettiin nykyisten palveluiden tilaa ja sitä, mitä keinoja toiminnan kehittämiseen voisi olla. Tarkoituksena oli myös kannustaa kirjastoja seuraamaan monikieliselle asiakaskunnalle tarjottavia palveluita ja kehittämään niitä yhteistyössä Monikielisen kirjaston kanssa. Vastauksia saatiin 140 kirjastolta.
Lähes puolella (44 %) vastanneista ei ollut tarkkaa tietoa paljonko omalla alueella asuu vieraskielistä väestöä. Vastausten vertailu väestötietoihin osoitti, että on useita kuntia, joiden alueella asuu satoja, ja yksittäisiä kuntia, joissa asuu jopa tuhansia vieraskielisiä mutta heitä on asiakkaina vastaajien kirjastossa vain vähän. Väestötiedot kielijakaumineen tulisi olla helposti kirjastojen käytettävissä.
Kirjastot olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen neljän kuukauden siirtokokoelmien laina-aikaan (69 % vastaajista). Vastaajista 30 % toivoi pidempää 6-12 kuukauden laina-aikaa ja vain yksi kirjasto ilmoitti olevansa kiinnostunut pysyvistä lainoista.
Suurimmat ongelmat liittyivät vastaajien mielestä paitsi yleiseen resurssipulaan henkilöstössä ja rahoituksessa niin myös vieraskielisen väestön tavoittamiseen.
Kirjastojen hyvää arviota omasta palvelutasosta ennustavat oman alueen asiakaskunnan seuraaminen ja monikielisten ja -kulttuuristen palveluiden nimetty vastuuhenkilö. Monikielisen kirjaston palveluiden hyödyntäminen oman aineistokokoelman tukena vaikuttaa arvioon myönteisesti. Myös palveluja tukevat muut toimet kuten yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa, ja lainauspalvelujen lisänä mm. lukupiirit ja kielikahvilat vaikuttivat positiivisesti arvioon.