Pöytäkirja 2/2012

 Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 2/2012

Aika:             Maanantai 8.10.2012 kello 9.30 - 17.00
Paikka:        Tikkurilan kirjasto, Vantaa

 

1. Mikon tervehdys

Vantaan kaupunginkirjaston kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio toivotti kaikki tervetulleiksi. Mikko kertoi Vantaan kaupungin huonosta taloudellisesta tilasta ja kirjastoltakin vaadittavista säästöistä. Mieliala kirjastossa on kuitenkin positiivinen ja innostunut. Kaikki uudistukset eivät välttämättä ole rahakysymyksiä.

2. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen. Hän kiitti ensi vuoden helmikuusta eläkkeelle siirtyvää Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Maija Berndtsonia hänen ansiokkaasta työstään Yleisten kirjastojen neuvoston parissa.  Maija oli vaikuttamassa siihen, että neuvosto 9 vuotta sitten perustettiin ja että se löysi oman paikkansa ja tehtävänsä suomalaisessa kirjastokentässä. Maija kiitti YKN:ää ja muisti myös edesmenneen Hannu Taskisen merkittävää panosta neuvoston syntyyn ja aseman vakiintumiseen.

3. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

·         Jaana Tyrni kertoi Espoon kaupunginkirjaston järjestettävästä Millennium-järjestelmän pohjoismaisen käyttäjäryhmän (Nordic Innovative Users Group) kokouksen Sellossa (Sello Bio Rex).

·         Neuvoston työvaliokunta joutui ajan puutteen vuoksi siirtämään osan kokouksen asioista kevään 2013 kokoukseen: Mediakasvatus, Yle-yhteistyö, Aineiston kilpailutukseen liittyvät vireillä olevat oikeustapaukset, Lukuinto -kampanja, Kansallinen metatietovaranto, Verkkokäyntien tilastointi, JJR-yhteistyö, Kuntien selviytymispaketti, Turvallisuusasiat (Supo+Poliisi). Kevään kaksipäiväisen kokouksen paikaksi on ehdolla Seinäjoki.
-
 http://www.kirjastot.fi/neuvosto/tyovaliokunta/muistiot/2_2012/

·         Erkki Lounasvuori kertoi Kirjastot.fi:n uudesta kirjastoalan asioita käsittelevästä blogista "Kirjastoalan keskiössä", joka tullaan julkaisemaan lähiaikoina. Blogi tulee olemaan verkkolehtityyppinen julkaisu, jossa asiantuntijat omalla nimellään julkaisevat artikkeleita ja kommentteja kirjastoalan keskeisistä aiheista. ”Kirjastoalan keskiössä” tulee sisältämään valikoitua, toimitettua sisältöä ja se poikkeaa siis esimerkiksi kirjastoalan keskustelupalstoista olennaisesti.

·         Tuula Haavisto kertoi, että Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtajan virkaan on haastateltu 4 henkilöä. Soveltuvuustestejä seuraa lautakuntakäsittely, jonka jälkeen se menee kaupunginhallitukseen ja lopulta kaupunginvaltuusto valitsee uuden kirjastotoimen johtajan.

4. Läsnäolijat

Todettiin, että kevään kokouksen jälkeen ainut muutos neuvoston kokoonpanossa on Vantaan edustajan vaihtuminen: Tuulikki Ahon siirtyessä eläkkeelle tilalle on tullut Mikko Vainio.

Todettiin Keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen ja alueiden edustajat. Läsnä olivat seuraavat edustajat:

Keskuskirjasto, maakuntakirjastot ja suurten kaupunkien edustajat

Läsnä: Maija Berndtson (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Erkki Romppainen (Kajaani) klo 13 alkaen, Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Pirkko Lindberg (Oulu), Asko Hursti (Pori), Aleksi Haapanen (Porvoo), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Tuula Haavisto (Tampere), Inkeri Näätsaari (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa), Jaana Tyrni (Espoo), Mikko Vainio (Vantaa),

Poissa: Rovaniemen kaupunginkirjaston – Lapin maakuntakirjaston edustaja

Maakunta-alueiden edustajat

Läsnä: Marja Huuhtanen (Imatra), Marita Hakala (Lapua), Jaana Sopanen (Joroinen), Ari Koistinen (Suomussalmi), Kaija Viskari (Riihimäki), Mikko Paajala (Kannus), Pekka Termonen (Kannonkoski), Katariina Kupiainen (Kotka), Eija Leivo (Inari), Marko Ojala (Ylöjärvi), Lea Tserni-Puittinen (Lieksa), Ullamaija Hirvonen (Iisalmi), Kirsi Lähde (Orimattila), Helena Kuivasniemi-Lehti (Luvia), Antti Karhos (Karkkila), Kari Pohjola (Salo).

