Mitä tuore EU-päätös konsolipeleistä kirjastossa oikein tarkoittaa käytännössä

HelMet-kirjaston uutisessa tuoreesta EU-tuomioistuimen päätöksestä lukee että:

“Euroopan Unionin tuomioistuimen päätös ja Suomen Tekijänoikeusneuvoston tuore lausunto mahdollistavat kirjastojen konsolipelikokoelmien huomattavan laajentumisen.

Tähän mennessä kirjastot ovat voineet lainata vain pientä osaa markkinoilla olevista konsolipeleistä. Pelien lainaus on tekijänoikeuslain aiemman tulkinnan mukaan vaatinut erillisen luvan pelien tuottajilta. Lupa on ollut kallis ja sitä ei ole moniin peleihin saanut. Espoon kaupunginkirjasto piti tätä tulkintaa Euroopan Tuomioistuimen ns. Nintendo-päätöksessä (Case C-355/12) asettaman linjan vastaisena ja pyysi Tekijänoikeusneuvostolta kannanottoa päätöksen vaikutuksista kirjastoihin. Tekijänoikeusneuvosto on nyt antanut lausuman (2015:8), että erillistä lainauslupaa ei tarvita. Lausunto vahvistaa Espoon kaupunginkirjaston tulkinnan oikeaksi.

Tekijänoikeusneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama

tekijänoikeuslain asiantuntijoista koostuva elin, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain tulkinnasta. Lausunnot eivät ole sitovia, mutta niiden asema tekijänoikeuden tulkinnassa on merkittävä ja tuomioistuimet ovat ratkaisuissaan niitä noudattaneet.

”Konsolipelejä koskevat nyt samat lainaussäännöt kuin kirjoja”, muotoilee Espoon kaupunginkirjastoa prosessissa avustanut Joni Hatanmaa Asianajotoimisto Hedman Partnersista. "Unionin tuomioistuin piti konsolipelejä itsenäisinä teoksina, joita ei voi supistaa pelkästään tietokoneohjelmaksi. On siten loogista, että niihin ei Suomessakaan enää sovelleta tietokoneohjelmia koskevia lainausrajoituksia, kuten Tekijänoikeusneuvosto on nyt linjannut. Odotan päätöksen myötä lainattavien pelien nimikkeiden ja määrän lisääntyvän merkittävästi.”

 

Jos jollekin on jäänyt epäselväksi niin:

Kyseessä on TOTAALISEN VALTAVA juttu sekä kirjastoille että kirjastojen pelejä lainaavalle asiakaskunnalle.

Aiemmin tilanne kun on ollut sellainen, että uusistakin peleistä kirjasto on saanut lainattavaksi vain näennäisen mielivaltaisen kokoelman pelejä. Niistäkin se on joutunut pulittamaan pitkän pennin pelien normihintaa enemmän. Lisämaksun on kerrottu muodostuvan “lainausoikeuskorvauksesta” tjs..

Ajattelinkin avata tässä blogissa yllä olevaa tiedotetta ja sen luomia mahdollisuuksia kahdesta näkökulmasta. Kesälomalla pidetystä omasta Dr. Who-maratonista inspiroituneena otin näkökulmaksi menneisyyden ja tulevaisuuden.

 

Menneisyys:

Peleillä ja peliaineistoilla on merkittävä ja monipolvinen historia. Silti pelien ajankohtaisuuden mentyä ohi, harva taho säilyttää ja lainaa pelejä esimerkiksi muistin verestämistä varten. Suomen Tampereelle on suunnitteilla maan ensimmäinen oikea Pelimuseo jossa muistojaan voi varmasti verestää, mutta katson että samalla tavalla kuin klassikkokirjoilla ja elokuvilla, on myös klassikkopeleillä paikkansa kirjastoissa. Retropeliharrastus elää voimakasta nousukautta. Aikaisemmin klassikko- ja retropelien hankkiminen kirjastoihin on ollut niin kimuranttia että se on jäänyt käytännössä tekemättä. Poikkeuksiakin tosin on. (GJ Runosmäki!)

