Pöytäkirja 1/2018

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2018

Kokousaika:

Torstai           19.4.2018 klo 10.00 – 16.30
Perjantai        20.4.2018 klo 9.15 – 14.00


Kokouspaikka:

Oulu, Kaupunginkirjasto

Yhteystiedot:
Kaarlenväylä 3
90100 Oulu

Torstai 19.4.

9.30 – 10.00 Aamukahvit

10.00 – 10.15

1. Kokouksen avaus ja Oulun puheenvuoro

Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä avasi kokouksen ja toivotti neuvoston jäsenet tervetulleeksi Oulun kaupunginkirjastoon. Oulun kaupungin vs. kulttuurijohtaja Arja Huotari lausui tervehdyssanat kaupungin puolesta. Kulttuurijohtaja nosti puheessaan esille kirjaston merkityksen kulttuuritoimijana: Asiakas- ja kuntalaiskyselyissä kirjasto nousee tärkeimmäksi kulttuuripalveluksi. Oulun kaupungissa kuntaliitos viisi vuotta aikaisemmin vaikutti kulttuuripalveluiden nykyiseen malliin. Oulu laajeni maantieteellisesti ja etäisyydet ovat pitkät. Kirjasto kuuluu sivistys- ja kulttuuripalveluihin, johtamisjärjestelmä on jaettu neljään alueeseen: pohjoiseen, itäiseen, eteläiseen ja keskiseen. Aluejaon ansiosta säilyy jokaisen alueen omaleimaisuus. Kirjasto- ja alueelliset kulttuuripalvelut toimivat jokaisella alueella aktiivisesti yhteistyössä varhaiskasvatuksen, opetus- ja nuorisotoimen kanssa. Oulun kaupunki painottaa uudessa strategiassaan kulttuuria ja pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Oulun kaupungin uutena kulttuurijohtajan aloittaa Samu Forsblom 23.4.2018.

10.15 – 10.30

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

Kirjastot.fin toiminnan ohjaus:

Kirjastot.fin ohjausryhmä lakkautettiin loppuvuodesta 2017. YKN:n työvaliokunnalta (TVK) pyydettiin ehdotuksia ja kantaa siihen, minkälainen ryhmä linjaisi Kirjastot.fin palvelukokonaisuutta jatkossa. YKN:n työvaliokunta ehdotti seuraavaa: Helsingin kaupunginkirjasto voi päättää ryhmän nimen ja kokoonpanon. Nimiehdotuksia mm. suunnitteluryhmä tai kehittämisryhmä. TVK kannattaa, että ryhmässä ovat mukana kaikki kirjastosektorit. Yleisistä kirjastoista kaksi edustajaa, samoin AVI:sta. Alueellinen ja kieli-näkökulma huomioitava. TVK näkee, että samat yleisten kirjastojen edustajat voivat jatkaa, jotka olivat aikaisemmin lopetetussa ohjausryhmässä jäseninä: Juha Hälinen/Jyväskylä, Leena Kinnunen/Rovaniemi.

Matti Sarmela Helsingin kaupunginkirjastosta ilmoitti, että Kirjastot.fi kutsuu ryhmän koolle kesäkuussa.

YKN:n lausunto Auta-hankkeen loppuraporttista:

https://www.kirjastot.fi/uutiset/ajankohtaista/auta-hankkeen-digituen-toimintamallista-annetut?language_content_entity=fi

Yleisten kirjastojen edustajat kirjastoalan työryhmissä

FinElib konsortion ohjausryhmän jäsenyys:

Varsinainen jäsen: Virva Nousiainen-Hiiri

Varajäsen: Aija Laine

Varastokirjaston johtokunta:

Päivi Savinainen, Kuopio (Asko Rossin sijaisena toistaiseksi)

Kansalliskirjaston johtokunta:

Varsinainen jäsen:

Jouni Pääkkölä, Oulu

Varajäsen:

Mikko Paajala, Rovaniemi

KUMEA:

Sini Neuvonen, Espoo

Anna Viitanen, Turku

Musiikkiaineiston kuvailun asiantuntijaryhmä:

(Uusi kansallinen ryhmä korvaa aiemmin toimineet Luumu-ryhmän ja MusaMelinda- ryhmän vuoden 2018 alusta.)

Tommi Viitamies, Helsinki

Ilona Heinonen, Tampere

Toni Korpi, Espoo

Anu Sormunen, Jyväskylä

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä:

Mari Ekman, Rovaniemi

Jarmo Louet, Jyväskylä

10.30 – 10.40

3. Läsnäolijat

Läsnä, pysyvät edustajat:

Katri Vänttinen (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Ari Mäkiranta (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Pia Kontio (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Asko Hursti (Pori), Kaisa Tolonen (Porvoo), Pasi Rantanen (Rovaniemi), Mervi Heikkilä 19.4 (Seinäjoki), Rebekka Pilppula (Turku), Marita Ahola (Vaasa), Oili Sivula (Espoo), Katariina Ervasti (Vantaa)

Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva),  Eija-Liisa Kasesniemi (Toenperä, Rantasalmi), Anette Karjalainen (Suomussalmi), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Laura Hekkala-Vatula (Laukaa), Evan Seppä (Pyhtää), Hanna Laitinen (Tornio), Sari Nykänen (Lempäälä), Solveig Lund (Pedersöre), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Sirpa Tyni (Keitele), Taru Tanska (Padasjoki), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Annastiina Louhisalmi (Tuusula)

Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, OKM

Teija Mursula Kajaanin kaupunginkirjasto

Erityissuunnittelija Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto

Ylitarkastaja Tapani Sainio, OKM

Ylitarkastaja Antti Seppänen, Etelä-Suomen AVI (etäyhteydellä)

Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi

Hanketyötekijä Harri Holappa, Oulun kaupunginkirjasto

Suunnittelija Elina Kilpiö, Celia

Valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto

Toimitusjohtaja Katriina Jaakkola, BTJ

Luettelointitiimin esimies Katri Riiheläinen, BTJ

Kirjastonjohtaja Minna Halonen ja kirjastosihteeri Salla Kananen, Iin kunnankirjasto

Aineisto- ja metatietoyksikön päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto

Kalajoen kaupunginkirjasto

Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno

Tietoasiantuntija Eeva-Riitta Peltonen, Kansalliskirjasto


Läsnä valmistelijana:
Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylän kaupunginkirjasto

Läsnä sihteerinä:
Kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu, Oulun kaupunginkirjasto

10.40 – 10.45

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ari Mäkiranta ja Pasi Rantanen, jotka toimivat tarvittaessa äänten laskijoina. (Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.)

10.45 – 10.50

5. Esityslistan hyväksyminen

Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan. Puheenjohtaja ilmoitti esityslistan muutokset Virva Nousiainen-Hiiren esityksen siirtymisen perjantaille ja Pirkko Lindbergin esityksen poisjäämisen perjantailta. Lisäksi Päivi Litmanen-Peitsala kertoo tarkemmin digituen pilotointihausta perjantaina. Esityslista hyväksyttiin edellä mainituin muutoksin.