Poissa: Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta-alueiden edustajat

Läsnä luennoitsijoina:

- Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
- suunnittelija Aija Laine (Turun kaupunginkirjasto)

- toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto

- e-informaatikko Marja Hjelt (Helsingin kaupunginkirjasto)

- tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen (Hämeen ammattikorkeakoulu)
- kirjastonjohtaja Ari Mäkiranta (Joensuun seutukirjasto, Liperin kirjasto)
- sovelluspäällikkö Susanna Aakko (Helsingin kaupunginkirjasto)
- verkkopäällikkö Petri Tonteri (Tampereen kaupunginkirjasto)
- Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen (Varastokirjasto, Kuopio)

- yksikönpäällikkö Riitta Swan ja toimituspäällikkö Päivi Toivanen (Eurooppatiedotus)
- viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala (Kirjastot.fi)
palvelukoordinaattori Anna Niemelä (Kansalliskirjasto)
- aluekirjastonjohtaja Liisa Nikkilä (Tikkurilan kirjasto, Vantaa).

Läsnä sihteerinä:

neuvoston sihteeri, johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta

Läsnä Kirjastot.fi:stä:

Nina Granlund kokousmuistiinpanoja tekemässä

5. Kokouksen päätösvaltaisuus

Todettiin kokouksen päätösvaltaisuus. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marita Hakala ja Mervi Heikkilä. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

6. Esityslistan hyväksyminen

Esityslistaan lisättiin Vantaan kaupunginkirjaston puheenvuoro lounastauon jälkeen ja kohdat 14 ja 16 vaihtoivat keskenään paikkaa. Kokousväki hyväksyi esityslistan.

7. Uusien jäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2013 - 2014

Taustaa:

Puheenjohtajan Tuula Haaviston toimikausi jatkuu vielä vuoden 2013 loppuun, samoin Pirkko Lindbergin sekä Jaana Tyrnin.

Erovuorossa työvaliokunnasta ovat Ritva Nurminoro ja Asko Hursti, jotka kumpikin ovat olleet 2 peräkkäistä 2-vuotiskautta sekä Kari Pohjola, joka ei ole vuosina 2013 -2014 neuvoston edustaja Varsinais-Suomesta.

Erovuorossa, mutta on valittavissa uudeksi 2-vuotiskaudeksi, on Mervi Heikkilä.

Työvaliokunnan varajäsenyydestä erovuorossa on Karri Hara, joka on ollut sallitut 2 peräkkäistä 2-vuotiskautta.

Varapuheenjohtaja valittava uuden työvaliokunnan keskuudesta, koska Ritva Nurminoro on erovuorossa.

Valinnat:

Työvaliokuntaan valittiin uusiksi jäseniksi Susann Forsberg Kokkolasta, Ullamaija Hirvonen Iisalmesta ja Merja Sali Kouvolasta. Mervi Heikkilä valittiin uudeksi 2-vuotiskaudeksi valiokuntaan. Varajäseneksi valittiin Pekka Termonen Kannonkoskelta. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jaana Tyrni Espoosta.

8. Nimityksiä työryhmiin ja YKN:n nimissä annettuja lausuntoja / kannanottoja

Sihteeri muistutti, että yleisten kirjastojen edustajat kansallisissa työryhmissä samoin kuin YKN;n lausunnot ja kannanotot löytyvät YKN:n etusivulta.
http://www.kirjastot.fi/neuvosto/

9. OKM:n puheenvuoro

Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen kertoi ajankohtaiset kuulumiset ministeriöstä. Hän esitteli neuvostolle talousarvioesitystä vuodelle 2013.  Yleisiä kirjastoja vuonna 2013 koskevat leikkaukset ovat pieniä. Vuosi 2014 tulee olemaan vaikeampi.