EU-päätöksestä tiedottamisen yhteydessä mainitsi Espoon kaupunginkirjaston aineistojohtaja Miika Miettunen että "Monet kokoelmista puuttuneet klassikot ja huippupelit saadaan nyt kirjastojen hyllyille…”  Kiinniotettavaa on paljon. Lainattavia pelejä on kirjastoihin hankittu vasta muutamia vuosia, joten kaikki tätä aikaa edeltävät klassikot olisi tarpeen metsästää jostakin kirjastonkäyttäjien saataville.

Konsolipelien hankintakaudenkin ajalta puuttuu pelikokoelmista vähintään puolet pelikulttuurin merkkiteoksista. Puuttuvia nimekkeitä esimerkiksi HelMet-kirjastoissa ovat tätä kirjoitettaessa esimerkiksi seuraavat tärkeät pelit: Singstarit, Super Mariot, Gears of warit, Last of us, Unchartedit, Halot, TES V: Skyrim, Zeldat, FAble 1-3, Mass Effectit, Journey, Bloodborne, Dark Soulsit.. ja lista jatkuu ja jatkuu..  Näitä pelejä usein yhdistää se että ne ovat olleet konsolien yksinoikeuspelejä joiden avulla on myös myyty laitteita. Ihastukseksemme huomaamme että saamme hankkia kirjastoihin puuttuvat pelit takautuvasti mikäli vaan painoksia vielä on jäljellä. Useat näistä peleistä ovat kuitenkin ns. AAA-pelejä joten toivoa on.

 

Tulevaisuus:

Lainattavien pelien määrärahat ovat suurelta osin kuluneet lainausoikeuskorvauksiin. Nyt kun ”Konsolipelejä koskevat samat lainaussäännöt kuin kirjoja”  päästään tilanteeseen jossa pelejä voidaan hankkia nopeammin, edullisemmin ja siten luonnollisesti enemmän. Kokoelman kattavana pitäminen ja uusien pelien ostaminen on kirjastoille halvempaa ja helpompaa kuin ennen. Myös moninaisiin hankintaehdotuksiin vastaaminen mahdollistuu kun lainausoikeudesta ei tarvitse huolehtia. Jos siis huomaat jonkin pelin puuttuvan kirjastostasi, toivo sitä ihmeessä lainattavaksi. Kirjastolla ei ole enää periaatteessa mitään syytä jättää hyvin perusteltua pelihankintaehdotusta täyttämättä. (tai ei siis muuta perustetta kuin määrärahojen yleinen vähyys). Espoon kaupunginkirjaston aineistojohtaja Miika Miettunen kertoo tiedotteen yhteydessä myös että:

.. mikä tärkeintä, tulevaisuudessa uutuuspelejä pystytään hankkimaan huomattavasti aiempaa kattavammin. Kirjasto tukee pelikulttuuria ja osallistuu sen rakentamiseen monella rintamalla: konsolipelien lisäksi kirjastosta löytyy lautapelejä ja pelikavereita."

Tämä lausunto tulee ottaa kirjaimellisesti ja pitää silmät auki siitä että lupaus varmasti toteutuu.

 

Lopuksi:

Kirjasto pelien lainauspaikkana on siis kokemassa huomattavan parannuksen. Pelikokoelman takautuvaa korjaamista suunnitellaan jo eri puolilla suomea. Näin kirjastojen asiakaspalvelu parantuu pelaavien asiakkaiden osalta huomattavasti. Paljon on silti vielä matkaa kuljettavana. Esimerkiksi PC-pelien digitaalisten kopioiden lainaaminen omalle koneelle ei ole vielä mahdollista missään päin maailmaa. Digitaalinen jakelu kattaa nykyään kuitenkin suurimman osan PC-pelien hankinnoista joten kirjaston on kehityttävä asiassa tehden aktiivisesti työtä tämän mahdollistamiseksi. E-kirjat on otettu jo kirjastoissa kivasti haltuun joten pelien digitaalisten kopioiden lainaamisen luulisi olevan seuraava luonnollinen kehitysaskel. Tätä blogia seuraamalla pysyt kärryillä jos asiassa edetään.

Lisätietoa EU-päätöksestä voi kysyä Espoon kirjastopalvelujen johtajalta Jaana Tyrniltä, puh. 050 330 1762 (paikalla 10.8. alkaen) tai Joni Hatanmaalta Asianajotoimisto Hedman Partnersista, puh. 09 177 060.

-Heikki

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?