 10.50 – 11.10

6.  Hanke-esittely 1

Kirjastokiri – uusi verkostoja tekemässä/ suunnittelija Teija Mursula, Kajaanin kaupunginkirjasto

Kainuussa pohdittiin, miten kehitetään kirjastojen yhteistyötä pitkien välimatkojen maakunnassa. Kirjastot ovat pieniä ja niissä on vähän henkilökuntaa. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä, kannustaa ja kirittää kollegoita sekä samalla edistää lukemista. Usein ajatellaan, että perustyötä on omassa organisaatiossa tehtävä työ ja koko maakunnalle tehtävä työ on toissijaista. Hankkeessa sitoutettiin mukaan kaikki kirjastot osaprojekteilla, yhteisillä kehittämistehtävillä ja samalla vahvistettiin vertaistukiverkostoa. Yhteistyöstä ja koko Kainuun kirjastopalveluiden kehittämisestä tehdään perustyötä. Tärkeä tavoite on yhdessä oppiminen ja yhteiset onnistumisen kokemukset. Hankkeessa kunnankirjastot, ns. kehittäjäsolut, sopivat pareittain jonkin kehittämiskohteen, jota he yhdessä lähtivät edistämään. Toimijat osallistuvat yhdessä kaikkiin vaiheisiin. Mukana on myös piilo-opetussuunnitelma: hanketyöskentelyssä tuetaan tieto- ja viestintäteknologian oppimista. Kirjastojen kehittämiskohteita ovat muun muassa kirjastokäytön opetus, alakoululaisten lukuaktiivisuuden lisääminen ja yhteistyö paikallisesti nuorisotoimen kanssa.

11.10 – 12.10

7. OKM puheenvuoro, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen

Leena kertoi ajankohtaisia uutisia okm:stä. Ministeriöissä valmistaudutaan jo seuraavaan hallituskauteen. Ministeriöt laativat omalta hallinnonalaltaan tulevaisuuskatsauksia: miltä maailman näyttää ja mitkä ongelmat vaativat ratkaisua?

Mitä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä valtion aluehallintouudistus tarkoittaa kirjastotoimen osalta? Valtion lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät kootaan yhteen, monialaiseen Luova-virastoon, jonka on määrä aloittaa toimintansa 2020. Nykyiset aluehallintovirastot tulevat osaksi uutta Luova-virastoa. Viraston henkilötyövuosimäärä tulee olemaan noin 1600, joista opetus- ja kulttuuritoimen osuus on noin 100 henkilötyövuotta. Aluehallintoviraston nykyiset tehtävät siirtyvät kirjastotoimen osalta kokonaisuudessaan Luova-virastoon.

Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu. Edellinen, vuodelta 1992, laki on väljä puitelaki. Lain uudistusta varten asetettiin työryhmä viime syksynä. Hannu Sulin aloitti työryhmän puheenjohtajana ennen eläköitymistään. Työryhmän esitys valmistuu tänä keväänä ja hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle ensi syksynä. Lisätietoja lain valmisteluista antaa Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ajankohtaisten uutisten jälkeen Leena täsmensi uuden kirjastolain pykälien sisältöä:

18 § yleisten kirjastojen rahoitus

Leenalle on tullut kysymyksiä, onko valtion talousarviossa määrärahaa toimitilojen kehittämiseen tai investointeihin. Pykälän 18 kirjaus toimitilojen kehittämisestä ja investoinneista mahdollistaisi niissä avustamisen,mutta tällä hetkellä mainittua määrärahaa ei ole valtion talousarviossa.

16 § Yleisten kirjastojen toiminnan arviointi

Kirjastojen toiminnan arviointi ja sen kehittäminen on yksi ministeriön ja aluehallinnon keskeinen tehtävä.

  • Peruspalvelujen tila 2018-raportti on valmistunut. Raportti on luettavissa valtiovarainministeriön sivuilta.
  • Peruspalvelujen arviointi on valmisteilla aluehallintovirastossa. Teemana lasten kirjastopalvelujen saatavuus.
  • Vuoden 2017 tilastoarviointi on valmistunut.
  • Yleisten kirjastojen asiakkaille suunnattu käyttäjäkysely on meneillään.
  • Okm:ssä on käynnissä keskustelu kirjasto- ja kulttuuritoimen arviointityökalujen kehittämistarpeesta osana tulevaa kuntauudistusta.

6 § Monilukutaidon edistäminen kirjastoissa

Helsingin yliopiston (MOI) Monilukutaitoa opitaan ilolla 2016-2018 -tutkimusohjelma päättyy vuoden lopussa. Ohjelmassa on tutkittu pienten lasten (0-8 vuotiaat) monilukutaidon kehittymistä ja kehitetty siihen arviointityökaluja. Tulosten jalkauttamiseen on varattu lisäoptio. Lisäksi syksyllä 2017 asetettu Lukutaitofoorumi on työskennellyt tämän kevään kirjailija Juha Itkosen johdolla. Foorumin toimenpidelinjaukset valmistuvat elokuun lopulla ja ensi syksylle on luvassa näkyvää toimintaa lukemisen ja lukutaidon edistämiseen

Digituki yleisissä kirjastoissa

Valtiovarainministeriön Digituen pilotti -hankehaku on käynnissä. Tässä vaiheessa haetaan 3-5 pilotoivaa maakuntaa, rahoitus haetaan vasta sen jälkeen, kun pilottihankkeet on valittu. Okm:n ehdotuksesta AKE:t ovat tulevissa piloteissa mukana. Hakijana hankkeissa on maakuntaliitto ja hakijalta edellytetään omarahoitusta. YKN:n edustajien joukossa pilotoinnin rahoittaminen herätti kysymyksiä. Rahoitukseen liittyvät asiat täsmentyvät kevään aikana.

Lopuksi Leena muistutti syksyn avustushausta, jossa painotetaan pienten lasten lukemisen ja monilukutaidon kehittymisen edistämistä. Hannu Sulin jää eläkkeelle 1.5.2018. OKM:n kirjastopäivät järjestetään 7-8.11.2018 Säätytalolla.

Leenan esitys verkossa.

12.10 – 12.30

8. YKN:n sihteeriys, työvaliokunta ja sääntömuutokset

KN:n sihteerin tehtäviä ei voida enää sisällyttää osaksi valtakunnallisen kehittämisyksikön tehtäviä.

YKN:n säännöissä kohta 5. Sihteeri

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto asettaa neuvoston ja työvaliokunnan käyttöön sihteerin.

Sihteerin tehtävänä on

  • koordinoida asioiden valmistelua työvaliokunnan ja neuvoston kokouksiin ja toimia niiden sihteerinä
  • valmistella ja panna toimeen työvaliokunnassa ja neuvostossa käsiteltäviä asioita
  • tiedottaa työvaliokunnan ja neuvoston toiminnasta.

YKN:n työvaliokunta ehdottaa, että muutetaan sihteeri-nimitys valmistelijaksi, joka kuvaa paremmin tehtävän sisältöä. Valmistelija olisi jatkossa YKN:n varapuheenjohtaja. Työvaliokunta valitsee vpj:lle varaedustajan keskuudestaan.

Sihteerin tehtävät sisältäisivät jatkossa kokousmuistiinpanojen tekemisen, sekä varsinaiset käytännön kokousjärjestelyt. Sihteeri tulisi aina kokouksen järjestävästä kirjastosta.

Ehdotus uudeksi säännöksi:

5. Valmistelija ja sihteeri

Yleisten kirjastojen neuvoston valmistelijana toimii neuvoston varapuheenjohtaja.