Minna kertoi EU-asioista: PSI-direktiiviä (=Public Sector Information) uudistetaan. Se tullaan mahdollisesti laajentamaan kirjastojen, arkistojen, museoiden aineistoihin. Sillä pyritään julkisin varoin tuotettujen tietojen edelleen käytön tehostamista ja sitä kautta saattamaan aineistot paremmin hyödynnettäviksi.

Europeanasta Minna kertoi, että rahoitus on ollut hankemainen tähän asti. Toivottavasti se saadaan mukaan Connecting Europe -ohjelmaan, jolloin rahoitus taattaisiin 7 vuodeksi. Europeana seuraa hyvin aikaansa ja avasi metatietonsa kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi syksyllä 2012. Europeanan organisaatiolle tekisi hyvää uudistaminen.

KDK on OKM:lle merkittävä pitkäaikaishanke. Se jakautuu aineistojen käyttöön saattamiseen sekä pitkäaikaissäilytykseen. Uuden asiakasliittymän Finnan rakentaminen on aloitettu, se pyritään saamaan ensimmäisten aineistojen kanssa tuotantoon ensi vuoden alkupuolella. Minna esitteli Finnan toimintaa kaaviokuvan avulla, samoin kuin Finnan ja Melindan eli kansallisen metatietovarannon eroja.

Neuvostossa oltiin sitä mieltä, että vähitellen KDK alkaa palveluna aueta. Sen suhdetta alueellisiin kirjastopalveluihin pohdittiin. KDK nähtiin hyvänä sisältönä ja erinomaisena tiedonlähteenä. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että KDK:n asiakasliittymä Finna saattaa räätälöitynä olla monelle yleisille kirjastoille varteenotettava vaihtoehto verkkokirjastoksi. Siitä syystä yleisten kirjastojen yhteistyötä KDK:n asiakasliittymäprojektissa pidettiin erityisen hyödyllisenä.

Minnan esitys verkossa

10. Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin SSYK
http://sahkoisetsisallot.kirjastot.fi/

SSYK Toimintasuunnitelma

Suunnittelija Aija Laine kertoi Sähköiset sisällöt -hankkeen strategiasta ja siihen pohjautuvasta toimintasuunnitelmasta. Hankkeen työryhmä pyrkii luomaan erilaisia e-kokoelman hankintalinjauksia ja tapoja tarjota niitä kirjastojen asiakkaille. Samalla pitää myös selvittää, millaisia e-aineistoja asiakkaat haluavat kirjastoihin. Yleisten kirjastojen konsortio e-aineistohankintaa varten on syntymässä jo olemassa olevan vanhan konsortion pohjalta.

Työryhmän sihteeri on selvittänyt maailmalla olevia kirjastojen e-kirjojen tarjontamalleja.. Aija kertoi kokousväelle kaaviokuvien avulla kolmesta erilaisesta mallista Tanskasta, USAsta ja Kanadasta.

Tanskan malli on nimeltään eReolen. Se on ollut testauskäytössä jo lähes vuoden. Siitä on tullut suosittu, jopa niin suosittu, että kustantajat ja e-kirjakaupat näkevät sen uhkana koko e-kirjabisnekselle. eReolenissa on mukana lähes kaikki tanskalaiset kustantajat ja kirjastot. Käyttöliittymä on syntynyt yhteistyössä kustantajien kanssa. Hieno asia eReolenin kautta kaikille kirjastoille on sama e-kirjatarjonta. Laskutusperusteena on asiakkaiden tekemien latausten määrä.
http://ereolen.dk/  

USAssa Douglas County Library (DCL) tekee uraa uurtavaa työtä e-aineistojen parissa. Vaikeuksia on ollut kustantajien kanssa heidän nostaessaan hintoja miten sattuu. DCL korostaa, että kirjastojen täytyy olla itsenäinen neuvottelukumppani, joka tietää asemansa ja mitä haluaa.

Kanadassa tutkitaan kirjaston mahdollisimman itsenäistä asemaa e-kirjojen saattamisessa asiakkaiden käyttöön.

Osaaminen ja koulutus ovat myös keskiössä suunnitelmissa. Kirjastoväki täytyy kouluttaa opastamaan asiakkaita e-aineistojen käytössä. Myös markkinointi tulee keskittää.

Aija kertoi, että käytännön toimintasuunnitelma valmistuu 18.10. Se tullaan julkaisemaan ”Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin” hankkeen sivulla ja siihen toivotaan kommentteja monelta taholta.