Valmistelijan tehtävänä on

  • koordinoida asioiden valmistelua työvaliokunnan ja neuvoston kokouksiin
  • valmistella ja panna toimeen työvaliokunnassa ja neuvostossa käsiteltäviä asioita
  • tiedottaa työvaliokunnan ja neuvoston toiminnasta.

Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen sihteeri tulee kokouksen järjestävästä kirjastosta. Sihteerin tehtävänä ovat käytännön järjestelytehtävät.

Lisäksi työvaliokunta ehdottaa, että neuvoston ja työvaliokunnan kokouksissa olisi edustus valtakunnallisesta kehittämisyksiköstä.

4. Työvaliokunta

Työvaliokuntaan kuuluu neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Työvaliokunnan toimikausi on kaksi vuotta. Jäsen voi kuulua työvaliokuntaan kaksi peräkkäistä toimikautta. Kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita.

Työvaliokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien läsnä on vähintään neljä työvaliokunnan jäsentä.

Työvaliokunnan muutosehdotus:

Työvaliokuntaan kuuluu neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta vaihtuvaa jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Työvaliokunnan toimikausi on kaksi vuotta. Jäsen voi kuulua työvaliokuntaan kaksi peräkkäistä toimikautta. Kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita. Valtakunnallisen kehittämisyksikön edustaja osallistuu työvaliokunnan kokouksiin.

Työvaliokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien läsnä on vähintään neljä työvaliokunnan jäsentä.

Työvaliokunta ehdottaa myös sääntömuutosta kohtaan 3 koskien neuvoston kokoonpanoa:

Neuvostossa on pysyvä jäsenyys Espoon, Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Porin, Porvoon, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan kirjastoilla. 

Syksyn 2017 kokouksesta siirrettiin kevään kokouksen päätettäväksi, miten valitaan vaihtuvat jäsenet. Säännöissä asia on mainittu seuraavasti:

Pysyvien jäsenten lisäksi alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot järjestävät alueen edustajien valinnan maakunnittain. Valinnassa tulee kuulla alueen kirjastoja.

Kokoonpanossa tulee lisäksi huomioida kielellinen tasa-arvo.

Työvaliokunta esittää, että vaihtuvien jäsenten toimikausi olisi sidoksissa puheenjohtajakauteen, eli siis kaksi vuotta.  Samat jäsenet voidaan myös valita uudelleen.

https://www.kirjastot.fi/saannot

Päätös: Hyväksyttiin muutokset. YKN:n varapuheenjohtaja kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma on puheenjohtajakauden 2018 – 2019 YKN:n kokousten valmistelija, sihteeri tulee kokouksen järjestävästä kirjastosta. Työvaliokunnan jäsenkausi on sidoksissa puheenjohtajakauteen.

12.30 – 12.45

9. Kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokous Tampereella 22.2, erityissuunnittelija Aija Laine, Valtakunnallinen kehittämisyksikkö, Helsingin kaupunginkirjasto

Kehittämistehtävää hoitavat kirjastot kokoontuivat Tampereella 22.2 valtakunnallisen kehittämisyksikön kutsusta. Aiheena oli kehittämistehtävän rahoitus ja raportointiin liittyvät asiat, kuten yhteishankkeet, osaamisen kehittäminen, avustusten päätösaikataulu ja lainsäädännöllinen ohjaus. YKN on jatkossa itsenäinen toimija, mihin liittyvät kohdan 8 muutokset.

Kokouksessa keskusteltiin myös Auta-hankeen loppuraportista sekä eri toimijoiden jättämistä lausunnoista. Konsortio kertoi omat uutisensa metatietoprosessin uudistamisesta. Myös kaukolainamuutokset vuoden alusta aiheuttivat keskustelua: alueellista kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla on velvollisuus antaa kaukolainoja, muut kirjastot voivat kohtuuden rajoissa periä maksuja.

Vake ja Aket kertoivat kokouksessa kuulumisensa. Lisäksi Aija kertoi omasta kierroksestaan alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen luona. Aija tapasi käynneillä kirjastonjohtoa, AVI:jen edustajia ja alueellisia koordinaattoreita. Keskusteluissa nousi esille nykyiset palvelut: lapset, nuoret, ikääntyvät ja medialukutaito. Ensimmäinen vuosi alueellisessa kehittämistyössä tulee olemaan suuntaviivojen hakemista, suunnittelua ja valmistelua. Vakelta toivottiin, että se huomioisi alueelliset tarpeet ja lisäksi toivottiin yhteisesti hyödynnettäviä verkkopalveluja. Vaken rooli kokoavana ja toteuttavana voimana nähtiin tarpeellisena.

Osaamisen kehittäminen on oleellinen osa Ake-toimintaa. Tavoitteena on yhteistyössä Avi:en kanssa suunnitella koulutusrakenne, jossa vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja luotaisiin kattava koulutusrakenne. Myös etäyhteyksien hyödyntäminen on tärkeää. Kehittämistehtävään liittyvät  verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.kirjastot.fi/kehittamistehtavaa-hoitavat-kirjastot?language_content_entity=fi ja niiden sisältöjen suunnittelu on työn alla.

YKN:ssä keskusteltiin osaamispankki-hankkeesta, johon kerättäisiin osaamisverkostoa. Esille nousivat myös Kirjastoseuran työryhmät ja huolehtiminen siitä, ettei tehdä työryhmien kanssa päällekkäistä työtä. Kirjastot.fi:llä on uusi koulutuskalenterin kuukausinäkymä. Tärkeää on säilyttää yhteistyö aikaisempien maakuntakirjastojen kanssa.

Aijan esitys verkossa.

12.45 – 13.45 Lounas

13.45 – 14.15

10. Yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiakaskysely, viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi ja ylitarkastaja Antti Seppänen, Etelä-Suomen AVI (etäyhteydellä)

Kevään aikana toteutetaan yleisten kirjastojen käyttäjäkysely, jonka lomaketta Antti on valmistellut. Etelä-Karjalassa pilotoitiin lomaketta, sekä internetissä että paperiversiona. Tämän kevään kyselyyn koottiin ministeriön toiveesta ja ministeriö myös rahoitti kyselyn. Kysely alkoi 9.4. ja kirjastoille on lähetetty vastauslinkit ja linkki paperilomakkeisiin.19.4 mennessä vastauksia tullut 12 000. Jo nyt vastauksia on enemmän kuin kansalliskirjaston edellisessä kyselyssä. Kiitos kirjastoille markkinoinnista. Kysely on auki 6.5 asti tai siihen asti kunnes 30 000 vastausta on saatu. Paperisten vastauksien digitointiin on 15 000 vastauksen kiintiö. Jos paperivastauksia tulee enemmän kuin 15 000 kappaletta, kirjastojen joista tulee yli 100 paperivastausta, kaikkia vastauksia ei digitoida.

Pilottikirjastot olivat viime vuonna tyytyväisiä kyselyyn. Negatiivista palautetta on tullut jossain määrin, koska lomakkeet eivät lähteneet kaikille toimipisteille. KIR-kannan yhteystiedot ovatkin osittain vanhentuneet ja kaikkien kirjastojen tulisi käydä päivittämässä tietonsa. Kirjastoautojen poisjättäminen kyselystä on herättänyt jonkin verran keskustelua. Kirjastoautojen poisjättäminen oli taloudellinen valinta ja kysely on tehty kivijalkakirjastojen näkökulmasta.

Tulosten raportointia varten järjestetään webinaari tai läsnäolokoulutus. Aineistoa on tarkoitus jakaa Aville, Vakelle, Akeille ja kuntiin. Avit tekevät oman raportin tuloksista ensi syksynä. Kun viimeinen lasku kyselystä on maksettu, datan omistajuus siirtyy Aville.

Antin esitys verkossa.

14.15 – 14.35

11. Hanke-esittely 2

Viides tila – kirjastopalvelut virtuaaliympäristössä/Oulun kaupunginkirjasto ja Kempeleen kunnankirjasto. Hankekoordinaattori Harri Holappa

Hankkeen tavoitteena on tiedonhankinnan opetus ja lukemisen edistäminen. Mitä nuoremmista asiakkaista on kyse, sitä enemmän yllämainittujen asioiden odotetaan tapahtuvan teknologian välityksellä. Lapset ja nuoret kokevat teknologian motivoivan ja opettajia neuvotaan tänä päivänä ottamaan älypuhelimet ja –laitteet mukaan opetukseen. Myös kirjastoissa mietitään tulevaisuuden suuntaa. Viides tila-hankkeessa laaditaan verkko-opetussuunnitelma. Verkkomateriaalien tulee olla helppokäyttöisiä ja innostavia. Kirjastoille on rakennettava julkaisukanavat. Viides tila-hankkeen kohderyhmänä ovat lukiot. Mukana hankkeessa ovat Kempeleen lukion lisäksi Oulusta Laanilan, Lyseon ja Kiimingin lukiot.

Pilottilukioiden opettajien haastattelu selvisi, että lukiolainen osaa hankkia tietoa. Tiedonhankinta voi kuitenkin olla alkeellista ja lähdeviitteinä on usein google tai wikipedia. Kirjaston peruskäyttötiedot ovat hukassa. Ainekirjoitusten taso on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös Pisa-tulos on laskenut. Lukeminen polarisoituu, vain osa oppilaista lukee, toinen osa ei lue yhtään. Tarvitaan helppokäyttöinen ja lukemista edistävä ratkaisu. Kirjastolla on tässä hyvä sauma luoda verkko-oppimateriaalia, jota voi vapaaehtoisesti käyttää. Sisältöjä voivat olla videot, sillä lapset ja nuoret käyttävät paljon aikaa youtubessa. Youtube onkin se paikka missä oppimista eniten tapahtuu verkossa. Yleisten kirjastojen tehtävä on myös tukea kirjallisuutta ja lukemiskulttuuria somessa.

14.35 – 15.05

12. Yhteistyö YKN:n, Celian ja kirjastojen kanssa, suunnittelija Elina Kilpiö, Celia

Yhteistyö kirjastojen kanssa on iso osa Celian työtä. Celialta toivottiin viime syksynä YKN:ään raamien selvitystä ja maakuntien Celia-vastaavilta on tullut toive yhteisen linjan määrittämiseksi. Mikä taho olisi hyvä laatimaan tämmöisiä sääntöjä? Valtakunnallisen ja alueellisten kehittämistehtävien aloitettua vuoden alussa on paikallaan pohtia, kuuluuko saavutettavuuteen liittyvät tehtävät Vakelle ja Akeille vai jatketaanko entisellä mallilla (maakunnan Celia-vastaavat).

Hieman taustaa nykyisestä yhteistyöstä: 2013 kirjasto kaikille –projekti, johon kuului pilottikirjastoja, ohjausryhmässä oli mukana kirjaston edustajia ja ministeriö ohjasi toimintaa. 2015 projekti loppui ja ohjausryhmä oli sitä mieltä, että toiminta jatkuu. YKN:lle lähetettiin kysely toiminnan jatkamisesta. YKN vastauksessa määriteltiin maakunnittain yhteyshenkilöt, joka välittävät tietoa ja kouluttavat maakunnan kirjastojen henkilökuntaa. Lisäksi kaikissa kirjastoissa on oma yhteyshenkilö. Maakuntien Celia-vastaavien ryhmä on aktiivinen ja kokoontuu kerran vuodessa. Yhteyttä pidetään facebook-ryhmän, uutiskirjeiden ja sähköpostin välityksellä.

Tilastot näyttävät hyvältä. Viimeisen kolmen vuoden sisällä lähes kaikki kunnat ovat tehneet Celian kanssa sopimuksen.  Korkein käyrä johtuu oppikirjojen muuttumisesta maksuttomaksi, opettajien tekemät rekisteröinnit ovat lisääntyneet tämän myötä. Jouluna rekisteröintejä ei tehdä ja se näkyy piikkinä tilastossa.

Käytännössä Celia-yhteistyö kirjastojen kanssa tarkoittaa asiakkaiden rekisteröintiä ja Celian esitteiden jakamista asiakkaille. Celia tuottaa aineistoa, esitteitä, digiopastusta ja kirjavinkkejä.

Elina esitti YKN:lle kysymyksen: Millä kokoonpanolla Celian tulisi miettiä raamit tässä muuttuneessa tilanteessa kuntoon? Jatketaanko maakuntien Celia-vastaavien kanssa vai tulevatko vastaavat jatkossa Vake- ja Ake-kirjastoista? Jatkossa tarvitaan tasalaatuista palvelua koko maahan.

YKN:ssä keskusteltiin siitä mikä foorumi keskustelun voisi ottaa asiakseen: ohjausryhmä, YKN:n työvaliokunta, työryhmä. Muistutettiin myös, että kirjastolaissa tehtävä on annettu kunnalle. Kirjasto järjestää palvelut ja jokainen kunta tekee Celian kanssa sopimuksen vapaaehtoisesti. Selvitettävä myös ministeriöltä voiko Ake-kirjastojen työaikaa käyttää Celia-palvelujen jalkauttamiseen? Onko entisillä maakuntakirjastoilla resurssia tehtävän hoitamiseen? Tuleeko alueesta liian laaja, jos se keskitetään vain Vakelle ja Ake-kirjastoille?

YKN:n päätöksellä asia lähtee mietittäväksi sekä työvaliokuntaan että kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen tapaamiseen. Lisäksi jätettiin mietittäväksi työvaliokuntaan ja ehdotettavaksi Celiaan YKN:n edustaja Celian johtoryhmään tms.

Elinan esitys verkossa.

15.05 – 15.20 Kahvit

15.20 – 15.35

13. Tanskan kirjastojen kuulumisia, valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto

Matti Sarmela ja Katri Vänttinen vierailivat yhdessä pohjoismaisen kirjastojohtajakoulutuksen porukan kanssa Tanskassa. Kristiina Virtasen järjestämä Pohjoismainen kirjastojohtajakoulutus päättyi tänä keväänä. Koulutukseen osallistui 23 kirjastonjohtajaa viidestä pohjoismaasta. Osallistujat raportoivat kokemuksistaan blogissa. Kyseessä oli uuden tyyppinen johtaja- ja verkostoitumiskoulutus, johon integrointiin kansainvälisyys. Vierailukohteena Tanskassa olivat Dokk1 Aarhusissa ja Kööpenhaminan pääkirjasto.