Aijan esitys verkossa

SSYK käytännössä

Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri kertoi käytännön kokeiluista HelMet-kirjastossa.

·         EBib, jota testataan lokakuun puolesta välistä lähtien, on osa eReading-hankkeen NextMedia-tutkimusohjelmaa. EBib sisältää suosittua kotimaista kaunokirjallisuutta. Kustantajina siinä ovat mukana Otava ja Edita. EBib-kokeilu on käytössä vuoden loppuun asti, jonka jälkeen kerätään käyttäjäkokemukset.

·         ElisaSamsung Crime Time on laitetoimittajan ja Elisa Kirjan yhteinen kokeilu, jossa Samsung tarjoaa tabletit ja Elisa sisällöt valmiiksi ladattuina tabletteihin.

·         OverDrive sisältää lähinnä englanninkielisiä e- ja äänikirjoja erilaisin lisenssiehdoin.

·         Bibzoom sisältää verkossa ladattavaa ja kuunneltavaa musiikkia.

Virva kertoi myös Yleisten kirjastojen konsortiosta, jossa e-aineistolla on merkittävä rooli. Virvasta malli on mielenkiintoinen ja tärkeä käytännön toteutuksen kannalta.

FinELib-yhteistyötä jatketaan, mutta painopiste on siirtymässä yleisten kirjastojen omiin hankintakanaviin oman konsortion kautta. Konsortion säännöistä on otettu yhteyttä Kuntaliiton lakiosastoon. Ensimmäinen palaveri on pidetty ja neuvottelut jatkuvat vielä lokakuussa.

Virvan esitys verkossa

OverDriven käyttöönotto HelMet-kirjastoissa

E-informaatikko Marja Hjelt kertoi HelMet-kirjaston OverDrive –kokeilusta. OverDrive tarjottiin asiakkaiden käyttöön elokuussa 2012. OverDriven etu on se, että sillä on tarjota laaja kokoelma. Kaikki teokset eivät tosin ole käytettävissä Suomessa, koska lisensseissä on monenlaisia rajoituksia, mutta kuitenkin materiaalia on paljon.

Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on tarjolla kaunokirjallisuutta sekä tietokirjallisuutta (mm. Lonely Planet -matkaopaskokoelma). Aineistoa tarjotaan lainaan erilaisin mallein: Lonely Planet -matkaoppaat ovat rajoittamattomalla lisenssillä eli niitä voi lainata yhtäaikaisesti useampi lainaaja, suurin osa teoksista on yhden lainaajan lisenssillä (aineisto on lainassa vain yhdellä lainaajalla kerrallaan, mutta sitä voi varata).

Kokeilun alussa kaikki e-aineisto meni lainaan kolmessa päivässä. Aineistoa on hankittu lisää ja palvelu on varsin suosittu. Yllättävää on ollut bisnestä käsittelevien äänikirjojen suosio – Marja totesikin leikkisästi ”Audi-miesten” löytäneen kirjaston palvelut.

Marjan esitys verkossa

E-kirjakokeilu Oulussa

Kirjastotoimenjohtaja Pirkko Lindberg Oulusta kertoi enemmän CrimeTime-kokeilusta. Samsungin laitteisiin on ladattu 6 dekkaria valmiiksi ja asiakas lainaa laitteen. Oulussa laitteisiin on jonoa ja ne ovat olleet koko ajan lainassa. Myös tämä kokeilu on osoittautunut hyvin onnistuneeksi. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä aiheuttaen kysynnän lisäystä myös vanhempaan Ellibsin e-aineistoon. Lukijat ovat olleet tyytyväisiä myös lukukokemukseen tableteilla.

Pirkon esitys verkossa

11. Vantaan kaupunginkirjaston puheenvuoro

Lounaan jälkeen aluekirjastonjohtaja Liisa Nikkilä Tikkurilan kirjastosta kertoi, miten kirjasto voi kehittää palvelujaan, vaikka rahat ovatkin loppu. Hän kertoi läheisestä yhteistyöstä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.

Tikkurilan kirjaston kanssa palvelua tuottavat SPR, Seslonki ry ja Opaskoirayhdistys. Opaskoirayhdistyksestä tuodaan kirjastoon koiria, joille saa lukea, Seslonki ry auttaa tietokonekäytön opastuksissa ja SPR:n ystäväpalvelusta ystävät vievät kirjaston asiakkaille kotipalvelua. SPR toteuttaa myös läksyhelppiä kirjastoon.