Maailman parhaaksi kirjastoksi nimetty Dokkia ei olisi rakennettu, ellei satama-aluetta olisi uudistettu. Satamakaupunki panosti kulttuuriin ja kirjasto on alueen keskiössä. 30 000 neliön rakennuksesta 17500 neliötä on kirjastoa. Dokk1 on osallistamista tukeva rakennus. Suomalaisten kommenteissa on vertailtu sitä, kuinka paljon Dokk1 poikkeaa suomalaisesta kirjastosta. Matin mielestä Dokk1 on kaikesta huolimatta tunnistettavissa perinteiseksi kirjastoksi.

Kirjastossa on vuosittain 1.3 miljoonaa kävijää ja sillä on 120 yhteistyökumppania. Toiminnan keskeisiä piirteitä ovat kirjastopalvelut, elinikäinen oppiminen, yhteistyöverkostot, kulttuurityö, osallistaminen. Tanskassa puhutaan myös kirjaston vapauttamisesta kirjojen brändistä. Linjaus on keskeinen tulevaisuuden linjojen määrittämisen kannalta. Helsinki on tiiviisti seurannut Dokk1 kehittämistä valmistumisen jälkeen ja vaikutteita on otettu myös Oodiin.

Toinen kohde, Kööpenhaminan kaupungin pääkirjasto, ei ole taloudellisesti voimissaan ja ankarat säästöt ovat vaikuttaneet kirjastopalveluihin. Palvelumuutos näkyy henkilökunnan työnkuvassa ja palveluita on viety kohti verkkopalveluita.  Asiakaskoneet toimivat Linuxin Ubuntu-järjestelmällä, eikä niihin ole varauskalentereita. Tietopalvelu minimoitu ja sinne jonotetaan vuoronumeroilla. Tietopalvelun virtuaalitiimi vastaa pääosin asiakkaiden kysymyksiin. Kirjasto oli täynnä ihmisiä opiskelemassa, työskentelemässä ja oleskelemassa. Passinhakupisteessä työskenteli neljä työntekijää ja jonot olivat pitkät.

Johtopäätöksiä matkasta: Tanskan kirjastot ovat edelleen perinteisiä kirjastoja. Suomessa Kirjasto10, Entresse ja Ison Omenan palvelutori ovat radikaaleimmin poikkeavia perinteisestä mallista. Tänä päivänä Tanskassa tarve entistä enemmän toiminnallisille tiloille, joissa viihdytään ja opiskellaan. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös Suomessa. Kirjaston moniammatilliset tiimit ja suhdetoimintakyvykkyys nousevat keskiöön. Henkilökuntaa kehitetään systemaattisesti ja tarvittaessa muutetaan radikaalisti työnkuvaa. Tanskassa on paljon yksityisiä säätiöitä, jotka tukevat kulttuuritoimintaa. Esimerkiksi Dokkin rahoittamiseen tuli yksityiseltä puolelta 100 miljoonaa euroa. Tanskassa on myös yhteinen kirjastojärjestelmä ja e-aineistot. Kansalliskirjastolla puolestaan ei ole roolia yleiseen kirjastoon päin.

Matin esitys verkossa.

15.35 – 16.30

15. BTJ ja luettelointiprosessin muutokset, toimitusjohtaja Katriina Jaakkola ja Luettelointitiimin esimies Katri Riiheläinen

Katriina kertoi BTJ:n toiminnasta yleisten kirjastojen aineisto- ja palvelujen toimittajana sekä peruskoulujen oppikirjojen toimittajana. Viime vuonna BTJ:n omistajuus vaihtui, kun osakekannan enemmistön osti Booky, lisäksi Kirjastoseura omistaa pienen siivun BTJ:stä.

Yksi tärkeimmistä palveluista on luettelointipalvelu. BTJ toimittaa vuosittain 30 000 tietuetta. Maaliskuussa otettiin käyttöön uusi luettelointijärjestelmä, joka on itse rakennettu. Luettelointitiimi ja luetteloitsijat ovat olleet tekemässä järjestelmää. Käyttöönotto on myöhästynyt pari kuukautta ja vaatinut integrointia myös vastaanottavasta päästä. Joitakin teknisiä korjauksia on myös tehty. Tällä hetkellä tilanne on se, että järjestelmä on kunnossa, mutta integraatiot eivät vielä täysin toimi.

Yllämainittujen palveluiden lisäksi tilauksesta tehdään kirjastoille listoja, jotka halutaan luetteloitavaksi. BTJ:ltä voi myös pyytää luettelointikoulutusta.

BTJ:n tekemä Fennica-luettelointisopimus on irtisanottu. Katriinan mukaan hinnat, kuntien luettelointisopimuksiin tarkistetaan seuraavan sopimuskauden alussa ja hinnat ovat laskusuuntaiset. Nykyinen luettelointisopimus on voimassa 2019 vuoden loppuun.

Katriina puhui luetteloinnin järjestämisestä Suomessa. Kirjastot pohtivat kumpi tapa on järkevämpi, keskitetty vai hajautettu luettelointi. Vaihtoehtoina ostopalvelu BTJ:ltä tai palkkakuluissa näkyvä kustannus. Open datan myötä kaikki kimpassa mukana olevat saavat samat tiedot, mutta ei ole oikein pidemmän päälle, että yksi maksaa ja kaikki käyttävät. Tämän vuoksi kaikille kunnille lähtee erillinen lasku luettelointipalvelusta.

Katri Riiheläinen kertoi tarkemmin luetteloinnin tasosta. BTJ:llä on iso luetteloinnin tiimi, jonka tavoitteena on tehdä tasalaatuista luettelointityötä ja jonka laatua seurataan. Työtä tehdään koko Suomelle, eikä yksittäisten kirjastojen tarpeiden mukaan. Tehokkuuteen pyritään niin, että tietue tehdään vain kerran yhden ihmisen toimesta. Työtä tehtäessä huomioidaan myös miksi työtä tehdään: avataan sisältöjä, jotta kirjaston asiakkaat lainaavat tietoa. Luettelointitiimillä on seurantamittarit, joilla seurataan virheiden ja tehtyjen tietueiden määrä.

Jatkossa luettelointi hinnoitellaan perustason mukaan. Peruspakettiin lisäksi voi tilata täsmäluettelointia eli niitä jotka eivät kuulu perusluettelointiin. Tulevaisuuden tavoitteena on hyllyvalmis materiaali luetteloinnin osalta, johon kuuluvat muovit ja tarroitus.

YKN:n edustajien kesken keskusteltiin sisältöjen osuvuudesta ja laajuudesta sekä ilmaistiin huoli tästä. Katriina muistutti, että BTJ tekee pohjan myös Melindan tietueille, joihin kukin kirjasto voi lisätä tageja.

Katri kertasi vielä lyhyesti kuvailun tason, johon YKN on pyytänyt BTJ:ltä tarkennusta. Tällä hetkellä suomenkielinen aineisto tuotetaan kansallisbibliografian tasolla ja kaikki muu aineisto välitasolla. Jatkossa peruspakettiin kuuluu välitason luettelointi suomenkieliseen ja muuhun aineistoon. Vuodesta 2016 luettelointi on tehty RDA:na ja formaattina on Marc21. Uuden järjestelmän myötä myös av-aineisto tehdään jatkossa RDA:lla. Musiikki tulee vielä isbd:nä, koska RDA ei taivu musiikin kuvailuun toivotulla tavalla. RDA-kuvailussa noudatetaan Kumean ohjeita, jotka voivat vielä muuttua ja hioutua. Tietueessa olevat asiat tehdään kirjaston asiakasta ajatellen. BTJ ehdottaa, että tulevaisuudessa kaikki kuvailu olisi välitason kuvailua. Katri esitteli esimerkkejä kansallisbibliografiatason ja välitason kuvailun eroista.