 

12. Kirjastojärjestelmät, 3 näkökulmaa ja keskustelu

12.1. UKJ – uuden kirjastojärjestelmän valmistelu
http://wiki.helsinki.fi/display/UKJValmistelu/Home

Tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen esitteli UKJ:n tilannetta. UKJ on edennyt toistaiseksi talkoovoimilla muiden työtehtävien ohella. Ensi vuodeksi on tärkeää saada uuden kirjastojärjestelmän valmistelulle kohdennettua työaikaa. Projektisuunnitelma ja yksityiskohtainen vaatimusmäärittely valmistuvat vuonna 2013. Vuonna 2014 on tarkoitus hankkia kirjastojärjestelmäkokonaisuus ja aloittaa toteutus.

Edelleen UKJ:n työryhmiin toivotaan lisää kaikkien kirjastosektorien väkeä. UKJ on ollut erityisen hyödyllinen ja silmiä avaava yritys myös yhteistyön kannalta.

Sinikan esitys verkossa

12.2. Joensuun seutukirjaston vetämä OS-kirjastojärjestelmä, Evergreen

Joensuussa tutkitaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Kirjastonjohtaja Ari Mäkiranta esitteli Evergreenin virittämisen etenemistä. Valmistelut on tehty tänä vuonna ja ne jatkuvat ensi vuoden. Tuotantoon on tarkoitus siirtyä vuoden 2014 alusta. Kaiken edellytys on, että kehittämisvaiheen rahoitus järjestyy jatkossakin.

Neuvosto keskusteli luetteloinnista: Evergreenissä se on hivenen vaativaa, mutta jos maassa siirrytään luetteloinnissa yhteiseen metatietovarantoon, niin, asialla ei ole niin suurta merkitystä.

Evergreenin käyttöalueeksi kaavaillaan koko Pohjois-Karjalan aluetta. Ylläpito on järjestettävä kirjaston sisällä. Evergreenin edistymistä voi seurata Joensuun kirjaston etusivun kautta löytyvästä linkistä.

Neuvostossa pidettiin hyvin tärkeänä tätä kokeilua. Evergreen on enemmän kuin mahdollinen yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmävaihtoehto, kun vanhasta päätetään luopua. Se, että kirjasto joutuu satsaamaan ylläpitoon ja kehittämiseen nähtiin käytännön ongelmana: monissa kunnissa ohjelmistoihin ja järjestelmiin keskittyvää henkilöstöä ei enää ole. Näin ollen näitä tehtäviä joudutaan teettämään muilla nimillä kirjastossa. Ongelmia tuottaa myös monien kuntien melko suljettu tietoverkkojärjestelmä. Tähänkin voisi auttaa yleisten kirjastojen oma konsortio, jos kirjastojärjestelmäosaaminen koordinoitaisiin sitä kautta.

12.3. HelMet-kirjasto

Sovelluspäällikkö Susanna Aakko kertoi HelMetin kehityksestä. Millenium–järjestelmän tietokanta uusitaan Sierra/Milleniumiksi.

Pääosa Susannan esityksessä oli, mitä kaikkea tulee huomioida kirjastojärjestelmää valittaessa. Hän kuvasi eri järjestelmiä, joita kirjaston verkkotoiminnassa tarvitaan, palveluiden toimittajia, heidän erojaan ja heidän tuotteidensa eroja. Lisäksi hän kertoi tarpeiden ja ohjelmille asetettavien vaatimusten arvioinnista.

Susannan esitys verkossa

12.4. Keskustelu

Kommenttipuheenvuoron esitti verkkopäällikkö Petri Tonteri Piki-kirjastosta. Petri toi esiin sen, että kirjasto on osa verkkoympäristöä ja sen täytyisi sopeutua siihen ja näkyä siellä. Kaupalliset toimijat eivät välttämättä enää tuotteillaan vakuuta. Avoimen lähdekoodin järjestelmässä ovat etuna vapaus ja valta, mutta ne vaativat kehittämis- ja ylläpitopanosta. UKJ vakuuttaa järeydellään, mutta prosessi ei vielä ole kovin pitkällä. Petri esitti myös vaihtoehdon, jonka mukaan kirjastot valitsevat avoimen lähdekoodin järjestelmiä käyttöönsä ja saavat kansallisen tuen Kansalliskirjastosta tai Kirjastot.fi:stä.

Petrin kommenttipuheenvuoro verkossa

13. Varastokirjasto

Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen kertoi tuoreimmat tiedot Varastokirjaston asemasta suomalaisessa kirjastoverkossa. Varastokirjasto on valtiovallan kirjastoille tarjoama palvelu, rahoitus tulee suoraan OKM:stä. Sen tehtävänä on toimia kirjastoverkon yhteisenä varastona, ottaa vastaan aineistoa ja saattaa sitä lainattavaksi. Se on myös merkittävä osa kansallista kokoelmapolitiikkaa ja tilahallintaa: aineisto pysyy tallessa ja kirjastonkäyttäjien ulottuvilla, mutta kirjastot saavat tilaa uudelle materiaalille.

Varastokirjaston toimintaa ohjaa johtokunta, joka koostuu eri kirjastosektorien edustajista. OKM:n suunnitelmissa on Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon. Käytännön ongelmia tuottaa se, että Kansalliskirjasto on vielä osa Helsingin yliopistoa. Varastokirjasto on myös mukana UKJ:n suunnittelussa.

Varastokirjasto tarjoaa ahkerassa käytössä olevaa palvelua ja on tärkeä eri sektorien kirjastoille. Varsinkin yleiset kirjastot lainaavat materiaalia Varastokirjastosta. Varastokirjaston tarvetta on analysoitu kyselyiden avulla ja todettu, että ainakin vuoteen 2020 Varastokirjastoa tarvitaan. Varastokirjaston haasteena onkin, miten vastata suureen kysyntään vähenevin raha- ja voimavaroin.

Neuvoston väki kiitti Varastokirjastoa sen tärkeästä palvelusta. Sen todettiin olevan yksi parhaiten toimivista valtakunnallisista kirjastopalveluista.

Pentin esitys verkossa  

14. UM Eurooppatiedotus
http://www.eurooppatiedotus.fi

UM:n yksikönpäällikkö Riitta Swan ja toimituspäällikkö Päivi Toivanen kertoivat uusista suunnitelmista. Tiedotus keskittyy kahteen toimipisteeseen, Helsinkiin ja Rovaniemelle (Arktisen keskuksen yhteyteen). Syynä muutokseen ovat ihmisten tiedontarpeen muuttuminen ja siirtyminen verkkoon EU:n tultua tutummaksi kansalaisille. Keskuksen tarkoituksena on herättää keskustelua ja tarjota keskustelulle alusta sekä vastata kysymyksiin. Tiedotuskeskukselle on edelleen tarvetta ja arvonsa, koska se osaa neuvoa nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta.

Päivi esitteli keskuksen julkaisuja ja mainitsi, että julkaisuille tarvittaisiin yhteinen rekisteri. Lisäksi hän toivoi, että Eurooppatiedotus voisi jättää kirjastoihin ”kylmähyllyjä”, joihin voisi koota tarpeelliset EU-julkaisut sekä jaettavia esitteitä. Kirjastot olisivat mitä sopivimpia paikkoja järjestää maakunnallisia Eurooppatiedotuksen tapahtumia

Neuvostosta toivottiin, että kirjastoväki voisi osallistua Eurooppatiedotuksen koulutuksiin, jotta heillä olisi valmiuksia paremmin neuvoa EU-asioissa asiakkaita nyt, kun tiedotuspisteet poistuvat kirjastojen yhteydestä. Tätä pidettiin hyvänä ajatuksena.

Eurooppatiedotuksen esitys verkossa

15. Keskustakirjasto ja itsenäisyyden juhlavuosi 2017

Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kertoi viimeisimmät uutiset Keskustakirjaston suunnittelun vaiheista. Arkkitehtuurikilpailusta ei vielä ole valittu jatkajia. Uusi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on ollut varsin aktiivinen ja innostunut Keskustakirjastosta. Keskusteluja ja lobbausta on tehty monissa yhteyksissä ja tilanne näyttää kaikin puolin valoisalta.