Katriinan esitys verkossa.

Katrin esitys verkossa.

16.45 – n. 18.00 Tutustuminen Hiukkavaaran monitoimitalon palvelutiskittömään kirjastoon

19.30 - 22.00 Iltatilaisuus Oulun pääkirjaston Laituri-tilassa

 

Perjantai 20.4

9.15 – 9.40

16. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan 2016 – 2020 päivitys

Asiakirja tulee päivittää vuosille 2020 – 2024. Keskusteltiin ja päätettiin asiakirjan päivityksestä, sekä siitä, miten työ toteutetaan.

Kansalaisen kirjasto-asiakirja on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Edelliseen ryhmään kuuluivat Salla Erho, Tuula Haavisto, Pirkko Lindberg, Päivi Litmanen-Peitsala, Erkki Lounasvuori ja Rebekka Pilppula. Rahoituskuvio muuttuu, koska Vake ei voi toimia enää rahoittajana. Vaihtoehtoisesti ministeriö voi olla rahoittamassa painatuskuluja tai yhteistyötä voi tarjota Kuntaliitto. YKN on kuntien yhteenliittymä, joten kannattaa tutkia vaihtoehtoa tehdä asiakirja kuntaliiton kanssa yhteistyössä. Kokoustilat ja työryhmätyöskentelyt järjestyisivät Kuntaliitosta. Kirjastojen vaikuttavuus -sivusto on tehty yhdessä Kuntaliiton kanssa.

YKN:n jäsenistö piti Kuntaliiton avausta mielenkiintoisena. Kuntaliiton tehtävä on ajaa kunnan etua. Kuntaliitto oli aktiivinen toimija myös kirjastolain ja käyttösääntöjen hiomisessa. Lisäksi pohdittiin työryhmän sisältöä ja sitä voisiko YKN ja yleiset kirjastot osallistua asiakirjan tekoon workshoppien kautta. Haasteena on datan kerääminen ja käsittely.

Päätös:

Asiakirjan on oltava valmis syksyllä 2019. Työvaliokunta päättää työryhmän, työryhmässä tulee olla YKN puheenjohtajuusedustus. Työryhmä tekee väljät kysymykset yleisille kirjastoilla alkusyksystä. Kirjastot käyvät keskustelun alueillaan kysymysten pohjalta ja toimittaa aineistot työryhmälle. Asiakirjaa työstetään työryhmässä ja työtä jatketaan workshopissa seuraavassa YKN:n kokouksessa syksyllä.

9.40 -10.00

17. Hanke-esittely 3  

Pelastetaan iltasatu!, Kirjastonjohtaja Minna Halonen ja hanketyöntekijä, kirjastosihteeri Salla Kananen, Iin kunnankirjasto

Hanke toteutettiin sen vuoksi, että lasten kuvakirjojen lainaus oli laskenut. Tavoitteena oli lisätä lukuintoa lapsiperheissä. Päiväkodit, varhaiskasvatus ja neuvola ovat hyvä väylä perheisiin. Hankkeessa aktivoitiin päiväkotiyhteistyötä muun muassa tapahtumilla ja markkinoinnilla. Varhaiskasvatusta muistutettiin varhaiskasvatus-suunnitelmassa mainitusta lukemiskasvatuksesta. Hankkeeseen suhtauduttiin päiväkodeissa eri tavoin ja lukemiskasvatus oli eri tasolla päiväkodista riippuen. Hankkeessa satsattiin lukuisiin kirjallisuusaiheisiin lasten tapahtumiin, osa järjestettiin lapsiperheille iltaisin ja lauantaisin, osa päiväkodeille päivällä. Hanketyöntekijä vieraili kaikissa päiväkodeissa keskustelemassa lukemisen tärkeydestä ja kartoittamassa yhteistyömahdollisuuksia.

Yhteistyö sujui hyvin: tieto kulki molempiin suuntiin ja päiväkodit tiedottivat perheitä. Myös neuvola toimi tiedotuskanavana. Tärkein yhteistyö neuvolan kanssa oli kirjaston laatima lukemisen tärkeydestä kertova tietopaketti. Hankkeessa panostettiin tiedotukseen ja sitä helpotti maskotti-kissasta luotu brändi, joka näkyi paikallismediassa ja somessa. Hanke tavoitti perheitä, jotka eivät käytä kirjastoa. Hankkeen vaikutukset näkyvät uusina yhteistyökuvioina ja tavoite toteutettiin sisältö ja laatu muistaen. Kirjaston henkilökunta oppi hankkeen myötä paljon uutta, sai kasaan tiiviin lukemisen edistämistä auttavan paketin. Yhteistyö jatkuu uusien toimijoiden kanssa. Nyt suunnitellaan tulevaisuutta ja tiedotetaan myös kuntapäättäjiä hankkeen tuloksista.

Minnan ja Sallan esitys verkossa.

10.00 – 10.30

18. Metatietoprosessin uudistaminen, aineisto- ja metatietoyksikön päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri ja valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto

Virva kertoi kahdesta metatietoprosessin kehityslinjasta: nopeasta ja hitaasta. Viime vuoden aikana on noussut esille kysymys: onko meillä oikeus metatietoon, jota käytetään kirjastojärjestelmissä, ja miten yrityskaupat vaikuttavat omistusoikeuteen tai sisältöön? Entä jos koko kirja-ala olisi saman metatiedon alla? Pari vuotta sitten kaavailtiin hanketta kansalliskirjaston ja kirjavälityksen kesken, mutta ei saatu rahoitusta. Nyt silloin tehty taustatieto on kaivettu esiin.

Nopeasti etenevässä kehityslinjassa data on saatava mahdollisimman nopeasti alkulähteeltä, myös kustantajat toivotaan mukaan tähän. Metatiedon ei tule olla Fennica-tasoista. Kehityslinja sisältää nykyisen toimintamallin kriittisen tarkastelun, uuden prosessin ja työnjaon määrittelyn, thema-luokituksen käyttöönotto Suomessa, it-järjestelmiin tutustumisen, RDA-ONix-vertailun ja ennakkotietojen tarkastelun.

Isomman hankkeen tarkoitus on myllertää koko systeemi, mitä tulee tapahtumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Sisältää visiointityön: mitkä ovat tarpeet, mihin pitää päästä. Metatietoa tarvitaan kuluttaja-asiakkaille, datan ei tarvitse olla samaa kuin tutkija-asiakkaalle. Huomioitava nopeus, päällekkäisen työn vähentäminen, mahdollinen automatiikka, sähköiset vapaakappaleet, tekijänoikeudet ja tärkeää on, että tehdään työtä koko kirja-alalle.

Matti puolestaan kertoi, miten metadata-tuotanto tehdään kansallisesti järkeväksi. Nykyinen tuotantodata ei takaa laatua. Klassinen esimerkki on, vastaako metadata tämän päivän tiedonhaku ja asiakaspalvelutarpeita.

Akuutit asiat on ratkaistava lähivuoden aikana. Pidemmän ajan visio sisältää olennaisena kansalliskirjaston suunnitelman metadatan vaiheista. Kahden viime vuoden aikana kansalliskirjasto on kasvattanut yhteistyötä yleisten kirjastojen kanssa. Amazon tulee suomeen piakkoin ja vaikuttaa verkkokauppaan. Meillä on merkittävä historia, jossa laatu ja objektiivisuus ovat tärkeitä. Kansallista kulttuuriperintöä ei voida jättää Amazonin varaan.

Mihin metadataa tarvitaan tulevaisuudessa: Tutkimuksen mukaan perinteinen metadata on ollut tärkeää. Tulevaisuudessa korostuu koko kirja-alan yhteinen ketju, jossa kaikki hyötyvät. Myös tekoäly tulee muuttamaan tiedonhakua. Metadatan tulee olla avointa ja sen tuottaminen tulee optimoida: tuotetaan kerralla mahdollisimman laadukasta, linkitettyä dataa, jota jaetaan kuluttajille heidän tarpeidensa mukaan.

Visiointityöhön liittyy oleellisesti ajatus siitä, mihin muistisektori kehittyy. Metadataa ei voi jättää irralleen Finna-strategian kehityksestä. KDK-projektissa luotu tietoarkkitehtuuri on keskeinen osa kansallista tietoinfraa. Automatisointi on tulevaisuuden asia, jossa metadata on keskiössä. Myöskään Melindan kehitystä ei voi pitää irrallisena tästä kontekstista.

Virvan esitys verkossa.

Matin esitys verkossa.

10.30 – 10.50

19.  Hanke-esittely 4, Ulos kirjastosta – pop-up-tapahtumia kirjastopalvelujen markkinoimiseksi ja lukutaitojen edistämiseksi / kirjastonhoitaja Anne TihinenKalajoen kaupunginkirjasto

Hankkeen taustalla oli uhka pääkirjaston siirtymisestä pieniin väistötiloihin, mikä supistaisi kirjaston toimintaa. Päätettiin hyödyntää asiaa ja haettiin hankerahoitusta kirjasto toimintaan muissa tiloissa. Siirtoa ei koskaan tullut, mutta hankerahoitus saatiin. Kalajoen kirjaston lisäksi Himangan kirjasto ja kirjastoauto tarvitsivat näkyvyyttä. Hankkeen tavoitteena oli markkinoida kirjaston palveluja eri tilaisuuksissa ja saada uutta asiakaskuntaa. Raution sivukirjasto lopetettiin vuonna 2014 ja kirjastoauton pitäisi korvata Raution palvelut. Rautiolaiset eivät ole löytäneet autoa, vaan siirtyivät käyttämään naapurikuntien kirjastoja. Hankkeen aikana järjestettiin 10 tapahtumaa, 10 koulutustilaisuutta. Hankkeen aikana saavutettiin yhteensä 1400 kävijää, mikä on asukaslukuun nähden hyvä tulos. Isot yleisötapahtumat tarjosivat hyvän tilaisuuden esitellä toimintaa, monet kävivät kirjastoautossa ensimmäisen kerran. Lisäksi kyselyt tapahtumissa antoivat hyvää palautetta. Rautiossa pystyttiin juttelemaan asiakkaiden kanssa ja ihmiset saivat kertoa pettymyksestä kirjaston lakkauttamisen johdosta. Kirjastoauton kävijämäärä nousi 8 %. Lisäksi hankkeessa uusia pysyviä yhteistyökumppanuuksia. Saimme positiivista kokemusta ja hyvää oppia hankkeen toteuttamisesta.

10.50 – 11.20

Digituki-haku, Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi

Hallitusohjelmaan on merkitty palveluiden digitalisaatio. Sähköinen asiointi tulee olemaan kansalaisille ensisijaisesti tarjottava palvelu, muut palvelumuodot ovat toissijaisia. Valtiovarainministeriö pohtii, miten digitaidot opetetaan 700 000 kansalaiselle. Auta-hankkeessa kokeiltiin 1,5 vuoden aikana eri puolilla Suomea digitaitojen opettamista. Hankkeessa luotiin kolmiportainen malli, jossa VRK yhdessä maakuntien kanssa huolehtii kansalaisten koulutuksesta ja osaamisesta.

VM hakee 3-5 maakuntaa pilotoimaan digituen toimintamallia. Pilotilla selvitetään, minkä verran apua tarvitsevia kansalaisia on ja miten avun antaminen toteutuu. Pilotti alkaa syksyllä 2018 ja päättyy keväällä 2019. Digituen verkoston järjestää maakunta. Maakunta on pilotin ja rahoituksen hakija. Omarahoitus koskee maakuntaa. Jokaisessa pilotissa on velvoitteena, että siihen osallistuu yhteistyökumppanina alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto. Maakuntaliitot ovat yhteydessä kirjastoihin, mutta halutessaan kirjastot voivat tiedustella maakunnilta hakuun osallistumista ja muistuttaa, että alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston on oltava mukana verkostossa. Tähän mennessä ainakin Kuopioon, Joensuuhun ja Lahteen on oltu yhteydessä. Helsingin kaupunginkirjastolla on oma hanke, jossa ehkäistään digitaalista syrjäytymistä.

Kirjastoille tämä on mahdollisuus. Ne maakunnat, jotka pilotoivat, voivat olla mukana luomassa digituen mallia seuraaville 15 vuodelle. Kirjasto on paikka, missä voidaan neuvoa tai kirjasto on paikka, jossa on tekniset välineet tai missä kerrotaan, miten esim. matkapuhelin menee päälle yms. Meillä on olemassa perinne tiedonhaun tukemisessa ja annamme digitukea jo tänäkin päivänä.

http://vm.fi/auta-hanke

20. E-aineistojen valtakunnallisen käytön kehitys, Aineisto- ja metatietoyksikön päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto

Konsortio valmistelee valtakunnallisen e-kirjakokoelman pilotointia. Valtakunnallinen kokoelma olisi kaikkien konsortiossa mukana olevien kuntien yhteinen. Parhaillaan on menossa e-kirja-alustan kilpailutus ja kun uusi alusta on selvillä, on mahdollista lähteä kokeilemaan pilotointia.

Virva kävi läpi tilastoja Suomen tämän hetkisestä e-aineistotilanteesta. Kahden viime vuoden aikana e-kirjojen määrä on tuplaantunut, mutta kokoelmat ovat hyvin eri tasoisia. E-kirjoissa lainatuimmat näyttävät olevan samoja kuin fyysisissä kirjoissakin. Tämä todistaa sen, että kyse on sisällöstä, ei formaatista. E-kirjakokoelmissa lainaus kohdistuu uuteen aineistoon ja vanhempi aineisto jää usein lainaamatta. E-kirjakokoelmasta kannattaakin ajoittain poistaa vanhempaa aineistoa.

Tällä hetkellä e-kirjan lainan hinta riippuu kimpan tai kunnan asukasluvusta. Mitä pienempi kimppa, sitä kalliimmaksi e-kirja tulee. YKN:n jäsenet muistuttivat, että jos e-kirjoja on ostettu loppuvuodessa, ei niiden käyttö näy loppuvuodesta otetuissa tilastoissa. Lisäksi ihmeteltiin miten kokoelmat voivat olla niin paljon toisistaan poikkeavat, kun isoimmat kirjastot ja kimpat ostavat käytännössä kaikki tarjolla olevat e-kirjat ja –äänikirjat.