Maija viritti keskustelun siitä, mikä voisi olla kirjastojen yhteinen panostus itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi, lippulaivana kaikkien yhteinen upouusi Keskustakirjasto. Hän ehdotti, että kirjastot ottaisivat yhteiseksi asiakseen pohtia kirjaston fyysisen tilan ja digitaalisen kirjaston yhteyttä ja yhtenäisyyttä. Tekniikan, verkkopalveluiden ja kirjaston tilan kokoelmineen tulisi ”lähestyä toisiaan” saumattomasti ja näkyä asiakkaalle kokonaisuutena palvellen niin omaehtoisia kuin sosiaalisesti yhteisiä toimintoja. Näyttö- ja inforuutuja olisi kaikkialla, mutta suunniteltuna ja sijoitettuna niin älykkäästi, etteivät ne olisivat pääosassa vaan läpikulkevana ideana auttamassa ja opastamassa.

Miten edellä olevaan päästäisiin, vaatii paljon ideoimista ja selvittelyä. Kokousväki piti kuitenkin ideaa hyvänä ja heti haluttiin ideaseminaarin järjestämistä, jotta päästäisiin ajoissa liikkeelle. Yhteistä ideaa voitaisiin edistää hakemalla rahoitusta OKM:stä 2017 hengessä.

16. ”Käytsä täällä usein?” käyttäjätutkimus

Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari kertoi Turun kaupunginkirjaston uusimmasta käyttäjätutkimuksesta ”Käytsä täällä usein”. Mielenkiinnon kohteena olivat: miten asiakkaat käyttävät kirjastotilaa, mitä he odottavat tilalta ja palveluilta, mistä he pitävät ja mistä eivät, ideoita palvelujen parantamiseen ja uusiin palvelukonsepteihin.

Vastauksia saatiin yli 700. Tuloksena oli paljon mielenkiintoista tietoa kirjastokäyttäytymisestä. Käyttäjätutkimus vahvisti kirjaston henkilökunnan käsitystä kirjaston käytön muuttumisesta. Pikaisen lainaamisen ja asioinnin sijaan käyttäjät oleskelevat kirjastossa yhä kauemmin ja viettävät siellä vapaa-aikaansa lukien, opiskellen tai työskennellen, hoitaen asioita, tavaten ystäviään ja oleskellen.

Inkerin esitys verkossa

Koko käyttäjätutkimus verkossa

17. Kansalliskirjaston organisoimat käyttäjäkyselyt

Palvelukoordinaattori Anna Niemelä Kansalliskirjastosta kertoi, että kolmas kansallinen käyttäjäkysely on tulossa maalis-huhtikuussa 2013. Aiemmat ovat vuosilta 2008 ja 2010. Kyselyt tehdään jatkossa joka kolmas vuosi. Teemoina seuraavassa kyselyssä ovat: kirjastopalvelujen käyttö, asiakastyytyväisyys sekä vaikuttavuus. Kysely toteutetaan:

·         avoimena verkkokyselynä

·         valmistelusta vastaa työryhmä, jossa edustajia kirjastosektoreilta ja Kansalliskirjastosta

·         koordinointivastuu on Kansalliskirjastolla

·         kirjastot vastaavat markkinoinnistaan omille asiakkailleen.

Anna esitys verkossa

Lisää tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/asiakaskyselyt.html 
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kayttajakysely2013.html

18. Kirjastojen ja YLEn yhteistyö

Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertoi moninaisesta yhteistyöstä, joka on aloitettu ja vireillä YLEn kanssa. Yhteistyötä suunnitellaan YLEn valtakunnallisen tuotannon, esim. kirjallisuusohjelmien kanssa sekä alueellisten toimitusten kanssa.

Päivin esitys oli alustus laajemmalle käsittelylle ensi kevään YKN-kokouksessa, jolloin yhteistyö saa enemmän kokousaikaa ja suunnitelmatkin ovat tarkentuneet..   

19. Venäjä- ja Itä-Eurooppa instituutti

Kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrni kertoi, että ensi vuoden alusta Venäjä- ja Itä-Eurooppa instituutin kirjasto kokoelmineen siirtyy Espooseen Sellon kirjastoon. Muutos on instituutille suuri, sillä ainakin asiakasmäärää moninkertaistuu nykyiseen verrattuna. Espoossa suhtaudutaan asiaan myönteisesti.

20. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.00

Tuula Haavisto
puheenjohtaja

Erkki Lounasvuori
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu
Marita Hakala
Mervi Heikkilä