Virvan mukaan alusta ja aineisto kilpailutetaan erikseen, jotta aineisto siirtyisi mahdolliselle uudelle alustalle. Lisenssimallit mahdollistavat siirtämisen. Lisäksi myös tuo e-kirjoissa pätevä käyttökokoelmamalli, jossa asiakkaat lukevat ennen kaikkea uutta aineistoa, tukee lisenssiratkaisua paremmin.

Virvan esitys verkossa.

11.20 -12.20 Lounas

12.20 – 12.50

21. Lukemisen tasa-arvoa – miksi ja miten Suomen kirjastoseura edistää koko kansan e-kirjastoa, Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno

Kirjastot, niiden työntekijät ja asiakkaat ovat olleet yhteydessä Kirjastoseuraan e-aineistojen epätasa-arvoisuudesta Suomen kirjastoissa. Kunnasta ja kimpasta riippuen e-kirjakokoelma voi vaihdella tuhansista niteistä muutamaan sataan. Kirjastokorttiturismi Helmet-alueelle kasvaa koko ajan. Kirjastoseura on pohtinut, miten he kansalaisjärjestönä voisivat tukea tilannetta. Ongelma koskee toki muitakin aineistoja, mutta Kirjastoseura on tehnyt aloitteen koko kansan yhteisestä e-kirjakokoelmasta. Kirjastoseura toimii yhteistyössä yleisten kirjastojen konsortion kanssa. Kirjastoseuran rooli on kokoava ja fasilitoiva, seura tuottaa kirjastoalan sisältöymmärrystä ja lobbaa kirjastojen asioita politikoille.

Kaupallisella alalla ladattavien äänikirjojen ja e-kirjojen kuukausimaksuun perustuvat palvelunostot ovat kasvussa. Sen sijaan painetun kirjan myynti laskee, sama tilanne on kirjastojen kokonaislainauksen kohdalla. Mitä ovat sitten koko kansan e-kirjaston hyödyt? Käyttäjällä tulisi olla pääsyy digitaaliseen kirjaan kunnasta riippumatta. E-aineistopalvelut ovat myös osa kirjaston tarjoamia digitaitoja ja niiden kautta voimme välittää asiakkaille myös sisältöjä. E-kirjat ovatkin luontevin rooli lukemisen edistämiseen ja digitaitojen kasvattamiseen. Mitä isompi kokoelma on, sitä mielenkiintoisempi se myös on.

Yleiset kirjastot vievät samaa asiaa eteenpäin ja Kirjastoseura voisi olla asiaa tukeva taho. Kirjastoseura julkaisee 14.5. seminaarin ”Lukemisen tasa-arvoa” yhteydessä aloitteen koko kansan e-kirjastosta. Kirjastoseuran toiveena on, että valtio lähtisi tukemaan koko kansan e-kirjastoa. Myös muissa pohjoismaissa käydään samaa keskustelua ja käytännöt ovat hieman toisistaan poikkeavia.

YKN:n jäsenistön kesken kyseltiin eri kieliryhmien huomioimisesta. Rauhan ja Virva Nousiainen-Hiiren mukaan suunnitelmissa ei olla vielä päästy yksityiskohtiin, mutta etsinnässä on isoja kustantajia ja tarkoitus myös huomioida eri kieliryhmät.

Rauhan esitys verkossa.

12.50 -  13.30

22. Melinda osana kuvailun ekosysteemiä, tietoasiantuntija Eeva-Riitta Peltonen, Kansalliskirjasto

Eeva-Riitta esitteli Melindan ekosysteemiä ja kertoi liittymismahdollisuuksista. Tällä hetkellä yleisistä kirjastoista mukana ovat PIKI-, Anders- ja Vaski-kirjastot sekä Kuopio. Yleiset kirjastot tulivat mukaan 2015 Tampereen ja PIKI-kirjastojen pilotoinnilla. Yliopisto- ja erikoiskirjastoja on ollut mukana alusta asti.

Melinda on työalusta metatiedon tuottajien verkostolle. Kansalliskirjasto huolehtii tietokannasta, tarjoaa alustan ja erilaisia palveluja, kuten koulutuksia, liittyville kirjastoille. Lisäksi Melindaan kuuluu erilaisia kehitysohjelmia, kuten eMelinda-talkoot ja laatuohjelma. Tällä hetkellä tietokanta sisältää 11 miljoonaa tietuetta ja sitä tekee aktiivisesti noin 400 luetteloijaa ympäri Suomea. Yleisiä kirjastoja tarvitaan mukaan tuottamaan aineistoa, joka on yleisille kirjastoille tyypillistä. Ohjausryhmään kuuluu yleisten kirjastojen edustaja Tuula Haavisto. Melindan pyrkimys on laajentaa yhteistyökumppanuuksia ja kehittää työkaluja sekä huomioida tulevat muutokset.

Finna on asiakkaille. Melinda on niille, jotka tuottavat metatietoa. Se on työväline, jota käytetään mm. kaukopalvelun apuvälineenä,  evaluoidaan kokoelmaa ja tutkitaan metatietoa. Tavoitteena on tehostaa kuvailua ja parantaa sen laatua. Sisällönkuvailua tarvitaan, jotta asiakkaat löytävät haluamansa aineistot. Asiakkaat etsivät tietoa ensisijaisesti tekijän tai kirjan nimen mukaan, toiseksi suosituin hakutapa on selailu. Tulevaisuudessa ei riitä pelkkä tekijä, nimi ja painovuosi vaan hyperlinkkien merkitys kasvaa. Melindan kuvailutaso on nelostaso. Jos/kun kaikki noudattavat kuvailussa samoja sääntöjä, niitä ei  tarvitse korjata paikallisesti ja päällekkäistä työtä vältetään. Myös konversioiden tekeminen Kansalliskirjaston säännöillä onnistuu paremmin, jos tietokanta on luotu yhteisten sääntöjen mukaan.

Kansalliskirjasto kouluttaa liittyviä kirjastoja. Esimerkiksi RDA on ollut monelle este liittyä Melindaan. Kansalliskirjasto tarjoaa tähän koulutuspaketin, joka sisältää webinaarin ja lähiopetusta. RDA:ta pelätään turhaa, sillä se ei loppujen lopuksi sisällä paljoa uutta. RDA on tulevaisuutta ja sillä pyritään linkitetyn datan tietoon. Tämä ei vielä realisoidu, koska käytössä on Marc21-formaatti.

Mitä hyötyä Melindasta on: työskennellään verkostossa, jossa on satoja kuvailijoita. Keskustelulistoilta voi kysyä apua. Luettelointi on yhteisöllistä työtä, joissa opitaan yhdessä. Pikissa ja Koha-Suomessa kuvailu on keskistettyä. Pienellä porukalla tehty työ on yhtenäisempää ja tuo tehokkuutta.

Melindaan voi tulla mukaan kolmella eri mallilla: kevyt malli, pikku räätäli ja iso räätäli. Lisätietoa antavat: Eeva-Riitta Peltonen (liittyminen) ja Minna Kantanen (RDA-koulutukset).

Eeva-Riitan esitys verkossa.

13.30– 14.00

23. Loppukeskustelu ja kokouksen päättäminen

Syksyn YKN järjestetään Kuopiossa marraskuun loppupuolella. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan pian.